Lausunto OKM:lle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lausunto 19.12.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainväli-syyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Kansalaisopistojen liitto pitää hyvänä, että toisen asteen ammatillista koulutusta uudistetaan vastaamaan tulevai-suuden osaamistarpeisiin ja koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä tehdään yhtenäinen kokonaisuus. Hyvää on myös se, että koulutuksen järjestäjän valta ja vastuu kasvavat. Reformi edellyttää täten tulevilta ammatillisen koulu-tuksen järjestäjiltä vahvaa, monipuolista osaamista ja laadukasta toimintaa. Kuten esityksessäkin mainitaan, on järkevää tuottaa sellaisia tutkintoja, joilla on selkeää kysyntää myös tulevilla työmarkkinoilla: ”Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.”

Kansalaisopistoissa ei järjestetä ammatillista koulutusta, mutta monet kansalais- ja työväenopistot tekevät tiivistä yhteistyötä myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Tällaisessa yhteistyössä on tärkeää, että kumpikin osa-puoli edistää omien tarkoituksiensa saavuttamista sekä pitää kiinni omista tavoitteestaan ja arvopohjastaan. Yhteis-työtä tehdään yksittäisten opistojen keskinäisten sopimusten lisäksi myös muun muassa koulutuskuntayhtymissä ja esimerkiksi tulevassa Omnian osakeyhtiössä.

Kansalaisopistoissa on paljon annettavaa ammatillisen koulutuksen tueksi yleisten opiskeluvalmiuksien ja erilaisten kansalaistaitojen kehittämisessä (muun muassa digivalmiudet, yleiset työelämävalmiudet, opiskelutaidot) laajasta kie-livalikoimasta puhumattakaan. Kansalaisopistoissa opetettiin syyslukukaudella 2016 40 erilaista vierasta kieltä. Luon-noksessa ehdotetaan myös kansalaisopistotoimintaan soveltuvasti, että ”lisätään koulutuksen järjestäjien yhteistyötä nuorten työpajatoiminnan kanssa….yksilöllisten opintopolkujen ja erilaisten oppimisympäristöjen rakentamiseksi.”

Euroopan unionin Suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista yrittää osaltaan varmistaa, että ammatillisen perus-koulutuksen suorittaneilla on aikuiselämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä edellytettävät avaintaidot. On tärkeää, että myös aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitojaan läpi koko elämän. Tämä nostetaan vahvasti esille myös kesäkuussa 2016 lanseeratussa New Skills Agendassa: yhä useampien ihmisten tulisi Euroopassa pystyä hankkimaan ne taidot, joita 2000-luvulla tarvitaan työssä ja elämässä. Edellä olevaan viitaten Kansalaisopistojen liitto kannattaa luonnoksessa mainittua periaatetta, että ”koulutuspalveluiden tarjonnan painopistettä siirrettäisiin… vahvemmin elin-ikäisen oppimiseen ja työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen”. Tämän pitää olla myös Suomessa jatkossa mahdollista.

Tutkinnon osia voisi jatkossa suorittaa eri oppilaitoksissa ja kaikki osaaminen osoitettaisiin erillisillä näytöillä. Paikal-lisilla tasoilla olisi täten tärkeää luoda yhteistyössä malleja tai pooleja, joista yhteisiä opistoja voidaan valita. Reformiin sisältyy ajatus vahvasta henkilökohtaistamisesta ja ohjauksesta. Koska aikuisten ja nuorten koulutukset olisi tarkoitus yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, ohjausta on syytä tehostaa merkittävästi.

Kansalaisopistojen liitto iloitsee siitä, että luonnoksessa nostetaan vahvasti esille osaamisen tunnistaminen, tunnus-taminen ja henkilökohtaistaminen. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi olla myös epävirallista tai arkioppimista. Am-matillista tutkintoa suorittavan opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää tietää etukäteen, millaisia konkreettisia opintoja hänen tutkintoonsa voidaan lukea hyväksi. Kansalaisopistoissa on kehitettävä edelleen koulutuksista annet-tavia todistuskäytäntöjä sekä yleisellä tasolla osaamisperustaista ajattelua koulutuksia ja kursseja suunniteltaessa (NVL: Vapaan sivistystyön opintotodistus tunnustamisen välineeksi).
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail