Liisa Vornanen

Blogi: Muistoja Ihmemaasta

Ilman kansalaisopistoja Suomi ei olisi Suomi, ja minä en olisi minä. Ilman kansalaisopistojen monia oppimismahdollisuuksia en olisi toiminut 18 vuotta kansalaisopiston rehtorina ja kymmenen vuotta Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajana. Kokemukseni on kuin elokuvassa, jossa juoksupojasta kehkeytyy toimitusjohtaja – minun polkuni johti opiskelijasta rehtoriksi!

En kahdeksantoista vuotta sitten tiennyt mihin tulin. Pikkuhiljaa asia alkoi minulle valjeta. Nyt, kun tarkastelen tuota aikaa taaksepäin, voin todeta, että olen elänyt kuin kaimani Liisa, Ihmemaassa. Jouduin elämäni seikkailuun, jonka jälkeen mikään ei ole ollut niin kuin ennen. Kansalaisopiston Ihmemaassa vastaan on tullut toinen toistaan kummallisempia asioita, jotka ovat niin ravistelleet kuin opettaneet minua. Parasta matkan varrella on ollut, kun on yhdessä onnistuttu ja pahimmalta on tuntunut, kun matto on vedetty jalkojen alta.

Olen saanut tehdä unelmatyötä: työtä ihmisten kanssa, ihmisille. Työssä on ollut haastetta, siinä on aina ollut mieli ja merkitys – aina olen saanut oppia uutta. Työssä ei ole päässyt rutinoitumaan. Mikäs sen somempaa! Työn suola on, ja on ollut, ihmiset – kuntalaiset, opiskelijat, päättäjät ja viranhaltijat niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla, opettajat ja bonuksena kollegat ja liiton ihanat ihmiset – ja yhteistyö kanssanne. Juhlahetkiä ovat olleet opistojen juhlat, joihin olen saanut osallistua – kaikki aivan huikeita.

Eivät organisaatiot, yhdistykset tee yhteistyötä, yhteistyötä tekevät organisaatioissa ja yhdistyksissä työskentelevät ihmiset. Olen saanut kohdata monenlaisia ihmisiä, kaikki ainutlaatuisia. Asioilla on ollut taipumus järjestyä, ei itsestään, vaan yhdessä tekemällä.

Olen oppinut,
että oli suhteeni työhöni mikä tahansa,
tulen kaipaamaan sitä, kun sitä ei enää ole.

Olen oppinut, että se,
että hankkii rahaa ja tavaroita,
ei ole sama asia kuin hankkia itselleen elämä.

Olen oppinut,
että elämä joskus antaa toisenkin mahdollisuuden –
minulle se on antanut huikeita mahdollisuuksia.

Olen oppinut,
ettei elämän läpi voi kävellä räpylä kummassakin kädessä,
joskus on tilanteita jolloin pallo on heitettävä takaisin.
Olen oppinut,
että vaikka itselläni olisi surua ja tuskaa,
minun ei tarvitse aiheuttaa sitä muille.

Olen oppinut,
että joka päivä pitäisi ojentaa kätensä jollekin toiselle henkilölle.

Olen oppinut,
että kaikki tarvitsevat lämpimän ajatuksen ja
ystävällisen taputuksen olkapäälle.

Olen oppinut,
että minulla on vielä paljon opittavaa.

Olen oppinut,
että ihmiset tulevat unohtamaan,
mitä et sanonut tai tehnyt,
mutta he eivät tule ikinä unohtamaan,
mitä sait heidät tuntemaan.

Suljen ihanan muistorasian,
kierrän kokemukseni kippuraan.
Muistot mukavat taskuun talletan.

Kiitän, kumarran,
niiaan ja vilkutan,
halataan, kun tavataan.

Kiitos yhteisestä matkasta, yhteistyöstä ja kumppanuudesta!

KoL:n edelliselle hallitukselle ja KoL:n ja toimiston tehotiimille esitän lämpimät kiitokset hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä ja KoL:n uudelle puheenjohtajalle, hallitukselle, KoL:n toimiston väelle sekä kaikille kansalaisopistoille toivotan voimia, myötätuulta ja menestystä! – Yhteistyössä on voimaa!

11.6.2017
Emerita-Liisa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Muutoksen tuulia

Meidän jokaisen elämässä, työelämässä, ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailman menossa on tapahtunut monia muutoksia – isoja, pieniä, merkittäviä ja vähäpätöisiä. Muutoksista huolimatta ja niistä johtuen eteenpäin on menty ja tulevaisuuteen on tähdätty.

Työurani alussa kansanterveyslaki astui voimaan juuri ennen sairaanhoitajaksi valmistumistani. Kansanterveyslakia pidettiin tuolloin sodanjälkeisen ajan ehkä merkittävimpänä terveydenhuollon uudistuksena. Kunnanlääkärijärjestelmä purettiin ja jokainen kunta velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskus yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Terveyskeskuksessa yhdistettiin saman katon alle monet terveyspalvelut. Lain myötä terveydenhuollon painopiste siirrettiin ehkäisevään terveydenhoitoon.

Valmistuttuani terveydenhuollon opettajaksi huomasin olevani uudessa ammatissa, uudella paikkakunnalla, uudessa työyhteisössä, keskellä keskiasteen koulu-uudistusta ja kehittämässä juuri perustetussa oppilaitoksessa sen toimintaa, toimintatapoja, terveydenhuollon koulutusta ja opetusta. Menimme kohti uutta vauhdikkaasti kuin telkkä lentää pönttöönsä. Kauan emme ehtineen keskiasteen koulu-uudistuksessa kuihtua, kun alkoi ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen suunnittelu.

Kansalaisopistotöissä muutokset eivät suinkaan loppuneet. Muutoksia on tapahtunut muun muassa oman opiston rakenteessa ja sopimuskuntien lukumäärässä. Kahdesta seutuopistosta on tehty yksi entistä ehompi seutuopisto. Viime aikoina olemme kehittäneet alueellamme uudenlaista oppilaitosrajat ylittävää kumppanuuskampusyhteistyötä, joka uskoakseni kantaa vielä pitkälle.

Osaava-rahoituksella on ollut valtava merkitys kansalaisopiston opettajien osaamisen ja opistotoiminnan kehittämisessä ja kehittymisessä. Oppimisen ja yhteistyön avulla on saatu monenlaisia muutoksia, toimia ja toimintamalleja aikaan. Kansalaisopisto-opetuksen sisältö muuttuu kaiken aikaa: kansalaisopistoilla ei ole perusopetuksen tapaan valmiita opetussuunnitelmia, vaan suunnitelmat muuttuvat vuosittain väestön koulutustarpeen mukaan. Kansalaisopistotoiminnan merkitys on mielestäni kasvanut ja vahvistunut ajan saatossa ja mielestäni vahvistuu edelleen. Kristallipalloni näyttää kansalaisopistoille upeaa tulevaisuutta!

Tänä päivänä puhutaan tulevasta sote-uudistuksesta, joka muuttaa kuntien toiminnan luonnetta aivan uuteen asentoon. Sote- ja maakuntauudistus ovat suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, joita Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat olemaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Kansalaisopistoille uudistus luo aivan uuden mahdollisuuden kunnan palvelurakenteessa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Kansalaisopistojen on huolehdittava kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta, ketään ei saa päästää putoamaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Oppiminen ja opiskelu kansalaisopistossa eivät ole arvosanoja ja pätevyyksiä, vaan omaan elämään kuuluvia valinnan mahdollisuuksia. Jokaisella on myös tulevaisuudessa oltava mahdollisuus kansalaisopistossa kehittää niin kättä, päätä kuin sydäntä.

Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä, jos kunta niin haluaa. Meidän kansalaisopistoväen on pidettävä huolta, että kunta haluaa. Tulevat kuntavaalit ovat sivistysvaalit, ja siksipä meidän kansalaisopistoväen on pidettävä kansalaisopistot näkyvillä ennen vaaleja, puhuttava kansalaisopistojen merkityksestä ja kustannustehokkaasta toiminnastamme. Kansalaisopisto on kunnan ja kuntalaisten voimavara. Vaalien jälkeen rakennamme yhdessä yhteistyön siltoja uusien päättäjien kanssa. Tom Lundbergia mukaillen opistojemme elämä on mustaa, jos uskomme sen olevan mustaa. Opistojen elämä on iloisen keltaista, jos sanomme sen olevan iloisen keltaista. Kirjoitamme opistojemme käsikirjoituksen musteella, jonka värin valitsemme itse.

Valtakunnan tasolla Kansalaisopistojen liitto on vahvistanut vuosien varrella asemaansa edunvalvojana. Liitto on yhä useammassa yhteistyökuviossa mukana aktiivisena toimijana. Kauan odotettu useaan kertaan valmisteltu kansalaisopistojen rahoitusuudistus astui voimaan 2016 vuoden alussa. Kansalaisopistojen liiton liittokokous pidetään 8.-9.6.2017 Oulussa, toivomme runsasta osallistujajoukkoa. Liittokokous valitsee uuden hallituksen sekä päättää liiton strategiasta kolmelle seuraavalle vuodelle. Liitto saa tuolloin myös uuden puheenjohtajan, kun vanha väistyy. Kiitän teitä kaikkia yksin ja yhdessä upeasta yhteistyöstä!

Muutokset ovat opettaneet minulle, että elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on opettanut minulle, että kaikista asioista töistä ja tehtävistä selviää vain ja ainoastaan tarttumalla niihin yksi kerrallaan ja tekemällä.

”Jos jäämme odottamaan sitä täydellistä hetkeä, jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saamme ehkä odottaa turhaan. Vuoret jäävät kiipeämättä ja kilpailut voittamatta tai kestävä onni saavuttamatta”, Maurice Chevalieria siteeratakseni. Muutoksessa on AINA mahdollisuus. Muutosta ei kukaan toteuta yksin. Onnistunut muutos tarvitsee aina innostunutta ja innostavaa yhteistyötä. Muutos tehdään aina YHDESSÄ.

Todellista onnea ei saavuteta mielihyvän tavoittelulla,
vaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle.

– Helen Keller –

Liisa Vornanen
Jokihelmen opiston rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tervetuloa Tammiseminaarin 28.‒29.1.2016!

tammiseminaari2011

Vuoden 2011 Tammiseminaari pidettiin Mikkelissä.

Tervetuloa Kansalaisopistojen liitto KoL:n vuotuiseen Tammiseminaariin Raumalle 28.‒29.1.2016! Tilaisuus on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Vuoden 2016 pääteemana on Rohkeasti kohti tulevaa ja seminaarin ohjelma keskittyy muutokseen sekä opiston toiminnan kehittämiseen eri näkökulmista – myös tutkimuksellisella otteella. Luvassa on mm. syventymistä asiakkuusajatteluun ja markkinointiviestintään sekä ajatuksia tulevaisuuden kunnasta ja uudesta kuntaidentiteetistä. Kaksipäiväisen seminaarin aikana puhutaan myös johtamisesta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä: maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista sekä matalan kynnyksen kansalaisopistotoiminnasta. Ehditäänpä paneutua myös kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudelliseen merkitykseenkin. Lisäksi opistolaisyhdistyksille on varattu aikaa omaan kokoontumiseen Tammiseminaarin yhteydessä.

Rauman kansalaisopiston 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tammiseminaari 2016 järjestetään Raumalla, suomalaisen käsityöperinteen kehdossa.

Tammiseminaarin tarkka ohjelma löytyy täältä.

HINTA JA ILMOITTAUTUMINEN
KoL:n jäsenyhteisöjen edustajille 175 €
Muille osallistujille 400 €

Hinta sisältää kaksipäiväisen seminaariohjelman, lounaan ja iltapäiväkahvit molempina seminaaripäivinä sekä kaupungin vastaanoton ja iltaohjelman torstaina.

Ilmoittautuminen seminaariin on päättynyt 15.1.

Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista tehdä 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan järjestelykuluina 60 €. Jokainen vastaa omasta huonevarauksestaan tai sen perumisesta itsenäisesti suoraan hotelliin.

MAJOITUS
Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö BEST WESTERN Hotel Raumanlinnassa ja BEST WESTERN Hotel Kalliohovissa seuraavasti:

BEST WESTERN Hotel Kalliohovi TÄYNNÄ!
Single-huone 1hlö 95 €
Twin-huone 2hlö 105 €
Kiintiönumero 83235
kalliohovi@kalliohovi.fi
+358 (0)2 838 81

BEST WESTERN Hotel Raumanlinna
Single-huone 1 hlö 85 €
Twin- huone 2 hlö 95 €
Kiintiönumero 83234
raumanlinna@raumanlinna.fi
+358 (0)2 832 21

Jokainen osallistuja maksaa ja varaa huoneensa itse suoraan hotellista sähköpostitse tai puhelimitse. Mainitsethan varauksen yhteydessä kiintiönumeron. Kiintiöhuoneet tulee varata 31.12.2015 mennessä, jonka jälkeen ne vapautuvat yleiseen myyntiin. Tämän jälkeen hotellista voi tiedustella majoitusta normaaliin päivähintaan. HUOM: Hotelli on kiinni 23.12. ja 2.1.2016. välisen ajan. Tällä välillä hotellivarauksia voi tehdä sähköpostitse ja 31.12. mennessä tehdyt sähköpostivaraukset käsitellään vuoden 2016 puolellakin vielä KoL:n kiintiöhintaan.

Saavutko paikalle jo keskiviikkona? Kalliohovista on mahdollista varata myös keskiviikon ja torstain välinen yö kiintiöhintaan. Myös perjantain iltaohjelma järjestetään Kalliohovin tiloissa.

Teollisuusyritysten tarpeesta johtuen Rauman hotellit ovat usein täynnä. KoL siis suosittelee varaamaan majoituksen mahdollisimman pian.

LIIKENNEYHTEYDET JA KOL:N BUSSIKULJETUStilauskoljetus
KoL järjestää seminaaripaikalle suoran tilausbussikuljetuksen Helsingistä. Edestakaisen kuljetuksen hinta on 35 euroa / hlö ja kuljetukseen ilmoittaudutaan seminaarin ilmoittautumislomakkeen kautta. Mukaan mahtuu 45 ensimmäistä. Bussissa on vielä pari paikkaa jäljellä, joita voi tiedustella tämän sivun alareunasta löytyvistä yhteystiedoista.

KoL:n tilauskuljetus lähtee torstaina 28.1. Helsingin Rautatieasemalta klo 8.40. Tilauskuljetuksella ehtii osallistumaan ohjelmassa mainitulle lounaalle. Paluukyyti Helsinkiin lähtee seminaarin päätyttyä perjantaina 29.1. noin klo 15.00.

Raumalle pääsee myös esimerkiksi Tampereen kautta: klo 9.30 Tampereelta lähtevä bussi on perillä Rauman linja-autoasemalla klo 12.05.

Tarkempaa tietoa Rauma-Tampere-reitin aikatauluista ja hinnasta löytyy osoitteesta www.matkahuolto.fi.

Myös bussit ja junat saattavat täyttyä nopeasti. KoL suosittelee varmistamaan omat kulkuyhteydet Raumalle ajoissa.

LISÄTIEDOT
Tiedottaja Lauramaija Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

www.kansalaisopistojenliitto.fi/tammiseminaari

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Oodi oppimiselle – oodi opistoille

Ilman kansalaisopistojen monia oppimismahdollisuuksia en olisi tänä päivänä kansalaisopiston rehtori ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja. Minusta ei pitänyt koskaan tulla opettajaa – minusta piti tulla sairaanhoitaja, niin olin päättänyt. Minusta tuli sairaanhoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja. Pidin työstäni neuvolassa, mutta kun työkaverini, ehdotti kasvatustieteen opintoja ”Ingan yliopistossa” Haapaveden kansalaisopistossa, olin valmis kuin partiotyttö. Tuo opiskelu muutti elämäni suuntaa melkoisesti. Opiskelun tarve oli ja on kuin krooninen ihottuma, joka aika ajoin vaivaa ja johon on haettava silloin apua.

Vähitellen avoimen ylipiston opintoja alkoi olla takataskussa niin paljon, että eräänä päivänä hakeuduin terveydenhuollon opettajakoulutukseen ja sieltä valmistumisen jälkeen yliopistoon opiskelemaan kasvatustiedettä terveydenhuollon opettajan työn ohella. Jokaisessa vaiheessa vapaan sivistystyön ja kansalaisopiston opinnoilla pääsin eteenpäin opinnoissani. Kun terveydenhuollon opettajan työkokemusta oli jo tovi takana, tulin hakeneeksi mieheni innoittamana kansalaisopiston rehtorin tehtäviä – Haapavedelle, jossa olin aloittanut kasvatustieteen perusopinnot vuosia aikaisemmin. Kokemukseni on kuin ekokuvassa, jossa juoksupojasta kehkeytyy toimitusjohtaja – minun polkuni johti opiskelijasta rehtoriksi!

Kansalaisopiston opiskelijana olin liikkeellä vapaaehtoisesti ja asetin itse opiskeluni tavoitteet. Saatoin aloittaa ja lopettaa opinnot omien tarpeideni ja kiinnostukseni mukaan. Minun ei tarvinnut ottaa työstä palkatonta vapaata, en tarvinnut opintotukea, en potenut tenttikammoa, en saanut jälki-istuntoa, en kärsinyt inhottavista opettajista… sain vain parasta päältä – oppimisen iloa ja uusia kavereita. Halvalla. Kuutena päivänä viikossa ja joskus pyhänäkin.

Tarinoita kansalaisopisto-opiskelun merkityksestä on yhtä paljon kuin on opiskelijoita. Näitä tarinoita Kansalaisopistojen liitto haluaa kerätä talteen Suomen 100-vuotisjuhlan ja kansalaisopistojen lähestyvän 120-vuotisjuhlan vuoksi.

Jokainen meistä, joka opiskelee tai työskentelee kansalaisopistossa, tietää kansalaisopiston merkityksen yksilön kasvulle ja kehitykselle osaamiselle ja oppimiselle. Yhteisötasolla koulutus edistää sosiaalista koheesiota ja sosiaalista pääomaa, koska se lisää luottamuksen tunnetta, suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä ja aktiivista kansalaisuutta.

Kymmenessä Euroopan maassa tehdyn tutkimuksen mukaan omaehtoinen opiskelu parantaa elämänlaatua monella tapaa. Esimerkiksi opiskelijan lisääntynyt usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin johtaa muutoksiin myös terveyskäyttäytymisessä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneille oli tärkeää tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön. Tutkimusten mukaan omaehtoiseen koulutukseen osallistuminen lisää fyysistä ja henkistä hyvinvointia, sosiaalista osallistumista ja verkostoja, itseluottamusta, opiskelutaitoja ja opiskelumotivaatiota. Osallistuminen myös parantaa vanhemmuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä taitoja, minäkuvaa, luottamusta omiin kykyihin ja elämänhallinnan tunnetta.

Päätöksentekijät tunnustavat kansalaisopistotoiminnan merkityksen niin kunnan kuin valtakunnan tasolla. Kuntien palvelutasomittauksessa kansalaisopistot sijoittuivat taas kärkisijoille. Tähän saakka kansalaisopistoväen on ollut vaikea esittää päättäjille kansalaisopistotoiminnan merkitystä numeroina ja lukuina. Nyt Itä-Suomen yliopisto on tehnyt uraa uurtavaa työtä ja tutkinut asiaa. Alustavien tutkimustulosten mukaan yksi kansalaisopistotoimintaan sijoitettu euro tuottaa 4-5 euron hyödyn! Tutkimustuloksia saamme kuulla lisää Tammiseminaarissa Raumalla.

Voimme olla ylpeitä ainutlaatuisesta ja voimaannuttavasta kansalaisopistotoiminnasta. Kansalasiopistot vastaavat ihmisten elämänikäisen kasvun tarpeisiin. Sen perustana on ihmisten halu harrastaa ja kehittää itseään arkisen puurtamisen vastapainona. Oppiminen ja opiskelu kansalaisopistossa eivät ole arvosanoja ja pätevyyksiä, vaan omaan elämään kuuluvia valinnan mahdollisuuksia. Jokaisella on mahdollisuus kansalaisopistossa kehittää niin kättä, päätä kuin sydäntä. Opiskelu kannattaa aina!

Kiitos teille jokaiselle kuluneesta vuodesta, yhteistyöstä ja kumppanuudesta!

Joulun taika, onnen aika
luonas viihtyköön.
Suokoon sulle lepohetken.
Kiirees väistyköön.
Tulkoon joulu rauhallinen,
Uusi vuosi onnellinen !

Liisa Vornanen
Jokihelmen opiston rehtori
KoL:n hallituksen puheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Suuntana tulevaisuus

Vornanen_vriKoL:n tavoitteena oli saada tälle hallituskaudelle oma vapaan sivistystyön kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmaa emme saaneet, saimme sen sijaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistusta valmistelevan ryhmän jaostoineen. Uudistuksen valmistelua siivittää uuvuttava loppukiri, jotta pykälät ehtivät eduskunnan päätettäviksi joulukuun alussa.

Ennakoitavuus ja porrastusten poistaminen eli yhteen yksikköhintaan siirtyminen ovat olleet kansalaisopistojen rahoitusuudistusta ohjaavia periaatteita. Ennakoitavuus tarkoittaa uudistuksessa valtionosuuden laskemista, ei ylläpitäjän ja mahdollisten sopimuskuntien opistotoimintaan antamia euroja. Me rehtorit vastaamme paikallisen opistotoiminnan turvaamisesta edelleenkin. Tehtävämme on lainsuojattomina yhä uudestaan perustella (kunta)päättäjille olemassaoloamme uusimmilla tutkimustuloksilla.

Rahoituksen ennakoitavuutta helpottanee valtionosuuden jakaminen 90 %:n kiinteään ja 10 %:n liikkuvaan osaan. Liikkuvan osan kriteereitä ovat opiston alueen väestön, työttömien, vieraskielisten ja yli 63-vuotiaiden määrässä tapahtuvat muutokset. Opistolla on käsitykseni mukaan tässä uudistuksessa mahdollisuus keskittää voimavarojaan entistä enemmän opetuksen pedagogiseen ja sisällöllisen sekä hakevan toiminnan kehittämiseen, kun nykyinen järjestelmä on pakottanut suureen suoritemäärän tavoittelemiseen. Yhteen yksikköhintaan siirtyminen tapahtuu suoritteita kompensoimalla yksikköhinnan määräytyessä keskituntihinnan mukaan. Uudistuksen laskuharjoituksissa jaoston tavoitteena on ollut päästä ratkaisuun pienimmän haitan periaatteella, mikä näyttäisi toteutuvan. Kentän toiveiden mukaan rahoitus koostuu jatkossakin valtionosuudesta ja valtion avustuksista, joiden suhde säilyy ennallaan.

Lakiluonnos on lausuntokierroksella ja kohtaa joulukuussa poliittisen päättäjän, joka viimekädessä hyväksyy tai hylkää esityksemme. Riittääkö uusi tapa laskea vähenevät valtion ja ylläpitäjien eurot turvaamaan kansalaisopistojen ja koko vapaan sivistystyön toiminnan?

Nyt olisi korkea aika pysähtyä arvioimaan, tarvitsemmeko tulevaisuudessa oikeasti piskuisessa Suomessa viisi saman lain alla toimivaa lähes samanlaista vapaan sivistystyön oppilaitosmuotoa. Rakenneuudistuksen suhteen KoL esitti edistyksellisesti vapaan sivistystyön radikaalia rakenneuudistusta, jossa kaikki vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot olisi yhdistetty uudeksi uljaaksi vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoksi, johon olisi parhaat palat poimittu, sekoitettu, jalostettu ja uudeksi sivistyslaitokseksi sorvattu. Esityksemme kuoliaaksi vaiettiin, ja vapaan sivistystyön yhteistyössä energiat suuntautuivat poterojen syventämiseen. Mielestäni tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa voimavaroja pitäisi tuhlata vain ja ainoastaan vapaan sivistystyön tulevaisuuden turvaamiseen, uuden luomiseen ja yhteiseen edunvalvontaan.

Tarvitsemme viisautta ja uutta visiointia kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Konsta Pylkkäsen mukaan “kaukoviisaus on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät”.

Voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteemme toimimalla aktiivisesti ja etenemällä kohti uutta tulevaisuutta, mutta emme voi saavuttaa uutta rantaa, jos emme uskalla irtaantua laiturista.

Olkaamme valmiita suuntaamaan toimintaamme kohti uutta, periskoopissamme siintävät uudet ulapat. Vapaan sivistystyön kehittämisen vuoro tulee mahdollisesti jo seuraavalla hallituskaudella, onhan kaikki muut koulutusmuodot jo koluttu ja kehitetty. Muutoksessa on aina mahdollisuus uuteen!

Paras tapa sopeutua muutokseen on auttaa sitä syntymään.

Asioilla on taipumus järjestyä, ei itsestään, vaan yhdessä tekemällä.

Liisa Vornanen
Jokihelmen opiston rehtori
Kansalaisopistojen liiton hallituksen puheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistojen liitolta reseptit työssä jaksamiseen

Tiedote 9.9.2013

Kuntamarkkinoilla Helsingin Kuntatalossa 11.-12.9.2013 Kansalaisopistojen liiton osastolla S.O1 on jaossa hyvinvointimääräyksiä. Aihe on tärkeä, vaikka määräykset ovatkin leikkimielisiä. “Määräys tietojen ja taitojen päivittämiseen”, “Määräys työelämästä elpymiseen” ja “Määräys luovuuden herättämiseen”edistävät kaikki samaa asiaa eli työssä jaksamista ja viihtymistä mahdollistaen tätä kautta pidemmät työurat.

– Jos haluamme, että ihmiset jaksavat työssään, täytyy huomiota kiinnittää ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen sanoo.

Kuntamarkkinoilla jaettavat hyvinvointimääräykset muistuttavat kansalaisopistojen monipuolisesta kurssitarjonnasta. Kansalaisopistojen muodostamaa voimavaraa ei kannata kunnissa sivuuttaa. Kansalaisopistot toimivat kaikkialla Suomessa, jokaisen kunnan alueella.

Hyvinvointireseptit ovat ihan oikeastikin olleet käytössä. Kittilän kaupungissa on aloitettu terveyskeskuksen ja opiston välinen pilottihanke. Terveyskeskuslääkärit kirjoittavat potilaille liikuntareseptejä, ja paikallinen Revontuli-opisto järjestää kurssin. Kokemuksista saa lisätietoa Revontuli-opiston rehtori Pasi Tanniselta,pasi.tanninen@kittila.fi tai p. 040 564 1435.

Kansalaisopistojen liiton tietoiskut Kuntamarkkinoilla:
Ke 11.9.2013 klo 12.30-12.50
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri
Kansalaisopistot lisäävät kuntien vetovoimaa

To 12.9.2013 klo 13.30-13.50
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja, rehtori Liisa Vornanen
Kansalaisopiston merkitys alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjänä ja ylläpitäjänä

Lisätiedot Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen (at) ktol.fi

Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen (at) ktol.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry www.ktol.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail