Teemapäivä osaamisperustaisuudesta 19.5.

Miten kansalaisopistossa hankittu osaaminen voitaisiin tehdä entistä näkyvämmäksi? Mitä osaamisperustaisuudella oikeastaan tarkoitetaan?

Järjestämme kansalaisopistoille teemapäivän osaamisperustaisuudesta Helsingissä 19. toukokuuta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kansalaisopistoissa työskenteleville, joita aihe kiinnostaa (kurssisuunnittelusta vastaavat, oppilaitosjohto, opetushenkilöstö).

Teemapäivästä saat sytykkeitä uudenlaiseen ajatteluun ja työsi kehittämiseen. Päivän aikana osaamisperustaisuutta lähestytään useasta eri suunnasta. Opetusneuvos Petri Haltia (OKM) avaa asiaa laajasti koulutusjärjestelmän näkökulmasta, jonka jälkeen aihetta lähestytään ammatillisen koulutuksen kontekstista käsin. Millaisia siltoja ammatillisen koulutuksen osaamisperustaisuudesta voidaan rakentaa vapaaseen sivistystyöhön?

Entä mitä tarkoitetaan perustason osaamisella? Tätä kysymystä käsittelee osaamisperustaisuutta paljon työssään pohtinut apulaisrehtori Olli Ruohomäki (Petäjä-opisto).

Opistolle oma osaamismerkki?

Entä osaamisen näkyväksi tekeminen? Teemapäivässä tarjoamme kättä pidempää kansalaisopistojen digitaalisten osaamismerkkien suunnittelutyön tueksi. Suunnittelijaopettaja Merja Kittelä esittelee Wellamo-opiston jalostamaa Taitaja-merkkiä ja toimitusjohtaja Eric Rousselle (Discendum Oy) vie osaamismerkkiajattelua taas muutaman askelen pidemmälle kysyessään, miten yksittäisistä merkkijärjestelmistä päästään kohti kansallisia ekosysteemejä. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle ja opiston oman merkkijärjestelmän luonnostelulle pienryhmissä.

Päivän koko ohjelma

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23 A, Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. Seminaari päättyy noin klo 15.30.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään perjantaina 12. toukokuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Rehtoripäivä 12.5.

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton Rehtoripäivään Helsinkiin 12.5.2017. Kokoonnumme Haaga-Helian tiloissa Pasilan aseman kupeessa.

Ajankohtaispäiväämme terveiset eduskunnan sivistysvaliokunnasta tuo kansanedustaja (sd.) Ilkka Kantola.

Kuulemme kahdesta mielenkiintoisesta osallisuutta edistävästä hankkeesta. Projektipäällikkö Heli Turja ja ohjaava opettaja Pasi Sarsama kertovat Erilaisten oppijoiden liiton Taitotuunaajat-hankkeesta ja siihen liittyvästä Oppimisen olohuoneesta. Kuulemme minkälaisesta ajattelumallista hanke ponnistaa ja miten aikuisen erilaisen oppijan tuen tarpeeseen voidaan vastata tukemalla oppijan itsetuntoa antamalla hänelle luottamusta omaan osaamiseen ja kykyyn oppia uutta. Kansalaisopistojen liitto on yksi hankkeen kumppaneista.

Toinen hanke-esittely käsittelee kuntalaisten osallisuutta. Aiheesta tulee puhumaan Virpi Kallas, joka työskentelee Helsingin työväenopistossa aihetta käsittelevän laatu- ja kehittämishankkeen projektisuunnittelijana.

Iltapäiväkahvien jälkeen esittäytymään pääsevät KoL:n puheenjohtajaehdokkaat. Kesäkuun liittokokouksessa liiton luottamustehtäviin ehdolle asettuville on annettu mahdollisuus esittäytyä ennakkoon KoL:n liittokokoussivulla. Lisäksi kaikki kirjallisen ehdokasesittelyn lähettäneet puheenjohtaja-  ja varapuheenjohtajaehdokkaat saavat mahdollisuuden esittäytyä tässä Rehtoripäivässä. Ehdokasesittelyn kautta liittokokoukseen tulevat kokousedustajat pääsevät tutustumaan ehdokkaisiin etukäteen.

Lisäksi ohjelmassa on lyhyt katsaus EPALEn ajankohtaisiin asioihin.

Päivän koko ohjelma

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin.

Tilaisuus järjestetään Pasilan aseman vieressä Haaga-Helian tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. 

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään perjantaina 5.5. (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Tiedottaja Elina Vesalainen
elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Lausunto Opetushallitukselle taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden uudistamisesta

Lausunto 19.4.2017

Opetushallitus
Hakaniemenranta 6
00530 HELSINKI

Asia Taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Viite Lausuntopyyntö 15.3.2017 (OPH-679-2017)

Kansalaisopistojen liitto KoL kiittää mahdollisuudesta lausua Taiteen perusopetuksen ope-tussuunnitelman perusteiden uudistuksesta. KoL kiittää myös hyvästä yhteistyöstä perus-teiden uudistamisen valmistelun aikana sekä kentän toimijoiden mahdollisuudesta osallis-tua niin uudistushankkeen ohjausryhmään kuin taiteenalakohtaisiin työryhmiinkin. Tälle uudistustyölle on ollut selkeä tarve. Kaikille taiteenaloille yhteinen arvopohja ja oppimiskä-sitys tukevat omalta osaltaan hyvin uudistetun kokonaisuuden leviämistä kentällä.

Uudistuksen tavoitteena oli selkiyttää opetussuunnitelman perusteita. Selkeiksi muotoillut perusteet tarjoavat hyvän pohjan paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön ja opetuksen konkreettiseen järjestämiseen. Perusteiden uudistamisessa pyrittiin myös pedagogiikan, toimintakulttuurin ja arvioinnin kehittämiseen.

Kansalaisopistojen liitto pitää hyvänä, että kaikille taiteenaloille luotiin sekä yleisen että laa-jan oppimäärän mukaiset perusteet, vaikka kansalaisopistoissa tarjotaan nykyisin enem-män yleisen kuin laajan oppimäärän mukaista opetusta. Samanlainen opintojen rakenne, opintojaksojen yhdenmukainen laajuus ja opintojen rakenteen yhdenmukainen nimeämi-nen auttavat ymmärtämään taiteen perusopetuksen erityisluonnetta ja vahvistavat sen brändiä. Kansalaisopistoissa taiteen perusopetukseen osallistuu myös aikuisia, joten on hienoa, että perusteissa käsitellään erikseen myös aikuisten opetuksen toteuttamista.

Paikalliseen opetussuunnitelmaan on sisällytettävä tietyt asiat, mutta samalla perusteet jät-tävät riittävästi mahdollisuuksia nostaa esiin myös paikallisia erityispiirteitä ja kulttuurihisto-riaa eri puolilla maata sijaitsevissa kansalaisopistoissa. KoL:n mielestä oppilaslähtöinen ajat-telu ja oppilaan näkeminen aktiivisena toimijana ovat hyvä perusta taiteen perusopetuksen toteuttamiseen. Aikaisemmin opitun hyväksilukeminen on näissä perusteissa entistä vah-vemmin mukana. Myönteistä on, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat on sisälly-tetty perusteisiin kuten myös teknologian käytön huomioiminen opetuksen osana. Yleisen oppimäärän perusteissa on vahvasti huomioitu myös taiteidenvälisyys, joka mahdollistaa taiteiden monipuolista harrastamista ja täten oman taidelajin löytymistä. Liitto pitää tärkeä-nä, että paikalliset opetussuunnitelmat valmistellaan mahdollisimman huolellisesti ja niissä kiinnitetään erikseen huomiota myös arvioitaviin kohteisiin. On perusteltua korostaa opis-kelijoiden jatkuvaa ja rakentavaa arviointia sekä opiskelijan itsereflektointia erillisten arvi-ointikertojen asemesta. Kansalaisopistokentän tavoitteena on yhtenäistää taiteen perus-opetuksesta annettavat todistuspohjat uusien opetussuunnitelman perusteiden astuttua voimaan.

KoL:n mielestä keskeinen haaste uusien perusteiden jalkauttamisessa on kentän toimijoi-den kouluttamisessa onnistuminen. Opettajat, suunnittelijat ja rehtorit tarvitsevat aikai-sempaa enemmän täydennyskoulutusta sekä yhteistyötä ja -verkostoja saadakseen uudet perusteet eloon käytännön opetustyössä. Olisi tärkeää pyrkiä sopimaan myös esimerkiksi hyväksilukemisen yhteisistä käytänteistä mahdollisimman laajasti. Toisaalta perusteet jät-tävät tilaa myös alueellisille eroille. Paikalliset olosuhteet ratkaisevat myös sen, onko taide-opetusta syytä järjestää taiteen perusopetuksena vai vapaana sivistystyönä. Molemmille opetuksen muodoille on tarvetta ja kysyntää.

Kansalaisopistot pyrkivät omalta osaltaan turvaamaan taiteen perusopetuksen saatavuutta tällä hetkellä Suomessa 125 opistossa. Alueellisen tasa-arvon kannalta on erityisen tärkeää, että taiteen perusopetusta järjestetään kaikkialla – siis myös alueilla, joilla ei ole erillisiä tai-teen perusopetusta antavia oppilaitoksia.
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haluatko mukaan KoL:n hallitukseen?

Kesäkuun liittokokous valitsee Kansalaisopistojen liiton hallituksen puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa sekä kahdeksan muuta jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Liiton hallitus on saamansa aloitteen pohjalta päättänyt antaa luottamustehtäviin ehdolle asettuville mahdollisuuden esittäytyä ennakkoon, jotta kokousedustajilla on aikaa tutustua ehdokkaisiin etukäteen.

Tehtävistä liiton puheenjohtajistossa tai hallituksessa kiinnostuneita pyydetään lähettämään itsestään ja ajatuksistaan maksimissaan yhden A4-arkin mittainen pdf-muotoon tallennettu vapaamuotoinen esittelyteksti sekä jpg-muotoinen valokuva erillisenä tiedostona sähköpostitse osoitteeseen toimisto@kansalaisopistojenliitto.fi viimeistään 5.5. klo 23.59 mennessä. Liittokokouksen äänestyskäytännön mukaisesti esittelyssä on hyvä mainita samassa yhteydessä ehdolle asettuvan henkilökohtaisen varajäsenen nimi sekä tämän organisaatio ja paikkakunta.

Määräaikaan mennessä toimitetut esittelyt julkaistaan viimeistään maanantaina 8.5. klo 14.00 liiton verkkosivuilla osoitteessa www.kansalaisopistojenliitto.fi/liittokokous. Lisäksi kiinnostuksesta liiton puheenjohtajan tai varapuheenjohtajien paikkaan ilmoittaneiden kesken järjestetään paneelikeskustelu KoL:n Rehtoripäivässä Helsingissä perjantaina 12.5. Mahdolliset määräajan jälkeen toimitetut esittelyt lisätään samoille verkkosivuille mahdollisimman pian niiden saapumisen jälkeen eli mahdollisesti täydentyvää ehdokkuudesta kiinnostuksensa ilmoittaneiden listaa kannattaa käydä tarkkailemassa liittokokoukseen asti. Listaa ei päivitetä enää 6.6. klo 16.00 jälkeen.

Mahdollisuus etukäteen esittäytymiseen ei aiheuta muutoksia varsinaiseen ehdolle asettumiseen liittokokouksessa. Ehdokkuudestaan etukäteen ilmoittaneet henkilökohtaisine varajäsenineen on edelleen asetettava ehdolle kokousedustajien toimesta. Kokouksessa ehdolle asettuminen ei myöskään edellytä ehdokkuuden ilmoittamista etukäteen.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Pikajuna Pohjoiseen

Puheenjohtaja Tarja Lang matkalla kohti Joensuuta.

InterCity halkoo läpi tasaisenharmaan maalaismaiseman, jolle ei tunnu tulevan loppua. Liian aikainen aamuherätys kiristää otsaohimoitani ja kahvikärrystä kantautuva vaimea tuoreen kahvin tuoksu houkuttaa lopettamaan jo kuukauden kestäneen kahvilakon.

Hektisyyttä. Sitä elämä on ollut siitä saakka, kun lähdin opiskelemaan syntymäkaupungistani Lieksasta ensin Joensuuhun ja sieltä Kuopioon. Myöhemmin asuinpaikkakunnakseni vakiintuivat myös Hämeenlinna, Helsinki ja Yhdysvalloissa Coloradon osavaltio. Viimeiset kahdeksantoista vuotta olen asunut Espoossa, sielläkin kolmessa eri kaupunginosassa. Kotiseudulta lähtemisestä on kulunut tasan kolmekymmentäkuusi vuotta. Silti, kaikkien näiden vuosien jälkeen, koen edelleen olevani sama maalaistalon tyttö Lieksan Viekijärveltä.

Olen asunut eri asuinsijoilla kypsän aikuisen iän verran. Synnyin 1960-luvun hyvinvointivaltiobuumiin, ja pääsin ensimmäisten joukossa peruskouluun 1970-luvulla. Peruskoulu teki mahdolliseksi jokaisen suomalaisen yleissivistyksen. Asuin lapsuuteni siirtokarjalaisen kylän sosiaalisessa yhteisössä, jossa sodan runtelemat miehet, elämää kodeissa sodan aikana ylläpitäneet naiset ja henkisesti uupuneet evakkoraasut elivät sulassa sovussa. Elämä oli jakamista, neuvot viljan oikea-aikaisesta puimisesta, karjalanpiirakoiden oikeaoppisesta paistamisesta − myös juorut naapurin viimeisestä ryyppyreissusta. Elämänpohja oli, että yhdessä eletään ja vaikeista ajoista myös yhdessä selvitään.

InterCity kiitää. Itä-Suomea lähestyttäessä maisemat ovat paljaita, taloilla on tilaa olla ja peltoja on paljon. On tilaa hengittää, vain olla. Kotikaupungissani Espoossa kaikki on ahdasta, tilaa on vähän ja ihmisiä on paljon. Kerrotaan, että kasvavaa kaupunkia rakensivat itä- ja pohjoissuomalaiset keikkatyömiehet 1960–1970 -luvuilla. Espoo kasvaa viidentuhannen asukkaan vuosivauhtia. Metro tulee ja tuo mukanaan uuden kaupunkirakenteen. Uusia yrityksiä perustetaan 1 400 joka vuosi. Kaupunki tarvitsee sivistyspalveluja – kuten Suomi tarvitsi peruskoulunsa 1970-luvulta lähtien. Yhdessä on elettävä, ja palvelut turvattava niin maaseudulla kuin kasvukeskuksissa.

Kansalaisopistojen on pidettävä yhtä. Tutkimusten mukaan harvaan asuttujen seutujen asukkaat kokevat epäluottamusta suhteessa suuriin toimijoihin, poliittisiin instituutioihin ja hallituksiin. Vapaan sivistystyön määrärahat valtion budjetissa ovat vähentyneet yli yhdeksän miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Leikkaukset ovat johtaneet opistoissa opetustarjonnan vähentämiseen, henkilöstön yhteistoimintaneuvotteluihin ja rakennemuutoksiin. Kansalaisopistojen lukumäärä on vähentynyt lähes neljänneksen vuosien 2004 ja 2015 välisenä aikana. Samoin opistojen ylläpitäjien lukumäärä on vähentynyt lähes 10 prosenttia vuosien 2009 ja 2015 välisenä aikana. Samaan aikaan opetukseen osallistujien määrä on kuitenkin kasvanut (1 131 911/2014).

InterCity hiljentää vauhtiaan, jarruttaa edelleen ja ylittää uljaan mustana virtaavan Pielisjoen virran. Saavumme Joensuuhun. Kaupunki on nimensä mukaisesti Pielisjoen suu. Vaikeita aikoja on edelleen. Yhdessä niistä selvitään, edelleen.

Pikajuna pohjoiseen vie mua sinne uudelleen
mistä kerran maailmaan mä lähdin siipiäni koittamaan.
Niin turhaan muualta mä onneani hain,
nyt sinne meen, sen mistä sain.
(Jukka Kuoppamäki)

Tarja Lang
Kansalaisopistojen liiton hallituksen lieksalaissyntyinen I varapuheenjohtaja

Kuva: Tarja Lang

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Miten mielesi voi tänään?

Kuva: Suomen Mielenterveysseura

Oletko koskaan pysähtynyt ja kysynyt itseltäsi miten mielesi voi? Harva on. Suhtaudumme mieleemme ehkä hieman välinpitämättömästi ja jätämme sen helposti oman onnensa nojaan. Pitäisikö asiaan suhtautua toisin? Kyllä, ehdottomasti.

Mielikin kaipaa huoltoa ja huolenpitoa

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on nykyään suorastaan muodikasta. Puhumme paljon terveellisestä ravinnosta ja kiinnitämme huomiota siihen, mitä lautasellemme laitamme. Kaikki ovat kuulleet vyötärölihavuuden vaaroista ja siitä, että istuminen tappaa. Keväisin eteemme suorastaan vyöryy tietoa erilaisista liikuntaharrastusmuodoista ja liikunnan suotuisista vaikutuksista terveyteemme. Hyvä niin. Fyysisestä terveydestä huolehtiminen tekee hyvää myös mielelle.

Myös psyykkinen puolemme kaipaa huolenpitoa. Mutta mistä oikein puhumme, kun puhumme mielenterveydestä? Mielenterveys on voimavara ja hyvinvoinnin perusta. Se on arvokas pääoma, jota kannattaa vaalia ja kartuttaa. Se, miten mielemme voi, heijastuu kaikille elämänalueille. Kun mieli voi hyvin, tulemme juttuun niin itsemme kuin toistenkin kanssa ja arvostamme sekä pidämme huolta itsestämme ja läheisistämme. Hyvää mielenterveyttä on myös se, että näemme omat kykymme ja vahvuutemme ja pystymme tekemään työtä tai muutoin osallistumaan yhteisön toimintaan. Mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat myös tyytyväisyys elämään, kokemus elämän merkityksellisyydestä sekä joustavuus ja optimismi niin pienissä kuin suuremmissakin muutostilanteissa.

Tarvitsemme mielenterveyden voimavaroja

Elämä on harvoin pelkkää auringonpaistetta tai ruusuilla tanssimista. Se on myös pilvisiä päiviä ja kuoppaisia polkuja. Selvitäksemme elämään kuuluvista vaikeuksista tarvitsemme mielenterveyden voimavaroja. Hyvinvoiva mieli toimii auton renkaan tavoin. Kun renkaassa on riittävästi ilmaa, vaimentaa se tärähdyksiä renkaan osuessa kuoppaan. Jos renkaan ilma on päässyt vähiin, tiessä olevat kuopat tuntuvat paljon voimakkaammin. Mistä renkaaseen saa lisää ilmaa, jos se on päässyt sieltä karkaamaan?

Mielenterveys muuttuu ja vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Huolet, murheet ja vastoinkäymiset verottavat voimavarojamme. Vastaavasti arjen rytmistä kiinni pitäminen, itselle mieluisten asioiden tekeminen, yhteyden pitäminen ystäviin ja läheisiin, omien tunteiden tunnistaminen ja niiden ilmaiseminen ovat esimerkkejä tavoista, joilla voi kerryttää omia voimavarojaan.

Mielenterveyden vahvistamisen taitoja voi opetella

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat syntyneet ajatuksesta koota arkisia, mielen hyvinvointia vahvistavia ja elämän vaikeuksista selviytymisessä auttavia keinoja ja välineitä kaikkien saataville. Koulutusten tavoitteena on auttaa oivaltamaan, että omia mielenterveystaitoja voi vahvistaa ja tarvittaessa voi tarjota tukea myös toiselle. Mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävässä Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutuksessa opetellaan muun muassa tunne-, vuorovaikutus- ja selviytymistaitoja, pohditaan mielen hyvinvointiin vaikuttavia arjen valintoja sekä tutustutaan mieltämme suojaaviin ja sitä uhkaaviin tekijöihin.

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mukana hallituksen kärkihankkeessa

Kansalaisopistojen liitto on yhteistyökumppanina mukana hallituksen kärkihankeohjelmaan kuuluvassa, Mielenterveys kuuluu kaikille -hankkeessa. Suomen Mielenterveysseuran vetämässä hankkeessa järjestetään Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia eri alojen ammattilaisille ja haavoittuvassa asemassa oleville kansalaisille ympäri Suomea. Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on, että hankekauden päättyessä vuoden 2018 lopussa koulutuksiin on osallistunut 26 000 henkilöä.

Tee tärkeä kysymys

Mitäpä, jos uhraisit tänään pienen hetken kysymykselle, miten mielesi voi? Oletko mielestäsi hyvä tyyppi, jolla on ainakin jokunen vahvuus? Kestääkö kanttisi muutostilanteissa? Oletko utelias oppimaan uutta? Oletko kasvanut ja kehittynyt ihmisenä vuosien varrella? Oletko ainakin silloin tällöin onnellinen?

Entä riittääkö sinulla rohkeutta kysyä läheiseltä, ystävältä tai vaikkapa työkaverilta miten hänen mielensä voi?
Lisää Mielenterveyden ensiapu -koulutuksista www.mielenterveysseura.fi/mtea

Sirpa Väänänen
Suunnittelija
Suomen Mielenterveysseura
Mielenterveys kuuluu kaikille -hanke
sirpa.vaananen@mielenterveysseura.fi

Kuva: Suomen Mielenterveysseura

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

POP-UP-kansalaisopisto: markkinointiapua opiston esittelyyn

Mistä uusia opiskelijoita? Kuinka esitellä opiston toimintaa kuntalaisille? Markkinointi opiston seinien ulkopuolella ei ole ollut koskaan näin helppoa! Lähde mukaan, kun vuonna 2017 POP-UP-kansalaisopistot tuovat kokeilukulttuurin hengessä esimerkkejä opiston toiminnasta sekä kursseja ja luentoja uusiin paikkoihin! Tarjolla on myös uusia materiaaleja ja ideoita mahdollisesti jo tutun konseptin piristämiseen. Kansalaisopistojen liitto tarjoaa POP-UP-kansalaisopistoille yhtenäisen visuaalisen ilmeen, markkinointiapua ja tiedotusmateriaalia sekä ideoita suunnitteluun.

POP-UP-kansalaisopistot voivat tuoda kansalaisopistotoimintaa esimerkiksi:

  • toreille, markkinoille
  • ostoskeskuksiin
  • palvelutaloihin
  • kouluihin
  • sairaaloihin
  • vankiloihin


POP-UP-kansalaisopisto-teeman alla voi järjestää mitä tahansa opistoa esittelevää toimintaa, joka tapahtuu opiston seinien ulkopuolella. Erityisesti rohkaisemme kokeilemaan perinteisten esittelypisteiden lisäksi opiston toiminnan tuomista mahdollisesti uusin keinoin uusiin paikkoihin. Ohikulkijan tai osallistujan kannalta mielekkäintä on, jos hän pääsee itse tekemään tai kokemaan.

POP-UP-kansalaisopistossa järjestettävä toiminta voisi olla esimerkiksi:

  • tuolijoogaa tai rentoutushetki kauppakeskuksessa ihmisten matkustaessa töistä kotiin
  • kokonainen kurssi esimerkiksi sairaalassa tai vankilassa asukkaiden toiveiden perusteella
  • työpaja, jossa valmistetaan tietyllä tekniikalla joulukortteja palvelutalojen asukkaille
  • opi turistiespanjan alkeet 5 minuutissa -oppitunti
  • ”Haasta opisto löytämään itsellesi uusi harrastus syksyksi”-klinikka
  • 10 minuutin miniluentoja mielenkiintoisista aiheista
  • alueen työpaikoille tarjottava minikurssi vaikkapa työhyvinvointipäivän ohjelmaksi
  • yhden päivän valokuvanäyttely palvelutalossa / juna-asemalla / lukion aulassa / jne.
  • esittelypiste, jossa neulotaan valtava kaulaliina koristamaan opiston porraskaiteita
  • ….ihan mitä opisto itse haluaa, vain taivas on rajana!


POP-UP-kansalaisopiston voi toteuttaa jo tämän kevään aikana, mutta ajatus kannattaa pitää mielessä erityisesti syksyn kalenteria ja kurssimarkkinointia suunniteltaessa. Olisiko tässä oiva keino jalkautua ympäri toiminta-aluetta syksyn kurssi-ilmoittautumisten alkaessa? Ideoikaa henkilökunnan kanssa yhdessä: mihin juuri teidän olisi luontevinta pistää pystyyn POP-UP-kansalaisopisto päiväksi, kahdeksi tai vaikka viikoksi, ja mitä siellä tapahtuisi?

Kuinka voimme lähteä mukaan? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

KoL tarjoaa POP-UP-kansalaisopistoja toteuttaville opistoille yhteiseen visuaaliseen ilmeeseen perustuvaa mainosmateriaalia. Myös KoL:n normaalit maksuttomat, lainattavat ja myynnissä olevat jäsentuotteet ovat opistojen käytettävissä.

Lähetämme kaikille mukaan lähteville opistoille postikuluitta POP-UP-kansalaisopisto-aiheisen roll-upin, joka jää opiston käyttöön myös myöhemmiksi vuosiksi. Lisäksi toimitamme tekstinkäsittelyohjelmalla muokattavissa olevan POP-UP-kansalaisopistoesitteen, jonka kääntöpuolelle opisto voi halutessaan lisätä tietoa opistosta ja tulostaa esitteitä tarvitsemansa määrän. Käytettävissänne on myös KoL:n laatima uutistekstipohja, jonka opisto voi oman tapahtuman tietonsa lisättyään ja vapaasti muokattuaan lähettää esimerkiksi paikallislehtiin ja/tai -radioihin tai esimerkiksi käyttää hyödyksi omia uutisia kirjoittaessaan.

KoL:n jäsentuotevalikoima kannattaa kurkata läpi tilaisuutta suunnitellessa. Esimerkiksi telttakatoksesta, pöydästä tai ulkolipusta voi olla iloa POP-UP-kansalaisopiston pystyttämisessä. Kansalaisopistot.fi-logolla varustetut kangaskassit, kerhopullot ja taskulamput ovat oivia kilpailu- ja arvontapalkintoja. Tai tilaisitteko t-paidat kaikille POP-UP-kansalaisopistoon osallistuville henkilökunnan jäsenille?

Tilaa maksuton roll-up ja ilmoita opiston kiinnostuksesta alla olevaan sähköpostiosoitteeseen. Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot, yhteydenotot ja roll-up-tilaukset:
Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haettavana opintoseteliavustusta maahanmuuttajanuorten koulutukseen

Opetushallituksessa on haettavana nuorisotakuun opintoseteliavustukset maahanmuuttajanuorten koulutukseen.

Etusijalle tulee asettaa peruskoulun juuri päättäneet nuoret, jolla tarkoitetaan alle 20-vuotiaita peruskoulun tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneitä, päättämisvaiheessa olevia tai oppivelvollisuusiän ylittäneitä henkilöitä, joilla ei ole jatkokoulutuspaikkaa. Toissijaisesti koulutukseen voidaan ottaa myös 20–29-vuotiaita vailla toisen asteen koulutusta olevia (nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmä) maahanmuuttajanuoria.

Kansalaisopistojen ylläpitäjille on suunnattu yhteensä noin 850 000 euroa.

Hakuaika päättyy 27.4.2017.

Lisätiedot:

Opetushallituksen Vapaan sivistystyön valtionavustukset -sivulla.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Historiafoorumi 21.4.2017

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Rauman kansalaisopiston kotitalouspiiri vuodelta 1938. Kuva: Rauman kansalaisopiston arkisto.

Kansalaisopistojen liitto täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Sama vuosi on myös kansalaisopistotoiminnan 120-vuotisjuhlavuosi Suomessa. Valmistautuminen juhlavuoteen käynnistetään koko kansalaisopistokentälle avoimella historiafoorumilla Helsingissä perjantaina 21.4.

Tilaisuudessa liiton viimeisimpien vuosikymmenten historiikkia kirjoittamaan valittu FT, historiantutkija ja tietokirjailija Samu Nyström kertoo suunnitelmistaan teoksen ja opistokentän kanssa tehtävän yhteistyön tiimoilta. Lisäksi virittäydymme historiatunnelmaan kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön vaiheisiin liittyvien puheenvuorojen kautta (puheenvuorot kuulemme Helsingin työväenopiston rehtori Taina Saariselta, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jyri Manniselta, liiton puheenjohtajana vuosina 1991-2005 toimineelta opetusneuvos Martti Markkaselta sekä Kianta-opiston rehtori Leena Mannerilta. Lisäksi työstämme ideoita ja toiveita yhteistä juhlavuotta ajatellen ja tutustumme KoL:n viimesyksyisen opistojen historiamateriaalikeruun tuloksiin.

Tilaisuuden koko ohjelma löytyy täältä.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuuden ohjelmaa myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 19. huhtikuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista)

Lisätiedot:
Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

TPO:n opetussuunnitelman perusteiden luonnokset julkaistu – jätä kommenttisi 12.4. mennessä

Opetushallitus valmistelee parhaillaan taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamista. Tavoitteena on, että Opetushallitus päättää taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuonna 2017 ja että niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuonna 2018. Opetushallitus julkaisi 15.3.2017 uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden luonnokset ja ne ovat lähteneet lausuntokierrokselle.

Samaan aikaan Opetushallitus avasi verkkosivuillaan mahdollisuuden kommentoida valmisteltavana olevia taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden luonnoksia. Perusteiden luonnokset 15.3.2017 ja avoin verkkokysely löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta www.oph.fi/TPO2018.

Avoin verkkokysely aukeaa 15.3.2017 klo 14 ja sulkeutuu 12.4.2017 klo 16.15.

Lisätietoja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisesta antavat johtaja Jorma Kauppinen ja opetusneuvos Tiina Tähkä sekä erityisasiantuntija Jan Hellgren (ruotsinkielinen koulutus).

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail