maaliskuu 1, 2017

Lausunto Opetushallitukselle aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisesta 2017

Lausunto 28.2.2017

Opetushallitus
Hakaniemenranta 6, PL 380
00531 Helsinki

Asia Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 2017
Viite OPH-293-2017, lausuntopyyntö 6.2.2017

Kansalaisopistojen liitto kiittää mahdollisuudesta lausua Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017 -luonnosasiakirjasta.

Luonnoksessa todetaan, että ”aikuisten perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on huolehtia koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta sekä luoda hyvät edellytykset opiskelulle”. KoL pitää hyvänä, että perusteita on haluttu lähteä uudistamaan kyseisen opetuksen tarpeen kasvettua maassamme merkittävästi. Perusteiden pohjalta opetuksen järjestäjä – siis myös yksittäinen kansalaisopisto – laatii opetussuunnitelman huomioiden paikalliset olosuhteet, erityispiirteet, mahdolliset opiskelijoiden tarpeet sekä opiston oman itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset. Perusteiden pohjalla on käsitys opiskelijasta aktiivisena toimijana opinnoissaan, mitä KoL pitää hyvänä lähtökohtana elinikäiseksi oppijaksi kasvamisessa.

Aikuisten perusopetuksen kohderyhmään kuuluu taustaltaan ja valmiuksiltaan erilaisia opiskelijoita. Luonnoksessa korostetaan aiheellisesti, että ”opetussuunnitelman laadinnassa tehdään paikallisesti tai alueellisesti yhteistyötä muiden samojen opiskelijaryhmien kanssa työskentelevien tahojen kanssa”. Hyviä ja toimivia käytänteitä ja malleja kannattaa jakaa, vertailla ja parastaa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden pitää saada riittävät tiedot suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta kotoutuakseen Suomeen ja voidakseen aidosti osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi luokanopettajan kelpoisuuden ohessa olisi ensiarvoisen tärkeää varmistaa opettajan S2-taidot ja osaaminen.

Sivistys käsitetään perusteluonnoksessa laaja-alaisesti: se sisältää demokratian, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, yhteistyön ja vastuullisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, kasvun hyvin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistämisen. Kansalaisopistojen liitto pitää siksi erittäin tärkeänä, että mahdollisimman moni aikuinen pystyisi suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. Liitto tukee kulttuurintuntemuksen, terveystiedon sekä opinto-ohjauksen ja työelämätaitojen tuloa oppiaineiksi aikuisten perusopetuksen alkuvaiheeseen sekä terveystiedon, opinto-ohjauksen ja työelämätaitojen tuloa oppiaineiksi aikuisten perusopetuksen päättövaiheeseen. Perusopetuksen tarjoama laaja yleissivistys auttaa jatko-opinnoista ja työelämässä selviytymistä.

Jotta opinto-ohjaukselle ja työelämätaidoille asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta opiskelunsa eri vaiheissa. Hyvä ohjaus tehostaa myös merkittävästi aikuisopiskelijoiden opiskelua: opiskelutekniikkaa ja opiskeltavien sisältöjen omaksumista, henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista opintopolulla sekä arkipäivän ongelmista ja esteistä selviytymistä.

Perusteissa kannustetaan osallisuuden syventämiseen oppilaitoksen mahdollisten toiminta- ja harrastus-ryhmien toimintaan osallistumisella, mikä on helppoa toteuttaa kansalaisopistojen monipuolisen kurssitarjonnan avulla. Kansalaisopisto-opetuksesta löytyy myös alkuvaiheen opetustarjontaan aineita tai aihealueita, jotka tukevat aikuisten perusopetuksen tavoitteiden saavuttamista (muu perusopetukseen soveltuva aine tai aihealue sekä valinnaiset kurssit).

Kansalaisopistokentältä saadun palautteen mukaan aikuiset luku- ja kirjoitustaidon opiskelijat tarvitsevat paljon tukea. Tätä he saavat muun muassa opiskelijoiden kaikille yhteisistä ja toistuvista rutiineista. Siksi luku- ja kirjoitustaidon yksilöllisen sisällön mahdollistaminen uusissa perusteissa ei saa kansalaisopistoilta pelkästään myönteistä vastaanottoa. Opistoilta saadun kritiikin perusteella on myös epärealistista olettaa, että suunnitellut vähennykset lukutaitovaiheen mitoituksessa mahdollistaisivat riittävän kielitaitotason.

Kuten perusteissa todetaan, ”opiskelijat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista moninaisuutta”. ”Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä”. Näitä taitoja kaivataan kaikilta suomalaisilta ja Suomessa asuvilta myös tulevien (muutos)vuosien aikana.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail