tammikuu 19, 2017

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton rehtoripäivään Helsinkiin 17.2.2017. Kokoonnumme tällä kertaa Haaga-Helian tiloihin.

Tilaisuudessa puhumassa mm. pääsihteeri Tuija Brax Suomen Sydänliitosta sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Suomen Kuntaliitosta.

Kuulemme kolme mielenkiintoista tapausesimerkkiä kansalaisopistokentältä. Rehtori Taina Saarinen kertoo, miten Helsingin kaupunki rakentaa uutta elinikäisen oppimisen toimialaa. Rehtori Sannasirkku Autio esittelee Vaasassa meneillään olevaa organisaatiouudistusta ja muutoksista taiteen perusopetuksen kentällä. Rehtori Liisa Vornanen kertoo oppilaitos- ja sopimuskuntayhteistyön hyödyistä.

Iltapäiväkahvien jälkeen käymme kansalaisopistokentän tulevaisuuden tarpeiden ja suuntausten kimppuun. Keskustelulla pohjustamme Kansalaisopistojen liiton tulevaa strategiaa.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin.

Tilaisuus järjestetään Pasilan aseman vieressä Haaga-Helian tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 2205, 2. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. 

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 14. helmikuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455  7276

Kirjojen Suomi © Yle / kuva: Marco Hyvärinen; grafiikka: Kirsi Kukkurainen

Kirjojen Suomi on Ylen tuottama Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 suuri kirjallisuushanke. Hankkeessa käsitellään vuoden 2017 aikana yli sata Ylen kirjallisuustoimittajien valitsemaa kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Juhlavuoden 2017 aikana Yle tarjoaa kaikille suomalaisille suuren määrän tv-ohjelmia, radio-ohjelmia, podcasteja sekä nettisivuston osoitteessa www.yle.fi/kirjojensuomi.

Kirjojen Suomi kertoo, millainen Suomi kotimaisesta kaunokirjallisuudesta välittyy sadan vuoden ajalta ja miten maamme on muuttunut aikojen saatossa. Kirjojen Suomi yllyttää suomalaisia lukemaan lisää kaunokirjallisuutta.

Kansalaisopistojen kirjallisuuspiirien ja muiden kirjallisuuskurssien oppimateriaaliksi on nyt saatavilla Kirjojen Suomi -hankkeen kirjoihin liittyviä kirjallisuustehtäviä. Tehtävät tarjoavat ideoita aikuisten kirjallisuuden opetuksen suunnitteluun. Materiaali sisältää mm. vertailevia sekä keskustelu-, kirjoitus- ja media-aiheisia tehtäviä, jotka antavat ajatuksia siihen, kuinka kirjallisuuden opetus voi olla muutakin kuin lukemista ja lukukokemuksista keskustelua. Vaikka materiaali on laadittu erityisesti Suomen 100-vuotisjuhlavuotta ajatellen, mikään ei toki estä käyttämästä sitä opetuksessa myös juhlavuoden jälkeen.

Oppimateriaalin on tuottanut Kansalaisopistojen liitto KoL ja sen on valmistanut Helsingin työväenopiston suunnittelijaopettaja, tietokirjailija Päivi Hytönen (paivi.k.hytonen@hel.fi, 040 336 1092). Tehtäviä saa vapaasti hyödyntää ja levittää osina tai kokonaisuutena kansalaisopistojen kirjallisuuden opetuksessa, kunhan tekijän nimi mainitaan. Materiaalin julkaisu tai käyttö kaupallisissa tarkoituksissa on kielletty.

Kirjalista sekä kuvaus kustakin Kirjojen Suomi -hankkeen 101 kirjasta löytyy Ylen verkkosivuilta osoitteesta http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/valitsimme-kirjan-jokaiselta-itsenaisyyden-vuodelta-minkalainen-kuva-suomesta. Suurin osa kirjoista on myös digitoitu Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Linkit digikirjoihin löytyvät kunkin kirjan kohdalta erikseen.

Kirjojen Suomi -hankkeeseen liittyvät kirjallisuustehtävät kansalaisopistoille löytyvät täältä.

Lukemisen ja kirjallisuuden opettamisen iloa!

Lisätiedot:
projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621)

Mediataitoviikkoa vietetään tänä vuonna teemalla ”Ihmisten internet”, joka kannustaa niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin toimimaan paremman ja yhdenvertaisemman netin puolesta. Mediataitoviikon tavoitteena on vahvistaa kansalaisten mediataitoja.

Kansalaisopistot ovat tervetulleita mukaan järjestämään Mediataitoviikon ohjelmaa. Teemaa voidaan käsitellä millä tahansa kurssilla, johon aihe luontevasti sopii tai kampanjaa varten voidaan järjestää esimerkiksi oma tapahtuma, yleisöluento, keskustelutilaisuus tai kurssi. Myös taiteen perusopetukseen teemaviikko sopii erinomaisesti.

Mediataitoja voidaan kehittää monilla eri osa-alueilla (esimerkiksi tekniset käyttötaidot, mediaa kohtaan liittyvä ymmärrys, mediasisältöihin liittyvät tulkinta- ja tuottamistaidot, kriittisyys ja tiedonhakutaidot). Näkökulma voi olla esimerkiksi median monet mahdollisuudet, osallisuus sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa empatian lisääminen mediataitojen osana. Voitte vapaasti suunnitella opistonne ohjelmaan sopivaa sisältöä.

Ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät osoitteesta www.mediataitoviikko.fi. Kaikki ilmoittautuneet saavat maksutta sähköisen materiaalipaketin, joka kootaan yhteistyössä Mediataitoviikon kumppaneiden kanssa. Ilmoittautuneet pääsevät halutessaan mukaan myös interaktiiviselle kartalle, josta voi halutessaan etsiä sopivia yhteistyötahoja omalta lähialueelta.

Teemaviikko ja sen toiminnot suunnitellaan yhdessä noin 40 kansallisen organisaation kanssa, jotka edustavat pääasiassa koulutusta, lapsi- ja nuorisotyötä, mediakulttuuria, viestintää sekä it-alaa. Myös Kansalaisopistojen liitto on yksi Mediataitoviikon kumppaneista. Viikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI. Mediataitoviikko on myös kansainvälinen: teemaviikon tiistaina vietetään kansainvälistä Safer Internet Daytä, jota juhlitaan EU-maiden lisäksi myös muissa maanosissa.

PS. Mikäli opistossanne on meneillään kiinnostavia mediataitoihin liittyviä kursseja, kannustamme jakamaan kokemuksenne. Sekä opettajat että opiskelijat ovat tervetulleita kirjoittamaan Kansalaisopistot.fi-sivulle. Kirjoittamisohjeet löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/tarina. Palkitsemme kirjoitukset kansalaisopistot.fi-kassilla tai -paidalla.

Kuva: Fotolia © Juhku

Yhtä varmasti kuin aurinko nousee tammikuun puolivälissä täällä Lapissa jälleen horisontin yläpuolelle, yhtä varmasti käynnistyy kansalaisopistokausi. Näin kirjoittelin viisi vuotta sitten kevään opinto-ohjelman alkusanoina, mutta tässä vuoden vaihteessa en enää vertaisi opistokauden käynnistymistä niin itsevarmasti.

Koko koulutuskenttä on kansalaisopistojen tapaan jonkinasteisessa taloudellisessa kuristusotteessa. Vaan sitkeitä ja kekseliäitä kun ollaan, niin vielä henki pihisee. Stubbin hallituksen aikaiset leikkauspäätökset iskevät kuluvaan vuoteen ja lisätuloilla tällaista vajetta on melko mahdoton paikata. Väkiluvultaan pienillä paikkakunnilla, kuten täällä pohjoisessa, ryhmäkoot ovat valmiiksi pieniä ja niitä maksavia asiakkaita ei ole jonoksi asti, jos kurssimaksuja korotetaan. Kestävää kehitystä edellytetään, mutta talouden suhteen kehitys on kestämätöntä.

Talouden haasteista selviämiseksi meillä niin kuin muissakin opistossa on tehty kaikenlaista. Kun tulojen kasvattaminen ei ole riittänyt, eteen tulevat säästämisen keinot. Tavoite on ollut, että opetustuntimäärän vähentäminen olisi se viimeinen tapa. Etäisyydet ovat Lapissa isoja ja esimerkiksi Revontuli-Opiston toiminta-alue on pinta-alaltaan suurempi kuin Slovenian valtio tai verraten se tarkoittaisi, että Kuopio ja Helsinki kuuluisivat samaan alueopistoon, on selvää, että matkakustannukset ovat tällöin todella suuria. Tämä on yksi merkittävä kohta, josta säästöjä onkin haettu.

Kunta on hankkinut opistolle oman auton, mutta erityisesti säästöjä on syntynyt kun kilometrejä on saatu pois tien päältä verkko-opintoja kehittämällä. Verkko-opinnot käynnistettiin kieli-ja atk-opinnoilla, mutta tarjontaa on laajennettu koko ajan. Viime vuonna mukaan tulivat liikunnan verkkokurssit ja tänä vuonna saadaan pilotit musiikin verkkokursseista ja mietinnän alla ovat jo kädentaitojen ryhmätkin.

Pelkän kitinän sijaan on todettava, että säästöpaineet ovat saaneet siis paljon hyvääkin aikaiseksi ja verkossa voidaan toimia kyllä monissakin asioissa hyvin näppärästi. Silti on sääli, jos ihmisten yhdessä tekeminen ja kohtaaminen fyysisesti vähenisi. Oppimisen ilon ja tunteiden jakaminen ryhmässä on kokonaisvaltaisempaa kuin verkossa. Toivottavasti talouden paineet eivät tulevaisuudessa muuta kansalaisopistoja pelkiksi verkko-opistoiksi. Menettäisimme silloin inhimillisesti jotain hyvin korvaamatonta ja ihmisten hyvinvoinnille merkityksellistä.

Pasi Tanninen
Revontuli-opiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kuva: Fotolia © Juhku

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!