maahanmuuttajat

Uusi aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutus alkoi kansalaisopistoissa

Vuoden 2018 alusta lähtien kansalais- ja työväenopistoissa on voitu järjestää uudenlaista aikuisille maahanmuuttajille suunnattua lukutaitokoulutusta. Niin kutsuttuihin UMAKO-kursseihin (uusi maahanmuuttajakoulutus) sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille.

Lukutaitokoulutusuudistuksen taustalla on laajempi muutos, jossa aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja vapaan sivistystyön uudeksi koulutustehtäväksi.

Aiemmin aikuisten lukutaitokoulutuksen hankinnasta ja kilpailutuksesta vastasivat ELY-keskukset ja koulutus toteutettiin TE-palvelujen asiakkaille työvoimakoulutuksena. Nyt lukutaitokoulutusta järjestetään paitsi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset) myös osana aikuisten perusopetusta.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on suunnattu niille kotoutumisajalla oleville maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat joustavaa ja toiminnallista lukutaidon sekä suomen tai ruotsin kielen koulutusta ja joiden kotoutumissuunnitelmaan on kirjattu tarve lukutaitokoulutukseen. Koulutus pyrkii tavoittamaan ne maahanmuuttajat, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla.

Kajaanissa lukutaito-opiskelijat oppivat kansalaisopistossa myös puutarhanhoitoa ja kädentaitoja

Kaukametsän opistossa Kajaanissa opiston ensimmäinen UMAKO-lukutaitokurssi alkoi helmikuussa. Opetusta on 20 tuntia viikossa ja opiskelijoita tällä hetkellä 10. Kurssille otetaan edelleen tarpeen mukaan uusia opiskelijoita. Kurssilla opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa ja opetukseen kuuluu myös toiminnallisia osuuksia.

Kurssilla on kaksi opettajaa, joten toisen on mahdollista saattaa opiskelijoita yksittäin kansalaisopiston muille kursseille oppimaan lisätaitoja. Opiskelijat ovat toivoneet pääsevänsä esimerkiksi opiston tietotekniikka-, käsityö- ja kotitalouskursseille. Tarvittaessa lukutaitokurssin opettaja voi tulla avustamaan opiskelijaa taitoaineiden tunneilla muutamalla ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Toiminnallista oppia kurssilla on saatu myös puutarhanhoidosta. Opistolla kielikurssia käyvä puutarhuri on opettanut vapaaehtoisena lukutaitokurssin opiskelijoille vihannestaimien istutusta ja kasvattamista. Luokan ikkunoilta löytyy nyt rivi ruukkuja, joissa kasvaa mm. paprikaa. Kesällä opiston on tarkoitus hankkia ryhmän opiskelijoille puutarhapalsta, jonne kasvit voi istuttaa ja jossa niitä voi hoitaa kesän ajan, kun opisto on kiinni. Syksyllä lukutaitokoulutus taas jatkuu.

Opiskelijat lukutaitokursseille kahta eri reittiä

Osa kansalaisopistojen lukutaitokursseille osallistuvista on TE-palvelujen asiakkaita, osa ohjataan koulutukseen kunnan kautta. Jotta lukutaitokoulutusta tarvitseva maahanmuuttaja saadaan ohjatuksi hänelle sopivaan koulutukseen, paikallinen ja alueellinen yhteistyö opistojen ja TE-palvelujen sekä kunnan sosiaalitoimen välillä on ratkaisevan tärkeää.

Keskeistä on, että kursseja järjestävät opistot ja paikalliset TE-palvelut sekä kunnan sosiaalitoimi ovat säännöllisesti kontaktissa keskenään alueen koulutustarpeista: kansalaisopiston tulee tiedottaa TE-palveluita ja kuntaa järjestämistään kursseista ja TE-palveluiden on puolestaan oltava yhteydessä opistoon, kun lukutaitokoulutusta tarvitsevia asiakkaita on. TE-palvelut voivat myös ehdottaa oman alueensa kansalaisopistolle uusien kurssien järjestämistä kohderyhmän tarpeiden mukaan.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssilaiset ovat toistaiseksi kaikki TE-palveluiden asiakkaita.

– Paikallisen TE-toimiston asiantuntijan kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, kertoo opiston rehtori Aune Kariluoto.

– TE-toimisto kartoitti lukutaito-opetusta tarvitsevat, kotoutumisajalla olevat asiakkaansa ja ohjasi heidät opiston kurssille. Myös kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikön kanssa on käyty keskusteluja tulevasta opiskelijarekrytoinnista.

Lisäksi Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä vierailee joka toinen viikko kansalaisopistolla tapaamassa lukutaitokurssilaisia. Opiskelijat pyytävät usein opettajilta apua esimerkiksi Kelan päätösten tai muiden viranomaistahojen kirjeiden lukemiseen ja selittämiseen. Kutsumalla sosiaalityöntekijä paikan päälle turvataan opiskelijoiden tietosuojaa ja varmistetaan opetustyön keskeytyksetön sujuminen.

Joustavaa lukutaitokoulutusta eri taitotasoille ja kohderyhmille

Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää lukutaitokoulutusta eri laajuisina kursseina kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi kotivanhemmat, iäkkäät maahanmuuttajat, työssäkäyvät, sellaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, tai ne nuoret maahanmuuttajat, joiden elämäntilanteeseen kokopäiväopiskelu ei sovellu.

Lukutaitokoulutukseen pyritään saamaan erityisesti kotona lapsia hoitavia vanhempia. Vanhemman luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen osaamisen koheneminen kotouttaa koko perhettä ja koulutukseen osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Osaan kursseista lastenhoito on järjestetty oppituntien ajaksi esimerkiksi kunnan varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä, osaan lapsen voi ottaa tunnille mukaan. Kajaanin kaupunki on esimerkiksi järjestänyt nopealla aikataululla päiväkotipaikan lukutaitokurssin opiskelijan lapselle.

Lukutaitokoulutuksessa on tarjolla aiempaa enemmän opetusta, joka mahdollistaa joustavan ja osa-aikaisen opiskelun. Kursseja järjestetään alueellisesta tarpeesta riippuen eri opistoissa eri mittaisina. Opiskelijoiden eriävät lähtökohdat ja johtavat käytännössä siihen, että myös samassa opistossa voi olla tarvetta eri tasoiselle opetukselle ja opistossa järjestetään lukutaitokoulutusta alkavasta lukutaidosta funktionaaliseen lukutaitoon asti.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssin opiskelijat ovat työikäisiä ja useasta lähtömaasta. Osa ymmärtää suomenkielistä puhetta, osa on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aloitettiin alkeista.

Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi

Kansalaisopistojen liitto julkaisi alkuvuodesta 2018 lukutaitokoulutuksen tueksi suosituksen kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Suosituksen sisältö perustuu Opetushallituksen tuottamaan koko vapaan sivistystyön opetussuunnitelmasuositukseen. Suosituksessa esitellään uuden maahanmuuttajakoulutuksen keskeiset kohderyhmät sekä eri mittaisia koulutuksia ja niiden konkreettista sisältöä.

Teksti: Lilli Rasilainen
Kuva: Kaukametsän opisto

Lilli Rasilainen työskenteli Kansalaisopistojen liitossa maahanmuuttohankkeiden suunnittelijana syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Suositus uuden lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi julkaistu

Kansalaisopistojen liitto on julkaissut suosituksen vuonna 2018 käynnistyvän kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Uudenlaisen koulutuksen mahdollistamiseksi eduskunta hyväksyi joulukuussa 2017 lainmuutoksen, jolla kansalaisopistoille ja muille vapaan sivistystyön oppilaitoksille luotiin mahdollisuus lukutaitokoulutuksen rahoitukseen 100 %:n valtionosuudella silloin, kun oppilaitoksen järjestämä koulutus on hyväksytty kotoutujan kotoutumissuunnitelmaan. Kansalaisopistoissa käynnistyvä lukutaitokoulutus on osa laajempaa uudistusta, jossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla järjestetty luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuoden 2018 alusta lukien.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on tarkoitettu niille, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla. Näiden opiskelijoiden koulutustaustat ovat usein olleet hyvin erilaisia ja heillä on voinut olla pulmia opinnoissa etenemisen kanssa esimerkiksi terveydellisistä tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Koulutustarjonnan katveeseen ovat jääneet lähes täysin esimerkiksi kotona olevat vanhemmat.

Vapaan sivistystyön opetuksen piiriin on tarkoitus ohjata ensisijaisesti sellaiset opiskelijat, joiden perusopinnot ovat puutteelliset ja joilla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia tai joiden elämäntilanne voi olla sellainen, että osa-aikainen opiskelu on kokopäiväistä opiskelua parempi vaihtoehto.

Kansalaisopistojen liiton ja Helsingin aikuisopiston valmistelema suositus julkaistiin perjantaina 2. helmikuuta KoL:n aihetta käsittelevässä seminaarissa ja se perustuu Opetushallituksen vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseen (2017). Kansalaisopistojen opetussuunnitelmasuosituksessa kuvaillaan koulutuksen eri kohderyhmiä ja annetaan suosituksia siitä, kuinka juuri heidän tarpeensa voidaan ottaa huomioon kurssien suunnittelussa. Tämän lisäksi nostetaan esille asioita, jotka saattavat vaikeuttaa kohderyhmiin kuuluvien opiskelua. Toivomuksena on, että taustatietoa sisältävästä opetussuunnitelmasuosituksesta on hyötyä erityisesti niille kansalaisopistoille, jotka aloittavat lukutaitokoulutuksen omassa oppilaitoksessaan tai jotka haluavat kehittää kyseistä toimintaa. Lukutaitokoulutusta suunnitellessa kannattaa hyödyntää myös KoL:n kevään 2018 aikana tarjoamat maksuttomat työpajat.

KoL postittaa kuhunkin kansalaisopistoon yhden kappaleen opetussuunnitelmasuositusta 5. helmikuuta alkavalla viikolla. KoL:n jäsenopistot voivat tilata lisäkappaleita työnsä tueksi maksutta täältä.

Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Maksutonta henkilöstökoulutusta kansalaisopistoihin kevääksi 2018

KoL tarjoaa jäsenopistoilleen ainutlaatuista maahanmuuttaja-aiheista henkilöstökoulutusta kevään 2018 aikana. KoL:n järjestämät maksuttomat työpajat käsittelevät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamista ja maahanmuuttajakoulutusta. Työpajat sopivat koko opiston henkilökunnalle hallinto- ja asiakaspalveluhenkilöstöstä opetushenkilökuntaan.

Yhden työpajan kesto on puoli päivää (3h) tai kokonainen päivä (6h). Työpajan voi tilata joko yksittäinen opisto tai useampi yhteistyönä esimerkiksi opistopiirin, naapuriopistojen tai muuten samoista teemoista kiinnostuneiden kesken. KoL:n hankesuunnittelija Lilli Rasilainen saapuu paikan päälle vetämään työpajaa sovittuna ajankohtana.

Työpajoja toteutetaan tammikuusta huhtikuun loppuun 2018. Tilaaminen tapahtuu verkkolomakkeen kautta. Lillin kalenteri on jo alkukevään osalta jokseenkin täynnä, mutta tilaa löytyy vielä erityisesti huhtikuulta. Tutustuthan ennen tilausta myös KoL:n kevään 2018 seminaarikalenteriin täällä.

Työpajoja on tarjolla viidestä teemasta. Teemat, ajatellut kohderyhmät ja tarkemmat sisällöt on kuvattu alla sekä koulutusesitteessä. Kustakin teemasta voidaan pitää erimittaisia työpajoja ja yksittäinen työpaja räätälöidään sisällöltään opiston tarpeiden mukaiseksi. Puolikkaan päivän aikana ehditään käsitellä 1–2 ja kokonaisen päivän aikana 2–4 teemaa.

Myös valittavissa olevien teemojen ulkopuolelta voi esittää toiveita käsiteltävistä aiheista. Niiden toteuttamisesta sovitaan erikseen KoL:n kanssa.

Lisätiedot:
hankesuunnittelija Lilli Rasilainen
(lilli.rasilainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 727 1904)

Selviä Suomesta -kurssikonsepti

• Suomi-tietoa sisältävä vapaan sivistystyön kurssikonsepti maahanmuuttajaopetukseen
• Kurssikonseptiin tutustuminen
• Mitä sisältöjä ja materiaaleja omalle kurssille käyttöön? Mikä soveltuu millekin kohderyhmälle?
Kokemusten vaihtoa.
• Mitkä yhteiskuntatietoasiat ovat erilaisille maahanmuuttajaryhmille tarpeellisia tai vieraita?
Miten Suomen yhteiskuntaan, tapoihin ja suomalaisiin liittyviä asioita voi opettaa,
selittää ja taustoittaa?
Kohderyhmä: S2-opettajat

Kulttuuritietoisuus kansalaisopistojen kohtaamistilanteissa

• Kulttuuritietoisuuskoulutusta opistojen henkilöstölle
• Tavoitteena luontevampi vuorovaikutus
• Käytännön ohjeita ja pohdintaa, kokemusten vaihtoa
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat

Selkokieli vuorovaikutustilanteissa

• Miten puhun ja kirjoitan helppoa suomea?
• Vuorovaikutustilanteet ja selkokieli
• Tavoitteena toimivampi vuorovaikutus
• Opistojen oppaat ja ohjetekstit selkeämmiksi
• Käytännön harjoittelua ja pohdintaa, kokemusten vaihtoa
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat

Maahanmuutto Suomeen -tietopaketti

• Perustiedot Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta.
• Keitä Suomeen muuttaa, kuinka paljon ja mistä syistä?
• Mitä on kotoutuminen ja kotouttaminen?
• Kotouttamisesta vastaavat viranomaiset ja muut toimijat
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat, rehtorit

UMAKO-opetussuunnitelmat ja kurssitoiminnan aloittaminen

• Opetushallituksen laatiman OPS-suosituksen esittely
• Kansalaisopistojen OPS-suosituksen esittely
• Oppilaitoskohtaisen UMAKO-kurssitoiminnan aloittamiseen liittyvä neuvonta
• Opetuksen sisältöihin liittyvä ideointi
Kohderyhmä: rehtorit, opettajat ja suunnittelijat

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Monikulttuurisuuskoulutuksesta välineitä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen

Kansalaisopistojen liitossa on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke (KEHO 2.0), jonka osana on syksyllä 2017 laadittu monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvää opetusmateriaalia kansalaisopistojen henkilöstökoulutuksia varten sekä järjestetty teemaan liittyviä koulutuksia. Aiheen parissa työskennellyt hankesuunnittelija Lilli Rasilainen summaa kirjoituksessaan syksyn aikana tehtyä työtä ja kertoo KoL:n suunnitelmista kevään 2018 varalle.

Marraskuussa järjestimme kaksi monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvää koulutuspäivää, joissa tutustuttiin teemoista kahteen: selkokielen käyttöön ja  kulttuuritietoisuustaitoihin asiakaspalvelu-, opetus- sekä muissa vuorovaikutustilanteissa. Koulutukset oli suunnattu erityisesti opistojen asiakaspalveluhenkilöille, mutta paikalla oli myös opettajia ja muuta henkilöstöä.

Helppoa suomea, sanaselityksiä ja vastaanottava asenne

Koulutuspäiviin sisältyi esitys selkokielen käytöstä vuorovaikutuksessa. Selkeän ja helpon suomen kielen puhumisen harjoittelusta on hyötyä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden, opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa asioidessa.

Kun perehtyy hiukan siihen, mitkä suomen kielen piirteet ovat sitä vieraana kielenä oppivalle alkuun vaikeaselkoisia, voi muokata omaa puhettaan helpommin ymmärrettäväksi. Sen voi aloittaa vaikka opettelemalla käyttämään puheessa yksinkertaisempia rakenteita ja helpompia, yleisempiä sanoja. Myös vaikeiden sanojen selittämistä kannattaa harjoitella. Se vaatii välillä kekseliäisyyttä. Miten itse selittäisit esimerkiksi sanat ”alkeet”, ”joustava opiskelu” tai ”omaehtoinen”?

Keskustelu ei ole pelkkiä sanoja tai rakenteita vaan myös vuorovaikutustilanne, jossa kieltä paremmin hallitsevalla on vahvemman asema. Hänelle kuuluu päävastuu siitä, että toinen ymmärtää. Hän voi myös omalla asenteellaan ja toiminnallaan tehdä puhetilanteesta molemmille helpomman. Se voi auttaa, että kertoo tai kertaa tilanteen alussa, miksi tässä ollaan, mitä aiotaan puhua ja mihin yhdessä pyritään. Ymmärrystä voi helpottaa sanojen lisäksi eleillä, ilmeillä, piirtämällä tai näyttämällä, mitä tarkoittaa.

Vieraan kielen puhuminen asiointitilanteessa voi jännittää. Asiakkaan tai opiskelijan jännitystä voi lievittää ottamalla hänet vastaan tasaveroisena ihmisenä, kuuntelemalla ja antamalla hänelle aikaa reagoida ja vastata kysymyksiin. Voi kysyä tarkentavia kysymyksiä ja toistaa asian tarvittaessa. Kannattaa myös aloittaa keskustelut aina suomeksi, ja vaihtaa toiseen yhteiseen kieleen vasta, jos sitä pyydetään. Jokainen arjen tilanne on muualta tulleelle tilaisuus oppia lisää suomea.

Oman kulttuurin tuntemus ja sen vaikutusten tunnistaminen sekä vuorovaikutustaidot keskiössä

Toisena koulutuksen pääteemana oli kulttuuritietoisuus opistojen kohtaamistilanteissa, joista tässä käsiteltiin pääosin asiakaspalvelutilanteita. Kulttuuritietoisuudella tarkoitetaan kykyä nähdä oma kulttuuri ja oma itsensä muiden silmin. Kulttuurien välisissä kohtaamisissa ei niinkään tarvita yksityiskohtaista tietoa erilaisista kulttuureista, vaan oman kulttuuristen tapojen tunnistamista omassa ja toisen käytöksessä ja taitoa joustavaan vuorovaikutukseen. Kulttuuritietoinen ihminen pystyy tiedostamaan, että oma käyttäytyminen ja tapa toimia eivät ole neutraaleja tai universaaleja, vaan tietyn kulttuurin tuotteita. Jokainen meistä on omanlaisensa versio suomalaisuudesta.

Kulttuuritietoinen osaa huomioida sen, että kaikkiin ihmisiin vaikuttavat yhtä lailla heidän kulttuuriset taustansa. Tärkeää on myös muistaa, etteivät muualta tulleet välttämättä yksinkertaisesti tunne suomalaista kulttuuria ja sen erityispiirteitä, kuten kommunikoinnin tapoja tai sopivaisuussääntöjä.

Nämä säännöt ja tavat ovat usein ääneen lausumattomia tai tiedostamattomia, jotka ”jokaisen nyt pitäisi vaan tietää”. Esimerkiksi suomalaisten tapa olla hiljaa erilaisissa tilanteissa aiheuttaa usein väärinkäsityksiä siitä, mitä tilanteessa oikein on meneillään. Suomalainen pystyy olemaan pitkäänkin hiljaa sosiaalisessa tilanteessa tuntematta oloaan epämukavaksi. Moni muu tekee silloin jo kuumeisesti tulkintoja siitä, mikä tilanteessa meni pieleen ja miten pitäisi reagoida.

Tyypillinen suomalainen vuorovaikutukseen liittyvä sääntö on, että itsestäänselvyyksiä ei turhaan sanota ääneen. Siinä hukataan suomalaisen mielestä toisen aikaa ja esitetään tavallaan epäkohtelias oletus toisen asiantuntemuksen puutteesta. Säännön rikkominen aiheuttaa noloutta ja häpeää, joka on suomalaiselle vakava asia. Kun suomalainen sanoo jonkin itsestään selvältä vaikuttavan asian ääneen, hän ajattelee samalla puhekumppanistaan: ”ajatteleeko se nyt, että minä ajattelen, että se on tyhmä, kun kyllä se varmaan ajattelee, että miksi minä ajattelin, että hän ei muka tätä jo tiedä.”

On kuitenkin aidosti vaikea tietää, jakaako puhekumppanin kanssa samat itsestään selvät asiat vai ei. Ratkaisuna on yksinkertaisesti unohtaa oma ja toisen mahdollinen nolous ja kysyä, onko jokin asia toiselle entuudestaan tuttu. Jos ei ole, sen voi selittää. Rautalangasta väännettyjen ohjeiden antaminen ei ole epäkohteliasta. Päinvastoin, toisesta kulttuurista tullut voi olla helpottunut ja kiitollinen, kun joku vihdoin selittää hänelle juurta jaksain, miten joku asia hoidetaan ja miksi.

Omaan tapaamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa vaikuttavat monin tavoin ne vuorovaikutuksen mallit, jotka olemme elämämme aikana oppineet. Suomalaisissa malleissa ei ole mitään lähtökohtaisesti huonoa tai epäonnistunutta, mutta kun kohtaamme ihmisiä, joiden mallit ovat erilaisia, syntyy virheellisiä tulkintoja ja väärinkäsityksiä siitä, mitä kukakin sanoillaan tai käytöksellään tarkoitti.

Erilaisiin tapoihin, normeihin ja käsityksiin liittyviä törmäyksiä ei voi kokonaan välttää, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Ei kannata pelätä noloutta ja mokailua, vaan ajatella, että ne ovat olennainen osa kulttuurienvälisiä kohtaamisia. Jokainen onnistunut tai vähemmän onnistunut tilanne kartuttaa käsitystämme siitä, miten itse toimimme epämukavilta tai hämmentäviltä tuntuvissa tilanteissa. Jokainen moka auttaa meitä toimimaan tarkoituksenmukaisemmin seuraavalla kerralla.

Tärkeää on pitää kirkkaimpana mielessä vuorovaikutustilanteen tavoite: miksi tässä tilanteessa ollaan ja mihin pyritään? Jos tavoitteena on onnistunut kurssi-ilmoittautuminen, valitse keinot joustavasti sen mukaan: puhu yksinkertaista kieltä, selitä, näytä ja opasta. Kohtaa ihminen ihmisenä: ole se, kuka olet, ja kysy, jos et ymmärrä tai saa selvää.

Koulutusmateriaali valmistuu joulukuussa

KoL:n monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvä henkilöstökoulutusmateriaali valmistuu joulukuussa 2017 ja tulee olemaan vapaasti kansalaisopistojen käytettävissä henkilöstökoulutuksiin, itseopiskeluun tai perehdytyksiin. Valmis materiaali tuodaan verkkoon ja se sisältää taustamateriaalia ja kalvot kolmesta teemasta: kulttuuritietoisuus kohtaamistilanteissa, selkokieli opistojen asiakaspalvelussa sekä tietopaketti maahanmuutosta Suomeen. Materiaalin teemat valittiin haastattelemalla parinkymmenen kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutuksen avainhenkilöitä.

Työ monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajakoulutuksen parissa jatkuu. Keväällä 2018 KoL tarjoaa jäsenopistoilleen maksuttomia työpajoja, jotka käsittelevät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamista ja maahanmuuttajakoulutusta. Työpajat sopivat koko opiston (tai useamman opiston) henkilökunnalle hallinto- ja asiakaspalveluhenkilöstöstä opetushenkilökuntaan ja ne voidaan räätälöidä opiston tarpeen mukaan. Työpajoista löytyy lisätietoa täältä.

Lilli Rasilainen
hankesuunnittelija
Kansalaisopistojen liitto KoL

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa -koulutukset 3.11. (HKI) ja 10.11. (SJK)

Kansalaisopiston henkilökunta kohtaa jokapäiväisessä työssään yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia asiakkaita erilaisissa opetus-, neuvonta-, ja asiakaspalvelutilanteissa. Kun kohtaaminen on luontevaa ja asiakas tulee ymmärretyksi, maahanmuuttajataustaiset asiakkaat saavat hyvää palvelua kansalaisopistoissa ja ottavat opistot yhä laajemmin omakseen.

Osana Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.0 -hanketta järjestetään kaksi Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistossa -koulutustilaisuutta, jotka on suunnattu kansalaisopistojen asiakaspalvelu- ja opetushenkilöstölle. Tavoitteena on käytännön harjoitusten ja yhteisen pohdinnan avulla oppia toimimaan luontevasti erilaisissa kulttuurienvälisissä kohtaamistilanteissa.

Tilaisuudet järjestetään teemoiltaan samansisältöisinä perjantaina 3.11. Helsingissä ja perjantaina 10.11. Seinäjoella. Helsingin tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden kautta.

Koulutustilaisuuksien teemoja ovat selkokieli opistojen asiakaspalvelussa sekä monikulttuuriset kohtaamiset. Päivän aikana perehdytään siihen, mitä selkokieli on, kuka sitä tarvitsee sekä miten voi opetella puhumaan helpompaa suomen kieltä. Selkokieliosaamisesta on hyötyä esimerkiksi silloin, kun asiakas tai kurssilainen osaa suomen kieltä vain vähän.

Lisäksi päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoro monikulttuurisuudesta ja luodaan katsaus KoL:n uuteen henkilöstökoulutusmateriaaliin, jonka avulla keskustellaan ja pohditaan kulttuurin ja kulttuuritietoisuuden käsitteitä ja kulttuurienvälistä osaamista. Materiaali julkaistaan myöhemmin syksyllä sähköisessä muodossa ja tulee vapaasti kaikkien opistojen käytettäväksi. Materiaalia voi käyttää henkilöstökoulutuksiin, itseopiskeluun tai uuden henkilöstön perehdytykseen.

Ohjelma ja osallistuminen (Helsinki)

Koulutustilaisuus on maksuton ja se järjestetään Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 2001, 2. krs.), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta.

Tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ohjelma ja osallistuminen (Seinäjoki)

Koulutustilaisuus on maksuton ja se järjestetään Seinäjoen kansalaisopiston tiloissa osoitteessa Vapaudentie 83 (luokka 308, 3. krs.), Seinäjoki.

Tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen (Helsinki ja Seinäjoki)

Helsinki (ja etäyhteys) 3.11.: nettilomakkeen kautta viimeistään 30.10.

Seinäjoki 10.11.: nettilomakkeen kautta viimeistään 3.11.

Koulutustilaisuudet ovat avoimia kansalaisopistoissa työskenteleville.

Lisätiedot

hankesuunnittelija Lilli Rasilainen (lilli.rasilainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 727 1904)

Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa -hankeosio

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä maahanmuuttajien koulutuksesta 6.10.2017

KoL:n seminaarisyksy jatkuu Helsingissä 6.10. teemapäivällä, jossa luodaan katsaus vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen ajankohtaisiin teemoihin. Tilaisuus on suunnattu kaikille maahanmuuttajakoulutuksen parissa kansalaisopistoissa työskenteleville, välitäthän siis teemapäivästä tietoa työyhteisössäsi kaikille, joita asia koskee.

Päivän aikana syvennytään aikuisten perusopetuksen järjestämiseen hallinnon ja opetuksen näkökulmista. Sen lisäksi luodaan katsaus uuden rahoitusmallin mukaisten suomen kielen koulutusten runkosuunnitelmatyöhön. Iltapäivällä kuullaan vapaaehtoisten kouluttamisesta Vanajaveden opiston Hyvä alku Hämeessä -osahankkeessa. Lisäksi esittelemme myös joukon muita opistoja kiinnostavia ajankohtaisia hankkeita tai hankeaihioita.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä aivan Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.).

Teemapäivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, aamupäivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 2.10.

Lisätiedot:

hankesuunnittelija Lilli Rasilainen (lilli.rasilainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 727 1904)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä uudesta maahanmuuttajien koulutusmallista 18.8.

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuonna 2018. Maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi sekä koulutuksen joustavoittamiseksi ministeriön työryhmä esittää maahanmuuttajille uutta koulutusmallia, jonka toteuttajina voisivat olla kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

KoL järjestää aiheesta valtakunnallisen teemapäivän. Tilaisuus pidetään Helsingissä 18.8.2017 ja se on suunnattu kaikille maahanmuuttajakoulutuksen parissa kansalaisopistoissa työskenteleville. Vinkkaathan tilaisuudesta myös kollegallesi!

Opetus- ja kulttuuriministeriön uutta koulutusmallia tulee esittelemään johtaja, työryhmän puheenjohtaja Kirsi Kangaspunta. Kunnan näkökulmaa kotouttamiseen ja kotoutumiseen valottaa Tampereen kaupungilla maahanmuuttajatyön pääkoordinaattorina työskennellyt Marja Nyrhinen. Lisäksi kuulemme maahanmuuttajaopetuksen kokemuksia kansalaisopistokentältä, kun Turun työväenopistojen monikulttuurinen osasto Luupin toimintaa tulee esittelemään Turun suomenkielisen työväenopiston KV-koulutussuunnittelija Elena Levantovskaja ja Salon kansalaisopiston rehtori Jukka Tamminen esittelee opiston tekemää maahanmuuttajatyötä. KoL:n hankesuunnittelija Lilli Rasilainen esittelee kansalaisopistojen maahanmuuttajakoulutuksen käyttöön tulossa olevaa Selviydy Suomesta -kurssikonseptia. Päivän aikana on myös tarkoitus työstää ja jakaa konkreettisia kurssi-ideoita yhtessä.

Uudessa koulutusmallissa keskeisenä sisältönä olisivat työryhmän ehdotuksen mukaisesti luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen/ruotsin kielen taidon opinnot. Opintoja voitaisiin myös yhdistää toiminnallisiin sisältöihin. Koulutuksen kohderyhmänä olisivat erityisesti henkilöt, jotka tarvitsevat joustavia ja/tai osa-aikaisia koulutusmahdollisuuksia, ja henkilöt, joiden arvioidaan tarvitsevan erityisesti toiminnallista opiskelua. Osa-aikainen koulutus soveltuisi myös työssä käyville. Ehdotettuun malliin voi tutustua tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla osoitteessa http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajille-uusi-joustava-koulutusmalli.

Ohjelma ja osallistuminen:

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6205, 6. krs.).

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, aamupäivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta maanantaihin 14.8. klo 12.00 mennessä. 

Lisätiedot:

* projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)
* (10. 8. alkaen) toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen (jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haettavana opintoseteliavustusta maahanmuuttajanuorten koulutukseen

Opetushallituksessa on haettavana nuorisotakuun opintoseteliavustukset maahanmuuttajanuorten koulutukseen.

Etusijalle tulee asettaa peruskoulun juuri päättäneet nuoret, jolla tarkoitetaan alle 20-vuotiaita peruskoulun tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneitä, päättämisvaiheessa olevia tai oppivelvollisuusiän ylittäneitä henkilöitä, joilla ei ole jatkokoulutuspaikkaa. Toissijaisesti koulutukseen voidaan ottaa myös 20–29-vuotiaita vailla toisen asteen koulutusta olevia (nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmä) maahanmuuttajanuoria.

Kansalaisopistojen ylläpitäjille on suunnattu yhteensä noin 850 000 euroa.

Hakuaika päättyy 27.4.2017.

Lisätiedot:

Opetushallituksen Vapaan sivistystyön valtionavustukset -sivulla.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Mitä jos oppiminen onkin hankalaa?

Kansalaisopistojen opetushenkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän vuorovaikutustaitoja, jotka lähtevät asiakkaan tarpeista sekä kiinnostuksesta muun muassa ei-kielelliseen kommunikointiin. Monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa on olennainen osa nykypäivän kansalaisopistoa. Tämän ansiosta oppiminen ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua.

Kieli on veikeä asia. Suurin osa vuorovaikutuksesta ihmisten välillä käydään puheen avulla. Monet meistä käyttävät pääosan työpäivästään kirjoittamalla tai lukemalla erilaisia tekstejä. Kieli on kaikkialla ja kaikessa mukana – sitä käytetään enimmäkseen sen enempää harkitsematta. Ehkä kielen arkisuudesta johtuu, että siitä puhutaan liian vähän. Pitäisi puhua enemmän. Varsinkin nyt, kun koko yhteiskunta yrittää harpata huimaa digiloikkaa, pitäisi puhua erityisesti verkon kielen ymmärrettävyydestä ja selkeäkielisistä verkkopalveluista. Selkeämpi kieli auttaisi myös maahanmuuttajia, jotka vasta harjoittelevat suomen kieltä.

Olemme toteuttaneet DigiEssi-verkkokoulutuksessa Erilaiset oppijat kansalaisopistossa -moduulia. On ollut hienoa tehdä yhteistyötä kansalaisopistojen opetushenkilöstön kanssa. Verkkokurssilla on noussut esille ohjaukseen ja opetukseen liittyvät mahdollisuudet ja haasteet. On ollut myös ilo todeta, miten hienoja ja luovia pedagogisia ratkaisuja on kehitetty ja kehitystyö yhä jatkuu.

Oletko kiinnostunut vahvistamaan ammatillisia valmiuksiasi monenlaisten oppijoiden ohjaamiseen yhdessä muiden kanssa pohtien ja ideoiden? Vielä ehdit hyvin ilmoittautumaan mukaan Uudet asiakasryhmät kansalaisopistossa -porukkaan!

Uudet asiakasryhmät kansalaisopistossa -verkkokurssin tavoitteena on tunnistaa oppijoiden monenlaisuutta, tukitoimia ja oppimista sekä antaa osallistujille valmiuksia tunnistaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimista vaikeuttavia tekijöitä. Kurssilla pääset myös kehittämään erityispedagogisten menetelmien soveltamista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen ja opetukseen. Samalla opit myös ymmärtämään ryhmätyöskentelyn rakentumista erilaisissa oppimistilanteissa ja saat vinkkejä oppimista helpottaviin apuvälineisiin. Näin kehität työtäsi sekä rakennat innostavia opintokokonaisuuksia yhdessä työyhteisösi kanssa. Koulutus koostuu oman työn kehittämisestä, yhteisistä webinaareista, alueellisesta työskentelystä ja erilaisista lähdemateriaaleista Moodle-oppimisalustalla. Webinaarit nauhoitetaan eli voit perehtyä niihin sinulle sopivana ajankohtana.

Koulutusmoduulit luovat raamit oman ammatillisen ohjausosaamisen rikastamiselle ja sen teemoja ovat muun muassa, kuinka ohjata ja valmentaa kansalaisopistojen uusia asiakasryhmiä, joilla voi olla erityisen tuen ja ohjauksen tarpeita sekä miten luoda uusille asiakasryhmille oppimista innostava ja kannustava ilmapiiri. Kaikessa emme oppilaitoksen arjessa voi aina onnistua, mutta monessa asiassa kyllä. Verkkokurssin edetessä olen jälleen päässyt sen tosiasian äärelle, että opiskelu tai oppiminen ei ole vain valmistautumista menestymiseen tulevaisuudessa. Oppiminen on myös oikeutta kuulua samaan joukkoon tai yhteisöön, oikeutta kokea iloa tästä hetkestä ja tästä elämästä.

Jokaisella on oikeus kasvaa ja kehittyä täyteen mittaansa juuri omista lähtökodistaan.

Kuva: Leena NuutilaLeena Nuutila
lehtori
Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistojen esittelyteksti 10 uudella kielellä

kieletKansalaisopistoista on nyt tarjolla tiivis kuvaus kaikilla Suomessa eniten puhutuilla vierailla kielillä. Uusi esittelyteksti on suunnattu ensisijaisesti sellaisille Suomessa asuville maahanmuuttajille, jotka eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää tai vielä ymmärrä suomea tai englantia niin hyvin. Käytännönläheisessä tekstissä kerrotaan, mikä kansalaisopisto on, mitä siellä voi opiskella ja miten kursseille pääsee.

Esittelyteksti on käännätetty albaniaksi, arabiaksi, kiinaksi, kurdiksi, persiaksi, somaliksi, thaiksi, turkiksi, vietnamiksi ja viroksi. Kieliversiot on tehty osana KoL:n KEHO 2.0 -hanketta, jonka yksi tavoitteista on tarjota maahanmuuttajille tietoa kansalaisopisto-opiskelun tarjoamista mahdollisuuksista.

Uudet käännökset on lisätty jo aiemmin olemassa olleiden ruotsin, englannin ja venäjän kielen laajempien infomateriaalien oheen. Kaikki kieliversiot löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi päänavigaation oikeasta reunasta Kielet / languages -valikon takaa. Kieliversioita saa vapaasti hyödyntää ja levittää haluamallaan tavalla, kunhan ilmoittaa lähteeksi Kansalaisopistot.fi.

Samalla kielivalikoimaan on lisätty myös selkosuomella kuvaus kansalaisopistoista. Lisäksi rohkaisemme hyödyntämään aiemmin syksyllä ilmestynyttä Tervetuloa kansalaisopistoon! -videotamme, joka esittelee kansalaisopistoja selkokielellä.

Monille kansalaisopiston kursseille voi osallistua, vaikka oma kielitaito ei olisi vielä kovin vahva. Kaikki ovat tervetulleita kansalaisopistoon!

Lisätiedot ja palaute:

Lisätietoja kieliversioista sekä palautetta ja mahdollisia korjauksia teksteihin voi tarvittaessa toimittaa KoL:n projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurmeelle osoitteeseen lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
12