kansalaisopisto

Vieraskynä: Osallistuminen innostaa osallistumaan – kokemuksia kansalaiskeskustelusta

Suomen askeleet -kansalaiskeskustelujen sarja oli Kansanvalistusseuran ja yhteistyökumppaneiden aloite uudenlaisen, aidosti osallistavan, sivistyneen ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin luomiseksi.

Pääosin kansalaisopistojen järjestämissä keskustelutapahtumissa vahvistimme osallistujien dialogitaitoja ja osallisuuden kokemusta. Pohdimme yhdessä osallistavan demokratian World Café -menetelmän avulla tärkeitä arvoja ja rakenteita, joiden pohjalle Suomea rakennetaan tulevaisuudessa. Pienryhmäkeskusteluiden teemoiksi nousivat valtakunnallisesti yhteisöllisyys, koulutus ja ympäristö.

Osallistavan demokratian menetelmin toteutetut keskustelutilaisuudet vastaavat hyvin vapaan sivistystyön tehtäviin. Sivistys, omaehtoinen oppiminen ja kansalaisvalmiuksien kehittäminen ovat kaikki kansalaiskeskustelun elementtejä.

Opistojen kanssa lähdettiin liikkeelle viime vuoden elokuussa, jolloin kokoonnuimme esittelemään hanketta ja tutustumaan yhteisvoimin World Café -menetelmään. Innostus maan kattavassa Suomi 100 -hankkeessa mukana olemiseksi oli ilahduttavan vahvaa. Kiinnostus tarjota asiakkaille erilaista ja ehkä uudenlaistakin toimintaa sivistystarpeisiin ja kansalaisvalmiuksien vahvistamiseen oli rohkaisevaa. Odottamamme noin kymmenen opiston sijaan meillä oli pilottikeskustelun ja syksyn yhteydenottojen jälkeen lähes neljäkymmentä innokasta opistoa toteuttamassa keskustelutapahtumaa paikkakunnalleen.

Loppujen lopuksi kevään 2017 aikana kansalaiskeskusteluja toteutui 27 ympäri Suomen, ulkomailla ja verkossa.

Palautteen perusteella opiston järjestämä kansalaiskeskustelu antoi osallistujille mahdollisuuden ratkoa isoja ongelmia, käydä dialogia, tarkistaa omia käsityksiään ja avartaa omaa maailmaansa. Tärkeää oli myös havainto siitä, että osallistuminen innostaa osallistumaan.

Näin osallistujat kommentoivat:

“Opin tänään niin paljon toisista todellisuuksista. Elän suhteellisen seesteistä eläkettä lähestyvää ikää ja vaikka olen kaupungissa aktiivinen, ei minulla ollut hajuakaan, että ihmiset voivat elää niin eri tavoin ja ajatella niin eri lailla asioista.” Nainen, 62, Vaasa

”Parasta tämän illan tapahtumassa oli tämä keskustelu. Se, kuinka positiivisesti ja avoimesti kaikki pöytäseurueessa lähtivät siihen mukaan. Se antoi iloa sekä toivoa siitä, että positiivisuutta ja rakentavuutta on vielä olemassa” Mies, 60, Kauhava.

”Vaikka kaikilla oli oikeastaan aika samanlainen visio siitä, mitä halutaan ja mitä on parannettava, tuli kuitenkin eri näkökulmia, jotka rikastuttavat omaakin ajatusmaailmaa. Hyvä konsepti, älyttömän hyvä keskustelu!” Mies, 17, Savonlinna.

”Tulin tänne niin, että en oikein tiennyt, mistä on kysymys, mutta tämä kaikki on ihan oikeaa asiaa. Tulen varmasti jatkossakin osallistumaan, jos on aina näin hauskaa!” Nainen, 36, Nurmijärvi.

Yhteistyö opistojen kanssa jatkuu

Kansalaiskeskusteluja järjestäneet opistot innostuivat uudesta kansalaiskeskustelusta ja sen menetelmästä. Usealla paikkakunnalla on tapahtuman jälkeen ideoitu vastaavanlaisen illan järjestämisestä jollakin paikallisesti ajankohtaisella teemalla tai World Café on ollut käytössä omassa työyhteisössä osallistavana menetelmänä.

Esimerkiksi Kaukametsän opistossa Kajaanissa järjestetään syksyllä ”Keskustele ja väittele” -kurssi, jolla opiskelijat kehittävät argumentointitaitojaan. Varkaudessa Soisalo-opisto järjestää tulevalla lukukaudella keskustelutilaisuuden Varkauden kulttuuritoiminnan kehittämiseksi.

100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hanke ei suinkaan pääty tähän. Kansalaiskeskusteluissa muodostettujen ratkaisujen äänestys ja kommentointi jatkuu verkossa. Syksyn aikana etenemme tulevaisuuden pohdintoihin nuorisovaltuustojen parissa.

Teemme jatkossakin Kansanvalistusseurassa työtä osallisuuden ja kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi sekä parannamme ihmisten mahdollisuuksia ja osaamista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toivottavasti pääsemme tekemään yhteistyötä myös mahdollisimman monen kansalaisopiston kanssa!

Kooste Suomen askeleet -keskustelusarjan annista.

Tapahtumakohtaiset raportit löytyvät hankkeen verkkosivuilta kunkin paikkakunnan kohdalta.

www.100askelta.fi
www.facebook.com/100askelta
Twitter: @100askelta
Instagram: 100askelta

Anne Tastula
Projektisuunnittelija
Kansanvalistusseura

Kuva:  Karoliina Knuuti

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa

©Blend Images - Fotolia.com

Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa on yksi Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.0 -hankkeen osakokonaisuus, jonka tavoitteena on kansalaisopistojen henkilökunnan osaamisen kehittäminen.

Kokonaisuus toteutetaan syksyn 2017 aikana, jolloin KoL tuottaa monikulttuurisuuden kohtaamiseen liittyvää henkilöstökoulutusmateriaalia ja järjestää materiaalin käyttöön liittyvää koulutusta.

Päämääränä on, että sekä kansalaisopistojen asiakaspalveluhenkilöstö että opetushenkilöstö oppivat toimimaan luontevasti erilaisissa kulttuurienvälisissä kohtaamistilanteissa. Opistoissa kohtaamistilanteita ovat sekä opetustilanteet että erilaiset asiakaspalvelu- ja neuvontatilanteet. Kun kohtaaminen on luontevaa ja asiakas tulee ymmärretyksi, maahanmuuttajataustaiset asiakkaat saavat hyvää palvelua kansalaisopistoissa ja ottavat opistot yhä laajemmin omakseen.

Koulutusmateriaali julkaistaan sähköisessä muodossa ja se tulee vapaasti kaikkien opistojen käytettäväksi. Syksyn aikana KoL järjestää materiaalin käytöstä kaksi koulutustilaisuutta, toisen Helsingissä ja toisen Seinäjoella.

Osana Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa -osakokonaisuutta laaditaan myös kurssikonsepti Selviä Suomesta, joka on juuri Suomeen tulleille tarkoitettu lyhytkurssi. Kurssi sisältää perustietoja Suomesta.

Hankesuunnittelijana toimii YTM Lilli Rasilainen.

KEHO 2.0 -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuva: ©Blend Images – Fotolia.com

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Aikuisten perusopetuksen ops-perusteet julkaistu

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on nyt julkaistu lopullisessa muodossaan. Opetushallituksen 12.6.2017 hyväksymien perusteiden mukaisesti laaditut opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön 1.1.2018 lähtien.

Aikuisten perusopetus on tarkoitettu niille, jotka suorittavat perusopetusta oppivelvollisuusiän jo päätyttyä.

Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä sekä edistää yhtenäistä aikuisten perusopetusta maan kaikissa aikuisten perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa.

Perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Muistoja Ihmemaasta

Ilman kansalaisopistoja Suomi ei olisi Suomi, ja minä en olisi minä. Ilman kansalaisopistojen monia oppimismahdollisuuksia en olisi toiminut 18 vuotta kansalaisopiston rehtorina ja kymmenen vuotta Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajana. Kokemukseni on kuin elokuvassa, jossa juoksupojasta kehkeytyy toimitusjohtaja – minun polkuni johti opiskelijasta rehtoriksi!

En kahdeksantoista vuotta sitten tiennyt mihin tulin. Pikkuhiljaa asia alkoi minulle valjeta. Nyt, kun tarkastelen tuota aikaa taaksepäin, voin todeta, että olen elänyt kuin kaimani Liisa, Ihmemaassa. Jouduin elämäni seikkailuun, jonka jälkeen mikään ei ole ollut niin kuin ennen. Kansalaisopiston Ihmemaassa vastaan on tullut toinen toistaan kummallisempia asioita, jotka ovat niin ravistelleet kuin opettaneet minua. Parasta matkan varrella on ollut, kun on yhdessä onnistuttu ja pahimmalta on tuntunut, kun matto on vedetty jalkojen alta.

Olen saanut tehdä unelmatyötä: työtä ihmisten kanssa, ihmisille. Työssä on ollut haastetta, siinä on aina ollut mieli ja merkitys – aina olen saanut oppia uutta. Työssä ei ole päässyt rutinoitumaan. Mikäs sen somempaa! Työn suola on, ja on ollut, ihmiset – kuntalaiset, opiskelijat, päättäjät ja viranhaltijat niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla, opettajat ja bonuksena kollegat ja liiton ihanat ihmiset – ja yhteistyö kanssanne. Juhlahetkiä ovat olleet opistojen juhlat, joihin olen saanut osallistua – kaikki aivan huikeita.

Eivät organisaatiot, yhdistykset tee yhteistyötä, yhteistyötä tekevät organisaatioissa ja yhdistyksissä työskentelevät ihmiset. Olen saanut kohdata monenlaisia ihmisiä, kaikki ainutlaatuisia. Asioilla on ollut taipumus järjestyä, ei itsestään, vaan yhdessä tekemällä.

Olen oppinut,
että oli suhteeni työhöni mikä tahansa,
tulen kaipaamaan sitä, kun sitä ei enää ole.

Olen oppinut, että se,
että hankkii rahaa ja tavaroita,
ei ole sama asia kuin hankkia itselleen elämä.

Olen oppinut,
että elämä joskus antaa toisenkin mahdollisuuden –
minulle se on antanut huikeita mahdollisuuksia.

Olen oppinut,
ettei elämän läpi voi kävellä räpylä kummassakin kädessä,
joskus on tilanteita jolloin pallo on heitettävä takaisin.
Olen oppinut,
että vaikka itselläni olisi surua ja tuskaa,
minun ei tarvitse aiheuttaa sitä muille.

Olen oppinut,
että joka päivä pitäisi ojentaa kätensä jollekin toiselle henkilölle.

Olen oppinut,
että kaikki tarvitsevat lämpimän ajatuksen ja
ystävällisen taputuksen olkapäälle.

Olen oppinut,
että minulla on vielä paljon opittavaa.

Olen oppinut,
että ihmiset tulevat unohtamaan,
mitä et sanonut tai tehnyt,
mutta he eivät tule ikinä unohtamaan,
mitä sait heidät tuntemaan.

Suljen ihanan muistorasian,
kierrän kokemukseni kippuraan.
Muistot mukavat taskuun talletan.

Kiitän, kumarran,
niiaan ja vilkutan,
halataan, kun tavataan.

Kiitos yhteisestä matkasta, yhteistyöstä ja kumppanuudesta!

KoL:n edelliselle hallitukselle ja KoL:n ja toimiston tehotiimille esitän lämpimät kiitokset hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä ja KoL:n uudelle puheenjohtajalle, hallitukselle, KoL:n toimiston väelle sekä kaikille kansalaisopistoille toivotan voimia, myötätuulta ja menestystä! – Yhteistyössä on voimaa!

11.6.2017
Emerita-Liisa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Wellamo-opisto otti loikan opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Kansalaisopistojen kevääseen kuuluvat taito- ja taideaineiden näyttelyt, konsertit ja sanataide-esitykset. Joka kerta ihastuttaa se osaamisen määrä, mitä harrastustavoitteinen ja pitkäjänteinen opiskelu tuottaa omaksi ja yleisön iloksi. Vaikka vapaa sivistystyö on vapaata, on opinnoissa oppimisen ja edistymisen tavoite, jota määritellään sanallisesti vähintään opinto-ohjelmassa.

Onko läsnäolotodistus ainoa osoitus osaamisesta?

Kansalaisopistot antavat pyydettäessä todistuksen, josta käy ilmi opiskelijan osallistumistunnit tietyllä kurssilla ja mahdollisesti muutama sana kurssin sisällöstä. Se ei kerro mitään henkilön omaksumista tiedoista ja taidoista, jotka ovat merkityksellisiä todistuksen painoarvoa määriteltäessä. Opettajat havainnoivat opetustunneilla opiskelijoiden osaamista ja tuotoksia sekä käyttävät subjektiivista arviointiaan opetuksen eriyttämiseen ja henkilökohtaistamiseen sekä palautteen antamiseen. Opiskelijoita opastetaan heidän omalla osaamisen lähtötasollaan.

Monet viihtyvät harrastuksessaan useita vuosia ja asettavat itselleen aina haastavampia tehtäviä ja tavoitteita. Osaamista kertyy niin paljon, että sitä on voitava osoittaa muutoinkin kuin läsnäolotodistuksella. Syksyllä 2015 KoL järjesti kansalaisopistoille mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin Open Badge -merkkeihin, joita Suomessa käytetään jo useissa oppilaitoksissa ja järjestöissä. Etäluennot ja harjoitukset vakuuttivat monet osallistujat siitä, että tämä tapa on hyvä mahdollisuus tuoda kansalaisopiston opiskelijan oikea osaaminen esille. Merkkejä voi myöntää myös pelkästä osallistumisesta, mutta etäluennoille osallistuneet olivat sitä mieltä, että kansalaisopiston merkkien arvostus on parempi, jos ne alusta alkaen myönnetään osaamisesta. Merkkejä myöntävät organisaatiot voivat itse määritellä myöntämisen kriteerit, prosessit ja tavat.

Wellamo-opisto otti käyttöön Open Badge -merkit

Opiskelijoiden osaamista ei voi arvioida ilman keskeisen sisällön määrittelyä kullakin ainealueella. Wellamo-opisto on laaja alueopisto ja opetuksen yhtenäistämiseksi laadittiin ainekohtaisia runkosuunnitelmia kaikkiin aineisiin, joita on vuosittain opetusohjelmassa. Tavoitteena oli yhtenäistää opetusta eri kunnissa ja antaa opettajille runko omien opetustuntien suunnitteluun. Runkosuunnitelma on tuoteseloste ja myös lupaus opiskelijalle. Monessa aineessa keskeistä sisältöä ei ehdi oppia yhden lyhyen lukuvuoden aikana, vaan tietojen ja taitojen omaksuminen ja harjaantuminen jatkuu useamman vuoden ajan.

Kun runkosuunnitelmat oli laadittu, oli mahdollista määritellä osaamisen taso, joka tarvitaan Taitaja-merkin saamiseksi.  Nimesimme Open Badge -merkin Taitaja-merkiksi, jotta sen luonne tulee paremmin esille. Ainealueiden opettajat laativat myöntämisen kriteerit kullekin merkille. Perusasioiden hallinnan lisäksi tuli olla monipuolisempaa kokemusta ja teknistä osaamista erilaisista tehtävistä ja töistä, eli ainealueesta riippuen taitoa soveltaa ja suunnitella. Esimerkiksi jos puutöissä osaa turvallisesti käyttää koneita ja laitteita, tuntee puulajeja ja liitoksia sekä viimeistelytapoja, mutta on valmistanut ainoastaan leikkuulautoja, ei täytä taitajan kriteereitä.

Keväällä 2017 kaikki Taitaja-merkit olivat opiskelijoiden haettavana. Hakijan tuli olla kuluvana lukuvuotena opiskelijana Wellamo-opistossa, jotta hänen opettajaltaan voitiin pyytää näkemys ainealueen osaamisesta. Kirjallista arviointia ei tarvittu. Ainealueen hallitseva opettaja pystyy havainnoimaan lukuvuoden aikana, suoriutuuko opiskelija itsenäisesti erilaisista tehtävistä ja tunteeko keskeisen termistön. Vaatimustaso ei saa olla liian korkea, koska tämä ei ole ammattitutkinto, vaan aktiivisen harrastajan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Taitaja-merkillä. Tällä ensimmäisellä kerralla kaikki merkkejä hakeneet olivat pitkäaikaisia opiskelijoita, joten arviointi oli hyvin helppoa. Merkin hakulomakkeessa opiskelija arvioi itse omaa osaamistaan suhteessa aineen runkosuunnitelmaan. Lomakkeessa kysyttiin myös, missä ja millä tavoin hän on hankkinut osaamista ja tuonut sitä esille. Hakemukseen oli mahdollista liittää myös kuvia, tekstejä ja äänitallenteita. Kaikille hakeneille myönnettiin Taitaja-merkit.

Vapaa sivistystyö, ammatillisen koulutuksen muutokset ja osaamisen todentaminen

Kansalaisopistoilla on itsenäinen tehtävä järjestää monipuolista koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Yhteiskunta asettaa ajantasaisia koulutustehtäviä myös erillisrahoituksella. Näiden laeissa määriteltyjen tehtävien ohella kansalaisopistolla on merkittävä rooli uusien taitojen oppimisessa ja osaamisen päivittämisessä ilman formaalia arviointia tai tutkintoa. Matalan kynnyksen oppilaitos tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kehittää taitoja ja osaamista esimerkiksi kulttuuriaineissa, joita ammatillisessa koulutuksessa on leikattu merkittävästi.

Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnot suoritetaan näytöillä. Osaamisperusteisuus on riippumaton siitä, miten osaaminen on hankittu. Koulutuksen järjestäjä arvioi, vastaako henkilön osaaminen tutkinnon perusteissa määriteltyjä tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnot eivät saa olla kokoelma yksittäisiä suorituksia, vaan ammattiin kasvaminen ja ammattietiikka ovat tärkeitä ja edellyttävät riittävää ammatillisten opettajien panosta.

Uudessa tilanteessa korostuvat opiskelijoiden aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot, mutta ne on pystyttävä todentamaan. Harrastusperusteisesti hankitun osaamisen tunnistamisen ja hyväksymisen perusteeksi ei riitä osallistumistodistus. Lyhyessä ajassa ei pysty osaamistaan näyttämään, vaan tarvitaan dokumentteja esimerkiksi portfolion ja muun osaamista osoittavan aineiston muodossa. Siksi on tärkeää johdonmukaisesti tallentaa kuvia tai muuta aineistoa myös harrastuksessaan. Elinikäisen oppimisen polulla voi tulla tilanne, jossa dokumentteja tarvitaan.

Open Badge -merkit ovat erinomaisia osaamisen todentamiseen, sillä henkilö itse ja merkin myöntänyt organisaatio ovat jo arvioineet osaamista suhteessa ainealueen perustaitoihin. Sähköinen merkki sisältää myöntämisen kriteerit ja siihen voi myös liittää linkkejä sähköisiin lisäaineistoihin osaamisen todentamiseksi. Opiskelija voi itse dokumentein osoittaa vielä korkeamman tieto- ja taitotasonsa.

Vapaan sivistystyön velvoite oppilaitosten väliseen yhteistyöhön

Jo olemassa olevan koulutustarjonnan laaja hyödyntäminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Eri oppilaitosmuodoilla on omat vahvuutensa, jotka kansalaisopistolla ovat monipuolisuus ja erityisesti opintojen saavutettavuus. Monilla paikkakunnilla opetusohjelmasta löytyy ammatillisissa opinnoissa hyödynnettäviä kursseja, jotka täydentävät opintokokonaisuutta ja antavat lisäosaamista itselle mielenkiintoisiin työtehtäviin tähdätessä. Tämä lisäarvo voi olla merkittävä työnhakutilanteessa, vaikka sitä ei olisi suoraan liitetty ammatilliseen tutkintoon, eikä mainittu tutkinnon perusteissa. Ammatillisten oppilaitosten budjettileikkausten seurauksena heidän oma valinnaisten kurssien määrä on vähentynyt ja vaadittu ryhmäkoko suurentunut. On hyödyllistä yhdistää vapaan sivistystyön harrastustavoitteiset ja osaamistaan täydentävät ammatilliset opiskelijat.

Kun oppilaitosten raja-aidat opintojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ovat madaltuneet, ovat opintoneuvojat ja -ohjaajat avainasemassa. Suurilla paikkakunnilla on useita koulutuksen järjestäjiä, ja opolla tulisi olla tietoa kaikkien oppilaitosten opetusohjelmista ja kurssisisällöistä. Tämä lienee suurin haaste järjestelmien täysimääräiseen hyödyntämiseen opintojen henkilökohtaistamisessa. Askel tähän suuntaan on otettu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa, johon on koottu mm. keskiasteen ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Keskiössä ovat asiakkaat, ja heille pyritään löytämään henkilökohtaiset oppimispolut hyödyntämällä yhtymän koko opetustarjontaa. Kun kaikki oppilaitokset ja muut toiminnat kuuluvat samaan organisaatioon, on helpompi karsia päällekkäisyyksiä ja tarjota harvinaisempia kurssisisältöjä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan kokemuksia toimintatavoista ja tuloksia opiskelijan näkökulmasta. Opintojen mittaaminen pisteillä, viikoilla tai tunneilla on ollut niin vakiintunut käytäntö, että siirtyminen osaamisperusteisuuteen vaatii paljon kehitystyötä.

Ihana kansalaisopisto – vapaatavoitteista viihtymistä tai opintojen suorittamista inspiroivassa seurassa

Open Bagde -merkkien ja osaamisen kriteerien käyttöönotto on yksi tapa hyödyntää kansalaisopiston tarjoamaa opetusta. Toinen yhtä hyvä tapa on tulla saamaan henkistä pääomaa ja hyvinvointia hyvässä seurassa. Vapaa sivistystyö on yhtä vapaata kuin ennenkin, mutta meidän tulee tarjota tapoja osoittaa harrastuksessa hankittu osaaminen opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen saakka.

Wellamo-opiston Taitaja -merkkien saajista suurin osa oli senioreita, joille merkin arvo oli julkinen osoitus osaamisesta. Se voi vaikuttaa voimakkaasti ja monella tavalla koko elämän alueella. Se rohkaisee ja kannustaa monipuoliseen itsensä kehittämiseen.

Rentouttavaa ja nautinnollista kesää!

Merja Kittelä
Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja
OAJ:n aikuiskoulutustyöryhmän jäsen

Kuvat: Wellamo-opisto

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Opintoseteliavustukset on myönnetty

Päätökset vuoden 2017 vapaan sivistystyön opintosetelihausta ovat viimein valmistuneet. Opintoseteliavustusta myönnettiin kansalaisopistoille, kansanopistoille sekä opintokeskuksille. Kaikkiaan avustusta haettiin noin 6,5 miljoonan euron verran.

Avustusta haki määräaikaan mennessä 155 kansalaisopistoa. Haettu avustusmäärä oli kokonaisuudessaan 2,3 miljoonaa euroa ja merkittävästi suurempi kuin mihin kansalaisopistojen opintoseteliavustuksiin käytettävissä oleva määräraha (noin 1 milj. euroa) riittää. Opetushallituksen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa enemmistölle hakijoista ei voitu myöntää haettua avustusta täysimääräisenä.

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksen päiväystä seuraavasta päivästä. Muut avustuksen käytön reunaehdot on todettu päätöskirjeessä.

Lisätiedot ja lista avustuksen saajista.

Opintoseteleihin liittyviin kysymyksiin vastaa Opetushallituksessa opetusneuvos Heikki Sederlöf (029 533 1422 / heikki.sederlof@oph.fi).

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Yhdessä – tillsammans

Porvoon kansalaisopiston suomen kielen ryhmä. Etualalla ryhmän opettaja Tanja Kivi ja rehtori Pertti Jääskä.

Suomi 100 –juhlavuoden teema on Yhdessä – Tillsammans. Teema on hyvin valittu. Suomi ja maailma on kansainvälisempi kuin koskaan aiemmin.

Joskus pitää matkustaa kauas, että näkee lähelle. Olen viimeisen parin vuosikymmenen aikana matkustanut sattuneesta syystä noin parikymmentä kertaa Intiaan ja viipynyt näillä reissuilla muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Joka kerta, kun olen palannut takaisin Suomeen ja Porvooseen, niin huomio on kiintynyt muutamaan asiaan. Yksi on se, että täällä on todella hiljaista. Suomalaiset arvostavat hiljaisuutta ja sen huomaa erityisen selvästi kun on täältä poissa. Toinen seikka, joka liittyy edelliseen, on se, että täällä ei tunnu asuvan ketään. Kävelin kerran teollisuusalueelta keskustaan ilman että vastaan käveli yksikään ihminen. Intiassa tämä olisi aivan mahdoton ajatus. Siellä asuu yli miljardi ihmistä, joten siellä väkeä riittää vähän joka kolkkaan. Kolmas seikka, joka kiinnittää huomiota, on ympäristön siisteys. Intiassa, varsinkin suurissa kaupungeissa, ympäristön siisteyteen on vasta nyt alettu kiinnittää huomiota, mutta roskaamista näkee siellä vielä valitettavan paljon.

Suomalaiset osaavat siis olla hiljaa. Tämä on toisaalta hyvä, toisaalta vähän huonokin asia. Hiljaisuus esim. retriitissä voi olla hyvinkin puhutteleva ja syvällinen kokemus, mutta jos toisaalta ei osaa puhua ja purkaa tunteitaan rakentavalla tavalla, tämä voi johtaa pahoihin seurauksiin, esim. väkivaltaan itseä tai muita kohtaan.

Olemme eristäytyvää ja työkeskeistä kansaa. Ei liene sattuma, että juuri suomalaiset ovat hakeutuneet tähän Euroopan perimmäiseen kolkkaan. Täällä on näihin päiviin saakka saanut olla itsekseen ja tehdä kovasti töitä. Tämä henkinen perimä vaikuttaa varmasti myös siihen, miten suhtaudumme muihin tänne tuleviin. Monesti ensimmäinen reaktio on edelleen se, että kun mies aikoinaan rakensi taloaan joen varrelle ja ylävirralta tuli lastu, niin hän tuumasi: ”Taidan muuttaa muualle, täällä alkaa olla tungosta”.

Me suomalaiset olemme tehneet uskomattoman suuren työn rakentaessamme omaa hyvinvointivaltiotamme. Sen seurauksena meillä on lähes maailman parhaiten toimiva yhteiskunta, elinkelpoinen ympäristö ja huippuhyvä koulutusjärjestelmä. Kansalaisopisto olisi loistava myyntituote mihin päin maailmaa hyvänsä. Kukahan ryhtyisi tuotteistamaan?

Mitä sieltä Intiasta voisi sitten tuoda Suomeen? Jos voisin toisin lämpimän, valoisan hymyn. Toisin sen, että vieras ihminen otetaan vastaan kuin hän kuuluisi kotiväkeen. Toisin sen, että muita ihmisiä autetaan automaattisesti ilman mitään virallisia organisaatioita.

Lyhyesti sanottuna paras lahja 100-vuotiaalle Suomelle on lisää myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan, olivatpa he minkävärisiä tahansa, tulivatpa he mistä tahansa ja puhuivatpa he mitä kieltä tahansa. Myötätunnon myötä meillä kaikilla on toivo paremmasta maailmasta, jonne me kaikki ainutlaatuiset ja erilaiset ihmiset sovimme olemaan keskenämme.

Pertti Jääskä
Porvoon kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kuva: Kaj Liljalehto

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä osaamisperustaisuudesta 19.5.

Miten kansalaisopistossa hankittu osaaminen voitaisiin tehdä entistä näkyvämmäksi? Mitä osaamisperustaisuudella oikeastaan tarkoitetaan?

Järjestämme kansalaisopistoille teemapäivän osaamisperustaisuudesta Helsingissä 19. toukokuuta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kansalaisopistoissa työskenteleville, joita aihe kiinnostaa (kurssisuunnittelusta vastaavat, oppilaitosjohto, opetushenkilöstö).

Teemapäivästä saat sytykkeitä uudenlaiseen ajatteluun ja työsi kehittämiseen. Päivän aikana osaamisperustaisuutta lähestytään useasta eri suunnasta. Opetusneuvos Petri Haltia (OKM) avaa asiaa laajasti koulutusjärjestelmän näkökulmasta, jonka jälkeen aihetta lähestytään ammatillisen koulutuksen kontekstista käsin. Millaisia siltoja ammatillisen koulutuksen osaamisperustaisuudesta voidaan rakentaa vapaaseen sivistystyöhön?

Entä mitä tarkoitetaan perustason osaamisella? Tätä kysymystä käsittelee osaamisperustaisuutta paljon työssään pohtinut apulaisrehtori Olli Ruohomäki (Petäjä-opisto).

Opistolle oma osaamismerkki?

Entä osaamisen näkyväksi tekeminen? Teemapäivässä tarjoamme kättä pidempää kansalaisopistojen digitaalisten osaamismerkkien suunnittelutyön tueksi. Suunnittelijaopettaja Merja Kittelä esittelee Wellamo-opiston jalostamaa Taitaja-merkkiä ja toimitusjohtaja Eric Rousselle (Discendum Oy) vie osaamismerkkiajattelua taas muutaman askelen pidemmälle kysyessään, miten yksittäisistä merkkijärjestelmistä päästään kohti kansallisia ekosysteemejä. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle ja opiston oman merkkijärjestelmän luonnostelulle pienryhmissä.

Päivän koko ohjelma

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23 A, Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. Seminaari päättyy noin klo 15.30.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 17. toukokuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haettavana opintoseteliavustusta maahanmuuttajanuorten koulutukseen

Opetushallituksessa on haettavana nuorisotakuun opintoseteliavustukset maahanmuuttajanuorten koulutukseen.

Etusijalle tulee asettaa peruskoulun juuri päättäneet nuoret, jolla tarkoitetaan alle 20-vuotiaita peruskoulun tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneitä, päättämisvaiheessa olevia tai oppivelvollisuusiän ylittäneitä henkilöitä, joilla ei ole jatkokoulutuspaikkaa. Toissijaisesti koulutukseen voidaan ottaa myös 20–29-vuotiaita vailla toisen asteen koulutusta olevia (nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmä) maahanmuuttajanuoria.

Kansalaisopistojen ylläpitäjille on suunnattu yhteensä noin 850 000 euroa.

Hakuaika päättyy 27.4.2017.

Lisätiedot:

Opetushallituksen Vapaan sivistystyön valtionavustukset -sivulla.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: ”Ihanaa, vihdoin löysin Tampereelta kansalaisopiston!”

Kuva: Anna-Stiina Rintala

Tuulahdus Ahjolan kansalaisopiston kevätkatselmuksesta 2016

Ahjolan kansalaisopistossa toteutetaan lukuvuoden 2016–2017 aikana Opetushallituksen rahoittama laatu- ja kehittämishanke Koulutustarjonta ja tulevaisuuden opiskelijatarpeet Ahjolassa. Hanke on osa opiston vuonna 2012 hyväksytyn strategian mukaista kehittämistyötä. Tavoitteena on kehittää ja uudistaa kurssitarjontaa sekä tiivistää yhteistyötä suunnitteluhenkilöstön ja tuntiopettajien välillä. Lisäksi hankkeen kautta tehostetaan opiston tiedotusta ja markkinointia ja tarjotaan näihin teemoihin liittyvää koulutusta sekä päätoimiselle henkilöstölle että tuntiopettajille.

Olen itse tehnyt kansalaisopistotyötä erilaisissa tehtävissä jo kohta kaksi vuosikymmentä. Voisin siis sanoa, että minulla on jo kohtuullisen laaja-alainen kokemus kansalaisopistokentältä. Kuitenkin melkein joka päivä eteen tulee jotain uutta ja yllättävää, mikä onkin työni suola. Epäilisin, että samanlainen työn yllätyksellisyys ja ennalta-arvaamattomuus on osa lähes kaikkien kansalaisopistoissa työskentelevien arkipäivää.

Hanketyöntekijämme on kuluneen syksyn ja alkutalven aikana kiertänyt esittelemässä opistoamme erilaisissa yleisötapahtumissa ja toimipaikoissa kuten työttömien yhdistyksissä tai Tampereen yliopistolla. Samalla hän on tehnyt kurssitarjonnan kehittämiseen liittyvää kyselyä. Hänen kertomansa mukaan on ollut melkoinen yllätys kuinka iloinen, utelias ja positiivinen hänen saamansa vastaanotto on eri puolilla ollut. Itsekin aiemman työhistoriani aikana joitakin kyselytutkimuksia tehneenä tiedän, että tavallisesti kyselyyn vastaajia saa metsästää puoliväkisin. En ainakaan muista, että olisin koskaan kuullut kysyttävän, että saisinko minäkin vastata tuohon kyselyyn. Nyt tehdyn kyselyn toteuttajalta tätä oli kysytty useampaan otteeseen.
Mistä tämä ihmisten innokkuus ja positiivinen suhtautuminen sitten kertoo? Ehkä se on viesti siitä, että kansalaisopiston toiminta koetaan helposti lähestyttäväksi. Erilaisten ihmisten on helppo tulla opiston kursseille tai poiketa vaikkapa juttusille esittelypisteelle. Tämä on todennäköisesti vain osatotuus. Tietävätkö kaikki esimerkiksi opiston esittelypisteelle tulijat, mikä kansalaisopisto on ja erityisesti mikä Ahjola on tai mitä se tekee? Osalla heistä tuskin on asiasta edelleenkään mitään käsitystä.

Meneillään olevan hankkeen aikana on valjennut, ettei Ahjolan kansalaisopisto ehkä olekaan paikallisesti niin tunnettu toimija kuin yleisesti on uskoteltu. Ainakin itselleni tämä on ollut jonkinasteinen yllätys. Tavoitammehan vuosittain lähes 18 000 kurssilaista. Toisaalta Tampereella asuu ja elää Ahjolasta tietämättömiä ihmisiä, joissa opistolla on runsain mitoin potentiaalisia uusia opiskelijoita. On varsin oletettavaa, että suuri osa näistä ihmisistä on muualta kaupunkiin muuttaneita nuoria aikuisia. Kun opiston toimintaa esiteltiin esimerkiksi Tampereen yliopiston virkistyspäivillä, oli esittelijöille ollut melkoinen yllätys, kuinka tietämättömiä useimmat 20–30-vuotiaat yliopisto-opiskelijat olivat kansalaisopistosta ja Ahjolasta. Monilla heistä näytti kuitenkin olevan suuri, jopa palava into kansalaisopiston tarjoamiin opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksiin. Yksi nuori naisopiskelija oli jopa hihkaissut, että ”ihanaa, vihdoin löysin Tampereelta kansalaisopiston!”.

Kuva: Anna-Stiina Rintala

Tanssiesitys Ahjolan kansalaisopiston kevätkatselmuksesta 2016

Kaiken kehittämistyön ja ylipäätään nykyajan työelämän avainsana on yhteistyö. Kyselytutkimusten ja vierailukäyntien kautta on pyritty kehittämään Ahjolan kurssitarjontaa yhteistyössä sekä nykyisten että potentiaalisten uusien opiskelijoidemme kanssa. Toreilla ja turuilla ihmisiä kohdatessa on ollut suuri yllätys, että edes kansalaisopisto-opiskelusta kiinnostuneet nuoret eivät välttämättä hae kursseista aktiivisesti tietoa esimerkiksi internetistä. Varmasti edellä mainittu yliopisto-opiskelijakin olisi ”löytänyt” Tampereelta kansalaisopiston jo aiemmin, jos hän olisi sitä omatoimisesti etsinyt. Emme voi kuitenkaan olettaa, että hektisessä nykymaailmassa nuoret tai kukaan muukaan etsisi itse kovin pitkään potentiaalisia harrastuksia. Opiston on markkinoitava kurssejaan aktiivisesti käyttäen hyväksi eri kanavia ja yhteistyöverkostoja. Ja jos nimenomaan nuoria halutaan tavoittaa, vaatii se mm. oppilaitosyhteistyön kehittämistä sekä nykyistä näkyvämpää läsnäoloa sosiaalisessa mediassa.

Ahjolan kansalaisopisto järjesti helmikuussa tuntiopettajille ja päätoimiselle henkilöstölle koulutuspäivän, jonka teemana oli opiston tiedotus ja markkinointi. Tilaisuus oli rento ja vapaamuotoinen, mikä luonnollisesti edesauttoi hyvien ideoiden syntymistä. Ideoinnin lomassa osallistujat tutustuivat toisiinsa – läheskään kaikki kun eivät olleet tavanneet toisiaan aiemmin. Tutustuminen on tietysti välttämätön edellytys erilaisten yhteistyöverkostojen syntymiselle ja lujittumiselle. Esimerkiksi opettajien keskinäinen markkinointiyhteistyö on mahdotonta, jos he eivät tunne toisiaan tai toistensa osaamista. Ahjolassa, kuten varmaan monissa muissakin kansalaisopistoissa, on liian vähän tilaisuuksia opettajien keskinäiselle kohtaamiselle. Intoa yhteistyöhön opettajilta kyllä löytyy. Koulutuspäivän yhtenä tärkeänä kokemuksena oli, että tällaisia koulutuspäiviä tai ideointitapaamisia tulisi järjestää useammin. Ideoita ja toteuttamiskelpoisia suunnitelmia markkinoinnin kehittämiseen syntyi tilaisuudessa yllättävän paljon.

Koulutuspäivä näytti jälleen kerran yhteistyön voiman. Parhaat ideat syntyvät yhdessä, eivät työhuoneessa yksin pakertaen. Jatkuva yhteistyön kehittäminen on tärkeää kaikilla tasoilla niin Kansalaisopistojen liiton ja opistojen välillä kuin opistojen kesken, unohtamatta tietenkään yhteistyötä opistojen sisällä. Kansalaisopistojen opettajilla ja opiskelijoilla on varmasti paljon annettavaa sekä vapaan sivistystyön että koko suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Kuljetaan siis kaikki yhteistyössä kohti valoisaa kevättä ja uusia, iloisia yllätyksiä.

Arto Juhela
toiminnanjohtaja
Ahjolan Setlementti / Ahjolan kansalaisopisto
KoL:n hallituksen jäsen

Kuvat on ottanut Anna-Stiina Rintala Ahjolan kansalaisopiston kevätkatselmuksessa 17.4.2016.

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail