kansainvälisyys

Blogi: Yhdessä – tillsammans

Porvoon kansalaisopiston suomen kielen ryhmä. Etualalla ryhmän opettaja Tanja Kivi ja rehtori Pertti Jääskä.

Suomi 100 –juhlavuoden teema on Yhdessä – Tillsammans. Teema on hyvin valittu. Suomi ja maailma on kansainvälisempi kuin koskaan aiemmin.

Joskus pitää matkustaa kauas, että näkee lähelle. Olen viimeisen parin vuosikymmenen aikana matkustanut sattuneesta syystä noin parikymmentä kertaa Intiaan ja viipynyt näillä reissuilla muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Joka kerta, kun olen palannut takaisin Suomeen ja Porvooseen, niin huomio on kiintynyt muutamaan asiaan. Yksi on se, että täällä on todella hiljaista. Suomalaiset arvostavat hiljaisuutta ja sen huomaa erityisen selvästi kun on täältä poissa. Toinen seikka, joka liittyy edelliseen, on se, että täällä ei tunnu asuvan ketään. Kävelin kerran teollisuusalueelta keskustaan ilman että vastaan käveli yksikään ihminen. Intiassa tämä olisi aivan mahdoton ajatus. Siellä asuu yli miljardi ihmistä, joten siellä väkeä riittää vähän joka kolkkaan. Kolmas seikka, joka kiinnittää huomiota, on ympäristön siisteys. Intiassa, varsinkin suurissa kaupungeissa, ympäristön siisteyteen on vasta nyt alettu kiinnittää huomiota, mutta roskaamista näkee siellä vielä valitettavan paljon.

Suomalaiset osaavat siis olla hiljaa. Tämä on toisaalta hyvä, toisaalta vähän huonokin asia. Hiljaisuus esim. retriitissä voi olla hyvinkin puhutteleva ja syvällinen kokemus, mutta jos toisaalta ei osaa puhua ja purkaa tunteitaan rakentavalla tavalla, tämä voi johtaa pahoihin seurauksiin, esim. väkivaltaan itseä tai muita kohtaan.

Olemme eristäytyvää ja työkeskeistä kansaa. Ei liene sattuma, että juuri suomalaiset ovat hakeutuneet tähän Euroopan perimmäiseen kolkkaan. Täällä on näihin päiviin saakka saanut olla itsekseen ja tehdä kovasti töitä. Tämä henkinen perimä vaikuttaa varmasti myös siihen, miten suhtaudumme muihin tänne tuleviin. Monesti ensimmäinen reaktio on edelleen se, että kun mies aikoinaan rakensi taloaan joen varrelle ja ylävirralta tuli lastu, niin hän tuumasi: ”Taidan muuttaa muualle, täällä alkaa olla tungosta”.

Me suomalaiset olemme tehneet uskomattoman suuren työn rakentaessamme omaa hyvinvointivaltiotamme. Sen seurauksena meillä on lähes maailman parhaiten toimiva yhteiskunta, elinkelpoinen ympäristö ja huippuhyvä koulutusjärjestelmä. Kansalaisopisto olisi loistava myyntituote mihin päin maailmaa hyvänsä. Kukahan ryhtyisi tuotteistamaan?

Mitä sieltä Intiasta voisi sitten tuoda Suomeen? Jos voisin toisin lämpimän, valoisan hymyn. Toisin sen, että vieras ihminen otetaan vastaan kuin hän kuuluisi kotiväkeen. Toisin sen, että muita ihmisiä autetaan automaattisesti ilman mitään virallisia organisaatioita.

Lyhyesti sanottuna paras lahja 100-vuotiaalle Suomelle on lisää myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan, olivatpa he minkävärisiä tahansa, tulivatpa he mistä tahansa ja puhuivatpa he mitä kieltä tahansa. Myötätunnon myötä meillä kaikilla on toivo paremmasta maailmasta, jonne me kaikki ainutlaatuiset ja erilaiset ihmiset sovimme olemaan keskenämme.

Pertti Jääskä
Porvoon kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kuva: Kaj Liljalehto

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistojen seminaari yhdenvertaisuudesta 4.11.2016

Kansalaisopistoilla on ollut oma aktiivinen roolinsa tasa-arvoisen ja kansalaisvaltaisen yhteiskunnan rakentumisessa. Kansalaisopistojen yhdenvertaisuusseminaarissa orientoidutaan nykylainsäädännön vaatimuksiin oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien noudattamiseen liittyen ja käsitellään koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista eri vuosikymmenillä.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä seminaari “Yhdenvertaista, kansanvaltaista ja tasa-arvoista kansalaisopistotyötä” on suunnattu kansalaisopiston oppilaitosjohdolle, suunnittelijoille ja opettajille – kaikille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioista kiinnostuneille. Seminaari antaa ajatuksia ja eväitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen omassa opistossa.

Pääsihteeri Tanja Auvinen tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta (TANE) esittelee neuvottelukunnan toimenpiteitä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Ylitarkastaja Katriina Nousiainen oikeusministeriöstä avaa ajatuksia yhdenvertaisuuslainsäädännön taustalla. Kuulemme myös opetusneuvos Kirsi Lähteeltä opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulman yhdenvertaisuusasioihin.

FT Elina Ikävalko puhuu oppilaitosten tasa-arvosuunnittelun käytännöistä ja mahdollisuuksista. Ikävalkon Helsingin yliopistossa syyskuussa 2016 tarkistettu väitöskirja tarkasteli henkilöstöpoliittisen ja toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun käytäntöjä toisen asteen oppilaitoksissa. Ikävalko laati myös Opetushallituksen lokakuussa 2013 tekemän verkkokyselyn pohjalta selvityksen lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten henkilöstöpoliittisesta ja toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta (Tasa-arvosuunnitelman seuranta 2013 -selvitys).

Päivän päätteeksi kuulemme näkökulman siihen, kuinka koulutuksellinen tasa-arvo on toteutunut menneinä vuosikymmeninä.

Keskustelun ja kommentoinnin lisäksi kuulemme päivän aikana myös opistokentän näkökulmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Annantalon auditoriossa osoitteessa Annankatu 30 (2. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 31. lokakuuta.

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail