sivistys

Blogi: Kansalaisopisto sivistää hyvän elämän pääkaupungissa

Kuopion kaupunki on ottanut rohkean tavoitteen uudessa strategiassaan: olemme hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä (ehkäpä jo matkan varrellakin). Tähän tavoitteeseen päästäksemme toimimme avoimesti, innostavasti, yhdessä ja asukasta varten. Hyvän elämän pääkaupunki korostaa terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta kaikessa toiminnassa. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta, Kuntarating-tutkimuksen mukaan Kuopiossa asuvat v. 2017 Suomen 20 suurimman kaupungin tyytyväisimmät asukkaat.

Että ihmisen ois hyvä olla!

Mitä se hyvä elämä sitten on? Monille se voi tarkoittaa vaikkapa hyviä harrastusmahdollisuuksia tai ylipäänsä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Perinteisesti tätä tehtävää ovat hoitaneet mm. kansalaisopistot. Pystyvätkö opistot vastaamaan tähän haasteeseen myös tulevaisuudessa? Kansalaisopiston rooli tulevaisuuden kunnassa on varmasti edelleenkin toimia elinikäisen oppimisen mahdollistajana, mutta rinnalle tähän nousee esim. edellytysten luominen paikalliselle ja alueelliselle osallisuudelle.  Toiminnallamme vahvistamme yhteisöllisyyttä ja vähennämme syrjäytymisriskiä olemalla kumppani monille eri tahoille. Näin edistämme parhaiten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, hyvää elämää kaiken kaikkiaan.

Ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen

Kunnat ovat lähtökohtaisesti ihmisten näköisiä paikkoja, joissa paikallisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan kaupunkien paremmuus mitataan niiden kyvyssä luoda ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Keskeisessä roolissa tässä tehtävässä hän näkee kansalaisopistot, kirjastot ja museot. Tähän ajatukseen on varsin helppo yhtyä, onhan yli satavuotisen historian ajan opistojen toimintatapana ollut juuri ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen! Opetus on pääosin ryhmäopetusta, ei pääsykokeita ja kurssimaksut ovat varsin kohtuullisia. Näin on syntynyt luonnollisesti hyvin erilaisten ihmisten kohtaamispaikkoja. Yhdistävä tekijä opiskelijoilla on ainoastaan itsensä omaehtoinen kehittäminen ja kiinnostus opetettavaan aiheeseen. Tällainen sivistystyö pitää sisällään usein myös omien ennakkoluulojen kohtaamista, mitä parhainta sivistystä siis!

Sivistystyötä riittää vielä

Hyvään elämään kuuluu tulevaisuudessakin varmasti myös sivistys. Laajasti ajateltunahan sivistyksellä tarkoitetaan tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi ennen kaikkea ihmisen kykyä ja halua käyttää näitä taitoja myös lähiympäristönsä parhaaksi. Tämän päivän sivistykseen pitäisi kuulua itseisarvoisesti taito kohdata eri mieltä olevia ihmisiä ja toimia yhdessä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Tässä valitettavasti taitaa riittää sivistystyötä vielä useiksi vuosiksi. Sivistys ei ole tila vaan elinikäinen prosessi, johon hyvän elämän pääkaupungissa annetaan hyvät puitteet. Kansalaisopistoilla on tärkeä tehtävä olla tuottamassa näitä mahdollisuuksia sivistyneeksi kasvamisen prosessiin!

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Uusia alkuja, syksyn satoa ja varautumista tulevaan

Mikähän ominaisuus tämä ihmisessä on kun henkilökohtaisten akkujen lataamisen ja valoisan kesäkauden jälkeen sormet suorastaan syyhyävät ja silmät hakevat jotakin uutta ja kiinnostavaa tekemistä niin henkisesti kuin fyysisestikin? Huomaan omakohtaisesti esimerkiksi valikoivani lähiseudun liikuntaharrastustarjonnasta lajia, joka saisi kaltaiseni liikuntaan vihkiytymättömän löytämään toiminnan, joka koukuttaisi ja saisi liikuntaharrastuksen jatkumaan alkua pidempään. Siihen tarvitsisi mukaan toisia samanmoisia. Opiston johtokunnassa meillä olikin puhetta liikkumattomien ja liikuntaa osaamattomien omasta ryhmästä. Ryhmästä jonne saisi tulla juuri sellaisena kuin on ja sellaisin vermein varustautuneena kun sattuisi omistamaan.

Niinpä, mikä estää, ei niin mikään!

Suorastaan intoudun tällaisissa tapauksissa puhumaan kansalaisopistotoiminnan vahvuuksista, vahvuuksista, jotka ovat samalla toiminnan ominaispiirteitä. Mikä olisikaan kätevämpää kun taho, joka on joustava, lähestyttävä ja läheinen ja kaiken lisäksi edullinen. Taho, joka järjestää ihmisenkokoisia palveluita ihmiseltä toiselle ihmistä itseään kuullen ja osallistaen. Tätä syksyn satoa on nähtävissä runsaana ja laadullisesti kestävänä kurssitarjontana opistoissa eri puolilla Suomea.

Luin kesälomallani tutkimuksia yksinäisyyden haitallisista vaikutuksista. Luvut pysäyttivät. Joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä silloin tällöin. Joka kymmenes ihminen Suomessa on usein  ja joka kahdeskymmenes on jatkuvasti yksin. Yksinäisyys nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa 45 prosentilla. Huomattava ylipaino nostaa riskiä 20 prosentilla ja alkoholin liikakäyttö 30 prosentilla. Edellä mainitut ei-toivotut ilmiöt kietoutuvat lisäksi toisiinsa. Luvut ovat sellaisia, joihin meillä ei sen enempää inhimillisistä syistä kun kansanterveydellisestikään yksinkertaisesti ole varaa. Olen aivan varma siitä, että omalta osaltaan laadukas, hyvin suunniteltu ja toteutettu kansalaisopiston kurssitarjonta voi pienentää kaikkia noita lukuja ja näin edistää terveyttä, jaksamista ja hyvää oloa.

Kansalais- ja työväenopistot ovat vuodesta 1899, jolloin Tampereelle perustettiin ensimmäinen kansalaisopisto, toimineet sivistyksen, osallisuuden, osaamisen ja tasa-arvoisuuden kasvualustana.

Missio, joka silloin opistotoiminnalle määrittyi, ei ole menettänyt painoarvoaan vähäisessäkään määrin. Näen tulevaisuuden kunnan yhteydessä käydyn keskustelun ja opistokentän tulevaisuuden tehtävän kauniisti kulkevan käsi kädessä. Tulevaisuuden kunnan vaihtoehdoiksi on hahmoteltu mm. elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooleja. Kaikki sellaisia kunnan rooleja, joiden rakennusaineena opistotoiminta luontaisesti voi olla. Tästä on hyvä yhdessä jatkaa.

Marja Lehtonen
Suomenselän kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Mikä merkitys kansalaisopistolla on? Kansalaisopistot.fi kertoo vastauksen

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2016 klo 10:13
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Miksi suomalaiset ilmoittautuvat vuodesta toiseen kansalaisopiston kurssille?
Miksi osa kansalaisopistoista on nimeltään työväenopistoja?
Mikä merkitys kansalaisopistolla on uuteen kaupunkiin tai maahan muuttaneelle?

Uudistunut Kansalaisopistot.fi-sivusto on avattu. Vuoden 2017 ajan sivustolla keskitytään Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansalais- ja työväenopistojen merkitykseen suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa ennen ja nyt.

Sivustolla julkaistaan niin opiskelijoiden, työntekijöiden kuin päättäjienkin kirjoituksia ja haastatteluja, jotka valottavat kansalaisopistotoiminnan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Videoilla pääsevät ääneen myös kansanedustajat. Läpileikkaukseen kansalaisopistotoiminnan historiasta voi tutustua aikajanan muodossa. Valokuvagalleriaan on puolestaan kerätty paljon muistoja opistoista yli sadan vuoden ajalta sekä nykyopiskelijoiden tunnelmapaloja sosiaalisesta mediasta.

Kansalais- ja työväenopistot ovat tarjonneet suomalaisille tarpeellisia tietoja ja taitoja yhtäjaksoisesti jo lähes 120 vuotta. Ensimmäiset opistot syntyivät työväen sivistystarpeeseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Tänä päivänä Suomen 184 kansalais- ja työväenopistossa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu noin 650 000 kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalaisopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä ja tärkeitä elementtejä tulevaisuuden sivistyskuntaa rakennettaessa.

Kansalaisopistot.fi-sivustollle on myös kerätty paljon perustietoa kansalaisopisto-opiskelusta sekä kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot. Sivusto päivittyy jatkuvasti uusilla kirjoituksilla ja valokuvilla, joita kerätään opistoilta ja kansalaisopisto-opiskelijoilta itseltään.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/mika-merkitys-kansalaisopistolla-on-kansalaisopistot.fi-kertoo-vastauksen.html

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail