maahanmuuttajakoulutus

Maksutonta henkilöstökoulutusta kansalaisopistoihin kevääksi 2018

KoL tarjoaa jäsenopistoilleen ainutlaatuista maahanmuuttaja-aiheista henkilöstökoulutusta kevään 2018 aikana. KoL:n järjestämät maksuttomat työpajat käsittelevät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamista ja maahanmuuttajakoulutusta. Työpajat sopivat koko opiston henkilökunnalle hallinto- ja asiakaspalveluhenkilöstöstä opetushenkilökuntaan.

Yhden työpajan kesto on puoli päivää (3h) tai kokonainen päivä (6h). Työpajan voi tilata joko yksittäinen opisto tai useampi yhteistyönä esimerkiksi opistopiirin, naapuriopistojen tai muuten samoista teemoista kiinnostuneiden kesken. KoL:n hankesuunnittelija Lilli Rasilainen saapuu paikan päälle vetämään työpajaa sovittuna ajankohtana.

Työpajoja toteutetaan tammikuusta huhtikuun loppuun 2018. Tilaaminen tapahtuu verkkolomakkeen kautta viimeistään perjantaina 19.1.2018. Työpajan saa kuitenkin todennäköisimmin haluamanaan ajankohtana tilaamalla sen mahdollisimman pian. Tutustuthan ennen tilausta myös KoL:n kevään 2018 seminaarikalenteriin täällä.

Työpajoja on tarjolla viidestä teemasta. Teemat, ajatellut kohderyhmät ja tarkemmat sisällöt on kuvattu alla sekä koulutusesitteessä. Kustakin teemasta voidaan pitää erimittaisia työpajoja ja yksittäinen työpaja räätälöidään sisällöltään opiston tarpeiden mukaiseksi. Puolikkaan päivän aikana ehditään käsitellä 1–2 ja kokonaisen päivän aikana 2–4 teemaa.

Myös valittavissa olevien teemojen ulkopuolelta voi esittää toiveita käsiteltävistä aiheista. Niiden toteuttamisesta sovitaan erikseen KoL:n kanssa.

Lisätiedot:
hankesuunnittelija Lilli Rasilainen
(lilli.rasilainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 727 1904)

Selviä Suomesta -kurssikonsepti

• Suomi-tietoa sisältävä vapaan sivistystyön kurssikonsepti maahanmuuttajaopetukseen
• Kurssikonseptiin tutustuminen
• Mitä sisältöjä ja materiaaleja omalle kurssille käyttöön? Mikä soveltuu millekin kohderyhmälle?
Kokemusten vaihtoa.
• Mitkä yhteiskuntatietoasiat ovat erilaisille maahanmuuttajaryhmille tarpeellisia tai vieraita?
Miten Suomen yhteiskuntaan, tapoihin ja suomalaisiin liittyviä asioita voi opettaa,
selittää ja taustoittaa?
Kohderyhmä: S2-opettajat

Kulttuuritietoisuus kansalaisopistojen kohtaamistilanteissa

• Kulttuuritietoisuuskoulutusta opistojen henkilöstölle
• Tavoitteena luontevampi vuorovaikutus
• Käytännön ohjeita ja pohdintaa, kokemusten vaihtoa
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat

Selkokieli vuorovaikutustilanteissa

• Miten puhun ja kirjoitan helppoa suomea?
• Vuorovaikutustilanteet ja selkokieli
• Tavoitteena toimivampi vuorovaikutus
• Opistojen oppaat ja ohjetekstit selkeämmiksi
• Käytännön harjoittelua ja pohdintaa, kokemusten vaihtoa
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat

Maahanmuutto Suomeen -tietopaketti

• Perustiedot Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta.
• Keitä Suomeen muuttaa, kuinka paljon ja mistä syistä?
• Mitä on kotoutuminen ja kotouttaminen?
• Kotouttamisesta vastaavat viranomaiset ja muut toimijat
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat, rehtorit

UMAKO-opetussuunnitelmat ja kurssitoiminnan aloittaminen

• Opetushallituksen laatiman OPS-suosituksen esittely
• Kansalaisopistojen OPS-suosituksen esittely
• Oppilaitoskohtaisen UMAKO-kurssitoiminnan aloittamiseen liittyvä neuvonta
• Opetuksen sisältöihin liittyvä ideointi
Kohderyhmä: rehtorit, opettajat ja suunnittelijat

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Monikulttuurisuuskoulutuksesta välineitä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen

Kansalaisopistojen liitossa on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke (KEHO 2.0), jonka osana on syksyllä 2017 laadittu monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvää opetusmateriaalia kansalaisopistojen henkilöstökoulutuksia varten sekä järjestetty teemaan liittyviä koulutuksia. Aiheen parissa työskennellyt hankesuunnittelija Lilli Rasilainen summaa kirjoituksessaan syksyn aikana tehtyä työtä ja kertoo KoL:n suunnitelmista kevään 2018 varalle.

Marraskuussa järjestimme kaksi monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvää koulutuspäivää, joissa tutustuttiin teemoista kahteen: selkokielen käyttöön ja  kulttuuritietoisuustaitoihin asiakaspalvelu-, opetus- sekä muissa vuorovaikutustilanteissa. Koulutukset oli suunnattu erityisesti opistojen asiakaspalveluhenkilöille, mutta paikalla oli myös opettajia ja muuta henkilöstöä.

Helppoa suomea, sanaselityksiä ja vastaanottava asenne

Koulutuspäiviin sisältyi esitys selkokielen käytöstä vuorovaikutuksessa. Selkeän ja helpon suomen kielen puhumisen harjoittelusta on hyötyä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden, opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa asioidessa.

Kun perehtyy hiukan siihen, mitkä suomen kielen piirteet ovat sitä vieraana kielenä oppivalle alkuun vaikeaselkoisia, voi muokata omaa puhettaan helpommin ymmärrettäväksi. Sen voi aloittaa vaikka opettelemalla käyttämään puheessa yksinkertaisempia rakenteita ja helpompia, yleisempiä sanoja. Myös vaikeiden sanojen selittämistä kannattaa harjoitella. Se vaatii välillä kekseliäisyyttä. Miten itse selittäisit esimerkiksi sanat ”alkeet”, ”joustava opiskelu” tai ”omaehtoinen”?

Keskustelu ei ole pelkkiä sanoja tai rakenteita vaan myös vuorovaikutustilanne, jossa kieltä paremmin hallitsevalla on vahvemman asema. Hänelle kuuluu päävastuu siitä, että toinen ymmärtää. Hän voi myös omalla asenteellaan ja toiminnallaan tehdä puhetilanteesta molemmille helpomman. Se voi auttaa, että kertoo tai kertaa tilanteen alussa, miksi tässä ollaan, mitä aiotaan puhua ja mihin yhdessä pyritään. Ymmärrystä voi helpottaa sanojen lisäksi eleillä, ilmeillä, piirtämällä tai näyttämällä, mitä tarkoittaa.

Vieraan kielen puhuminen asiointitilanteessa voi jännittää. Asiakkaan tai opiskelijan jännitystä voi lievittää ottamalla hänet vastaan tasaveroisena ihmisenä, kuuntelemalla ja antamalla hänelle aikaa reagoida ja vastata kysymyksiin. Voi kysyä tarkentavia kysymyksiä ja toistaa asian tarvittaessa. Kannattaa myös aloittaa keskustelut aina suomeksi, ja vaihtaa toiseen yhteiseen kieleen vasta, jos sitä pyydetään. Jokainen arjen tilanne on muualta tulleelle tilaisuus oppia lisää suomea.

Oman kulttuurin tuntemus ja sen vaikutusten tunnistaminen sekä vuorovaikutustaidot keskiössä

Toisena koulutuksen pääteemana oli kulttuuritietoisuus opistojen kohtaamistilanteissa, joista tässä käsiteltiin pääosin asiakaspalvelutilanteita. Kulttuuritietoisuudella tarkoitetaan kykyä nähdä oma kulttuuri ja oma itsensä muiden silmin. Kulttuurien välisissä kohtaamisissa ei niinkään tarvita yksityiskohtaista tietoa erilaisista kulttuureista, vaan oman kulttuuristen tapojen tunnistamista omassa ja toisen käytöksessä ja taitoa joustavaan vuorovaikutukseen. Kulttuuritietoinen ihminen pystyy tiedostamaan, että oma käyttäytyminen ja tapa toimia eivät ole neutraaleja tai universaaleja, vaan tietyn kulttuurin tuotteita. Jokainen meistä on omanlaisensa versio suomalaisuudesta.

Kulttuuritietoinen osaa huomioida sen, että kaikkiin ihmisiin vaikuttavat yhtä lailla heidän kulttuuriset taustansa. Tärkeää on myös muistaa, etteivät muualta tulleet välttämättä yksinkertaisesti tunne suomalaista kulttuuria ja sen erityispiirteitä, kuten kommunikoinnin tapoja tai sopivaisuussääntöjä.

Nämä säännöt ja tavat ovat usein ääneen lausumattomia tai tiedostamattomia, jotka ”jokaisen nyt pitäisi vaan tietää”. Esimerkiksi suomalaisten tapa olla hiljaa erilaisissa tilanteissa aiheuttaa usein väärinkäsityksiä siitä, mitä tilanteessa oikein on meneillään. Suomalainen pystyy olemaan pitkäänkin hiljaa sosiaalisessa tilanteessa tuntematta oloaan epämukavaksi. Moni muu tekee silloin jo kuumeisesti tulkintoja siitä, mikä tilanteessa meni pieleen ja miten pitäisi reagoida.

Tyypillinen suomalainen vuorovaikutukseen liittyvä sääntö on, että itsestäänselvyyksiä ei turhaan sanota ääneen. Siinä hukataan suomalaisen mielestä toisen aikaa ja esitetään tavallaan epäkohtelias oletus toisen asiantuntemuksen puutteesta. Säännön rikkominen aiheuttaa noloutta ja häpeää, joka on suomalaiselle vakava asia. Kun suomalainen sanoo jonkin itsestään selvältä vaikuttavan asian ääneen, hän ajattelee samalla puhekumppanistaan: ”ajatteleeko se nyt, että minä ajattelen, että se on tyhmä, kun kyllä se varmaan ajattelee, että miksi minä ajattelin, että hän ei muka tätä jo tiedä.”

On kuitenkin aidosti vaikea tietää, jakaako puhekumppanin kanssa samat itsestään selvät asiat vai ei. Ratkaisuna on yksinkertaisesti unohtaa oma ja toisen mahdollinen nolous ja kysyä, onko jokin asia toiselle entuudestaan tuttu. Jos ei ole, sen voi selittää. Rautalangasta väännettyjen ohjeiden antaminen ei ole epäkohteliasta. Päinvastoin, toisesta kulttuurista tullut voi olla helpottunut ja kiitollinen, kun joku vihdoin selittää hänelle juurta jaksain, miten joku asia hoidetaan ja miksi.

Omaan tapaamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa vaikuttavat monin tavoin ne vuorovaikutuksen mallit, jotka olemme elämämme aikana oppineet. Suomalaisissa malleissa ei ole mitään lähtökohtaisesti huonoa tai epäonnistunutta, mutta kun kohtaamme ihmisiä, joiden mallit ovat erilaisia, syntyy virheellisiä tulkintoja ja väärinkäsityksiä siitä, mitä kukakin sanoillaan tai käytöksellään tarkoitti.

Erilaisiin tapoihin, normeihin ja käsityksiin liittyviä törmäyksiä ei voi kokonaan välttää, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Ei kannata pelätä noloutta ja mokailua, vaan ajatella, että ne ovat olennainen osa kulttuurienvälisiä kohtaamisia. Jokainen onnistunut tai vähemmän onnistunut tilanne kartuttaa käsitystämme siitä, miten itse toimimme epämukavilta tai hämmentäviltä tuntuvissa tilanteissa. Jokainen moka auttaa meitä toimimaan tarkoituksenmukaisemmin seuraavalla kerralla.

Tärkeää on pitää kirkkaimpana mielessä vuorovaikutustilanteen tavoite: miksi tässä tilanteessa ollaan ja mihin pyritään? Jos tavoitteena on onnistunut kurssi-ilmoittautuminen, valitse keinot joustavasti sen mukaan: puhu yksinkertaista kieltä, selitä, näytä ja opasta. Kohtaa ihminen ihmisenä: ole se, kuka olet, ja kysy, jos et ymmärrä tai saa selvää.

Koulutusmateriaali valmistuu joulukuussa

KoL:n monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvä henkilöstökoulutusmateriaali valmistuu joulukuussa 2017 ja tulee olemaan vapaasti kansalaisopistojen käytettävissä henkilöstökoulutuksiin, itseopiskeluun tai perehdytyksiin. Valmis materiaali tuodaan verkkoon ja se sisältää taustamateriaalia ja kalvot kolmesta teemasta: kulttuuritietoisuus kohtaamistilanteissa, selkokieli opistojen asiakaspalvelussa sekä tietopaketti maahanmuutosta Suomeen. Materiaalin teemat valittiin haastattelemalla parinkymmenen kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutuksen avainhenkilöitä.

Työ monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajakoulutuksen parissa jatkuu. Keväällä 2018 KoL tarjoaa jäsenopistoilleen maksuttomia työpajoja, jotka käsittelevät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamista ja maahanmuuttajakoulutusta. Työpajat sopivat koko opiston (tai useamman opiston) henkilökunnalle hallinto- ja asiakaspalveluhenkilöstöstä opetushenkilökuntaan ja ne voidaan räätälöidä opiston tarpeen mukaan. Työpajoista löytyy lisätietoa täältä.

Lilli Rasilainen
hankesuunnittelija
Kansalaisopistojen liitto KoL

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä maahanmuuttajien koulutuksesta 6.10.2017

KoL:n seminaarisyksy jatkuu Helsingissä 6.10. teemapäivällä, jossa luodaan katsaus vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen ajankohtaisiin teemoihin. Tilaisuus on suunnattu kaikille maahanmuuttajakoulutuksen parissa kansalaisopistoissa työskenteleville, välitäthän siis teemapäivästä tietoa työyhteisössäsi kaikille, joita asia koskee.

Päivän aikana syvennytään aikuisten perusopetuksen järjestämiseen hallinnon ja opetuksen näkökulmista. Sen lisäksi luodaan katsaus uuden rahoitusmallin mukaisten suomen kielen koulutusten runkosuunnitelmatyöhön. Iltapäivällä kuullaan vapaaehtoisten kouluttamisesta Vanajaveden opiston Hyvä alku Hämeessä -osahankkeessa. Lisäksi esittelemme myös joukon muita opistoja kiinnostavia ajankohtaisia hankkeita tai hankeaihioita.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä aivan Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.).

Teemapäivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, aamupäivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 2.10.

Lisätiedot:

hankesuunnittelija Lilli Rasilainen (lilli.rasilainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 727 1904)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä uudesta maahanmuuttajien koulutusmallista 18.8.

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuonna 2018. Maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi sekä koulutuksen joustavoittamiseksi ministeriön työryhmä esittää maahanmuuttajille uutta koulutusmallia, jonka toteuttajina voisivat olla kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

KoL järjestää aiheesta valtakunnallisen teemapäivän. Tilaisuus pidetään Helsingissä 18.8.2017 ja se on suunnattu kaikille maahanmuuttajakoulutuksen parissa kansalaisopistoissa työskenteleville. Vinkkaathan tilaisuudesta myös kollegallesi!

Opetus- ja kulttuuriministeriön uutta koulutusmallia tulee esittelemään johtaja, työryhmän puheenjohtaja Kirsi Kangaspunta. Kunnan näkökulmaa kotouttamiseen ja kotoutumiseen valottaa Tampereen kaupungilla maahanmuuttajatyön pääkoordinaattorina työskennellyt Marja Nyrhinen. Lisäksi kuulemme maahanmuuttajaopetuksen kokemuksia kansalaisopistokentältä, kun Turun työväenopistojen monikulttuurinen osasto Luupin toimintaa tulee esittelemään Turun suomenkielisen työväenopiston KV-koulutussuunnittelija Elena Levantovskaja ja Salon kansalaisopiston rehtori Jukka Tamminen esittelee opiston tekemää maahanmuuttajatyötä. KoL:n hankesuunnittelija Lilli Rasilainen esittelee kansalaisopistojen maahanmuuttajakoulutuksen käyttöön tulossa olevaa Selviydy Suomesta -kurssikonseptia. Päivän aikana on myös tarkoitus työstää ja jakaa konkreettisia kurssi-ideoita yhtessä.

Uudessa koulutusmallissa keskeisenä sisältönä olisivat työryhmän ehdotuksen mukaisesti luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen/ruotsin kielen taidon opinnot. Opintoja voitaisiin myös yhdistää toiminnallisiin sisältöihin. Koulutuksen kohderyhmänä olisivat erityisesti henkilöt, jotka tarvitsevat joustavia ja/tai osa-aikaisia koulutusmahdollisuuksia, ja henkilöt, joiden arvioidaan tarvitsevan erityisesti toiminnallista opiskelua. Osa-aikainen koulutus soveltuisi myös työssä käyville. Ehdotettuun malliin voi tutustua tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla osoitteessa http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajille-uusi-joustava-koulutusmalli.

Ohjelma ja osallistuminen:

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6205, 6. krs.).

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, aamupäivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta maanantaihin 14.8. klo 12.00 mennessä. 

Lisätiedot:

* projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)
* (10. 8. alkaen) toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen (jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä maahanmuuttajien koulutuksesta 7.10.2016

Kansalaisopistojen liitto järjestää Maahanmuuttajakoulutuksen teemapäivän, joka on suunnattu kansalaisopiston oppilaitosjohdolle, suunnittelijoille ja opettajille. Päivästä on hyötyä muillekin kuin maahanmuuttajaopetuksen parissa työskenteleville, sillä päivän pääaiheena on kaikkia hyödyttävä selkokieli.

Selkokieli tutuksi

Päivän pääaihe on selkokieli, jonka hyödyllisyys maahanmuuttajien opetuksessa on viime aikoina ymmärretty yhä enenevässä määrin. Maahanmuuttajia opettaessa voi tuntua vaikealta asettua opiskelijoiden asemaan ja viestiä riittävän yksinkertaisesti. Miten sanoa vaikeat asiat helpolla suomen kielellä eli selkokielellä? Teemapäivässä esittelemme kaksi Kansalaisopistojen liiton tuottamaa uunituoretta selkokielistä tuotosta. Toinen niistä on kansalaisopistoille suunnattu 12 askelta selkokieleen -tukimateriaali ja toinen opiskelijoille suunnattu Tervetuloa kansalaisopistoon -video, jotka julkaisemme nyt kaikkien hyödynnettäviksi. 12 askelta selkokieleen -tukimateriaalia on tarkoitettu kansalaisopiston opettajille, jotka kohtaavat kurssillaan suomenoppijoita. Se ei ole valmis yhteen aineeseen sidottu opetuspaketti, vaan pikemminkin eri aineiden opetukseen soveltuva kokoelma hyväksi koettuja, toimivia keinoja ja toimintatapoja. Materiaalin on laatinut S2-kouluttajana toimiva selkokielen asiantuntija Johanna Kartio. Teemapäivässä kuulemme myös Selkokeskuksen projektisuunnittelija Minna Salosen puheenvuoron kaikkia hyödyttävästä selkeästä kielestä.

Vapaaehtoiset tueksi

Päivän toinen aihe on suomen kielen opetuksen tueksi koulutettavat vapaaehtoiset. Kokemuksista kertoo Vanajaveden Opiston suunnittelijaopettaja Juha Mäkirinta, joka on pitkän linjan maahanmuuttajakouluttaja ja kansalaisopistokentän aktiivinen maahanmuuttajaopetuksen kehittäjä.

Ideoita opistojen kokemuksista

Maahanmuuttajaopetusta on kehitetty kansalaisopistoissa eri puolilla Suomea jo useamman vuosikymmenen ajan. Hyviksi todettuja monipuolisia käytänteitä tulevat Juha Mäkirinnan lisäksi esittelemään Kaukametsän opiston rehtori Aune Kariluoto, Pieksämäen seutuopiston kielten suunnittelijaopettaja Satu Radcliffe ja Helsingin aikuisopiston apulaisrehtori Jyrki Sipilä, jotka ovat kaikki aihepiirin syvällisiä asiantuntijoita.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23 A.
Ohjelma päättyy noin klo 15.50. Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Päivän ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 5.10.2016.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tiedonkeruu maahanmuuttajaopiskelijoista ja -koulutuksesta 21.9.-16.10.2015

Vapaan sivistystyön oppilaitosten maahanmuuttajakoulutusta ja maahanmuuttajien osallistumista opintotoimintaan kartoittava Opetushallituksen verkkokysely toteutetaan 21.9.-16.10.2015. Kyselyyn voi osallistua joko suomenkielisellä tai ruotsinkielisellä lomakkeella. Täyttöohjeet löytyvät lomakkeesta. Kyselyn kysymykset löytyvät pdf-muotoisina etukäteistutustumista varten VST:n sivuilta.

Kyselyn tavoitteena on muodostaa kuva koko vapaan sivistystyön oppilaitoskentän tilanteesta, joten kaikkien oppilaitosten tulee täyttää kyselylomake riippumatta siitä, järjestävätkö ne maahanmuuttajille suunnattua koulutusta. Kyselyn sulkeutumisen jälkeen otetaan erikseen yhteys oppilaitoksiin, joilta ei ole saatu vastausta.

Kyselyllä kerättävät tiedot käytetään OPH:n tilaamaan selvitykseen, mutta tiedoilla on käyttöä myös vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen kehittämis- ja edunvalvontatyössä. Raportti valmistuu vuodenvaihteessa. Kyselyn toteuttaa Vapaa Sivistystyö ry yhdessä Kansalaisopistojen Liiton, Opintokeskukset ry:n, Suomen Kansanopistoyhdistyksen, Suomen kesäyliopistot ry:n ja Urheiluopistojen yhdistyksen kanssa.

Lisätietoja sekä neuvontaa lomakkeen kysymyksiin liittyen:
Leena Saloheimo, leena.saloheimo@sivistystyo.fi, 050 5466 038.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail