historia

Blogi: Sivistystyön vapaus?

”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki”
– Aaro Hellaakoski

Olisi kiinnostavaa purkaa koko käsite vapaa sivistystyö osiin ja tarkastella niitä erikseen. Mitä on vapaus, mitä on sivistys ja mitä on työ? Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään mahdollista tällaisessa lyhyessä artikkelissa. Sen vuoksi ajattelin keskittyä vain tuohon ensimmäiseen sanaan vapaus. Kyseessä ei ole tieteellinen katsaus, vaan lähinnä vähän pintapuolisiakin mietteitäni asiasta. Tieteellisempää pohdintaa asiasta löytyy esim. pamfletista Vapaa, vallaton & vangittu sivistystyö, jonka ovat toimittaneet Jenni Pätäri, Annika Turunen ja Ari Sivenius (2015).

Vapauden käsitettä voi sitäkin tarkastella monesta eri näkökulmasta. Yksi niistä on, että on olemassa vapautta johonkin ja vapautta jostakin (positiivinen ja negatiivinen vapaus). Kansalaisopistojen toimintaa on jo yli 100 vuotta luonnehtinut se, että opistot voivat suhteellisen vapaasti järjestää mitä tahansa kursseja eikä niiltä ole edellytetty esim. opetustoimintaa ohjaavaa opetussuunnitelmaa. Alkuaikoina ajan hengen mukaisesti kurssitoiminta pyrittiin kohdentamaan pääasiassa yhteiskunnallisiin aineisiin, mutta varsin nopeasti kursseja alettiin kysynnän myötä järjestää myös taito- ja taideaineissa, sitten musiikissa, liikunnassa ja tanssissa. Tätä ensimmäistä vaihetta opistojen toiminnassa nimitetään ns. yövartijavaltion aikakaudeksi. Valtio myönsi taloudellisen tuen ja luotti siihen, että opistot käyttivät sen järkevästi. Siitä siirryttiin sitten 1970-luvulla ns. suunnittelukeskeiseen aikuiskoulutuspolitiikkaan. Tällöin toiminnan vapautta alettiin kaventaa siten, että läänihallitukset tarkastivat opistojen opinto-ohjelman ja päättivät, mitkä kurssit saivat valtionosuutta, mitkä eivät (esim. itämaista vatsatanssia tai astrologiaa ei hyväksytty).

Kun markkinatalousajattelu uusliberalismin myötä valtasi alaa 1990-luvun alussa, lähes kaikki toiminnan pidäkkeet poistuivat ja opistot saivat periaatteessa järjestää mitä tahansa kursseja mistä opiskelijat, eli modernimmin asiakkaat, olivat valmiita maksamaan. Tämä kausi on jatkunut tähän päivään asti. Voikin hyvällä syyllä kysyä, onko olemassa jokin sellainen kurssi, jota opisto ei voisi järjestää? Helpoimmin tulee mieleen, että ei tietenkään mitään sellaista, jolla yllytetään laittomuuksiin (esim. Miten teen onnistuneen turkistarhausiskun?, Pontikantekokurssi tai Hakkeroinnin perusteet).

Valtakunnallisesta näkökulmasta opistojen toiminta on siis viimeisten parinkymmen vuoden aikana ollut pääosin vapaata. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionosuuden toimintaan eikä paljon sen jälkeen kysele, mihin tämä raha käytetään. Hieman huomiota ovat saaneet aikanaan esim. flirttikurssit tai viime aikoina astrologia johtamisen apuvälineenä. Toisaalta aiemmat suuntaviivaopinnot rajasivat, ja nykyinen uusi, maahanmuuttajille suunnattu sivistystehtävä (UMAKO), rajaa toimintavapautta. Näiden opetustuntien osuus opistojen kokonaistarjonnasta on kuitenkin ollut kohtuullisen vähäinen. Opitun tunnistaminen ja tunnustaminen voi nähdä myös eräänä askeleena suuntaan, jossa harrastustavoitteisen opiskelun hyötyjä arvioidaan mm. työelämän näkökulmasta.

Opiston omistajien, jotka useimmiten ovat kuntia, osalta toiminta on ollut koko ajan hyvinkin vapaata. Pääasia tuntuu olevan, että opiston talous hoidetaan asiallisesti. Opiston osalta tämä vapaus on myös vapautta tarjota jotain sellaista, mitä pidetään tärkeänä yhteiskunnan tai yksilön kannalta (esim. kestävään kehitykseen liittyvät kurssit), vaikka tiedetään, että niillä voi olla hyvinkin vähäinen kysyntä.

Tulevaisuudessa, jos ja kun maakuntauudistus saadaan aikaiseksi, ja kunta alkaa hoitaa pääasiassa sivistystointa, niin tällöin opistojen toiminta varmasti nivoutuu entistä tiiviimmin myös kunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Sekä johtavat virkamiehet että luottamushenkilöt miettivät yhä enemmän yhdessä opiston kanssa, miten opiston omat tavoitteet kytkeytyvät entistä paremmin kunnan yleiseen strategiaan ja visioon. Porvoossakin olemme tänä kevään jo pohtineet, miten kunnan arvot sopivat yhteen opistotoiminnan arvojen kanssa.

Lopuksi vapautta voi tarkastella kaikkein tärkeimmästä näkökulmasta eli opiskelijan kannalta. Opiskelijan osalta vapaus on jopa lisääntynyt sen myötä, että kurssitarjonta on laajentunut. Laajasta kurssivalikoimasta voi valita sopivimman kurssin, osallistua siihen ja myös olla osallistumatta, jos kurssi ei miellytäkään. Tämä markkinaliberalismin myötä tulleen valinnan vapauden lisääntymisen kääntöpuolena on, että opiskelija joutuu aiempaa enemmän osallistumaan itse kurssin rahoittamiseen, joskus lähes kokonaan. Kurssien sisällön päättää myös edelleen kurssin opettaja tai ohjaaja, vaikka kaunis ajatus voisi olla, että se tehdään yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Joogafilosofiassa yhtenä yksilön elämää kannattelevana periaatteena on swadhyaya – oman itsen opiskelu. Tämä oli yksi keskeisimmistä ajatuksista opistoja perustettaessa ja on toivottavasti jatkossakin opistojen toiminnan perusajatus.

Pertti Jääskä
Porvoon kansalaisopisto – Borgå medborgarinstitutin rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Historiafoorumi 21.4.2017

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Rauman kansalaisopiston kotitalouspiiri vuodelta 1938. Kuva: Rauman kansalaisopiston arkisto.

Kansalaisopistojen liitto täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Sama vuosi on myös kansalaisopistotoiminnan 120-vuotisjuhlavuosi Suomessa. Valmistautuminen juhlavuoteen käynnistetään koko kansalaisopistokentälle avoimella historiafoorumilla Helsingissä perjantaina 21.4.

Tilaisuudessa liiton viimeisimpien vuosikymmenten historiikkia kirjoittamaan valittu FT, historiantutkija ja tietokirjailija Samu Nyström kertoo suunnitelmistaan teoksen ja opistokentän kanssa tehtävän yhteistyön tiimoilta. Lisäksi virittäydymme historiatunnelmaan kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön vaiheisiin liittyvien puheenvuorojen kautta (puheenvuorot kuulemme Helsingin työväenopiston rehtori Taina Saariselta, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jyri Manniselta, liiton puheenjohtajana vuosina 1991-2005 toimineelta opetusneuvos Martti Markkaselta sekä Kianta-opiston rehtori Leena Mannerilta. Lisäksi työstämme ideoita ja toiveita yhteistä juhlavuotta ajatellen ja tutustumme KoL:n viimesyksyisen opistojen historiamateriaalikeruun tuloksiin.

Tilaisuuden koko ohjelma löytyy täältä.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuuden ohjelmaa myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 19. huhtikuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista)

Lisätiedot:
Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Mikä merkitys kansalaisopistolla on? Kansalaisopistot.fi kertoo vastauksen

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2016 klo 10:13
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Miksi suomalaiset ilmoittautuvat vuodesta toiseen kansalaisopiston kurssille?
Miksi osa kansalaisopistoista on nimeltään työväenopistoja?
Mikä merkitys kansalaisopistolla on uuteen kaupunkiin tai maahan muuttaneelle?

Uudistunut Kansalaisopistot.fi-sivusto on avattu. Vuoden 2017 ajan sivustolla keskitytään Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansalais- ja työväenopistojen merkitykseen suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa ennen ja nyt.

Sivustolla julkaistaan niin opiskelijoiden, työntekijöiden kuin päättäjienkin kirjoituksia ja haastatteluja, jotka valottavat kansalaisopistotoiminnan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Videoilla pääsevät ääneen myös kansanedustajat. Läpileikkaukseen kansalaisopistotoiminnan historiasta voi tutustua aikajanan muodossa. Valokuvagalleriaan on puolestaan kerätty paljon muistoja opistoista yli sadan vuoden ajalta sekä nykyopiskelijoiden tunnelmapaloja sosiaalisesta mediasta.

Kansalais- ja työväenopistot ovat tarjonneet suomalaisille tarpeellisia tietoja ja taitoja yhtäjaksoisesti jo lähes 120 vuotta. Ensimmäiset opistot syntyivät työväen sivistystarpeeseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Tänä päivänä Suomen 184 kansalais- ja työväenopistossa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu noin 650 000 kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalaisopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä ja tärkeitä elementtejä tulevaisuuden sivistyskuntaa rakennettaessa.

Kansalaisopistot.fi-sivustollle on myös kerätty paljon perustietoa kansalaisopisto-opiskelusta sekä kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot. Sivusto päivittyy jatkuvasti uusilla kirjoituksilla ja valokuvilla, joita kerätään opistoilta ja kansalaisopisto-opiskelijoilta itseltään.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/mika-merkitys-kansalaisopistolla-on-kansalaisopistot.fi-kertoo-vastauksen.html

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Historia-aiheinen materiaalikeräys opistoille

suomi100Suomen 100-vuotisjuhlavuoden alku lähestyy. Juhlavuotta ajatellen Kansalaisopistot.fi-sivu laajenee ja esittelee vuoden 2017 ajan kansalais- ja työväenopistoja satavuotisen Suomen sivistystyön ytimessä.

Sivustolle tulevan historiamateriaalin avulla pyrimme tuomaan näkyväksi kansalaisopistotoiminnan merkityksen kautta aikain ja osana suomalaisen sivistysyhteiskunnan kehitystä. Samalla sivu toimii edelleen tuttuun tapaan tiedotuskanavana kansalaisopistojen tarjoamista matalan kynnyksen opiskelumahdollisuuksista.

Sivuston sisältöjä varten pyydämme nyt apua teiltä, opistot ympäri maan. Otamme mielellämme vastaan kaikenlaista materiaalia niin opiston nykyisestä kuin menneestäkin toiminnasta. Lisäksi hyödynnämme jo aiemmin kerättyjä oppimistarinoita ja kurssikokemuksia, joita saa mielellään yhä toimittaa meille. Pyrimme myös pienimuotoisesti haastattelemaan (tai pyytämään teitä haastattelemaan) eri vuosikymmenillä syntyneitä opiston opiskelijoita, mihin luonnollisesti tarvitsemme myös teidän apuanne.

jarjestyssaannot_riihimaki_1929

Riihimäen kansalaisopiston järjestyssäännöt vuodelta 1929. Julkaistu Kaarlo Koskimiehen teoksessa Sadan vuoden yhteisyys (KTOL 1999).

Minkälaista materiaalia tarkalleen ottaen kerätään?

  •  Vanhoja valokuvia opiston toiminnasta & valokuvia nykytoiminnasta
  •  Vanhoja opinto-ohjelmia eri vuosikymmeniltä
  •  Opistojen historiateoksia – oletteko täyttäneet juuri pyöreitä vuosia ja keränneet opiston historiaa kansien väliin? Löytyykö teiltä vielä ylimääräisenä vanhempia historiateoksia, joita liitosta välttämättä ei?
  •  Opistojen vanhoja vuosikertomuksia tms.
  •  Kurssikokemuksia ja oppimistarinoita. Miksi opiston kursseilla on niin kivaa? Minkälaisia uusia taitoja teillä oppii? Opiskelijoille jaettava mainoslehtinen kirjoitusohjeineen löytyy täältä.
  •  Haastateltavat (tässä vaiheessa riittää tieto siitä, että tällaisia henkilöitä on tai saattaa olla)
    • 100-vuotiaat tai tätä ikää lähestyvät opiskelijat
    • Opistossa tällä hetkellä opiskelevat tai joskus opiskelleet julkisuuden henkilöt: poliitikot, muusikot, urheilijat, kirjailijat jne.
    • ”Superkäyttäjät” – Kuka käy opistossa suurimman määrän kursseja vuodessa? Kuka on ollut tuttu näky opiston käytävillä jo vuosikausia?
    • Eri vuosikymmenillä syntyneet opiskelijat, kaipaamme henkilöitä vauvasta vaariin eli 2010-luvulta 1910-luvulle asti (riittää tieto siitä, että opiston on mahdollista etsiä tällaisia henkilöitä)
  • Mitä tahansa mielenkiintoista materiaalia opiston nykyisestä tai menneestä toiminnasta. Itsekin saa haastatella tai kirjoittaa. Ehdota ideaa rohkeasti! 🙂


Miten toimitamme materiaalin teille? Entä jos emme voi lähettää materiaalia postitse ja meillä ei ole mahdollisuuksia aineiston digitointiin? Ja nyt syyslukukauden käynnistyessä on muutenkin kamala kiire.

Ei hätää, ratkaistaan ongelma yhdessä. Jos tiedät jo, minkälaista materiaalia teiltä löytyy, voit vastata verkkolomakkeeseen ja otamme yhteyttä alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen pohditaan yhdessä mahdollisuuksia ja sopivaa ajankohtaa materiaalin toimitukseen.

Jos tällä hetkellä on paha syyskiire ja aikaa ei löydy materiaalin kartoittamiseen, voit vaikkapa lähettää sähköpostia (ks. yhteystiedot alla) ja kertoa kiinnostuksesta palata asiaan myöhemmin syksyllä.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan toimimaan sähköisesti. Mahdolliset alkuperäiskappaleet aineistosta palautetaan luonnollisesti opistolle takaisin. Aineiston luovuttaja vastaa siitä, että hänellä on oikeudet materiaalin eteenpäin luovuttamiseen KoL:n historiatyötä varten.

Pienellä panostuksella tässä olisi myös tarjolla helppo mahdollisuus kerätä opistolle hieman lisänäkyvyyttä. Mikään idea tai materiaali ei ole liian vähäinen, yhteyttä voit ottaa pienistäkin asioista.

Kiitos avustasi ja iloista syyslukukauden alkua!

Lisätiedot:
projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme: lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi tai 040 442 8621

historiakerays2

Turun suomenkielisen työväenopiston “maanantain kotitalousryhmä” 1950-luvulla. Kuva KoL:n Työväenopisto-lehdestä vuodelta 1958.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail