kansalaisopistot

KoL Kuntamarkkinoilla 13.–14.9.

Ei syksyä ilman Kuntamarkkinoita, eikä kuntaa ilman kansalaisopistoa!

Tervetuloa syyskuun 13.–14. päivä kunta-alan vuotuiseen suurtapahtumaan Kuntamarkkinoille keskustelemaan kuntasi kansalaisopistoasioista muuttuvassa kuntakentässä.

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntatasolle ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveystoiminta jää kunnille. Kansalaisopistossa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monipuolista ja tehokasta.

Nyt jos koskaan kannattaa miettiä kansalaisopiston roolia ennakkoluulottomasti kuntalaisten parhaaksi. Minkälainen on sinun sivistys- ja hyvinvointikuntasi?

Tule keskustelemaan lisää Kansalaisopistojen liiton ständille S.01 (2. krs). Ohjelmassa on myös kaksi kansalaisopistoaiheista tietoiskua, jotka järjestetään Tietokimarassa:

13.9. klo 13.30-13.50
Kansalaisopiston rooli uudessa kunnassa
HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen

14.9. klo 10.30-10.50
Elinvoimainen kansalaisopisto, kestävä kunta
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja, Vaasa-opiston johtava rehtori Sannasirkku Autio

Kuntamarkkinat järjestetään Helsingin Kuntatalolla. Lisätiedot: www.kuntamarkkinat.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Oppimisen olohuoneessa kesytetään oppimisvaikeuksia

Oletko oppimisen risteyskohdassa? Taitotuunaajat ja Oppimisen olohuone auttavat sinua etsimään uutta suuntaa.

Taitotuunaajat on valtakunnallinen ESR-rahoitteinen hanke, jota koordinoi Erilaisten oppijoiden liitto. Kansalaisopistojen liitto on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista.

Hankkeen tavoitteena on parantaa oppimisvaikeuksisten aikuisten heikkoja perustaitoja. Hanke tarjoaa yksilöllistä ohjausta lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja digitaitojen harjoitteluun. Pyrkimyksenä on kasvattaa aikuisten luottamusta omiin kykyihinsä.

Hankkeessa avataan Oppimisen olohuoneita sekä kehitetään opetus- ja oppimismenetelmiä, jotka soveltuvat erilaisille oppijoille ja jotka edesauttavat oppimista, opiskelua ja työssä selviytymistä. Tavoitteena on auttaa oppijoita näkemään oppimisvaikeutensa myönteisenä voimavarana ja kannustaa osallistujia kokeilemaan itseään kiinnostavia asioita.

Oppimisen olohuone aikuisille

Hankkeen puitteissa avataan Oppimisen olohuoneita, joissa oppimisvaikeuksiset aikuiset voivat kehittää heikkoja perustaitojaan. Oppimisen olohuone tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun, ohjaukseen ja yksilöopetukseen sekä vertaistukeen. Oppimisen olohuoneeseen voi tulla rauhassa, omalla ajalla työstämään omia oppimistehtäviä. Toiminta rakennetaan yhdessä kurssilaisten kanssa. Olohuoneessa voi myös opetella käyttämään oppimista auttavia apuvälineitä. Oppimisen olohuoneen pilotti on jo avoinna Helsingissä ja muualle niitä tulee vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on luoda Oppimisen olohuoneesta helposti versioitava toimintamalli.

Koulutus- ja kehitystyöpajat kansalaisopistoille

Hanke toteuttaa myös koulutus- ja kehitystyöpajoja, joiden kohderyhmänä ovat yhteistyökumppaneiden ja aikuisille suunnattujen sosiaali-ja koulutuspalvelujen henkilöstö. Työpajoissa kehitetään, työstetään ja jalkautetaan Oppimisen olohuoneen -mallia alueellisiin tarpeisiin sopivaksi.

Koulutus- ja kehitystyöpajojen Kick Off Webinaari on Dysleksia-viikolla keskiviikkona 4.10. klo 14.00 – 16.00. Webinaariin voi osallistua paikan päällä Helsingissä Erilaisen oppijoiden liitossa, kisakatsomoissa Oulussa Oulu-opistossa, Joensuussa Joensuun seudun erilaiset oppijat (JOSE) tiloissa tai etänä Adobe Connect -linkin kautta.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Erilaisten oppijoiden liiton sivuilla (skrollaa sivua alemmas).

Taitotuunaajat ESR -hankkeen yhteistyökumppanit:
Amiedu (Helsinki), Ammattiopisto Luovi (Oulu), Keskuspuiston ammattiopisto (Etelä-Suomi), Kansalaisopistojen Liitto (valtakunnallinen), Kriminaalihuollon tukisäätiö (valtakunnallinen), Niilo Mäki Instituutti (Jyväskylä), Työttömien Keskusjärjestö ry, Helsingin seudun erilaiset oppijat (HERO), Joensuun seudun erilaiset oppijat (JOSE), Keski-Suomen erilaiset oppijat, Lahden seudun erilaiset oppijat (Oppimistit), Pohjanmaan lukiyhdistys (LOSSI) ja Helsingin kaupungin Päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö.

Lisätietoja:

Taitotuunaajat ESR -hanke, Erilaisten oppijoiden liitto ry

projektipäällikkö Heli Turja (050-453 4299/ heli.turja@erilaistenoppijoidenliitto.fi)
ohjaava opettaja Pasi Sarsama  (050-371 8625/ pasi.sarsama@erilaistenoppijoidenliitto.fi)

Oppimisen olohuone Facebookissa: www.facebook.com/oppimisenolohuone

Risteyskuva: Pixabay
Junakuva: Jussi Sandström

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Ensitreffit alttarilla ja sitten tulevaisuutta suunnittelemaan!

Liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio on huomannut myöhäisen kesän tuovan opistolle yllättäviä haasteita.

Viileän ja tuulisen kesän jälkeen töihin palaaminen ei tuota pettymyksiä: helteitä ei enää työpöydän ääressä osaa kaivata, hikoilu voi hyvin siirtyä sisätiloihin ja kuvaannolliseen muotoon. Myöhässä oleva kesä on sen sijaan aito haaste opistoille.

Rannikko-Pohjanmaalla kesä loppuu yleensä elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettäviin huvilakauden päättäjäisiin, jolloin saarireissut harvenevat. Nyt kuitenkin mustikat ovat vasta juuri ja juuri kypsyneet, pensasmarjat vielä kirpeitä ja vihertäviä väriltään, sienet pieniä ja hedelmät vailla muotoa ja kokoa. Onnistuuko opisto houkuttamaan mehunkeittäjät ja säilöjät kattiloittensa ääreltä kehittämään itseään kursseille, virkistäytymään arjen pakotteiden ulkopuolelle?

Vaasa-opiston keväällä teettämän tutkimuksen valossa opiston imago ja tunnettuus ovat vahvoja. Tutkimuksen mukaan opistossa arvostettiin henkilökunnan korkeaa osaamista. Huonoiten opiston tunsivat alle 20-vuotiaat ja – ehkä yllättäen – yli 65-vuotiaat. Teimme myös pienimuotoisen asiakasprofiilikartoituksen Kyrönmaan alueella, joka vahvisti opiston kovimman kilpailijan: arjen kiireen. Pitkät työmatkat, kotityöt ja lasten hyvinvointi eivät ole kovimpia kannustajia osallistua kivaankaan toimintaan, jos se kestää liian monta viikkoa.

Opisto elää asiakkaistaan ja heitä varten. Tänäkin vuonna lähes miljoona suomalaista etsiytyy kursseille: tekemään, innostumaan porukassa, lataamaan akkuja ja oppimaan. Elävä ja uusiutuva opisto tarvitsee kuitenkin kipeästi myös uusia asiakkaita, kokonaan uusia kohderyhmiä, monen ikäisiä ja –taustaisia. Kuka keksisi koukutukset niille, joita ei opistolla näy? Ulkopuolinen, muu-kuin-keski-ikäinen, miespuolinen, ehkä kaukaa tullut mutta suomalaiseen sopimiskulttuuriin sopeutunut, siis kokemusasiantuntija! Miten heitä löytää? Kysymällä ja etsimällä, mutta helpoiten verkostoitumalla. Ulos opistosta!

Kansalaisopistokentällä ympäri Suomea valmistaudutaan koviin ponnistuksiin. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistetaan. Maahanmuuttajaopetukseen kehitetään uusia ohjelmia ja joutuupa moni opisto myös laatimaan aikuisten perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat. Ei vain peruskoulu, vaan koko suomalainen koulutuskartta piirretään pala palalta uudelleen. Opistojen on löydettävä ja osoitettava paikkansa sillä. Koulutus luo hyvinvointia, mutta uskokaamme itseemme myös puhtaasti osaamisen kehittäjinä.

Kansalaisopistoverkko on kattava, mutta kartalla pitää näkyä myös eroja pinnanmuodoissa ja kasvillisuudessa. Opistojen on uskallettava erilaistua paikallisten erityistarpeiden mukaisesti. Tähän kannustavat myös opetussuunnitelmien perusteet ja tulossa oleva maahanmuuttajaopetuksen rahoitusmalli: kansainvälisyys ja toisaalta paikallisuus, taiteidenvälisyys sekä arviointi ovat kuumia iskusanoja. Uskalletaan opistoissa avata niitä, tuulettaa traditioita, mutta myös ammentaa niistä: hyvä jatkukoon ja kukoistakoon. Voimme oppia opistoina toisiltamme, mutta kannattaa hankkiutua suhteisiin koko koulutuskenttään ja yritysmaailmaan.

Vaasassa liitettiin kesäkuussa hallinnollisesti yhteen kaksi työväenopistoa ja musiikkiopisto. Ei ihan ensitreffejä alttarilla, mutta loppujen lopuksi ohutta on toistemme tunteminen ollut ennen tätä. Nyt lähdemme syventämään kansalaisopistojen ja musiikkiopiston yhteistyötä yhtenä tulosalueena, Vaasan kaupungin opistoina. Kolmen kimpassa rakennetaan yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia. Mutta ensin aloitetaan kasvatustyön perusteista: luottamuksen rakentamisesta.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston johtava rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kuva: Sannasirkku Autio

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Pikajuna Pohjoiseen

Puheenjohtaja Tarja Lang matkalla kohti Joensuuta.

InterCity halkoo läpi tasaisenharmaan maalaismaiseman, jolle ei tunnu tulevan loppua. Liian aikainen aamuherätys kiristää otsaohimoitani ja kahvikärrystä kantautuva vaimea tuoreen kahvin tuoksu houkuttaa lopettamaan jo kuukauden kestäneen kahvilakon.

Hektisyyttä. Sitä elämä on ollut siitä saakka, kun lähdin opiskelemaan syntymäkaupungistani Lieksasta ensin Joensuuhun ja sieltä Kuopioon. Myöhemmin asuinpaikkakunnakseni vakiintuivat myös Hämeenlinna, Helsinki ja Yhdysvalloissa Coloradon osavaltio. Viimeiset kahdeksantoista vuotta olen asunut Espoossa, sielläkin kolmessa eri kaupunginosassa. Kotiseudulta lähtemisestä on kulunut tasan kolmekymmentäkuusi vuotta. Silti, kaikkien näiden vuosien jälkeen, koen edelleen olevani sama maalaistalon tyttö Lieksan Viekijärveltä.

Olen asunut eri asuinsijoilla kypsän aikuisen iän verran. Synnyin 1960-luvun hyvinvointivaltiobuumiin, ja pääsin ensimmäisten joukossa peruskouluun 1970-luvulla. Peruskoulu teki mahdolliseksi jokaisen suomalaisen yleissivistyksen. Asuin lapsuuteni siirtokarjalaisen kylän sosiaalisessa yhteisössä, jossa sodan runtelemat miehet, elämää kodeissa sodan aikana ylläpitäneet naiset ja henkisesti uupuneet evakkoraasut elivät sulassa sovussa. Elämä oli jakamista, neuvot viljan oikea-aikaisesta puimisesta, karjalanpiirakoiden oikeaoppisesta paistamisesta − myös juorut naapurin viimeisestä ryyppyreissusta. Elämänpohja oli, että yhdessä eletään ja vaikeista ajoista myös yhdessä selvitään.

InterCity kiitää. Itä-Suomea lähestyttäessä maisemat ovat paljaita, taloilla on tilaa olla ja peltoja on paljon. On tilaa hengittää, vain olla. Kotikaupungissani Espoossa kaikki on ahdasta, tilaa on vähän ja ihmisiä on paljon. Kerrotaan, että kasvavaa kaupunkia rakensivat itä- ja pohjoissuomalaiset keikkatyömiehet 1960–1970 -luvuilla. Espoo kasvaa viidentuhannen asukkaan vuosivauhtia. Metro tulee ja tuo mukanaan uuden kaupunkirakenteen. Uusia yrityksiä perustetaan 1 400 joka vuosi. Kaupunki tarvitsee sivistyspalveluja – kuten Suomi tarvitsi peruskoulunsa 1970-luvulta lähtien. Yhdessä on elettävä, ja palvelut turvattava niin maaseudulla kuin kasvukeskuksissa.

Kansalaisopistojen on pidettävä yhtä. Tutkimusten mukaan harvaan asuttujen seutujen asukkaat kokevat epäluottamusta suhteessa suuriin toimijoihin, poliittisiin instituutioihin ja hallituksiin. Vapaan sivistystyön määrärahat valtion budjetissa ovat vähentyneet yli yhdeksän miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Leikkaukset ovat johtaneet opistoissa opetustarjonnan vähentämiseen, henkilöstön yhteistoimintaneuvotteluihin ja rakennemuutoksiin. Kansalaisopistojen lukumäärä on vähentynyt lähes neljänneksen vuosien 2004 ja 2015 välisenä aikana. Samoin opistojen ylläpitäjien lukumäärä on vähentynyt lähes 10 prosenttia vuosien 2009 ja 2015 välisenä aikana. Samaan aikaan opetukseen osallistujien määrä on kuitenkin kasvanut (1 131 911/2014).

InterCity hiljentää vauhtiaan, jarruttaa edelleen ja ylittää uljaan mustana virtaavan Pielisjoen virran. Saavumme Joensuuhun. Kaupunki on nimensä mukaisesti Pielisjoen suu. Vaikeita aikoja on edelleen. Yhdessä niistä selvitään, edelleen.

Pikajuna pohjoiseen vie mua sinne uudelleen
mistä kerran maailmaan mä lähdin siipiäni koittamaan.
Niin turhaan muualta mä onneani hain,
nyt sinne meen, sen mistä sain.
(Jukka Kuoppamäki)

Tarja Lang
Kansalaisopistojen liiton hallituksen lieksalaissyntyinen I varapuheenjohtaja

Kuva: Tarja Lang

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Miten mielesi voi tänään?

Kuva: Suomen Mielenterveysseura

Oletko koskaan pysähtynyt ja kysynyt itseltäsi miten mielesi voi? Harva on. Suhtaudumme mieleemme ehkä hieman välinpitämättömästi ja jätämme sen helposti oman onnensa nojaan. Pitäisikö asiaan suhtautua toisin? Kyllä, ehdottomasti.

Mielikin kaipaa huoltoa ja huolenpitoa

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on nykyään suorastaan muodikasta. Puhumme paljon terveellisestä ravinnosta ja kiinnitämme huomiota siihen, mitä lautasellemme laitamme. Kaikki ovat kuulleet vyötärölihavuuden vaaroista ja siitä, että istuminen tappaa. Keväisin eteemme suorastaan vyöryy tietoa erilaisista liikuntaharrastusmuodoista ja liikunnan suotuisista vaikutuksista terveyteemme. Hyvä niin. Fyysisestä terveydestä huolehtiminen tekee hyvää myös mielelle.

Myös psyykkinen puolemme kaipaa huolenpitoa. Mutta mistä oikein puhumme, kun puhumme mielenterveydestä? Mielenterveys on voimavara ja hyvinvoinnin perusta. Se on arvokas pääoma, jota kannattaa vaalia ja kartuttaa. Se, miten mielemme voi, heijastuu kaikille elämänalueille. Kun mieli voi hyvin, tulemme juttuun niin itsemme kuin toistenkin kanssa ja arvostamme sekä pidämme huolta itsestämme ja läheisistämme. Hyvää mielenterveyttä on myös se, että näemme omat kykymme ja vahvuutemme ja pystymme tekemään työtä tai muutoin osallistumaan yhteisön toimintaan. Mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat myös tyytyväisyys elämään, kokemus elämän merkityksellisyydestä sekä joustavuus ja optimismi niin pienissä kuin suuremmissakin muutostilanteissa.

Tarvitsemme mielenterveyden voimavaroja

Elämä on harvoin pelkkää auringonpaistetta tai ruusuilla tanssimista. Se on myös pilvisiä päiviä ja kuoppaisia polkuja. Selvitäksemme elämään kuuluvista vaikeuksista tarvitsemme mielenterveyden voimavaroja. Hyvinvoiva mieli toimii auton renkaan tavoin. Kun renkaassa on riittävästi ilmaa, vaimentaa se tärähdyksiä renkaan osuessa kuoppaan. Jos renkaan ilma on päässyt vähiin, tiessä olevat kuopat tuntuvat paljon voimakkaammin. Mistä renkaaseen saa lisää ilmaa, jos se on päässyt sieltä karkaamaan?

Mielenterveys muuttuu ja vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Huolet, murheet ja vastoinkäymiset verottavat voimavarojamme. Vastaavasti arjen rytmistä kiinni pitäminen, itselle mieluisten asioiden tekeminen, yhteyden pitäminen ystäviin ja läheisiin, omien tunteiden tunnistaminen ja niiden ilmaiseminen ovat esimerkkejä tavoista, joilla voi kerryttää omia voimavarojaan.

Mielenterveyden vahvistamisen taitoja voi opetella

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat syntyneet ajatuksesta koota arkisia, mielen hyvinvointia vahvistavia ja elämän vaikeuksista selviytymisessä auttavia keinoja ja välineitä kaikkien saataville. Koulutusten tavoitteena on auttaa oivaltamaan, että omia mielenterveystaitoja voi vahvistaa ja tarvittaessa voi tarjota tukea myös toiselle. Mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävässä Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutuksessa opetellaan muun muassa tunne-, vuorovaikutus- ja selviytymistaitoja, pohditaan mielen hyvinvointiin vaikuttavia arjen valintoja sekä tutustutaan mieltämme suojaaviin ja sitä uhkaaviin tekijöihin.

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mukana hallituksen kärkihankkeessa

Kansalaisopistojen liitto on yhteistyökumppanina mukana hallituksen kärkihankeohjelmaan kuuluvassa, Mielenterveys kuuluu kaikille -hankkeessa. Suomen Mielenterveysseuran vetämässä hankkeessa järjestetään Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia eri alojen ammattilaisille ja haavoittuvassa asemassa oleville kansalaisille ympäri Suomea. Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on, että hankekauden päättyessä vuoden 2018 lopussa koulutuksiin on osallistunut 26 000 henkilöä.

Tee tärkeä kysymys

Mitäpä, jos uhraisit tänään pienen hetken kysymykselle, miten mielesi voi? Oletko mielestäsi hyvä tyyppi, jolla on ainakin jokunen vahvuus? Kestääkö kanttisi muutostilanteissa? Oletko utelias oppimaan uutta? Oletko kasvanut ja kehittynyt ihmisenä vuosien varrella? Oletko ainakin silloin tällöin onnellinen?

Entä riittääkö sinulla rohkeutta kysyä läheiseltä, ystävältä tai vaikkapa työkaverilta miten hänen mielensä voi?
Lisää Mielenterveyden ensiapu -koulutuksista www.mielenterveysseura.fi/mtea

Sirpa Väänänen
Suunnittelija
Suomen Mielenterveysseura
Mielenterveys kuuluu kaikille -hanke
sirpa.vaananen@mielenterveysseura.fi

Kuva: Suomen Mielenterveysseura

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tervetuloa Tammiseminaariin 26.-27.1.2017!

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Helsingin työväenopistolle 26.‒27.1.2017! Tilaisuus on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Vuonna 2017 vietämme satavuotiaan Suomen juhlaa. Tammiseminaarissa pohdimme, miten edistämme yhteiskunnassa kaikkien aktiivista osallistumista? Miten pidämme yllä sivistys-Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen? Millainen kansalaisopisto tarvitaan ylläpitämään ja rakentamaan yhteistä hyvää?

Tammiseminaarissa on tuttuun tapaan esillä monipuolisia näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin. Käsittelemme muun muassa johtamista ja hyvinvointia, elinikäistä oppimista, tulevaisuuden työtaitoja ja jatkuvan oppimisen merkitystä osana digitalisoituvaa maailmaa. Haemme näkökulmia kaikkien osallistamiseen: miten taataan, että kaikki saavuttavat yhteiskunnassa tarvittavat perustaidot? Entä miten jo saavutetut taidot tunnistetaan ja tunnustetaan?

Luvassa on tervehdyksiä, alustuksia, työpajoja ja keskustelua sekä musiikkia ja taiteellisia elämyksiä. Illalla kokoonnumme iltamiin. Opistolaisyhdistyksille on varattu aikaa omaan kokoontumiseen Tammiseminaarin yhteydessä.

Tule tapaamaan kollegoitasi, virkistämään ajatuksiasi ja kuulemaan, mikä juuri nyt on pinnalla!

OHJELMA

Tammiseminaarin tulostettava ohjelma ja info

Ilmoittautumispiste avataan torstaina klo 10.00.

Ennen varsinaisen seminaarin alkua Helsingin työväenopisto virittelee tunnelmaan omalla pre-ohjelmallaan Opistotalon 2. kerroksen aulassa torstaina klo 10.30–12.00. Tiedossa on opiston hankkeiden esittelyä ja tietoa johtamisuudistuksesta. Taiteellisia tunnelmia herättelee Suomi100-juhlavuoden näyttelyt Metsä meissä ja Kirjojen Suomi. Alla on tarkempaa tietoa esiteltävistä aiheista:

  • Opetusresurssin kohdentamisen perusteet / Emilia Valkonen, Eero Julkunen (Lake1)
  • Kuntalaisten osallisuus työväenopistossa / Virpi Kallas (Lake2)
  • Helsingin johtamisuudistus 2017 / Taina Saarinen
  • Suomi 100 – Kirjojen Suomi -kirjanäyttely + oppimateriaalin esittely / Päivi Hytönen
  • Suomi 100 – Metsä Meissä -näyttely + blogi / Katariina Kaarlela
  • Erasmus+ Kansainvälisyys opiston kehittäjänä / Sirkku Ikonen
  • Erasmus+ Refugees Network / Annika Vesanto
  • Maunula-talon osallistava toimintamalli / Mari Larkovirta
  • Opiston historiaa ja julkaisuja (kirjat)

Lounas tarjoillaan torstaina klo 12.00–13.00 ja varsinainen ohjelma alkaa klo 13.10.

Torstai-iltana klo 19.00 alkaen pidetään iltamat Kalliolan kansalaisopistolla osoitteessa Sturenkatu 11.

Iltamien ohjelma

Perjantaiaamuna on mahdollisuus osallistua Opistotalon esittelykierrokselle klo 8.30

KULKUYHTEYDET
Helsingin suomenkielinen työväenopisto sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin Kalliossa osoitteessa Helsinginkatu 26. Julkisen liikenteen yhteyksiä voi hakea pääkaupunkiseudun Reittioppaasta. Lentokentältä Helsinkiin pääsee sekä bussilla että junalla. Helsingin päärautatieaseman edestä opiston eteen pääsee raitiovaunuilla 3 ja 9. Lisätietoa kulkuyhteyksistä ja matkalipuista löytyy Tammiseminaarin osallistujainfosta. Tammiseminaarin tärkeät paikat löytyvät myös tältä kartalta.

ILMOITTAUTUMINEN
Tammiseminaariin ilmoittautuminen on päättynyt. Tiedustelut: elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

MAJOITUS
Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö CUMULUS Hakaniemestä ja CUMULUS Kalliosta. Huonehintoihin sisältyy runsas buffet-aamiainen ja sauna. Jokainen osallistuja maksaa ja varaa huoneensa itse suoraan hotellista sähköpostitse my.reservation@restel.fi tai puhelimitse 020 055 055 (0,17 €/ puh + 0,75 €/ min). Mainitsethan varauksen yhteydessä kiintiökoodin “KOL”. Kiintiöhuoneet tulee varata 2.1.2017 mennessä, jonka jälkeen ne vapautuvat yleiseen myyntiin. Tämänkin jälkeen kannattaa tiedustella huoneita kiintiöhintaan.

CUMULUS Hakaniemi
Siltasaarenkatu 142015_10_kansalaisopistopaiva
1-hengen huone 85 € / vrk
2-hengen huone 95 € / vrk
hakaniemi.cumulus@restel.fi
020 048 108
Kiintiökoodi “KOL”

CUMULUS Kallio
Läntinen Brahenkatu 2
1-hengen huone 75 € / vrk
2-hengen huone 85 € / vrk
kallio.cumulus@restel.fi
020 048 109
Kiintiökoodi “KOL”

SEMINAARIN HINTA
KoL:n jäsenyhteisöjen edustajille 170 €
Muille osallistujille 400 €
KoL:n opistolaisyhdistystapaaminen 50 €

LISÄTIEDOT
Tiedottaja Elina Vesalainen
elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä: Lake- ja opintoseteliavustukset 2.12.2016

omenakuvitus4Järjestämme kansalaisopistoille teemapäivän laatu- ja kehittämisavustuksista sekä opintoseteliavustuksista. Teemapäivä pidetään Helsingissä perjantaina 2. joulukuuta.

Päivän ohjelmasta valtaosa on varattu opistojen hankkeiden tulosten sekä opintosetelikursseista saatujen kokemusten esittelyyn. Teemapäivästä saat ideoita oman opistosi kehittämistyöhön sekä kuulet muiden kokemuksista ja hyväksi koetuista menetelmistä.

Hanke-esittelyiden lisäksi Opetushallituksen opetusneuvos Heikki Sederlöf kertoo hyvien hakemusten kriteereistä ja CIMOn vastaava asiantuntija Anni Karttunen puhuu siitä, miten hankkeiden tuloksia kannattaa hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan.

Aiemmista vuosista poiketen olemme keskittäneet lake- ja opintoseteliavustusten käsittelyn tähän teemapäivään. Huomioithan siis, että Tammiseminaarissa 2017 ei tällä kertaa järjestetä työpajoja hankkeiden tiimoilta.

Vuodesta 2016 alkaen Opetushallitus on myöntänyt laatu- ja kehittämisavustusta enintään yhteen hankkeeseen hakijaa kohden lukuun ottamatta mahdollisia yhteishankkeita. Myös teemapäivässä on varattu hieman aikaa yhteishankkeiden ideointiin. Jos opistossa on seuraavaa hakukierrosta ajatellen pohdittu mahdollista yhteishanketta, joka kaipaisi kumppania, tarjolla olisi vielä nyt mahdollisuus hankekumppanin löytämiseen ja hankkeen pohtimiseen yhteisesti. Kaikki yhteishankeideat pyydetään lähettämään ennen teemapäivää joko ilmoittautumislomakkeen kautta tai erikseen suoraan Laurikselle, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi. Ideoiden lähettäminen keskusteltavaksi ei sido opistoa mihinkään.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23 A. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään 28.11.2016.

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Juhlavuoden kynnyksellä

sini2016

99-vuotispäivänä ”työn” ääressä opiston keramiikkaluokassa keväällä 2016. Oik. syntymäpäiväsankari Helena Era, onnittelemassa Sini Louhivuori

Suomen juhlavuotta odotetaan ja tapahtumia suunnitellaan innokkaasti ympäri maata. Satavuotiaan Suomen tulisi näkyä ja kuulua maan joka kolkassa Hangosta Petsamoon – olisihan upeaa, jos jokainen suomalainen pääsisi osalliseksi juhlintaan jollakin tavalla osallistumalla, kuuntelemalla, tekemällä tai kokemalla.

Kansalaisopistoilla on mahdollisuus marssia kansalaisten tavoittamisen eturintamassa, koska opistotoiminta ulottuu maamme jokaiseen kuntaan. Ei varmasti löydy kansalaisopistoa, jossa ei huomioitaisi juhlavuotta millään tavalla. Suunnittelu voi tapahtua joko pienimuotoisesti opiston kurssi- tai yleisötilaisuuksien teemoittamisessa, viestinnällisin, vaikka sinivalkoisin värein tai suuremmin ja näkyvämmin virallisen Suomi100 -tunnuksen alla. Ideoita riittää ja vielä ehtii hypätä Suomi100-junaan. Edellisessä KoL:n jäsentiedotteessa oli herkullinen valikoima vaihtoehtoja opistoille.

Täällä Jyväskylässä tartuttiin erityisesti Kansanvalistusseuran ja KoL:n tarjoamaan hankkeeseen Sata askelta Suomen tulevaisuuteen. Sen tavoitteena on saada kansalaisten ääni kuuluville Suomen jokaisessa maakunnassa. Kansalaiset saavat mahdollisuuden hakea vastauksia kolmeen ennalta asetettuun kysymykseen, jotka liittyvät tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.  Keskustelut käydään ja vastaukset kootaan World Café -menetelmällä, joka on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi saada erilaisista taustoista tulevia ja eri-ikäisiä ihmisiä yhteen niin, että jokaisen ääni kuuluu. Kunpa keskusteluihin saataisiin mahdollisimman laaja edustus tasaisesti eri puolilta maata – koko Suomi saisi sanoa sanansa maamme tulevaisuudesta!

Suomen lisäksi 100-vuotisjuhlia vietetään lähikuukausina joissakin kansalaisopistoissakin, esimerkkeinä Rauma ja Kuopio. Jyväskylän kansalaisopistolla on vielä hieman matkaa siihen ikään vaikka yli kahdeksankymppinen jo onkin. Sen sijaan olemme ylpeitä opiskelijastamme, joka aloitti opinnot Jyväskylän kansalaisopistossa vuonna 1937 ja opiskelee innokkaasti edelleen. Hänessä kiteytyy elinikäisen oppimisen malli ja merkitys. Olisi kiinnostavaa kuulla, löytyykö muista kansalaisopistoista sadan vuoden ikää lähestyviä opiskelijoita. Jos näin on, lähettäkääpä viestiä tänne Jyväskylään. Mielelläni kokoaisin tilastoa tuosta opiskelijaikäluokasta. Eiköhän mediakin kiinnostuisi viestistä, kuinka ainutlaatuisia ympäristöjä kansalaisopistot ovat myös ikäihmisille. Hyvältä kurssilta ja tutuksi tulleesta harrastusporukasta ei yksinkertaisesti voi jäädä pois!

Onnellista juhlavuoden odotusta kaikkiin Suomen kansalaisopistoihin!

Teksti ja kuva: Sini Louhivuori, Jyväskylän kansalaisopiston rehtori

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopisto luo kuntaan hyvinvointia

Tiedote. Julkaistu: 09.09.2016 klo 09:00
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL on Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2016 osastolla S.01 (2. krs.) kertomassa kansalaisopiston hyvinvointivaikutuksista ja muistuttamassa sen yhteiskunnalle tuottamista taloudellisista hyödyistä.

Alkuvuodesta 2016 ilmestynyt aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen (UEF) esitutkimus kansalaisopisto-opiskelun tuottamista taloudellisista hyödyistä osoittaa, että aikuisopiskelu kannattaa taloudellisesti sen lisäksi että se tuottaa uutta osaamista, hyvinvointia ja mielihyvää käyttäjilleen. Siksi kunnan kannattaa panostaa omaan kansalaisopistoonsa ja sen kehittämiseen. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen nauttii työstään enemmän ja jaksaa myös paremmin. Aktiivinen arki ja mahdollisuudet viikoittaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia erityisesti ikääntyvien osalta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämät tietoiskut järjestetään Tietokimarassa K-kerroksessa.

Kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin
Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto / Keskiviikkona 14.9.2016 klo 13.30 – 13.50

Kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa tuoreen esitutkimuksen mukaan opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, mm. yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samaan aikaan kun yksilön työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen paranee.
Raportti löytyy osoitteesta kansalaisopistot.fi/julkaisut.

Kansalaisopisto – kunnan aarrearkku
Rehtori Sannasirkku Autio, Vaasa-opisto / Torstaina 15.9.2016 klo 10.30 – 10.50

Kansalaisopisto on kunnan aarrearkku, jonka arvo on mittaamaton. Kansalaisopisto tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen kaikissa elämän vaiheissa. Opisto opettaa ja sivistää, edistää terveyttä ja tuottaa yhteisöllisyyttä. Sen kiistaton vahvuus on siinä, miten se kerää erilaisia ihmisiä yhteen erottelematta. Aarrearkun saumat vain valitettavasti repeilevät ja osa sisällöstä ja mahdollisuuksista on valumassa ulos – rahoitus on turvattava.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalais- ja työväenopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/kansalaisopisto-luo-kuntaan-hyvinvointia.html

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Esittelymateriaalia tilattavissa

Tarvitsetko kansalaisopistoja yleisesti kuvaavaa esittelymateriaalia esimerkiksi yhteistyötahoille, uusille henkilökunnan jäsenille tai kansainvälisissä yhteyksissä jaettavaksi? Nyt voit tilata opistosi käyttöön kansalaisopistoja ja niiden roolia suomalaisessa aikuiskoulutuskentässä kuvaavia esitteitä. Esitettä on painettu kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilaukset tehdään jäsentuotteiden tilauslomakkeen kautta. Esitteitä voivat tilata KoL:n jäsenet ja jäsenopistot toteutuvien postikulujen hinnalla.

Esitteen sisältöön voi tutustua täällä:

Yleisesite suomeksi
Yleisesite ruotsiksi
Yleisesite englanniksi

yleisesite2016

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
12