heikot perustaidot

Tiedote: Digiaikakauden taidot -ohjelma rohkaisee suomalaisia perustaitojen kehittämiseen kansalais- ja työväenopistoissa

Tiedote. Julkaistu: 29.05.2018, 16:30
Kansalaisopistojen liitto KoL

Hallitus käynnistää osana vuoden 2018 lisätalousarvioesitystä uuden Digiaikakauden taidot -ohjelman aikuisten digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseksi. Kansalais- ja työväenopistojen sekä muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kautta järjestettävä koulutus pyrkii kansalaisten osaamisen vahvistamisen kautta taistelemaan eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan. Syksyllä 2018 käynnistyvä matalan kynnyksen koulutus on suunnattu kaikenikäisille henkilöille, joilla on heikot perustaidot sekä puutteita esimerkiksi monilukutaidossa tai digitaidoissa. Ohjelmaan varataan 7 miljoonan euron rahoitus.

Tietoyhteiskunnan arjessa selviytyminen ja asioiden hoitaminen itsenäisesti edellyttävät monenlaisia uusia taitoja sekä oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Lisäksi nopeasti muuttuvat työmarkkinat ja uudenlainen työelämässä tarvittava osaaminen synnyttävät uusia koulutustarpeita. Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) mukaan jopa 600 000 suomalaisella aikuisella on vajavaiset valmiudet selviytyä tämän päivän ja huomisen tietoyhteiskunnassa. Valmiuksien parantamisella voidaan esimerkiksi auttaa pitkäaikaistyöttömiä saattamaan osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasalle sekä pitkittää ikäihmisten aktiivista toimintakykyä ja vahvistaa heidän kokemuksiaan yhä enenevässä määrin digitaalisiin palveluihin siirtyvässä yhteiskunnassa pärjäämisestä.

Kansalaisopistoilla on hyvät lähtökohdat auttaa eri ikäisiä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet käyttämään digitaalisia palveluja. Kansalaisopistot tuntevat omien alueidensa erityispiirteet ja pystyvät ketterinä organisaatioina mukautumaan nopeasti paikalliseen sivistystarpeeseen:

– Opetuksen suunnittelussa ja tarjonnassa pystytään huomioimaan osallistujan lähtötaso sekä soveltuvuus myös erityisryhmille, kuten senioreille, maahanmuuttajille tai erilaisille oppijoille. Kansalaisopistot ovat monipuolinen ja laaja-alainen, kaikenlaisille oppijoille sopiva väylä arjen ja työelämän perustaitojen vahvistamiseen, toteaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Kansalaisopistoissa on vastikään kehitetty Kansalaisen digitaidot -kurssimallia tietotekniikan perusopetuksen tueksi. Malli pyrkii tukemaan tietotekniikan opettajia heidän työssään suomalaisten digivalmiuksien edistämisessä. Tietotekniikan kehittyessä nopeasti vuosituhannen lopulla kansalaisopistojen ATK-kurssit tarjosivat kaikille mahdollisuuden päästä mukaan tietoyhteiskuntaan. Tekniikan ja sovellusten kehitys sekä median digitalisoituminen vaativat kaikilta jatkuvaa uuden oppimista. Nyt valmisteltu kurssimalli sisältää sekä perustaitoja että edistyneempiä sisältöjä ja se nostaa kaiken tietotekniikkaopetuksen yhdeksi tärkeäksi teemaksi digirohkeuden ja tietotekniikkaan liittyvien pelkojen hälventämisen.

­– Kansalaisopistojen tehtävänä on järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta sekä osallisuutta edistävää koulutusta. Tartumme kansalaisopistoissa innolla tähän tärkeään yhteiskunnalliseen haasteeseen, lisää Nuottanen.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten opetustarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.

Monet kansalaisopistot järjestävät myös maksuttomia yleisöluentoja, taiteen perusopetusta, maahanmuuttajien kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta sekä avoimen yliopiston kursseja. Suomessa toimii yhteensä 181 kansalaisopistoa, joiden toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Kursseille osallistuu vuosittain noin 650 000 opiskelijaa. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi viidestä vapaan sivistystyön oppilaitosmuodosta.

www.kansalaisopistojenliitto.fi | www.kansalaisopistot.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Mulla on heikot perustaidot, lähdenpä kurssille!

KoL:n rehtoripäivässä maaliskuussa 2018 testailtiin robotteja.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on selvittänyt suomalaisten kuntien ja kaupunkien sivistysjohtajien näkemyksiä toimialansa kehityksestä. Tammikuussa 2018 tehdyssä kyselytutkimuksessa kuntien sivistysjohtajat pitivät kansalaisopistoa erittäin tärkeänä harrastusmuotona. Kansalaisopiston toiminnassa mukana olemisen ja opistossa suoritettujen opintojen merkitys onkin syytä nähdä laaja-alaisesti yksilöä kehittävänä ja mahdollisuuksia luovana toimintana. Parhaassa tapauksessa osallistuminen opiston toimintaan on voinut avata henkilölle uria elämässä eteenpäin pääsemiseksi. Iloksemme olemme saaneet viime aikoina kuulla, että kansalaisopistoja ollaan kutsumassa entistä vahvemmin mukaan perustaitojen vahvistamista tukevaan työhön.

Digitalisaatiosta ja robotisaatiosta on puhuttu viime vuosina paljon – niiden ennustetaan muuttavan työelämän rakenteita ennennäkemättömällä tavalla. Kokonaisia ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Erilaiset rakennemuutokset eivät suinkaan tule vähenemään, vaan ne nopeutuvat ja asettavat yhä useamman ihmisen uuden tilanteen eteen. Katse on suunnattava siihen, miten voimme pysyä tässä muutoksessa mukana. Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen muuttuvat etuoikeudesta välttämättömyydeksi. Ohjelmointi ja robotiikka eivät loppujen lopuksi ole mitään kummallista, vaan yksi tapa kuvata toimintaa.

Mitä heikomman oppimisen pohjan ihminen koulutustaipaleensa aikana tulee itselleen luomaan, sitä vaikeammaksi selviytyminen nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja yhteiskunnassa muuttuu.

Heikot perustaidot ovat jälleen nousseet OKM:n elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän raportin julkaisemisen myötä keskusteluun. Työryhmä esittää, että heikkojen perustaitojen parantamiseen tulee kohdistaa erityisiä toimenpiteitä. Aikuiskoulutuksen julkista rahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti ryhmille, joilla koulutustaustan, työmarkkina-aseman tai iän vuoksi tai muusta syystä on heikot mahdollisuudet kehittää osaamista. Työryhmä ehdottaa, että oman osaamisen testaamiseen ja todentamiseen luodaan työkaluja / testejä ja että puutteelliset digitaidot ja heikot perustaidot omaavien henkilöiden taitojen kehittämiseksi käynnistetään matalan kynnyksen koulutusta. Tämä on yksi opistojen vahvoista osaamisalueista, ja tähän meitä tarvitaan.

Kansalaisopistojen mahdollisuudet taitopohjan vahvistamisessa ja kasvattamisessa ovat erittäin hyvät. Nopeasti ajateltuna mieleen tulee useita osa-alueita, joissa voisimme ottaa entistä vahvemmin roolia – unohtamatta kuitenkaan mitään siitä arvokkaasta työstä, jota jo nyt teemme:

1) Luku- ja laskutaitoa pitäisi opettaa muillekin kuin vain maahanmuuttajille. Tämä pitäisi käsittää, nähdä ja implementoida huomattavasti laajempana kokonaisuutena, johon pitäisi kuulua myös mm. medialukutaito tai monilukutaito sekä matemaattisten taitojen kehittämistä.

2) Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittäminen on jo ollutkin vahvasti kansalaisopistojen tarjonnassa mukana, mutta nähdäkseni näiden kehittämiseen tähtäävää toimintaa tulisi lisätä samassa suhteessa kuin tekniikka edistyy; mitä enemmän seurustelemme koneiden ja laitteiden kanssa, sitä enemmän tulisi antaa arvoa myös inhimilliselle kanssakäymiselle.

3) Tekniset ja digitaidot tulevat vääjäämättä olemaan tulevaisuudessa – ovat jo nyt – merkittävässä osassa yhteiskunnassa selviämisessä. Kuten 1990-luvulla opistot opettivat atk:ta, tulisi tätä perinnettä jatkaa, eri fokuksella toki. Opetuksen fokus on tänä päivänä ja tulevaisuudessa ehkä osittain hiukan erilainen, vaikka yllättävän paljon tietoteknistä perusosaamistakin ihmisiltä edelleen puuttuu. Diginatiivi on sanana harhaanjohtava.

4) Elinikäinen oppiminen ei tule olemaan vanhanaikainen käsite, vaan muuttuu selviämisen edellytykseksi (ellei jo ole sitä). Mm. oppimaan oppiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen, notkea ajattelukyky ovat taitoja, joiden harjaannuttamiseen tähtäävää toimintaa voisimme järjestää huomattavasti nykyistä enemmän.

5) Myös formaalin koulutuksen ulkopuolella saavutettujen taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen on ollut keskustelussa pitkään. Kansalaisopistot voisivat verkottua ja profiloitua entistä enemmän tässä kokonaisuudessa. Olisi erittäin tärkeää koko yhteiskunnan kannalta pystyä tuomaan yksilöiden osaaminen paremmin myös heidän itsensä tietoisuuteen ja käyttöön. Tietävä, tunteva ja osaava ihminen on yhteiskuntamme peruspilari.

Harva ihminen lähtee kurssille toisen henkilön neuvosta: ”Onpa sulla heikot perustaidot, menepä kansalaisopiston kurssille!” Hakeva toiminta ja ohjauspalvelut saattavat olla tulevaisuudessa opistojen toiminnassa yksi heikkojen perustaitojen taklaamisen kulmakivi. Voisiko kurssia suositella verkkopalvelu tai laaja-alaisesti ihmistä tunteva ”luotsi”, voisiko kansalaisopistossa olla valmentaja, joka perehtyisi elämäntilanteeseesi ja tuuppaisi sinut oppimisen polulle?

Miten yksittäinen ihminen voi ymmärtää ja tietää tulevaisuuden osaamisen tarpeet? Ei todennäköisesti voikaan täysin tietää – voi aavistaa ja ehkä jopa pelätä. Sen vuoksi opistojen merkitys on valtava oppimiskyvyn, psyykkisen joustavuuden ja psykofyysisen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä.

Petri Vahtera
Vantaan aikuisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail