suomi100

Kirjojen Suomi -oppimateriaali kansalaisopistoille julkaistu

Kirjojen Suomi © Yle / kuva: Marco Hyvärinen; grafiikka: Kirsi Kukkurainen

Kirjojen Suomi © Yle / kuva: Marco Hyvärinen; grafiikka: Kirsi Kukkurainen

Kirjojen Suomi on Ylen tuottama Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 suuri kirjallisuushanke. Hankkeessa käsitellään vuoden 2017 aikana yli sata Ylen kirjallisuustoimittajien valitsemaa kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Juhlavuoden 2017 aikana Yle tarjoaa kaikille suomalaisille suuren määrän tv-ohjelmia, radio-ohjelmia, podcasteja sekä nettisivuston osoitteessa www.yle.fi/kirjojensuomi.

Kirjojen Suomi kertoo, millainen Suomi kotimaisesta kaunokirjallisuudesta välittyy sadan vuoden ajalta ja miten maamme on muuttunut aikojen saatossa. Kirjojen Suomi yllyttää suomalaisia lukemaan lisää kaunokirjallisuutta.

Kansalaisopistojen kirjallisuuspiirien ja muiden kirjallisuuskurssien oppimateriaaliksi on nyt saatavilla Kirjojen Suomi -hankkeen kirjoihin liittyviä kirjallisuustehtäviä. Tehtävät tarjoavat ideoita aikuisten kirjallisuuden opetuksen suunnitteluun. Materiaali sisältää mm. vertailevia sekä keskustelu-, kirjoitus- ja media-aiheisia tehtäviä, jotka antavat ajatuksia siihen, kuinka kirjallisuuden opetus voi olla muutakin kuin lukemista ja lukukokemuksista keskustelua. Vaikka materiaali on laadittu erityisesti Suomen 100-vuotisjuhlavuotta ajatellen, mikään ei toki estä käyttämästä sitä opetuksessa myös juhlavuoden jälkeen.

Oppimateriaalin on tuottanut Kansalaisopistojen liitto KoL ja sen on valmistanut Helsingin työväenopiston suunnittelijaopettaja, tietokirjailija Päivi Hytönen (paivi.k.hytonen@hel.fi, 040 336 1092). Tehtäviä saa vapaasti hyödyntää ja levittää osina tai kokonaisuutena kansalaisopistojen kirjallisuuden opetuksessa, kunhan tekijän nimi mainitaan. Materiaalin julkaisu tai käyttö kaupallisissa tarkoituksissa on kielletty.

Kirjalista sekä kuvaus kustakin Kirjojen Suomi -hankkeen 101 kirjasta löytyy Ylen verkkosivuilta osoitteesta http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/valitsimme-kirjan-jokaiselta-itsenaisyyden-vuodelta-minkalainen-kuva-suomesta. Suurin osa kirjoista on myös digitoitu Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Linkit digikirjoihin löytyvät kunkin kirjan kohdalta erikseen.

Kirjojen Suomi -hankkeeseen liittyvät kirjallisuustehtävät kansalaisopistoille löytyvät täältä.

Lukemisen ja kirjallisuuden opettamisen iloa!

Lisätiedot:
projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Koko Suomi kiittää

Koko Suomi kiittää on Suomi100-hanke, jonka tavoitteena on, että mahdollisimman monessa Suomen kunnassa järjestetään hyvinvoinnin rakentajasukupolvelle tapahtuma, jonka pääteemana on kiitollinen yhdessäolo. Tapahtuman järjestäjänä voit muokata tapahtumasta omanlaisesi. Se voi olla perinteinen juhla laulu- ja musiikkiesityksineen, tai vaikkapa iltapäivätanssit, konsertti, kesäinen pihajuhla tai rollaattori-rieha torilla tai palvelutalon pihapiirissä. Tärkeintä on, että tapahtuman järjestäjänä osoitat arvostusta ja kiitollisuutta oman kotikuntasi ikääntyneille asukkaille. He ovat rakentaneet isänmaatamme ja nykyistä hyvinvointiamme vuosikymmenten ajan, siksi he ovat juhlansa ansainneet.

Hanketta koordinoi Siskot ja Simot ry, joka järjestää pop up -tyyppistä vapaaehtoistoimintaa vanhusten parissa. Kansalaisopistojen liitto on yksi hankkeen kumppaneista.

Kansalaisopistot voivat lähteä mukaan hankkeeseen järjestämällä omia tapahtumia ja kannustamalla, innostamalla ja haastamalla myös muita mukaan! Hankkeen sivuilta löytyy vinkkejä tempauksen järjestelyihin ja viestintään. Välitetään yhdessä eri sukupolvien kiitos ja järjestetään vanhuksille elämyksiä Suomi 100 -juhlavuoden hengessä. Osoitetaan kiitollisuutemme teoilla. Näytetään, kuinka koko Suomi kiittää!

Hankkeen verkkosivut osoitteessa www.kokosuomikiittaa.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaiskeskustelu Suomen tulevaisuudesta

Suomalaisella yhteiskunnalla on edessään suuria muutoksia. Tänään tekemillämme ratkaisuilla on merkitystä siihen, mitä seuraavan sadan vuoden aikana tapahtuu. Suomi tarvitsee laajaa kansalaiskeskustelua siitä, miten tulevaisuus luodaan ja kuinka kaikki yhteiskunnan jäsenet pääsevät työhön mukaan. Millainen on Suomi vuonna 2117? Tähän haetaan vastausta 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeessa.

Hanketta koordinoi Kansanvalistusseura, ja sen toteuttamisessa on mukana kymmeniä kansalaisjärjestöjä ja kansalaisopistoja kaikista maakunnista sekä ulkomailta. Kansalaisopistojen liitto on yksi hankkeen pääkumppaneista. 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hanke on mukana Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmassa.

Ensimmäiset askeleet otetaan keväällä 2017 ympäri Suomen järjestettävissä kansalaiskeskusteluissa, joissa monitaustaiset ihmiset pohtivat yhdessä, miten jokainen saadaan pysymään kehityksessä mukana ja kuinka esimerkiksi teknologia muokkaa arkeamme.

Kevään mittaan keskustelu siirtyy verkkoon. Kansalaiskeskusteluista koostettuja väittämiä ja ratkaisuehdotuksia voi kuka tahansa kehittää ja äänestää Suomen paremman tulevaisuuden edistämiseksi.

Verkko- ja kansalaiskeskusteluista saadut ideat luovutetaan nuorille, jotka tekevät lopullisen päätöksen siitä, mitkä ovat Suomen sata askelta tulevaisuuteen. He esittelevät ratkaisunsa valitsemallaan työmenetelmällä, esimerkiksi taidenäyttelyn, näytelmän, paneelin tai osallistavan työpajan muodossa.

Yhdessä valmistelemamme 100 askelta kootaan yhteen ja luovutetaan keskustelupaikkakuntien ja koko maan poliittisille päätöksentekijöille. Hankkeessa tuotettava aineisto on kenen tahansa jatkotyöstettävissä.

 

Lisätietoa hankkeesta:100askelta_logo

www.100askelta.fi

Anne Tastula
anne.tastula@kvs.fi
+358 40 152 3830

 

Lisätietoa World Cafe -menetelmästä:

World Cafe -opas, Setlementtiliitto

World Cafe -opastusvideo, Noora Karumaa (100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeen aloitusseminaarista 22.8.2016)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Juhlavuoden kynnyksellä

sini2016

99-vuotispäivänä ”työn” ääressä opiston keramiikkaluokassa keväällä 2016. Oik. syntymäpäiväsankari Helena Era, onnittelemassa Sini Louhivuori

Suomen juhlavuotta odotetaan ja tapahtumia suunnitellaan innokkaasti ympäri maata. Satavuotiaan Suomen tulisi näkyä ja kuulua maan joka kolkassa Hangosta Petsamoon – olisihan upeaa, jos jokainen suomalainen pääsisi osalliseksi juhlintaan jollakin tavalla osallistumalla, kuuntelemalla, tekemällä tai kokemalla.

Kansalaisopistoilla on mahdollisuus marssia kansalaisten tavoittamisen eturintamassa, koska opistotoiminta ulottuu maamme jokaiseen kuntaan. Ei varmasti löydy kansalaisopistoa, jossa ei huomioitaisi juhlavuotta millään tavalla. Suunnittelu voi tapahtua joko pienimuotoisesti opiston kurssi- tai yleisötilaisuuksien teemoittamisessa, viestinnällisin, vaikka sinivalkoisin värein tai suuremmin ja näkyvämmin virallisen Suomi100 -tunnuksen alla. Ideoita riittää ja vielä ehtii hypätä Suomi100-junaan. Edellisessä KoL:n jäsentiedotteessa oli herkullinen valikoima vaihtoehtoja opistoille.

Täällä Jyväskylässä tartuttiin erityisesti Kansanvalistusseuran ja KoL:n tarjoamaan hankkeeseen Sata askelta Suomen tulevaisuuteen. Sen tavoitteena on saada kansalaisten ääni kuuluville Suomen jokaisessa maakunnassa. Kansalaiset saavat mahdollisuuden hakea vastauksia kolmeen ennalta asetettuun kysymykseen, jotka liittyvät tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.  Keskustelut käydään ja vastaukset kootaan World Café -menetelmällä, joka on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi saada erilaisista taustoista tulevia ja eri-ikäisiä ihmisiä yhteen niin, että jokaisen ääni kuuluu. Kunpa keskusteluihin saataisiin mahdollisimman laaja edustus tasaisesti eri puolilta maata – koko Suomi saisi sanoa sanansa maamme tulevaisuudesta!

Suomen lisäksi 100-vuotisjuhlia vietetään lähikuukausina joissakin kansalaisopistoissakin, esimerkkeinä Rauma ja Kuopio. Jyväskylän kansalaisopistolla on vielä hieman matkaa siihen ikään vaikka yli kahdeksankymppinen jo onkin. Sen sijaan olemme ylpeitä opiskelijastamme, joka aloitti opinnot Jyväskylän kansalaisopistossa vuonna 1937 ja opiskelee innokkaasti edelleen. Hänessä kiteytyy elinikäisen oppimisen malli ja merkitys. Olisi kiinnostavaa kuulla, löytyykö muista kansalaisopistoista sadan vuoden ikää lähestyviä opiskelijoita. Jos näin on, lähettäkääpä viestiä tänne Jyväskylään. Mielelläni kokoaisin tilastoa tuosta opiskelijaikäluokasta. Eiköhän mediakin kiinnostuisi viestistä, kuinka ainutlaatuisia ympäristöjä kansalaisopistot ovat myös ikäihmisille. Hyvältä kurssilta ja tutuksi tulleesta harrastusporukasta ei yksinkertaisesti voi jäädä pois!

Onnellista juhlavuoden odotusta kaikkiin Suomen kansalaisopistoihin!

Teksti ja kuva: Sini Louhivuori, Jyväskylän kansalaisopiston rehtori

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Historia-aiheinen materiaalikeräys opistoille

suomi100Suomen 100-vuotisjuhlavuoden alku lähestyy. Juhlavuotta ajatellen Kansalaisopistot.fi-sivu laajenee ja esittelee vuoden 2017 ajan kansalais- ja työväenopistoja satavuotisen Suomen sivistystyön ytimessä.

Sivustolle tulevan historiamateriaalin avulla pyrimme tuomaan näkyväksi kansalaisopistotoiminnan merkityksen kautta aikain ja osana suomalaisen sivistysyhteiskunnan kehitystä. Samalla sivu toimii edelleen tuttuun tapaan tiedotuskanavana kansalaisopistojen tarjoamista matalan kynnyksen opiskelumahdollisuuksista.

Sivuston sisältöjä varten pyydämme nyt apua teiltä, opistot ympäri maan. Otamme mielellämme vastaan kaikenlaista materiaalia niin opiston nykyisestä kuin menneestäkin toiminnasta. Lisäksi hyödynnämme jo aiemmin kerättyjä oppimistarinoita ja kurssikokemuksia, joita saa mielellään yhä toimittaa meille. Pyrimme myös pienimuotoisesti haastattelemaan (tai pyytämään teitä haastattelemaan) eri vuosikymmenillä syntyneitä opiston opiskelijoita, mihin luonnollisesti tarvitsemme myös teidän apuanne.

jarjestyssaannot_riihimaki_1929

Riihimäen kansalaisopiston järjestyssäännöt vuodelta 1929. Julkaistu Kaarlo Koskimiehen teoksessa Sadan vuoden yhteisyys (KTOL 1999).

Minkälaista materiaalia tarkalleen ottaen kerätään?

  •  Vanhoja valokuvia opiston toiminnasta & valokuvia nykytoiminnasta
  •  Vanhoja opinto-ohjelmia eri vuosikymmeniltä
  •  Opistojen historiateoksia – oletteko täyttäneet juuri pyöreitä vuosia ja keränneet opiston historiaa kansien väliin? Löytyykö teiltä vielä ylimääräisenä vanhempia historiateoksia, joita liitosta välttämättä ei?
  •  Opistojen vanhoja vuosikertomuksia tms.
  •  Kurssikokemuksia ja oppimistarinoita. Miksi opiston kursseilla on niin kivaa? Minkälaisia uusia taitoja teillä oppii? Opiskelijoille jaettava mainoslehtinen kirjoitusohjeineen löytyy täältä.
  •  Haastateltavat (tässä vaiheessa riittää tieto siitä, että tällaisia henkilöitä on tai saattaa olla)
    • 100-vuotiaat tai tätä ikää lähestyvät opiskelijat
    • Opistossa tällä hetkellä opiskelevat tai joskus opiskelleet julkisuuden henkilöt: poliitikot, muusikot, urheilijat, kirjailijat jne.
    • ”Superkäyttäjät” – Kuka käy opistossa suurimman määrän kursseja vuodessa? Kuka on ollut tuttu näky opiston käytävillä jo vuosikausia?
    • Eri vuosikymmenillä syntyneet opiskelijat, kaipaamme henkilöitä vauvasta vaariin eli 2010-luvulta 1910-luvulle asti (riittää tieto siitä, että opiston on mahdollista etsiä tällaisia henkilöitä)
  • Mitä tahansa mielenkiintoista materiaalia opiston nykyisestä tai menneestä toiminnasta. Itsekin saa haastatella tai kirjoittaa. Ehdota ideaa rohkeasti! 🙂


Miten toimitamme materiaalin teille? Entä jos emme voi lähettää materiaalia postitse ja meillä ei ole mahdollisuuksia aineiston digitointiin? Ja nyt syyslukukauden käynnistyessä on muutenkin kamala kiire.

Ei hätää, ratkaistaan ongelma yhdessä. Jos tiedät jo, minkälaista materiaalia teiltä löytyy, voit vastata verkkolomakkeeseen ja otamme yhteyttä alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen pohditaan yhdessä mahdollisuuksia ja sopivaa ajankohtaa materiaalin toimitukseen.

Jos tällä hetkellä on paha syyskiire ja aikaa ei löydy materiaalin kartoittamiseen, voit vaikkapa lähettää sähköpostia (ks. yhteystiedot alla) ja kertoa kiinnostuksesta palata asiaan myöhemmin syksyllä.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan toimimaan sähköisesti. Mahdolliset alkuperäiskappaleet aineistosta palautetaan luonnollisesti opistolle takaisin. Aineiston luovuttaja vastaa siitä, että hänellä on oikeudet materiaalin eteenpäin luovuttamiseen KoL:n historiatyötä varten.

Pienellä panostuksella tässä olisi myös tarjolla helppo mahdollisuus kerätä opistolle hieman lisänäkyvyyttä. Mikään idea tai materiaali ei ole liian vähäinen, yhteyttä voit ottaa pienistäkin asioista.

Kiitos avustasi ja iloista syyslukukauden alkua!

Lisätiedot:
projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme: lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi tai 040 442 8621

historiakerays2

Turun suomenkielisen työväenopiston “maanantain kotitalousryhmä” 1950-luvulla. Kuva KoL:n Työväenopisto-lehdestä vuodelta 1958.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail