helmikuu 16, 2017

Blogi: Muutoksen tuulia

Meidän jokaisen elämässä, työelämässä, ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailman menossa on tapahtunut monia muutoksia – isoja, pieniä, merkittäviä ja vähäpätöisiä. Muutoksista huolimatta ja niistä johtuen eteenpäin on menty ja tulevaisuuteen on tähdätty.

Työurani alussa kansanterveyslaki astui voimaan juuri ennen sairaanhoitajaksi valmistumistani. Kansanterveyslakia pidettiin tuolloin sodanjälkeisen ajan ehkä merkittävimpänä terveydenhuollon uudistuksena. Kunnanlääkärijärjestelmä purettiin ja jokainen kunta velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskus yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Terveyskeskuksessa yhdistettiin saman katon alle monet terveyspalvelut. Lain myötä terveydenhuollon painopiste siirrettiin ehkäisevään terveydenhoitoon.

Valmistuttuani terveydenhuollon opettajaksi huomasin olevani uudessa ammatissa, uudella paikkakunnalla, uudessa työyhteisössä, keskellä keskiasteen koulu-uudistusta ja kehittämässä juuri perustetussa oppilaitoksessa sen toimintaa, toimintatapoja, terveydenhuollon koulutusta ja opetusta. Menimme kohti uutta vauhdikkaasti kuin telkkä lentää pönttöönsä. Kauan emme ehtineen keskiasteen koulu-uudistuksessa kuihtua, kun alkoi ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen suunnittelu.

Kansalaisopistotöissä muutokset eivät suinkaan loppuneet. Muutoksia on tapahtunut muun muassa oman opiston rakenteessa ja sopimuskuntien lukumäärässä. Kahdesta seutuopistosta on tehty yksi entistä ehompi seutuopisto. Viime aikoina olemme kehittäneet alueellamme uudenlaista oppilaitosrajat ylittävää kumppanuuskampusyhteistyötä, joka uskoakseni kantaa vielä pitkälle.

Osaava-rahoituksella on ollut valtava merkitys kansalaisopiston opettajien osaamisen ja opistotoiminnan kehittämisessä ja kehittymisessä. Oppimisen ja yhteistyön avulla on saatu monenlaisia muutoksia, toimia ja toimintamalleja aikaan. Kansalaisopisto-opetuksen sisältö muuttuu kaiken aikaa: kansalaisopistoilla ei ole perusopetuksen tapaan valmiita opetussuunnitelmia, vaan suunnitelmat muuttuvat vuosittain väestön koulutustarpeen mukaan. Kansalaisopistotoiminnan merkitys on mielestäni kasvanut ja vahvistunut ajan saatossa ja mielestäni vahvistuu edelleen. Kristallipalloni näyttää kansalaisopistoille upeaa tulevaisuutta!

Tänä päivänä puhutaan tulevasta sote-uudistuksesta, joka muuttaa kuntien toiminnan luonnetta aivan uuteen asentoon. Sote- ja maakuntauudistus ovat suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, joita Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat olemaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Kansalaisopistoille uudistus luo aivan uuden mahdollisuuden kunnan palvelurakenteessa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Kansalaisopistojen on huolehdittava kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta, ketään ei saa päästää putoamaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Oppiminen ja opiskelu kansalaisopistossa eivät ole arvosanoja ja pätevyyksiä, vaan omaan elämään kuuluvia valinnan mahdollisuuksia. Jokaisella on myös tulevaisuudessa oltava mahdollisuus kansalaisopistossa kehittää niin kättä, päätä kuin sydäntä.

Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä, jos kunta niin haluaa. Meidän kansalaisopistoväen on pidettävä huolta, että kunta haluaa. Tulevat kuntavaalit ovat sivistysvaalit, ja siksipä meidän kansalaisopistoväen on pidettävä kansalaisopistot näkyvillä ennen vaaleja, puhuttava kansalaisopistojen merkityksestä ja kustannustehokkaasta toiminnastamme. Kansalaisopisto on kunnan ja kuntalaisten voimavara. Vaalien jälkeen rakennamme yhdessä yhteistyön siltoja uusien päättäjien kanssa. Tom Lundbergia mukaillen opistojemme elämä on mustaa, jos uskomme sen olevan mustaa. Opistojen elämä on iloisen keltaista, jos sanomme sen olevan iloisen keltaista. Kirjoitamme opistojemme käsikirjoituksen musteella, jonka värin valitsemme itse.

Valtakunnan tasolla Kansalaisopistojen liitto on vahvistanut vuosien varrella asemaansa edunvalvojana. Liitto on yhä useammassa yhteistyökuviossa mukana aktiivisena toimijana. Kauan odotettu useaan kertaan valmisteltu kansalaisopistojen rahoitusuudistus astui voimaan 2016 vuoden alussa. Kansalaisopistojen liiton liittokokous pidetään 8.-9.6.2017 Oulussa, toivomme runsasta osallistujajoukkoa. Liittokokous valitsee uuden hallituksen sekä päättää liiton strategiasta kolmelle seuraavalle vuodelle. Liitto saa tuolloin myös uuden puheenjohtajan, kun vanha väistyy. Kiitän teitä kaikkia yksin ja yhdessä upeasta yhteistyöstä!

Muutokset ovat opettaneet minulle, että elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on opettanut minulle, että kaikista asioista töistä ja tehtävistä selviää vain ja ainoastaan tarttumalla niihin yksi kerrallaan ja tekemällä.

”Jos jäämme odottamaan sitä täydellistä hetkeä, jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saamme ehkä odottaa turhaan. Vuoret jäävät kiipeämättä ja kilpailut voittamatta tai kestävä onni saavuttamatta”, Maurice Chevalieria siteeratakseni. Muutoksessa on AINA mahdollisuus. Muutosta ei kukaan toteuta yksin. Onnistunut muutos tarvitsee aina innostunutta ja innostavaa yhteistyötä. Muutos tehdään aina YHDESSÄ.

Todellista onnea ei saavuteta mielihyvän tavoittelulla,
vaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle.

– Helen Keller –

Liisa Vornanen
Jokihelmen opiston rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Uudenlaista terveyden edistämistä kansalaisopistoihin

Suomen Sydänliitto kutsuu kansalaisopistoja mukaan uudenlaiseen terveyden edistämiseen. Mistä on kyse?

Sydän tekee hyvää -liikunta on konsepti, jossa säännölliseen ohjattuun liikuntaan yhdistetään Terveyden 3-ottelu.

Valtimosairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja sepelvaltimotauti, ovat edelleen suomalaisten kansansairauksia. Taustalta löytyy joukko riskitekijöitä, kuten kohonnut verenpaine, epäedulliset kolesteroliarvot, lihavuus, vähäinen liikunta, tupakointi, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, liiallinen stressi ja unen puute. Näihin kaikkiin pystyy jokainen vaikuttamaan omilla arjen valinnoillaan. Ikä, sukupuoli ja perimä ovat riskitekijöitä, joihin ei voi itse vaikuttaa.

Tunne arvosi, vaikuta terveyteesi

Jokaisen aikuisen on hyvä tietää omat valtimoterveyteen vaikuttavat arvonsa. Tällä hetkellä 60 %:lla suomalaisista on kohonnut kokonaiskolesteroliarvo. Miehistä lähes puolella ja naisista lähes kolmanneksella on joko kohonnut verenpaine tai säännöllinen verenpainelääkitys. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia, ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi.

Sydänliiton lanseeraama Terveyden 3-ottelu kannustaa ihmisiä selvittämään omat terveysarvonsa. Ottelun päälajeina ovat verenpaineen, kolesterolin ja vyötärönympäryksen mittaaminen. Mittauksen yhteydessä osallistuja saa valtimotautien kokonaisriskin arvion ja omiin arvoihin ja elintapoihin kohdistuvan ohjauksen. Lyhyelläkin terveystapaamisella on vaikutusta riskitekijöihin.

Miksi meidän opisto innostuisi mukaan Sydän tekee hyvää -liikuntaan?

Omasta terveydestä huolehtiminen kiinnostaa ihmisiä. Niinpä tämä kokonaisvaltainen lähestyminen on hyvä tapa houkutella uusia ihmisiä opiston liikuntaryhmiin. Ryhmäläiset voivat innostua osallistumaan useampaan liikuntaryhmään tai muihin opistojen terveysaiheisiin ryhmiin. Elintapaohjaus kannustaa usein myös omaan liikunta-aktivisuuteen ohjatun liikunnan lisäksi. Mikä hienointa, opiston liikkuja huomaa liikunnan ja omilta tuntuneiden muiden elintapamuutosten jälkeen hyvän kehityksen omassa voinnissa, jaksamisessa ja terveysarvoissa. Sydän tekee hyvää -liikunnan kautta opiston rooli liikuttajana ja terveyden edistäjänä vahvistuu ja tulee entistä näkyvämmäksi.

Sydänliitto kutsuu opistoja mukaan testaamaan Sydän tekee hyvää -liikuntakonseptia syyskuusta joulukuuhun 2017. Tarkoituksena on löytää opistoista yhteensä viisi liikuntaryhmää, joissa kussakin on noin 20 osallistujaa iältään noin 40-60 -vuotiaita. Pilottiryhmäläisille tehdään mittaukset elintapaohjauksineen kauden alussa ja lopussa ja heiltä kerätään palautetta liikunnan, mittauksen ja elintapaohjauksen yhdistämisestä. Tämän palautteen perusteella Sydänliitto ja Kansalaisopistojen liitto muokkaavat Sydän tekee hyvää -liikuntakonseptia, jotta se olisi mahdollista levittää myös muihin kansalaisopistoihin eri puolella Suomea.

Kokeilun jälkeen Sydänliitto sydänyhdistyksineen ja opistot yhdessä vievät eteenpäin liikuntakonseptia, jonka tarkoitus on innostaa suomalaisia lisäämään liikuntaa ja yhä useampaa tuntemaan terveysarvonsa. Parhaimmillaan opisto ja paikallinen sydänyhdistys käynnistävät kumppanuuden tuleville vuosille. Opistojen liikkujilla on mahdollisuus liittyä sydänyhdistykseen ja saada tukea omasta terveydestä huolehtimiseen. Innokkaimmille on tarjolla vapaaehtoistyötä mukavassa seurassa.

Ilmoittaudu mukaan Sydän tekee hyvää -liikuntapilottiin verkkolomakkeella 31.3 mennessä. Sydänliitto palaa asiaan pilottiin valittujen opistojen kanssa heti huhtikuun alkupuolella.

Mikäli teidän opistonne innostuu lähtemään mukaan pilottiin ja jatkossakin Sydän tekee hyvää -toimintaan, niin olemme kerrassaan ilahtuneita!

Annukka Alapappila
Liikunta-asiantuntija
Suomen Sydänliitto

Mari Blek-Vehkaluoto
kehittämispäällikkö
Suomen Sydänliitto

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail