Sannasirkku Autio

Kuntaväki: kansalaisopisto on kuntalaisten hyvinvoinnin lähde

Kunta-alan suurin vuosittainen tapahtuma Kuntamarkkinat järjestettiin Helsingissä 13.−14.9. Kuntien luottamushenkilöille ja työntekijöille suunnattu tilaisuus keräsi Kuntatalolle tänä vuonna ennätyksellisesti yli 8 000 osallistujaa. Kuntamarkkinoilla käytiin kahden päivän aikana vilkasta keskustelua kansalaisopiston merkityksestä kunnalle ja kuntalaisille.

Kansalaisopistojen ständillä selvitettiin kansalaisopiston tärkeintä roolia tulevaisuuden kunnassa. Tiukan äänestyksen perusteella kuntaväki piti tärkeimpänä kansalaisopiston roolia hyvinvoinnin lähteenä sekä ennaltaehkäisevänä sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanina. Työkykyiset, terveet ja tyytyväiset kuntalaiset ovat hyvinvoivan kunnan peruspilareita. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat tutkitusti olevansa tyytyväisempiä elämäänsä, jaksavansa työssään paremmin ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä. Kansalaisopisto on myös monelle ikäihmiselle ja työttömälle tärkeä henkireikä.

Tulevaisuuden sivistyskunta ylläpitää kaikkien osaamista. Äänestyksessä jäi niukasti toiselle sijalle kansalaisopiston merkitys kunnan osaamisen keskuksena, jossa kaikki voivat kehittää itseään. Kansalaisopiston vahvuus on sen helppo lähestyttävyys ja toiminnan soveltuvuus kaikenikäisille koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopiston tuottamat hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Ihmiset voivat hyvin, kun heidän elämässään on mielekkäitä sosiaalisia kohtaamisia. Kuntamarkkinoiden äänestyksessä kolmannelle sijalle pääsi kansalaisopiston rooli kuntalaisten yhteisenä olohuoneena. Kunta tarvitsee aktiivisia ja ympäristöstään kiinnostuneita kansalaisia: osallisuus sitouttaa toimimaan lähialueen ja kanssaihmisten hyväksi. Kansalaisopisto tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia ihmisten tapaamiseen niin pitkäaikaisille asukkaille kuin maassa- ja maahanmuuttajillekin.

Syksyn tullen uudet kunnanvaltuutetut ovat aloittaneet tehtävissään ja kunnissa valmistaudutaan uuteen strategiakauteen. Myös kuntien tehtävät ja identiteetti ovat muutoksessa ja parhaillaan on käsillä mitä otollisin hetki miettiä uusia avauksia tulevaisuuden kunnan asukkaiden hyvinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämiseksi. Kuntamarkkinoilla kuultiin myös kaksi Kansalaisopistojen liiton tietoiskua aiheeseen liittyen. Pitkään asiantuntijatehtävissä Kuntaliitossa toiminut HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen kertoi ajatuksiaan kansalaisopiston roolista tulevaisuuden sivistyskunnassa ja Vaasa-opiston rehtori, KoL:n puheenjohtaja Sannasirkku Autio muistutti kuntapäättäjiä kansalaisopiston merkityksestä kunnan elinvoiman edistäjänä.

www.kansalaisopistot.fi / www.kuntamarkkinat.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

KoL Kuntamarkkinoilla 13.–14.9.

Ei syksyä ilman Kuntamarkkinoita, eikä kuntaa ilman kansalaisopistoa!

Tervetuloa syyskuun 13.–14. päivä kunta-alan vuotuiseen suurtapahtumaan Kuntamarkkinoille keskustelemaan kuntasi kansalaisopistoasioista muuttuvassa kuntakentässä.

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntatasolle ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveystoiminta jää kunnille. Kansalaisopistossa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monipuolista ja tehokasta.

Nyt jos koskaan kannattaa miettiä kansalaisopiston roolia ennakkoluulottomasti kuntalaisten parhaaksi. Minkälainen on sinun sivistys- ja hyvinvointikuntasi?

Tule keskustelemaan lisää Kansalaisopistojen liiton ständille S.01 (2. krs). Ohjelmassa on myös kaksi kansalaisopistoaiheista tietoiskua, jotka järjestetään Tietokimarassa:

13.9. klo 13.30-13.50
Kansalaisopiston rooli uudessa kunnassa
HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen

14.9. klo 10.30-10.50
Elinvoimainen kansalaisopisto, kestävä kunta
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja, Vaasa-opiston johtava rehtori Sannasirkku Autio

Kuntamarkkinat järjestetään Helsingin Kuntatalolla. Lisätiedot: www.kuntamarkkinat.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Ensitreffit alttarilla ja sitten tulevaisuutta suunnittelemaan!

Liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio on huomannut myöhäisen kesän tuovan opistolle yllättäviä haasteita.

Viileän ja tuulisen kesän jälkeen töihin palaaminen ei tuota pettymyksiä: helteitä ei enää työpöydän ääressä osaa kaivata, hikoilu voi hyvin siirtyä sisätiloihin ja kuvaannolliseen muotoon. Myöhässä oleva kesä on sen sijaan aito haaste opistoille.

Rannikko-Pohjanmaalla kesä loppuu yleensä elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettäviin huvilakauden päättäjäisiin, jolloin saarireissut harvenevat. Nyt kuitenkin mustikat ovat vasta juuri ja juuri kypsyneet, pensasmarjat vielä kirpeitä ja vihertäviä väriltään, sienet pieniä ja hedelmät vailla muotoa ja kokoa. Onnistuuko opisto houkuttamaan mehunkeittäjät ja säilöjät kattiloittensa ääreltä kehittämään itseään kursseille, virkistäytymään arjen pakotteiden ulkopuolelle?

Vaasa-opiston keväällä teettämän tutkimuksen valossa opiston imago ja tunnettuus ovat vahvoja. Tutkimuksen mukaan opistossa arvostettiin henkilökunnan korkeaa osaamista. Huonoiten opiston tunsivat alle 20-vuotiaat ja – ehkä yllättäen – yli 65-vuotiaat. Teimme myös pienimuotoisen asiakasprofiilikartoituksen Kyrönmaan alueella, joka vahvisti opiston kovimman kilpailijan: arjen kiireen. Pitkät työmatkat, kotityöt ja lasten hyvinvointi eivät ole kovimpia kannustajia osallistua kivaankaan toimintaan, jos se kestää liian monta viikkoa.

Opisto elää asiakkaistaan ja heitä varten. Tänäkin vuonna lähes miljoona suomalaista etsiytyy kursseille: tekemään, innostumaan porukassa, lataamaan akkuja ja oppimaan. Elävä ja uusiutuva opisto tarvitsee kuitenkin kipeästi myös uusia asiakkaita, kokonaan uusia kohderyhmiä, monen ikäisiä ja –taustaisia. Kuka keksisi koukutukset niille, joita ei opistolla näy? Ulkopuolinen, muu-kuin-keski-ikäinen, miespuolinen, ehkä kaukaa tullut mutta suomalaiseen sopimiskulttuuriin sopeutunut, siis kokemusasiantuntija! Miten heitä löytää? Kysymällä ja etsimällä, mutta helpoiten verkostoitumalla. Ulos opistosta!

Kansalaisopistokentällä ympäri Suomea valmistaudutaan koviin ponnistuksiin. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistetaan. Maahanmuuttajaopetukseen kehitetään uusia ohjelmia ja joutuupa moni opisto myös laatimaan aikuisten perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat. Ei vain peruskoulu, vaan koko suomalainen koulutuskartta piirretään pala palalta uudelleen. Opistojen on löydettävä ja osoitettava paikkansa sillä. Koulutus luo hyvinvointia, mutta uskokaamme itseemme myös puhtaasti osaamisen kehittäjinä.

Kansalaisopistoverkko on kattava, mutta kartalla pitää näkyä myös eroja pinnanmuodoissa ja kasvillisuudessa. Opistojen on uskallettava erilaistua paikallisten erityistarpeiden mukaisesti. Tähän kannustavat myös opetussuunnitelmien perusteet ja tulossa oleva maahanmuuttajaopetuksen rahoitusmalli: kansainvälisyys ja toisaalta paikallisuus, taiteidenvälisyys sekä arviointi ovat kuumia iskusanoja. Uskalletaan opistoissa avata niitä, tuulettaa traditioita, mutta myös ammentaa niistä: hyvä jatkukoon ja kukoistakoon. Voimme oppia opistoina toisiltamme, mutta kannattaa hankkiutua suhteisiin koko koulutuskenttään ja yritysmaailmaan.

Vaasassa liitettiin kesäkuussa hallinnollisesti yhteen kaksi työväenopistoa ja musiikkiopisto. Ei ihan ensitreffejä alttarilla, mutta loppujen lopuksi ohutta on toistemme tunteminen ollut ennen tätä. Nyt lähdemme syventämään kansalaisopistojen ja musiikkiopiston yhteistyötä yhtenä tulosalueena, Vaasan kaupungin opistoina. Kolmen kimpassa rakennetaan yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia. Mutta ensin aloitetaan kasvatustyön perusteista: luottamuksen rakentamisesta.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston johtava rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kuva: Sannasirkku Autio

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Miespolvet vaipuvat unholaan?

Saimme Vaasa-opistolla äskettäin vastaanottaa suruviestin: opiston pitkäaikainen rehtori Kaarlo Koskimies on poissa. Kaarlo oli legendaarinen vaikuttajapersoona kotikaupungissaan ja opistossa. Kaarlo tutki, toimi, saattoi ihmisiä yhteen. Kaupungin historiatoimikunnan mukana hän oli keskeisesti vaikuttamassa kaupungin historiankirjoitukseen, ympäristöseuralaisena hän otti kantaa kaavoituspolitiikkaan, kehitysmaaseuran aktiivina hänet tunnettiin vuotuisen Mahdollisuuksien torin priimusmoottorina. Hän johti matkoja ja huolehti päämäärään monia hankaliakin projekteja. Kaarlo oli luottomies, vielä 86-vuotiaanakin.

Vaasa-opistossa vuodesta 1996 alkaen toiminut Vaasa-piiri julkaisi viime talvena viimeisimmän teoksensa Vaasa ja Meri – Vasa och havet. Piirin keski-ikä on 82 vuotta. Teos oli piirin seitsemäs, ja erityisesti kolme viimeistä on ollut myyntimenestyksiä. Draamantajuinen kirjoittaja Kaarlo Koskimies oli yksi maineikkaan ryhmän aktiiveista. Tutkimus- ja kirjoitustyö ovat aikaa vievä harrastus eikä kirjan kokoaminen ja käännättäminenkään onnistu pika-aikataululla. Viimeisen kirjan synnyttäminen vei ryhmältä entistäkin enemmän aikaa: keskimääräinen työote ei aina totellut aikatauluja. Uhkauksensa mukaisesti piiri ei enää julkaise kirjoja, mutta se yhtä kaikki kokoontuu yhteisen mielenkiinnon kohteensa ympärille viikoittain.

Senioripedagogiikka on yksi viimeaikojen sivistyskeskustelun teemoista. Tuoreena eläkeläisenä aloitettu opiskeluharrastus ja ote oppimiseen ja tekemiseen muuttuu vääjäämättä iän karttuessa. Tämä pitäisi pystyä kurssitarjonnassa ja ryhmien toiminnassa ja niiden pedagogiikassa ottamaan huomioon. Peruskoulun yläkoulun aikana oppilaissa tapahtuu valtaisa, nopea kehitys. Tämä koetaan myös niissä opiston ryhmissä, joita eläkeläiset suosivat – joskus tosin käänteisenä. Tutkitusti moni taiteilija ja taitaja elää luovuuspyrähdyksen 80 ikävuoden vaiheilla. Tämä näkyy myös opistojen piireissä. Tuotteliaisuus, uteliaisuus, ahaa-elämysten himo ajaa monia kurssilaisiamme. Toisaalta opettajantyössä opistossa on kasvettava myös kohtaamaan opiskelijoiden muistiongelmat, omaishoitajien elämäntilanteet, ryhmän jäsenen poismeno ja sen aiheuttama kriisi yhteen hitsautuneessa tiimissä.

Joulu lähestyy, joulun tunnelmat, valot, musiikki ja tuoksut vallitsevat tajuntaa. Juuri nyt mielessä soi kaunis pyhiinvaeltajien hymni Maa on niin kaunis. Sen toinen säkeistö alkaa sanoilla ”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan.” Vaasa 400-piiristä on sen kahdenkymmenen toimintavuoden aikana jo moni lähtenyt tuonilmaisiin. Toimin itse piirin vetäjänä sen ensimmäiset hieman yli kymmenen vuotta. Tein ryhmän toiminnasta ja pedagogiikasta myös oman opinnäytetyöni opettajan pedagogisia opintoja varten.

Historia, taidot, ajatukset ja ihmisyys siirtyvät ihmiseltä toiselle. Tekomme ja ajatuksemme luovat kulttuurimme. Tämä piiri on mukana kokonaisen opiston johtamisessa. Piiri opetti minua opettajana ja antoi eväitä uralleni. Miespolvi älköön vaipuko unholaan. Emme tunnusta ihmisten arvoa tai kunnioita heidän työtään pysymällä tallotuilla poluilla ja luutuneissa ajattelutavoissa. Nähdään mahdollisuuksia ja luodaan uusia maailmoja. Kuin sata vuotta sitten: sanoitetaan kansainvälinen unelma-Suomi, kirjoitetaan sille huima jatkotarina ja keksitään kansalaisopiston veroisia innovaatioita.

Vanha vuosi päättyy pian ja uusi alkaa, ja miten upeana: sata vuotta itsenäisyyttä, satakymmenen vuotta Vaasa-opistoa ja ajastaikoja monia muita, jo melkein 100 vuotta Kansalaisopistojen liittoa, tuhansia kasvutarinoita, miljoonia ideoita, unelmia ja visioita, sukupolvista seuraaviin.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n 2. varapuheenjohtaja

Kuva: Sami Pulkkinen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopisto luo kuntaan hyvinvointia

Tiedote. Julkaistu: 09.09.2016 klo 09:00
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL on Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2016 osastolla S.01 (2. krs.) kertomassa kansalaisopiston hyvinvointivaikutuksista ja muistuttamassa sen yhteiskunnalle tuottamista taloudellisista hyödyistä.

Alkuvuodesta 2016 ilmestynyt aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen (UEF) esitutkimus kansalaisopisto-opiskelun tuottamista taloudellisista hyödyistä osoittaa, että aikuisopiskelu kannattaa taloudellisesti sen lisäksi että se tuottaa uutta osaamista, hyvinvointia ja mielihyvää käyttäjilleen. Siksi kunnan kannattaa panostaa omaan kansalaisopistoonsa ja sen kehittämiseen. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen nauttii työstään enemmän ja jaksaa myös paremmin. Aktiivinen arki ja mahdollisuudet viikoittaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia erityisesti ikääntyvien osalta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämät tietoiskut järjestetään Tietokimarassa K-kerroksessa.

Kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin
Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto / Keskiviikkona 14.9.2016 klo 13.30 – 13.50

Kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa tuoreen esitutkimuksen mukaan opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, mm. yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samaan aikaan kun yksilön työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen paranee.
Raportti löytyy osoitteesta kansalaisopistot.fi/julkaisut.

Kansalaisopisto – kunnan aarrearkku
Rehtori Sannasirkku Autio, Vaasa-opisto / Torstaina 15.9.2016 klo 10.30 – 10.50

Kansalaisopisto on kunnan aarrearkku, jonka arvo on mittaamaton. Kansalaisopisto tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen kaikissa elämän vaiheissa. Opisto opettaa ja sivistää, edistää terveyttä ja tuottaa yhteisöllisyyttä. Sen kiistaton vahvuus on siinä, miten se kerää erilaisia ihmisiä yhteen erottelematta. Aarrearkun saumat vain valitettavasti repeilevät ja osa sisällöstä ja mahdollisuuksista on valumassa ulos – rahoitus on turvattava.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalais- ja työväenopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/kansalaisopisto-luo-kuntaan-hyvinvointia.html

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Opisto muuttaa – mikä muuttuu?

Vanha opistotalo jää taakse. Kuva: Mirja Tuomivirta

Vaasa-opisto muuttaa. Vuodesta 1987 Opistotalona toiminut komea funkislinna Maasillan korvassa on päätynyt Vaasan Talotoimen myytävien kiinteistöjen listalle. Liikenteellisesti keskeiseltä paikalta viiden kadun risteyksestä muutetaan kylläkin keskustan sisällä, mutta pitkän ankean kadun varteen Raastuvankadulle. Raastupaakaan ei kadulla enää ole.

Vajaa kolmekymmentä vuotta sitten työväenopisto muutti Keskuskoululta osoitteesta Raastuvankatu 27 Pitkänlahdenkadulle SOK:lta ostettuun toimitaloon. Se oli kaupungin lahja 80-vuotiaalle opistolle. Opiston täyttäessä sata vuotta vuonna 2007 hankalasti hahmotettavan Pitkänlahdenkadun jatkeen asemakaavassa vahvistettu uusi nimi Opistokatu otettiin juhlavin menoin käyttöön. Kadun vihki käyttöönsä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman sekä opiston nuorin ja vanhin opiskelija, joiden ikäero oli 85 vuotta. Opistokadun ykkönen on ensi syksystä alkaen Raastuvankadun 31.

Vaasa-opiston toiminta jatkuu osoitteessa Raastuvankatu 31. Kuva: Mirja Tuomivirta

Omana rehtoriaikanani vuodesta 2005 alkaen Opistotalossa on toteutettu mittavia korjauksia. Timanttipora on laulanut työn taustana. Vesikatot on purettu ja rakennettu, julkisivut kuorittu ja rapattu, sisäpihan hevospihan kansirakenteet ja sadevesijärjestelmä uusittu, lattiapinnoitteita vaihdettu. Viimeisimpänä toteutettiin valtaisa remontti, jossa Kuula-opistolta vapautuneet tilat kunnostettiin runkoa myöten Vaasa-opiston käyttöön. Sisään näihin tiloihin muutettiin vuonna 2014, osin aivan loppuvuodesta.

Kaikki tämä on tuottanut uskomattoman määrän pölyä, likaa, meteliä ja epämukavuutta, mutta niitä on siedetty, kun on tiedetty, että tilat tulevat kerta kerralta terveemmiksi ja käyttökelpoisemmiksi. Kaupunki ja kiinteistöyhtiö ovat panostaneet, mikä on koettu huolenpitona omaisuudesta, mutta myös toiminnan ja asiakkaiden arvostuksena.

Miksi koko hommaan nyt ryhdyttiin? Säästösyistä. Lähtökohtana on, että opisto ei muuta nykyistä huonompiin tiloihin. Toiminnallemme on kova kysyntä, ja on tutkittua, että opiston kurssit vaikuttavat kaupunkilaisten hyvinvointiin voimakkaasti. Opisto sykkii elämää aamusta iltaan. Vaikka koko toiminta pyyhkäistäisiin pois, ei sillä saavutettaisi edes pientä osaa sivistystoimen saati kaupunkikonsernin säästötavoitteista. Ratkaisu vie meidät lähtöruutuun: Keskuskoulu vuokraa yhden kerroksen Raastuvankadun koulutalosta koulun peruskorjauksen ajaksi. Opiston toiminta hajoaa: ylpeydenaiheemme teknisen työn opetustilat menetetään, eikä korvaavaa paikkaa vielä tunneta.

Onko tässä järkeä? On. Kaupunki tiivistää toimintojaan ja palveluverkkoaan. Samalla meille sivistystoimijoille tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella omia toimintojamme, kehitellä synergioita, astua ulos norsunluutorneistamme. Muutossa karisee vanhaa pölyä niin rojuista kuin toimintatavoista. Uusiin tiloihin on kiva suunnitella uusia toimintatapoja kierrätyksestä viestintään opastejärjestelmineen, porinapaikkoineen, yhdessä naapureiden kanssa.

Iso, mutta ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista haasteista on, miten siirtää modernin funkistalon letkeän urbaani tunnelma uusrenessanssia edustavaan kivikouluun, jonka pitkät käytävät ja raskaat ovet on luotu oppilasjoukkojen hallitsemiseen, kurinpitoon, jolla raaoista lapsimurikoista hiotaan hohtavia yhteiskunnan timantteja. Meidän opistossa työtätekevien on pantava itsemme kuriin: unohdettava turhautuneisuus ja luodattava tulevaa – yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaniemme kanssa.  Viisaus voi löytyä Opistotalon ulkopuolelta – ympärillämmehän on timantteja.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Onko tämä Isokyrö?

Vaasa-opiston vuotuista suunnittelupäivää vietettiin Ikolan koululla.

Vaasa-opiston vuotuista suunnittelupäivää vietettiin Ikolan koululla.

Tänä aamuna herätessä oli vaihteeksi maa valkoinen. Jopa viisivuotias kuopukseni oli järkyttynyt mahdollisuudesta lumileikkien revanssiin kevään jo kertaalleen alettua lämmittää Pohjanmaan lakeuksien aavoja aukeita. Minua taas alkoi jännittää matka kimppakyydeillä Isoonkyröön, jonne Vaasa-opiston henkilökunnan oli määrä lähteä vuotuista suunnittelupäivää viettämään. Kokemus talven mittaan on osoittanut, että aamuisin ajokaista sisämaasta Vaasaan on sula, kun taas täältä ajorata Kyrönmaalle on melko neitseellinen – siis räntäaamuna kesärenkaille kelvoton. Taisipa jännittää päivä muutenkin.

Vaasa-opiston toiminta-alue laajeni viime elokuun 1. päivä Kyrönmaalle. Kaupunkiopisto jalkautui maalle. Nuorisoseura-aatteen syntypaikka Laihia, historiallisen Pohjankyrön pitäjän komea keskus Isokyrö, piskuinen Vähäkyrö, joka kuntana on enää muisto ja nyt kaupunginosa Vaasassa: kolme erilaista kuntaa paikalliskulttuureineen ovat olleet morsiamina korskealle kosijalle, jollaiseksi Vaasaa voi hyvällä syyllä kutsua. Vai miltä kuulostaa Vaasan kaupungin strategianmukainen luonnehdinta itsestään: suvaitseva kaksi- ja monikielisen kulttuurin ja koulutuksen keskus, joka on myös historiallinen ja kulttuurinen maakuntakeskus?

Päivän aikana puitiin päättymässä olevaa ensimmäistä yhteiselon työvuotta: arvioitiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista, pohdittiin tulevaisuuden haasteita, taloutta, pedagogisia ratkaisuja, tarjonnan tuotteistamista, brandi-imagoa, viestintää, lukuvuositeemaa: suomalaisen kansalaisopiston kehittämisarjen tuttua eloonjäämisoppia – täyttä asiaa. Suut vuoroin vaahtosivat ja kuivuivat, silmät kostuivat – naurun kyynelistä, onneksi.

Kiteytys päivälle, ensi lukuvuoden tärkein tavoite, tuli lopuksi “kyrölääsestä” suusta: eikö voitaisi tulla tutuiksi kunnolla? Laihia on melkein kiinni Vaasassa, mutta moni isokyröläinen ei kuulemma uskalla lähteä Vaasaan edes ostoksille, vaan valitsee mieluummin Seinäjoen – matkaa molempiin kaupunkeihin on suunnilleen saman verran. Osa tuntiopettajista kuulemma jännitti ennen lukuvuoden alkua, pajattaisivatko Vaasa-opiston suunnittelijaopettajat vain ruotsia. Miten tällaisessa kulttuurissa elävät voisivat samaistua Vaasa-opistoon? Karrikoinnissa lienee totta toinen puoli. Tuttuudesta kasvaa luottamus -kieltämättä avainasia niin opiston asiakkaiden kuin opettajienkin kannalta.

Lukuvuoden 2015-2016 teemaksi valittiin Yhdessä, rinnakkain. Morsiamet ovat asettuneet taloksi, arkea jakamaan.

Aamuisella matkalla Isoonkyröön autokuntamme poimi yhden opettajistamme kyytiin eräältä Vaasan itäiseltä omakotialueelta. En viitsinyt perillä kertoa, että auton pysähtyessä pihaan takapenkiltä kuului yhden maisterin viaton kysymys: “Onko tämä Isokyrö?” Ja olipa siellä Isossakyrössä opistotalon pihaan kääntyessä sattunut yksi ojaanajokin. Syynä ei ollut lumi eikä liukkaus vaan oudon tilanteen aikaansaama hämmennys: vuosikymmeniseen työpaikkaansa saapuva opettaja oli häkeltynyt nähdessään pihassa mieshenkilöitä, vaasalaisia.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n 2. varapuheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail