Pasi Tanninen

Blogi: Kaikuja pohjoisesta

Kuva: Fotolia © Juhku

Yhtä varmasti kuin aurinko nousee tammikuun puolivälissä täällä Lapissa jälleen horisontin yläpuolelle, yhtä varmasti käynnistyy kansalaisopistokausi. Näin kirjoittelin viisi vuotta sitten kevään opinto-ohjelman alkusanoina, mutta tässä vuoden vaihteessa en enää vertaisi opistokauden käynnistymistä niin itsevarmasti.

Koko koulutuskenttä on kansalaisopistojen tapaan jonkinasteisessa taloudellisessa kuristusotteessa. Vaan sitkeitä ja kekseliäitä kun ollaan, niin vielä henki pihisee. Stubbin hallituksen aikaiset leikkauspäätökset iskevät kuluvaan vuoteen ja lisätuloilla tällaista vajetta on melko mahdoton paikata. Väkiluvultaan pienillä paikkakunnilla, kuten täällä pohjoisessa, ryhmäkoot ovat valmiiksi pieniä ja niitä maksavia asiakkaita ei ole jonoksi asti, jos kurssimaksuja korotetaan. Kestävää kehitystä edellytetään, mutta talouden suhteen kehitys on kestämätöntä.

Talouden haasteista selviämiseksi meillä niin kuin muissakin opistossa on tehty kaikenlaista. Kun tulojen kasvattaminen ei ole riittänyt, eteen tulevat säästämisen keinot. Tavoite on ollut, että opetustuntimäärän vähentäminen olisi se viimeinen tapa. Etäisyydet ovat Lapissa isoja ja esimerkiksi Revontuli-Opiston toiminta-alue on pinta-alaltaan suurempi kuin Slovenian valtio tai verraten se tarkoittaisi, että Kuopio ja Helsinki kuuluisivat samaan alueopistoon, on selvää, että matkakustannukset ovat tällöin todella suuria. Tämä on yksi merkittävä kohta, josta säästöjä onkin haettu.

Kunta on hankkinut opistolle oman auton, mutta erityisesti säästöjä on syntynyt kun kilometrejä on saatu pois tien päältä verkko-opintoja kehittämällä. Verkko-opinnot käynnistettiin kieli-ja atk-opinnoilla, mutta tarjontaa on laajennettu koko ajan. Viime vuonna mukaan tulivat liikunnan verkkokurssit ja tänä vuonna saadaan pilotit musiikin verkkokursseista ja mietinnän alla ovat jo kädentaitojen ryhmätkin.

Pelkän kitinän sijaan on todettava, että säästöpaineet ovat saaneet siis paljon hyvääkin aikaiseksi ja verkossa voidaan toimia kyllä monissakin asioissa hyvin näppärästi. Silti on sääli, jos ihmisten yhdessä tekeminen ja kohtaaminen fyysisesti vähenisi. Oppimisen ilon ja tunteiden jakaminen ryhmässä on kokonaisvaltaisempaa kuin verkossa. Toivottavasti talouden paineet eivät tulevaisuudessa muuta kansalaisopistoja pelkiksi verkko-opistoiksi. Menettäisimme silloin inhimillisesti jotain hyvin korvaamatonta ja ihmisten hyvinvoinnille merkityksellistä.

Pasi Tanninen
Revontuli-opiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kuva: Fotolia © Juhku

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Kuntalaiset viitoittamassa opistostrategiaa pohjoisessa

omenakuvitus1Mitä mieltä olet Revontuli-Opiston toiminnasta – entä miten haluaisit kehittää Revontuli-Opiston kurssitarjontaa? Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin vastasi keväällä 2015 Revontuli-Opiston verkkosivuilla toteutetussa kyselyssä 547 kuntalaista Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän alueella. Opiston toiminta-alueen väkilukuun (16 500 asukasta) suhteutettuna otos on merkittävä ja antaa siksi hyvää suuntaa opiston tulevaisuuteen.

Palautteesta kävi vahvasti ilmi, että edellä mainittujen kuntien alueelle kansalaisopistopalveluja tuottavaan Revontuli-Opistoon ollaan pääosin erittäin tyytyväisiä. Kiitosta saavat niin opiston laaja kurssitarjonta kuin osaavat opettajatkin. Vaikka Lapissa on isot etäisyydet, kuntalaiset hyödynsivät opiston tarjontaa laajalla alueella. Yllätyksenä voidaan pitää sitä, että 12 % vastaajista ilmoitti osallistuneensa Revontuli-Opiston kursseille muussa kuin kotikunnassaan. Tämä vaatii keskimäärinkin liki 90 km:n ajoa kurssipaikalle. Tuleekin mieleen, millaisen kurssitarjonnan Etelä-Suomessa asuva ihminen saisi, jos piirtäisi asuinpaikastaan 90 km -säteisen ympyrän!

Kyselyn vastaukset osoittivat, että kehitettävääkin löytyy. Esitetyn yli 1000 kurssitoiveen lisäksi esille nousi mm. toive päiväaikaisen kurssitarjonnan lisäämisestä. Jälkimmäinen liittynee paikkakuntien elinkeinorakenteeseen, sillä kaikille kolmelle kunnalle merkittävässä matkailuelinkeinossa sekä Sodankylässä ja Kittilässä toimivassa kaivosteollisuudessa on paljon vuorotyöläisiä. Kun opiston tarjonta painottuu iltakursseihin, on osallistuminen opistotoimintaan hankalaa.

Palautteesta näkyy myös ihmisten kasvava kiinnostus verkko-opintoihin, sillä vastaajista 35 % ilmoitti olevansa kiinnostunut kansalaisopiston tarjoamista verkko-opinnoista. Erityisesti verkossa toivottiin kieliopintoja, mutta esille tuotiin myös lukuisia muita aiheita, joita voitaisiin verkon kautta opettaa.

Yhteenvetona voisi todeta, että opistolta toivotaan perinteisen tarjonnan rinnalle lisää joustavampia oppimismahdollisuuksia niin ajan kuin paikan suhteen. Kuntalaiset pitävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä paikallisten elinkeinojen osaamisen tukemista opiston tärkeimpinä tehtävinä ja tuovat väkevästi esille toiveensa siitä, että kansalaisopisto löytyy jatkossakin alueemme kuntien ”strategisesta työkalupakista”.

Pasi Tanninen
Revontuli-Opiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Kansalaisopiston opintoja kotisohvalla

Revontuli-Opiston toiminta-alue on Suomen kansalaisopistoista kaikkein laajin. Kolmen pohjoisen kunnan Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän muodostaman opiston alueella ajetaankin vuosittain 150 tuntiopettajan toimesta autoilla noin 300 000 km. Pohjoisen teillä lunta pöllyttävät myös kansalaisopiston opiskelijat, joita on lukuvuoden aikana yhteensä 4500. Julkista liikennettä ei ole liiemmin tarjolla ja oman auton käyttö on niin tuntiopettajille kuin opiskelijoillekin liki ainoa mahdollisuus. Kaamoksen sininen hämärä ja leiskuvat revontulet luovat tunnelmaa, mutta näillä etäisyyksillä romantiikka karisee nopeasti ja kilometrit “syövät” paitsi opettajien voimia myös euroja. Matkakustannusten osuus on Kittilässä ja Sodankylässä vaihdellut kuuden ja seitsemän euron välillä jokaista oppituntia kohden ja Enontekiöllä puhutaan jopa yli kymmenestä eurosta oppituntia kohden.

Verkko-opinnot eivät perinteisesti ole olleet kansalaisopistotoiminnassa kovin merkittävässä roolissa, mutta ainakin pohjoisessa taloudelliset paineet viitoittavat tietä, jossa kansalaisopiston opettajan kohtaa tulevaisuudessa entistä useammin verkossa. Verkko-opintojen avulla voidaan paitsi säästää matkakustannuksissa, myös tukea kestävää kehitystä, sillä ainakin pienessä määrin opistotoiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää.

Taloudellisen ja kestävänkehityksen näkökulman lisäksi verkko-opinnot ovat mitä suuremmassa määrin etenkin Lapissa myös sivistyksellisen tasa-arvon lisääjä. Sivukylille saadaan harvoin järjestettyä esimerkiksi kielten opetusta, sillä riittävää opiskelijamäärää on vaikeaa saada koolle. Verkon kautta kieliopinnoista pääsevät osallisiksi nyt myös sivukylän asukkaat – jos vain toimivat yhteydet löytyvät.

Kansalaisopistojen liiton aktivoimana Revontuli-Opistossa otettiin käyttöön AC-ohjelma ja ensimmäisiä “omatuotanteisia ” verkkokursseja on saatu tarjolle mm. saamen- ja espanjankielten opintojen merkeissä. Kuntalaisille tarjotaan maksuttomana kurssina AC:n käytön perehdytystä ja kurssitarjonnasta löytyy useampia yleissivistäviä luentoja kuten esimerkiksi luennot Petsamon historiasta ja nykypäivästä.

Verkko-opinnoista on saatu kuluneen vuoden aikana rohkaisevaa palautetta ja useat opiskelijat ovat kertoneet, että kurssille ei olisi ollut mahdollista osallistua perinteisillä opetusjärjestelyillä. Kansalaisopisto on sosiaalisen kohtaamisen paikka – tulevaisuudessa yhä useammin myös verkossa. Ei muuta kuin linjat auki, mukava asento kotisohvalla ja opiskelu voi alkaa!

Pasi Tanninen
Revontuli-Opiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail