Blogi: Kansalaisopisto sivistää hyvän elämän pääkaupungissa

Kuopion kaupunki on ottanut rohkean tavoitteen uudessa strategiassaan: olemme hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä (ehkäpä jo matkan varrellakin). Tähän tavoitteeseen päästäksemme toimimme avoimesti, innostavasti, yhdessä ja asukasta varten. Hyvän elämän pääkaupunki korostaa terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta kaikessa toiminnassa. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta, Kuntarating-tutkimuksen mukaan Kuopiossa asuvat v. 2017 Suomen 20 suurimman kaupungin tyytyväisimmät asukkaat.

Että ihmisen ois hyvä olla!

Mitä se hyvä elämä sitten on? Monille se voi tarkoittaa vaikkapa hyviä harrastusmahdollisuuksia tai ylipäänsä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Perinteisesti tätä tehtävää ovat hoitaneet mm. kansalaisopistot. Pystyvätkö opistot vastaamaan tähän haasteeseen myös tulevaisuudessa? Kansalaisopiston rooli tulevaisuuden kunnassa on varmasti edelleenkin toimia elinikäisen oppimisen mahdollistajana, mutta rinnalle tähän nousee esim. edellytysten luominen paikalliselle ja alueelliselle osallisuudelle.  Toiminnallamme vahvistamme yhteisöllisyyttä ja vähennämme syrjäytymisriskiä olemalla kumppani monille eri tahoille. Näin edistämme parhaiten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, hyvää elämää kaiken kaikkiaan.

Ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen

Kunnat ovat lähtökohtaisesti ihmisten näköisiä paikkoja, joissa paikallisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan kaupunkien paremmuus mitataan niiden kyvyssä luoda ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Keskeisessä roolissa tässä tehtävässä hän näkee kansalaisopistot, kirjastot ja museot. Tähän ajatukseen on varsin helppo yhtyä, onhan yli satavuotisen historian ajan opistojen toimintatapana ollut juuri ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen! Opetus on pääosin ryhmäopetusta, ei pääsykokeita ja kurssimaksut ovat varsin kohtuullisia. Näin on syntynyt luonnollisesti hyvin erilaisten ihmisten kohtaamispaikkoja. Yhdistävä tekijä opiskelijoilla on ainoastaan itsensä omaehtoinen kehittäminen ja kiinnostus opetettavaan aiheeseen. Tällainen sivistystyö pitää sisällään usein myös omien ennakkoluulojen kohtaamista, mitä parhainta sivistystä siis!

Sivistystyötä riittää vielä

Hyvään elämään kuuluu tulevaisuudessakin varmasti myös sivistys. Laajasti ajateltunahan sivistyksellä tarkoitetaan tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi ennen kaikkea ihmisen kykyä ja halua käyttää näitä taitoja myös lähiympäristönsä parhaaksi. Tämän päivän sivistykseen pitäisi kuulua itseisarvoisesti taito kohdata eri mieltä olevia ihmisiä ja toimia yhdessä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Tässä valitettavasti taitaa riittää sivistystyötä vielä useiksi vuosiksi. Sivistys ei ole tila vaan elinikäinen prosessi, johon hyvän elämän pääkaupungissa annetaan hyvät puitteet. Kansalaisopistoilla on tärkeä tehtävä olla tuottamassa näitä mahdollisuuksia sivistyneeksi kasvamisen prosessiin!

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Koko opiston henkilökunnan Kansalaisopistopäivä 15.6.2018

Kansalaisopistopäivä tulee taas! Helsingissä perjantaina 15.6. järjestettävä tapahtuma on avoin koko opiston henkilökunnalle, opistolaisyhdistysten aktiiveille sekä kuntapäättäjille. Tilaisuus on suunnattu oppilaitosjohdon lisäksi siis myös opetushenkilökunnalle sekä toimisto-, asiakaspalvelu- ja hallintohenkilökunnalle. Tule virittäytymään kesään ympäri Suomea tulevien kollegojen kanssa ja ota mukaan työkaverisikin!

Kansalaisopistopäivässä on luvassa mm. viimeisimpiä tuulia kansalaisopistokenttää koskevassa tutkimuksessa ja sivistyspolitiikassa sekä kesäisen rentoa menoa. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esitys meneillään olevasta tutkimuksesta käsittelee kansalaisopiston tuottamia hyvinvointivaikuksia ja sosiaalista pääomaa. Saamme vieraaksemme myös opetusministeri, kaupunginvaltuutettu Sanni Grahn-Laasosen, joka tekee katsauksen sivistyspolitiikan ajankohtaisuuksiin. Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen luotsaa katseemme kohti sivistyksen, oppimisen ja työn tulevaisuutta ja lisäksi pääsemme nauttimaan hieman komediahenkisestä kevennyksestä kätevien emäntien Minna Kivelän ja Annu Valosen johdolla.

Iltapäivällä on luvassa kollegaklinikka ja mahdollisuus vaihtaa ajatuksia opiston arjesta ja tulevaisuudesta. Kollegaklinikan yhteydessä järjestetään myös kuntapäättäjien sekä opistolaisyhdistysten tapaamiset.

Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Osallistuminen:

Kansalaisopistopäivä järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Suomen Liikemiesten Kauppaopiston auditoriossa (SLK-talo, Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki). Tilaisuus alkaa klo 9.30 aamukahveilla ja päivä päättyy viimeistään klo 16.15.

Kansalaisopistopäivän hinta KoL:n jäsenille ja jäsenopistojen henkilökunnalle on 60 € per henkilö pitäen sisällään ohjelmaan merkityt tarjoilut. Halutessaan osallistuja voi valita myös 70 € osallistumispaketin, joka pitää edellisten lisäksi sisällään myös Kansalaisopistot.fi-logolla varustetun t-paidan. Opistolaisyhdistysten edustajille Kansalaisopistopäivään osallistuminen kustantaa 40 € per henkilö. Ulkopuolisille osallistujille osallistumismaksu on 400 €.

Ilmoittautuminen:

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta viimeistään torstaina 7. kesäkuuta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan isommallakin porukalla! Kansalaisopistopäivät ovat suosittuja tilaisuuksia, varmistattehan siis paikkanne pikaisesti.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna (viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276)

Opetusministerin kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Uusi aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutus alkoi kansalaisopistoissa

Vuoden 2018 alusta lähtien kansalais- ja työväenopistoissa on voitu järjestää uudenlaista aikuisille maahanmuuttajille suunnattua lukutaitokoulutusta. Niin kutsuttuihin UMAKO-kursseihin (uusi maahanmuuttajakoulutus) sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille.

Lukutaitokoulutusuudistuksen taustalla on laajempi muutos, jossa aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja vapaan sivistystyön uudeksi koulutustehtäväksi.

Aiemmin aikuisten lukutaitokoulutuksen hankinnasta ja kilpailutuksesta vastasivat ELY-keskukset ja koulutus toteutettiin TE-palvelujen asiakkaille työvoimakoulutuksena. Nyt lukutaitokoulutusta järjestetään paitsi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset) myös osana aikuisten perusopetusta.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on suunnattu niille kotoutumisajalla oleville maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat joustavaa ja toiminnallista lukutaidon sekä suomen tai ruotsin kielen koulutusta ja joiden kotoutumissuunnitelmaan on kirjattu tarve lukutaitokoulutukseen. Koulutus pyrkii tavoittamaan ne maahanmuuttajat, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla.

Kajaanissa lukutaito-opiskelijat oppivat kansalaisopistossa myös puutarhanhoitoa ja kädentaitoja

Kaukametsän opistossa Kajaanissa opiston ensimmäinen UMAKO-lukutaitokurssi alkoi helmikuussa. Opetusta on 20 tuntia viikossa ja opiskelijoita tällä hetkellä 10. Kurssille otetaan edelleen tarpeen mukaan uusia opiskelijoita. Kurssilla opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa ja opetukseen kuuluu myös toiminnallisia osuuksia.

Kurssilla on kaksi opettajaa, joten toisen on mahdollista saattaa opiskelijoita yksittäin kansalaisopiston muille kursseille oppimaan lisätaitoja. Opiskelijat ovat toivoneet pääsevänsä esimerkiksi opiston tietotekniikka-, käsityö- ja kotitalouskursseille. Tarvittaessa lukutaitokurssin opettaja voi tulla avustamaan opiskelijaa taitoaineiden tunneilla muutamalla ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Toiminnallista oppia kurssilla on saatu myös puutarhanhoidosta. Opistolla kielikurssia käyvä puutarhuri on opettanut vapaaehtoisena lukutaitokurssin opiskelijoille vihannestaimien istutusta ja kasvattamista. Luokan ikkunoilta löytyy nyt rivi ruukkuja, joissa kasvaa mm. paprikaa. Kesällä opiston on tarkoitus hankkia ryhmän opiskelijoille puutarhapalsta, jonne kasvit voi istuttaa ja jossa niitä voi hoitaa kesän ajan, kun opisto on kiinni. Syksyllä lukutaitokoulutus taas jatkuu.

Opiskelijat lukutaitokursseille kahta eri reittiä

Osa kansalaisopistojen lukutaitokursseille osallistuvista on TE-palvelujen asiakkaita, osa ohjataan koulutukseen kunnan kautta. Jotta lukutaitokoulutusta tarvitseva maahanmuuttaja saadaan ohjatuksi hänelle sopivaan koulutukseen, paikallinen ja alueellinen yhteistyö opistojen ja TE-palvelujen sekä kunnan sosiaalitoimen välillä on ratkaisevan tärkeää.

Keskeistä on, että kursseja järjestävät opistot ja paikalliset TE-palvelut sekä kunnan sosiaalitoimi ovat säännöllisesti kontaktissa keskenään alueen koulutustarpeista: kansalaisopiston tulee tiedottaa TE-palveluita ja kuntaa järjestämistään kursseista ja TE-palveluiden on puolestaan oltava yhteydessä opistoon, kun lukutaitokoulutusta tarvitsevia asiakkaita on. TE-palvelut voivat myös ehdottaa oman alueensa kansalaisopistolle uusien kurssien järjestämistä kohderyhmän tarpeiden mukaan.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssilaiset ovat toistaiseksi kaikki TE-palveluiden asiakkaita.

– Paikallisen TE-toimiston asiantuntijan kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, kertoo opiston rehtori Aune Kariluoto.

– TE-toimisto kartoitti lukutaito-opetusta tarvitsevat, kotoutumisajalla olevat asiakkaansa ja ohjasi heidät opiston kurssille. Myös kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikön kanssa on käyty keskusteluja tulevasta opiskelijarekrytoinnista.

Lisäksi Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä vierailee joka toinen viikko kansalaisopistolla tapaamassa lukutaitokurssilaisia. Opiskelijat pyytävät usein opettajilta apua esimerkiksi Kelan päätösten tai muiden viranomaistahojen kirjeiden lukemiseen ja selittämiseen. Kutsumalla sosiaalityöntekijä paikan päälle turvataan opiskelijoiden tietosuojaa ja varmistetaan opetustyön keskeytyksetön sujuminen.

Joustavaa lukutaitokoulutusta eri taitotasoille ja kohderyhmille

Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää lukutaitokoulutusta eri laajuisina kursseina kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi kotivanhemmat, iäkkäät maahanmuuttajat, työssäkäyvät, sellaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, tai ne nuoret maahanmuuttajat, joiden elämäntilanteeseen kokopäiväopiskelu ei sovellu.

Lukutaitokoulutukseen pyritään saamaan erityisesti kotona lapsia hoitavia vanhempia. Vanhemman luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen osaamisen koheneminen kotouttaa koko perhettä ja koulutukseen osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Osaan kursseista lastenhoito on järjestetty oppituntien ajaksi esimerkiksi kunnan varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä, osaan lapsen voi ottaa tunnille mukaan. Kajaanin kaupunki on esimerkiksi järjestänyt nopealla aikataululla päiväkotipaikan lukutaitokurssin opiskelijan lapselle.

Lukutaitokoulutuksessa on tarjolla aiempaa enemmän opetusta, joka mahdollistaa joustavan ja osa-aikaisen opiskelun. Kursseja järjestetään alueellisesta tarpeesta riippuen eri opistoissa eri mittaisina. Opiskelijoiden eriävät lähtökohdat ja johtavat käytännössä siihen, että myös samassa opistossa voi olla tarvetta eri tasoiselle opetukselle ja opistossa järjestetään lukutaitokoulutusta alkavasta lukutaidosta funktionaaliseen lukutaitoon asti.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssin opiskelijat ovat työikäisiä ja useasta lähtömaasta. Osa ymmärtää suomenkielistä puhetta, osa on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aloitettiin alkeista.

Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi

Kansalaisopistojen liitto julkaisi alkuvuodesta 2018 lukutaitokoulutuksen tueksi suosituksen kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Suosituksen sisältö perustuu Opetushallituksen tuottamaan koko vapaan sivistystyön opetussuunnitelmasuositukseen. Suosituksessa esitellään uuden maahanmuuttajakoulutuksen keskeiset kohderyhmät sekä eri mittaisia koulutuksia ja niiden konkreettista sisältöä.

Teksti: Lilli Rasilainen
Kuva: Kaukametsän opisto

Lilli Rasilainen työskenteli Kansalaisopistojen liitossa maahanmuuttohankkeiden suunnittelijana syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Sydän tekee hyvää -liikuntahanke Järvi-Saimaan kansalaisopistossa

Vapaan sivistystyön oppilaitokset toimivat luontevasti erilaisissa hankkeissa yhteistyökumppanina ja erilasten kuntalaisten hyvinvointia ylläpitävien toimintojen kokeilijana. Vapaan sivistystyön kentällä opistot ovatkin haluttuja yhteistyökumppaneita.

Niille kuntalaisille, joille kansalaisopistotoiminta on tuttua, on helppo tulla mukaan toimintaan. Vastaavasti niille, joille toiminta ei ole entuudestaan tuttua, se tarjoaa matalan kynnyksen kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Kansalaisopistotoiminta mahdollistaa erilaisten ihmisten liikuntaharrastuksen kuntoa ylläpitävänä ja vahvistavana toimintana. Kansalaisopistotoiminnan yhtenä keskeisenä tekijänä onkin toimia mahdollistajana.

Järvi-Saimaan kansalaisopisto toimii tyypillisessä maaseutumiljöössä, jossa tarjolla on monenkirjavia liikuntamahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia kuntalaiset eivät välttämättä aina kuitenkaan osaa tai halua hyödyntää. Vastaavasti osalla kuntalaisista on suuri kynnys osallistua opiston järjestämään liikuntatoimintaan ja lähteä liikkeelle, vaikka niiden saavutettavuus olisikin helppoa.

Sydän tekee hyvää -liikuntahanke mahdollistajana

Järvi-Saimaan kansalaisopisto aloitti Sydän tekee hyvää –liikuntahankkeen yhteistyössä Juvan Sydänyhdistyksen ja Savon Sydänpiirin kanssa, koska opisto halusi tarjota kuntalaisille mahdollisuuden matalan kynnyksen liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Samalla se antoi kuntalaisille mahdollisuuden tutustua Juvan kunnan erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Juvan Sydänyhdistyksen ja Savon Sydänpiirin kanssa toteutettava yhteistyö antoi lisäelementtejä opiston perinteisen kurssin ”liikuntakaavaan”.

Toiseksi kurssilaiset innostuivat siitä, että he pystyivät räätälöimään kurssin ”itsensä näköiseksi”. Ennen kurssin varsinaista alkamista, kurssilaiset sopivat yhdessä opettajansa kanssa, millä liikuntamenetelmillä ja -tavoilla he halusivat ylläpitää ja kehittää kuntoaan hankkeen aikana. Hankkeen aikana kävikin ilmi, että edellä mainitut tekijät ylläpitivät kurssilaisten korkeaa motivaatiota yllä koko hankkeen ajan. Tätä edesauttoi, että liikuntakokeilujen ohella kurssilaiset saivat myös sosiaalisen yhteisön yleisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Ryhmässä vallitsi innokas ja toinen toistaan tukeva ilmapiiri. Uskallettiin puhua rohkeasti myös vaikeista asioista. Tämä oli mahdollista, koska opisto sai myös uimahallin puolella toimia omana ryhmänä.

Kurssi oli tosi hyvä. Meitä oli eri kuntoisia, toiset ei jaksanut kävellä, kuin vähänmatkaa annetussa ajassa. Toiset jaksoi paremmin. Kävimme eri kuntoutuslajeja läpi, mikä laji sopisi kellekin parhaiten ja kunnonmukaa. Ryhmässä tekeminen se on A & O. Kurssin lopussa oli tärkein toive, että kurssi jatkuisi vielä kevätlukukaudenkin. Opettaja oli asiantunteva , sopiva ja kannustava liikkumaan. Toivon, että tälläinen kuntouttava kurssi sydänpotilaille yleistyisi koko Suomen alueelle.

Kurssipalaute syksyn 2017 Sydän tekee hyvää -liikuntakurssista Järvi-Saimaan kansalaisopistossa

Hankkeen toteuttaminen käytännössä

Sydän tekee hyvää toteutettiin Järvi-Saimaan kansalaisopistossa yhtenä opintokurssina syksyllä 2017. Kurssin järjestelyissä auttoi Juvan Sydänyhdistys. Osallistujat saivat kukin henkilökohtaisen alkutestausajan, jossa testaukset suoritti Savon Sydänpiirin terveydenhoitaja. Alkutestaukseen kuului verenpaineen, vyötärönympäryksen ja kolesterolin mittaaminen.  Lisäksi osallistujille annettiin terveysneuvontaa ja lisää tietoa tulevasta kurssista. Varsinaisella ensimmäisellä yhteisellä kokoontumiskerralla sovittiin yhteisesti syksyn ohjelma ja katsottiin Sydänliiton toimittama opetusvideo.

Kymmeneen yhteiseen viikottaiseen kokoontumiskertaan sisältyi sauvakävelyä, kuntosaliharjoittelua, ulkokuntolaitteisiin tutustumista sekä liikuntasalissa voimistelua erilaisia liikuntavälineitä hyödyntäen. Edellisen lisäksi kurssilla tutustuttiin frisbee-rataan, vesijumppaan ja vesikävelyyn. Kukin kerta kesti 60 minuuttia. Tavoitteena oli tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin ja löytää niistä kenties itselle sopiva tapa liikkua. Jokaiseen kertaan sisältyi myös keskustelua liikunnan vaikutuksista sydänterveyteen sekä vertaistukea osallistujien kesken.

Viimeinen kokoontumiskerta oli haikea. Ryhmä kokoontui kunnanviraston valtuustosaliin, jossa piparin ja glögin nauttimisen jälkeen jaettiin jokaiselle epävirallinen todistus ”ahkerasta osallistumisesta ja kiinnostuksesta omaa sydänterveyttä kohtaan”. Samalla kerrattiin syksyn aikana opittuja asioita ja käytiin läpi kokemuksia. Jokainen sai lahjaksi vastuskuminauhan. Opettaja kannusti jatkamaan liikuntaa edelleen ja antoi vinkkejä Juvan kunnassa toimivista ryhmistä. Ravitsemusterapeuttiopiskelija oli koonnut sivupöydälle ravintonäyttelyn ja hän vastaili esiin tulleisiin kysymyksiin. Halukkailla oli mahdollisuus Savon Sydänpiirin tekemiin loppumittauksiin.

Yhteistyö Sydänliiton, Savon Sydänpiirin ja paikallisen Juvan Sydänyhdistyksen kanssa toimi sujuvasti. Toki ryhmää ohjannut fysioterapeutti (YAMK) Ritva Hänninen toivoi, että kurssille olisi ilmoittautunut myös työikäisiä kuntalaisia, mutta tällä kertaa kaikki olivat ikäihmisiä. Jokaisella oli jo selvä terveyshaitta eli enää ei voinut puhua preventiivisestä ryhmästä. Tällaisessa tapauksessa on tärkeää, että ryhmää ohjaava henkilö on sydän -ja verisuonisairauksiin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen.

Hankkeissa opettajakin oppii

Opettajana oppii myös itse uudesta ryhmästä jotakin. Ryhmän opettaja fysioterapeutti (YAMK) Ritva Hänninen kertoi, että tällä kertaa hän joutui kertaamaan uusimman tiedon sydän- ja verisuonisairauksista ja liikunnan vaikutuksesta niihin. Hän myös oivalsi jälleen, miten suuri merkitys ryhmäytymisellä on kurssin onnistumiseen. Ritva totesi osuvasti, että omaa persoonaa on opettajankin uskallettava laittaa likoon. Niin tälläkin kertaa.

Anne Partanen 
Järvi-Saimaan kansalaisopiston rehtori, KT
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen

Ritva Hänninen
Fysioterapeutti (YAMK)
Ammatillinen opettaja

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Rehtoripäivä 18.5.2018

Vuoden ensimmäinen puolisko alkaa olla pulkassa ja on aika kokoontua kevään viimeiseen rehtoripäivään. Päivän aiheita ovat mm. vankilaopetus, johtaminen, kulttuurilain uudistus, kuntouttava työtoiminta sekä kansalaisopiston ja kirjaston yhteistyö.

Riihimäen vankilan opinto-ohjaaja Juuso Antikainen & Riihimäen kansalaisopiston opettaja Jari Kokkinen kertovat kansalaisopisto-opetuksesta Riihimäen vankilassa. Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Heli Bergström puhuu laajemmin johtajuudesta sekä KoL:n ja Haaga-Helian käynnistyvästä aiheeseen liittyvästä uudesta hankkeesta, jonka tavoitteena on auttaa kansalaisopistojen rehtoreita onnistumaan työssään kehittyvässä toimintaympäristössä ja kehittämään omaa rehtoriuttaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju esittelee uudistuvaa ja toukokuussa lausuntokierrokselle lähtevää kulttuurilakia sekä sen merkitystä kansalaisopistoille ja Sallan kansalaisopiston rehtori ja kunnan sivistysjohtaja Marja Myllykangas kertoo kirjaston ja kansalaisopiston yhteistyöstä kunnassa. Lisäksi Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston rehtori Päivi Rosnell kertoo opistossa keväällä käynnistyneestä kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmästä, joka pilotoi kansalaisopiston rahkeita vastata yhteiskunnan haasteisiin pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutujien osalta. Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin. Rehtoripäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.).

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 14.5.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Viestinnän materiaalipankki avattu

Kansalaisopistojen viestintä- ja markkinointityön tueksi olemme avanneet nettisivuillemme viestintämateriaalipankin. Materiaalipankkiin on kerätty Kansalaisopistot.fi-logoja ja muuta visuaalista materiaalia, jota voi käyttää esimerkiksi opiston opinto-ohjelmassa, muissa graafisissa (paino)tuotteissa tai vaikkapa nettisivuilla. Kannattaa käydä kurkkaamassa, löytyisikö pankista sopivaa materiaalia esimerkiksi ensi vuoden opinto-oppaaseen. Meille voi myös esittää toiveita ja ideoita siitä, minkälaiselle uudelle materiaalille olisi kenties tarvetta.

Materiaalipankkiin pääsee täältä  ja se löytyy jatkossa myös nettisivujen sinisestä navigaatiopalkista kohdasta Jäsenille –> Viestintämateriaalia kansalaisopistoille. Varsinainen materiaali on suojattu salasanalla ja suljettua sivua pääsee tarkastelemaan lähettämällä vapaamuotoisen käyttöpyynnön sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi ja kertomalla, minkä kansalaisopiston käyttöön materiaalit tulevat.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Mulla on heikot perustaidot, lähdenpä kurssille!

KoL:n rehtoripäivässä maaliskuussa 2018 testailtiin robotteja.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on selvittänyt suomalaisten kuntien ja kaupunkien sivistysjohtajien näkemyksiä toimialansa kehityksestä. Tammikuussa 2018 tehdyssä kyselytutkimuksessa kuntien sivistysjohtajat pitivät kansalaisopistoa erittäin tärkeänä harrastusmuotona. Kansalaisopiston toiminnassa mukana olemisen ja opistossa suoritettujen opintojen merkitys onkin syytä nähdä laaja-alaisesti yksilöä kehittävänä ja mahdollisuuksia luovana toimintana. Parhaassa tapauksessa osallistuminen opiston toimintaan on voinut avata henkilölle uria elämässä eteenpäin pääsemiseksi. Iloksemme olemme saaneet viime aikoina kuulla, että kansalaisopistoja ollaan kutsumassa entistä vahvemmin mukaan perustaitojen vahvistamista tukevaan työhön.

Digitalisaatiosta ja robotisaatiosta on puhuttu viime vuosina paljon – niiden ennustetaan muuttavan työelämän rakenteita ennennäkemättömällä tavalla. Kokonaisia ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Erilaiset rakennemuutokset eivät suinkaan tule vähenemään, vaan ne nopeutuvat ja asettavat yhä useamman ihmisen uuden tilanteen eteen. Katse on suunnattava siihen, miten voimme pysyä tässä muutoksessa mukana. Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen muuttuvat etuoikeudesta välttämättömyydeksi. Ohjelmointi ja robotiikka eivät loppujen lopuksi ole mitään kummallista, vaan yksi tapa kuvata toimintaa.

Mitä heikomman oppimisen pohjan ihminen koulutustaipaleensa aikana tulee itselleen luomaan, sitä vaikeammaksi selviytyminen nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja yhteiskunnassa muuttuu.

Heikot perustaidot ovat jälleen nousseet OKM:n elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän raportin julkaisemisen myötä keskusteluun. Työryhmä esittää, että heikkojen perustaitojen parantamiseen tulee kohdistaa erityisiä toimenpiteitä. Aikuiskoulutuksen julkista rahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti ryhmille, joilla koulutustaustan, työmarkkina-aseman tai iän vuoksi tai muusta syystä on heikot mahdollisuudet kehittää osaamista. Työryhmä ehdottaa, että oman osaamisen testaamiseen ja todentamiseen luodaan työkaluja / testejä ja että puutteelliset digitaidot ja heikot perustaidot omaavien henkilöiden taitojen kehittämiseksi käynnistetään matalan kynnyksen koulutusta. Tämä on yksi opistojen vahvoista osaamisalueista, ja tähän meitä tarvitaan.

Kansalaisopistojen mahdollisuudet taitopohjan vahvistamisessa ja kasvattamisessa ovat erittäin hyvät. Nopeasti ajateltuna mieleen tulee useita osa-alueita, joissa voisimme ottaa entistä vahvemmin roolia – unohtamatta kuitenkaan mitään siitä arvokkaasta työstä, jota jo nyt teemme:

1) Luku- ja laskutaitoa pitäisi opettaa muillekin kuin vain maahanmuuttajille. Tämä pitäisi käsittää, nähdä ja implementoida huomattavasti laajempana kokonaisuutena, johon pitäisi kuulua myös mm. medialukutaito tai monilukutaito sekä matemaattisten taitojen kehittämistä.

2) Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittäminen on jo ollutkin vahvasti kansalaisopistojen tarjonnassa mukana, mutta nähdäkseni näiden kehittämiseen tähtäävää toimintaa tulisi lisätä samassa suhteessa kuin tekniikka edistyy; mitä enemmän seurustelemme koneiden ja laitteiden kanssa, sitä enemmän tulisi antaa arvoa myös inhimilliselle kanssakäymiselle.

3) Tekniset ja digitaidot tulevat vääjäämättä olemaan tulevaisuudessa – ovat jo nyt – merkittävässä osassa yhteiskunnassa selviämisessä. Kuten 1990-luvulla opistot opettivat atk:ta, tulisi tätä perinnettä jatkaa, eri fokuksella toki. Opetuksen fokus on tänä päivänä ja tulevaisuudessa ehkä osittain hiukan erilainen, vaikka yllättävän paljon tietoteknistä perusosaamistakin ihmisiltä edelleen puuttuu. Diginatiivi on sanana harhaanjohtava.

4) Elinikäinen oppiminen ei tule olemaan vanhanaikainen käsite, vaan muuttuu selviämisen edellytykseksi (ellei jo ole sitä). Mm. oppimaan oppiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen, notkea ajattelukyky ovat taitoja, joiden harjaannuttamiseen tähtäävää toimintaa voisimme järjestää huomattavasti nykyistä enemmän.

5) Myös formaalin koulutuksen ulkopuolella saavutettujen taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen on ollut keskustelussa pitkään. Kansalaisopistot voisivat verkottua ja profiloitua entistä enemmän tässä kokonaisuudessa. Olisi erittäin tärkeää koko yhteiskunnan kannalta pystyä tuomaan yksilöiden osaaminen paremmin myös heidän itsensä tietoisuuteen ja käyttöön. Tietävä, tunteva ja osaava ihminen on yhteiskuntamme peruspilari.

Harva ihminen lähtee kurssille toisen henkilön neuvosta: ”Onpa sulla heikot perustaidot, menepä kansalaisopiston kurssille!” Hakeva toiminta ja ohjauspalvelut saattavat olla tulevaisuudessa opistojen toiminnassa yksi heikkojen perustaitojen taklaamisen kulmakivi. Voisiko kurssia suositella verkkopalvelu tai laaja-alaisesti ihmistä tunteva ”luotsi”, voisiko kansalaisopistossa olla valmentaja, joka perehtyisi elämäntilanteeseesi ja tuuppaisi sinut oppimisen polulle?

Miten yksittäinen ihminen voi ymmärtää ja tietää tulevaisuuden osaamisen tarpeet? Ei todennäköisesti voikaan täysin tietää – voi aavistaa ja ehkä jopa pelätä. Sen vuoksi opistojen merkitys on valtava oppimiskyvyn, psyykkisen joustavuuden ja psykofyysisen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä.

Petri Vahtera
Vantaan aikuisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä digitaalisuudesta kansalaisopistoissa 4.5.

Järjestämme perjantaina 4.5. Helsingissä teemapäivän digitaalisuudesta kansalaisopistoissa. Teemapäivässä paneudutaan sekä digitaitojen opettamiseen käytännössä että henkilökunnan digitaalisiin työvälineisiin ja pedagogiikkaan. Tilaisuus sopii niin opiston toiminnan kehittämisestä vastaaville ja oppilaitosjohdolle kuin tietotekniikan opetushenkilöstöllekin.

Teemapäivän aluksi KoL:n hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna tekee tilannekatsauksen KoL:n digihankkeista ja teemaan liittyvistä kehittämistoimista. Toimittajat Joni Nieminen ja Katja Solla kertovat Yle Oppimisen Digitreenien hyödyntämisestä opetuksessa ja Turun suomenkielisen työväenopiston tiimi- ja luentovastaava, tuntiopettaja Tero Kuusela esittelee kansalaisopistojen käyttöön tulevaa Kansalaisen digitaidot -kurssimallia.

Päivän aikana kuulemme myös kolme case-esimerkkiä digiopetuksen toteuttamisesta kansalaisopistokentältä: Helsingin työväenopistosta, Sisä-Savon kansalaisopistosta ja Lapuan kansalaisopistosta. Lisäksi asiantuntija Risto Korhonen kertoo Ilona IT:n ja Adobe Connectin uusimmat kuulumiset ja projektipäällikkö Jouko Jokinen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta esittelee Peda.net-kouluverkkoa verkko-oppimisympäristönä ja verkkotyövälineenä.

Ohjelma ja osallistuminen:

Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle suunnattu tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.). Tilaisuuden ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollisuus seurata etäyhteyden kautta. Päivän ohjelma päättyy klo 15.40 mennessä.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 2.5. klo 12.00.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Lämpimästi tervetuloa!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä: laatutyö kansalaisopistoissa 20.4.

Systemaattisen johtamisen taustalla on itsearviointi- tai laatujärjestelmä. Perjantaina 20.4. kokoonnumme Helsinkiin teemapäivän merkeissä kuulemaan, missä laatutyön osalta eri näkökulmista mennään ja kuinka konkreettista työtä on kansalaisopistoissa eri puolilla maata edistetty.

Teemapäivässä Valtiokonttorin palvelupäällikkö Aila Särmälä kertoo ajankohtaiskuulumiset EU-jäsenmaiden yhteistyönä julkiselle sektorille suunnitteleman organisaatioiden laadunarviointimalli CAF:sta (Common Assessment Framework) Suomen ja Euroopan tasolla. Lisäksi pitkään laatutyön parissa kansalaisopistokentällä työskennellyt emeritarehtori, opetusneuvos Liisa Vornanen esittelee KoL:n tekemän CAF-kyselyn tuloksia, joiden pohjalta käydään keskustelua kansalaisopistokentän tarpeista ja jatkotoimenpiteistä.

Päivän aikana kuulemme myös neljä esimerkkiä siitä, kuinka laatutyötä kansalaisopistoissa on tehty. Oman opistonsa laatutyötä tulevat esittelemään mm. rehtori Sini Louhivuori Jyväskylän kansalaisopistosta, rehtori Hanna Hatva Kouvolan kansalaisopistosta sekä rehtori Maija-Liisa Gröhn Seinäjoen kansalaisopistosta.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.). Tilaisuuden ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollisuus seurata etäyhteyden kautta. Päivän ohjelma päättyy noin klo 15.35.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 16.4.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tutkimus kansalaisopistojen sosiaalisesta tuottavuudesta: kysely opiskelijoille

Kyselytutkimus on päättynyt. 

KoL julkaisi alkuvuodesta 2015 professori Jyri Mannisen (UEF) Suomi nousuun Sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimuksen. KoL:n ja Itä-Suomen yliopiston jatkotutkimushanke TOSTU (Työväen- ja kansalaisopisto, opiskelu-urat ja sosiaalinen tuottavuus) käynnistyi vuonna 2017. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kansalaisopisto-opiskelun osallistujille tuottamia yksilö- ja yhteiskuntatason hyötyjä sekä näiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia.

Professori Jyri Mannisen vetämä tutkimus toteutetaan yksilö- ja ryhmähaastatteluilla sekä täydentävällä verkkokyselyllä. Tavoitteena on tavoittaa aikuisopiskelijoita, jotka ovat opiskelleet vähintään kolme vuotta kansalais- tai työväenopistossa. Vuosien ei tarvitse olla perättäisiä ja kurssien aiheet voivat olla mitä tahansa. Kurssit voivat olla järjestetyt myös eri kansalaisopistoissa.

Pyydämme nyt kaikkia kansalaisopistoja välittämään tietoa kyselystä opiskelijoilleen. Jokaisen aikuisopiskelijan kokemukset ovat erityisen tärkeitä. Vastaaminen tapahtuu täysin nimettömänä, ja kaikki vastaukset käsitellään ja tulokset raportoidaan luottamuksella siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Vastaamiseen kannattaa varata aikaa noin 10-20 minuuttia. Verkossa olevalle kyselylomakkeelle pääset tämän linkin kautta:

https://elomake.uef.fi/lomakkeet/19348/lomake.html

Kansalaisopistojen liitto arpoo kaikkien vastanneiden kesken 10 kpl Kansalaisopistot.fi-t-paitaa. Vastauslomakkeen tallentamisen jälkeen tulee näkyviin verkkolinkki, jonka kautta voi halutessaan osallistua arvontaan. Henkilötietoja ei voida yhdistää osallistujan kyselyvastauksiin.

Myös yksityishenkilöt voivat jakaa linkkiä kyselylomakkeeseen eteenpäin esimerkiksi ystäville tai kurssikavereille.

Lisätiedot:

professori Jyri Manninen
Itä-Suomen yliopisto
jyri.manninen@uef.fi
050 381 5359

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail