opetushallitus

Teemapäivä laatu- ja kehittämisavustuksista 8.12.2017

KoL järjestää Helsingissä perjantaina 8.12. teemapäivän, joka keskittyy kokonaisuudessaan Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksen turvin toteutettaviin hankkeisiin. Tilaisuuden ilmoittautuminen on nyt käynnistynyt.

Päivän ohjelmasta valtaosa on varattu opistojen hankkeiden tulosten ja kokemusten esittelyyn. Teemapäivästä saat ideoita oman opistosi kehittämistyöhön sekä kuulet muiden kokemuksista ja hyväksi koetuista menetelmistä. Kuulemme päivän aikana yhteensä 8 hanke-esittelyä, jotka liittyvät mm. nuorten saamiseen kansalaisopisto-opintojen pariin, senioripedagogiikkaan, kuntalaisten osallisuuteen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Lisäksi päivän ohjelmaan sisältyvät puheenvuorot hyvien hankehakemusten kriteereistä ja hyvästä projektinhallinnasta.

Opetushallitus on viime vuosina pyrkinyt ohjaamaan laatu- ja kehittämisavustusten hakua entistä enemmän yhteishankkeiden suuntaan. Uusi hakukierros käynnistynee tuttuun tapaan joulukuussa ja viimeistään nyt kannattaa aloittaa pohdinta mahdollisista yhteisistä hankkeista muiden opistojen kanssa. KoL tarjoaa tukea myös sopivan hankekumppanin löytämiseen ja opiston tarpeesta voi ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Jos et pääse osallistumaan itse tilaisuuteen, voit olla yhteydessä järjestöassistentti Sisko Pukkilaan (sisko.pukkila@kansalaisopistojenliitto.fi).

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 3012, 3. krs.). Poikkeuksellisesti tähän tilaisuuteen ei ole mahdollista osallistua etäyhteyden kautta, mutta tallennamme aamun puheenvuoron hyvien hankehakemusten kriteereistä KoL:n jäsenopistojen henkilökunnan käyttöön.

Tilaisuuden koko ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 4.12.

Lisätiedot:

järjestöassistentti Sisko Pukkila (sisko.pukkila@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tulossa: Teemapäivä laatu- ja kehittämisavustuksista 8.12.2017

KoL järjestää Helsingissä perjantaina 8.12. teemapäivän, joka keskittyy kokonaisuudessaan Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksen turvin toteutettaviin hankkeisiin. Vastaava tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran vuosi sitten ja olimme tällöin iloisia runsaasta hanketarjonnasta.

Etsimme nyt opistoja, jotka ovat kiinnostuneita esittelemään tilaisuudessa omia LAKE-hankkeitaan ja niiden tuloksia.

Onko sinun opistossasi juuri päättynyt, päättymäisillään tai meneillään oleva LAKE-hanke? LAKE-päivän tarkoituksena on saada hyvät käytännöt ja uudet, koko kenttää kehittävät ideat ja toiminnot leviämään laajalle. Tarjolla on siis mitä mainioin mahdollisuus päästä kertomaan omia kokemuksia muille sekä samalla toki oppia itsekin uutta.

Tilaisuus järjestetään Helsingin Pasilassa perjantaina 8.12 ja kullekin hanke-esittelylle varataan lähtökohtaisesti noin 15-20 minuuttia. Viimevuotisen palautteen perusteella varaamme päivästä enemmän aikaa myös keskusteluun ja kommentointiin. Huomioithan, että teemapäivä korvaa edellisvuoden tapaan Tammiseminaarin 2018 hanketyöpajat.

Opetushallitus on viime vuosina pyrkinyt ohjaamaan laatu- ja kehittämisavustusten hakua entistä enemmän yhteishankkeiden suuntaan. Uusi hakukierros käynnistynee tuttuun tapaan joulukuussa ja viimeistään nyt kannattaa aloittaa pohdinta mahdollisista yhteisistä hankkeista muiden opistojen kanssa. KoL tarjoaa tukea myös sopivan hankekumppanin löytämiseen.

Jos haluaisit tulla esittelemään opiston lake-hanketta 8.12. tilaisuuteen ja/tai haluaisit löytää joulukuun avustushakuun hankekumppanin, lähetä sähköpostitse vastaukset alla oleviin kysymyksiin osoitteeseen lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi viimeistään maanantaina 6. marraskuuta:

Jos haluat esitellä LAKE-hanketta:

1) Mitä hanke käsittelee ja kenen kanssa se on toteutettu, jos kyseessä on yhteishanke?
2) Missä vaiheessa hanke on?
3) Onko sinulla (tai henkilöllä, joka hanketta olisi tulossa esittelemään) aikataulurajoitteita?

Jos kaipaat hankekumppania uudelle hakukierrokselle:

4) Jos opistolla on jo idea hankkeesta: minkä tyyppisestä hankkeesta on kyse ja minkälaista hankekumppania etsitte (esimerkiksi opiston erityisosaaminen, sijainti, koko jne.?)
5) Jos opistolla ei ole vielä ideaa hankkeesta: minkä tyyppisestä yhteistyöstä olisitte kiinnostuneita ja mitä voisitte erityisesti tarjota hankekumppanillenne?
6) Yhteystiedot yhteydenottoja varten (puhelin ja sähköpostiosoite)

Ilmoittautuminen teemapäivään avataan marraskuun alkupuoliskolla, kun olemme saaneet päivän ohjelman hanke-esittelyjen myötä kasaan. Päivämäärä kannattaa toki merkitä kalenteriin jo viimeistään nyt.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haastattelu: Pääjohtaja fanittaa kansalaisopistoa

Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kannustaa kirkastamaan kansalaisopiston merkitystä kuntapäättäjille. Kuva: Niina Rodionoff/Opetushallitus

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen uskoo vapaan sivistystyön roolin vielä kasvavan. ”Sana on ehkä vanhahtava, mutta kansansivistyksen renessanssille on tässä ajassa tarve”, hän arvioi.

Opetushallituksen johdossa lokakuussa aloittaneen Olli-Pekka Heinosen päätelmä kansalaisopiston arvonnoususta pohjautuu analysoituun tietoon ja omaan kokemukseen.

Vapaan sivistystyön arki tuli hänelle tutuksi jo lapsena Eurajoella, jossa Heinosen isä toimi Rauman kansalaisopiston osastonjohtajana.

Opistosta alkoi myös Heinosen elinikäinen harrastus, trumpetinsoitto.

– Meitä oli paljon samanikäisiä lapsia, ja muutamat aktiiviset vanhemmat ryhtyivät puuhaamaan opistoon soittokuntaa. Kun kaverit lähtivät mukaan, niin minullakin piano vaihtui puhallinsoittimiin.

Millainen oppimisympäristö nuorisosoittokunta oli, erosiko se koulutusta?

– Eihän sitä oppimisena ajatellut. Se oli vain kivaa yhdessä tekemistä. Mutta ryhmässä toimimista se opetti: siinä täytyy tulla muiden kanssa toimeen ja osata ottaa toiset huomioon. Se kasvatti myös systemaattisuuteen ja kurinalaisuuteen, kun oma aika täytyi hyödyntää tehokkaasti.

Olli-Pekka Heinonen

  • syntynyt 1964 Eurajoella
  • opetusministeri Riitta Uosukaisen erityisavustaja 1991–1994
  • opetusministeri 1994–1995, 1995–1999
  • liikenne- ja viestintäministeri 2000–2002
  • Yleisradion johtaja 2002–2012
  • valtiosihteeri 2012–2015
  • Opetushallituksen pääjohtaja 2016–

Taidon ja taiteiden puolestapuhuja

Haave trumpetistin urasta ei toteutunut, mutta rakas harrastus on tehnyt Heinosesta vankkumattoman taito- ja taideaineiden puolestapuhujan.

Samaan ovat päätyneet ne sadattuhannet suomalaiset, jotka vuosittain täyttävät kansalaisopistojen moninaiset kädentaitojen ja  taidekurssit.

Heinosen silmissä se on arvokasta.

– Itse kokemiseen ja tekemiseen perustuvien asioiden tärkeys ei ole digitaalisena aikana kadonnut mihinkään. Meidän on säilytettävä kontakti käsin tekemiseen, sillä ajattelu ja käden tekeminen ovat sidoksissa toisiinsa. Sitä kytköstä ei saa hukata.

Soittoharrastus vei Heinosen myöhemmin opiston tuntiopettajaksi, mutta varsinainen ura koulutuksen parissa alkoi vuonna 1991, kun nuoresta juristista tuli opetusministeri Riitta Uosukaisen erityisavustaja. Vuosikymmenen loppupuolella hän toimi jo itse opetusministerinä.

Yleissivistyksestä trendi

1990-luku toi aikuiset oppimisen valtavirtaan. EU vietti elinikäisen oppimisen teemavuotta 1996. Aikuiskoulutuksesta haettiin vastauksia tietoyhteiskunnan ja kansainvälistymisen vaatimuksiin. Lamanjälkeisessä Suomessa työelämälähtöinen koulutus korostui.

2010-luvulla aikuisten oppimisen tarpeet suosivat yleissivistävää koulutusta. Juuri kansalaisopistot voivat Heinosen mukaan tarjota kansalaisille valmiuksia selvitä muutoksen vauhdissa.

– Työelämän ja yhteiskunnan muutos on nyt hyvin nopeaa ja meidän on varmistettava, että kaikilla säilyy mahdollisuus pysyä mukana ja että ihmisillä säilyy se kokemus, että kaikki ovat osallisia yhteiskunnassa.

Samoin kuin peruskoulussa myös aikuisopetuksessa korostuvat oppiaineiden sijasta yleiset merkitykset. Ne liittyvät luovuuteen ja kansalaisena olemiseen.

– Tämä on ihan toisenlainen yhteiskunta kuin 90-luvulla siinä mielessä, että yhteiskunnan selviytymiskyky on hyvin paljon riippuvainen yksittäisten kansalaisten kyvystä selviytyä. Elämme sellaista aikaa, että kansansivistyksen renessanssin tarve on olemassa.

Heinonen puhuu ”aivan perusasioista”, ihmisenä olemisen taidoista.

– Kun digitalisaatio ja automatisaatio lisääntyvät, ihmisen tekemänä korostuvat kyky pitää huolta toisesta ihmisestä, empatian ja myötäelämisen taidot.

Työelämässä korostuu myös luova ongelmanratkaisutaito.

– Sitä tukevat hyvin taito- ja taideaineet. Harvoin mielletään, että niissähän on kyse kyvystä kuvitella ja kuvitella tulevaisuus. Se on ihan olennaista tässä ajassa. Ilman taitoa kuvitella oma ja yhteinen tulevaisuus ihminen voi helposti joutua tuuliajolle.

Kansalaistaidot tarpeen

Suomi 100 -vuoden juhlateema on yhdessä tekeminen. Kansakunnan yhteenkuuluvuus ja demokratiaan kasvaminen innoittivat yli sata vuotta sitten suomalaisia vapaan sivistystyön uranuurtajia. Heidän työnsä jatkajat jakavat nyt euroopanlaajuisesti huolen lisääntyvästä eriarvoisuudesta ja vihanlietsonnasta.

Jo laki velvoittaa vapaata sivistystyötä tukemaan aktiivista kansalaisuutta.

– Kysymys on siitä, miten löytää oma arvo ja oppia antamaan arvo muille. Miten oppia näkemään, hyväksymään ja hyödyntämään erilaisuutta ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta. Eihän me yksin täällä mitään saada aikaan. Yhteiskunnan eheys lähtee yksittäisen ihmisen eheydestä, Heinonen tulkitsee.

Yhteinen hyvä kirkkaaksi

Kansalaisopistot ovat osa kuntien koulutus- ja kulttuuritointa, joka sote- ja maakuntahallinnon uudistuksen myötä nousee kuntien toiminnan keskiöön. Opetushallituksen pääjohtajalla on antaa selkeä resepti, miten kirkastaa kuntapäättäjille opistojen merkitys.

– Kaksi asiaa: ensimmäinen on tehdä työnsä laadukkaasti ja kehittää sen vaikuttavuutta. Toinen on vahvistaa linkkiä kansalaisopiston tekemän työn ja kunnan ison kuvan välillä, niin että kirkastuu, mikä on se isompi hyvä, minkä kansalaisopisto toiminnallaan saavuttaa.

Konkreettisesti se tarkoittaa, että kuntapäättäjille on kerrottava, että opistoon sijoitettu euro tuottaa tutkitusti jopa kolmin-nelinkertaisen hyödyn. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, sosiaali- ja terveysmenot vähenevät ja yksilön työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen paranee.

– Tämän ison kuvan kirkastamiseksi pitää nykyisellään nähdä vaivaa, Heinonen kannustaa.

Teksti: Sirkku Määttä

Sarjassa koulutuksen ja yhteiskunnan vaikuttajat puhuvat omista kokemuksistaan ja käsityksistään kansalaisopistojen merkityksestä ja arvoista. Huhtikuussa vuorossa on presidentti Tarja Halonen.

Teksti on julkaistu myös osoitteessa www.kansalaisopistot.fi, joka keskittyy Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuoden 2017 ajan kansalaisopistotoiminnan merkitykseen niin kautta aikain kuin nykypäivänäkin.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail