Vaasa-opisto

Tervetuloa Tammiseminaariin 25.‒26.1.2018

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Vaasaan 26.‒27.1.2018! Tilaisuus on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Tilaisuuden ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan vasta myöhemmin syksyllä, mutta voit halutessasi varata itsellesi jo hotellihuoneen.

OHJELMA
Julkaistaan myöhemmin.

ILMOITTAUTUMINEN
Avataan myöhemmin.

MAJOITUS
Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Original Sokos Hotel Vaakunasta (Rewell Center 101, 65100 Vaasa).

KoL:n kiintiön huonehinnat:

yhden hengen standardhuone  / 90 € / vrk
kahden hengen standardhuone / 105 € / vrk
yhden hengen superiorhuone / 105 € / vrk
kahden hengen superiorhuone / 120 € / vrk

Huonehintaan sisältyy runsas buffet-aamiainen, kuntosalin käyttö, hotelliasukkaiden saunavuoro, langaton internet ja alv. Hinta kerryttää S-bonusta.

Tammiseminaarin majoituskiintiö koskee torstain ja perjantain välistä yötä 25.–26.6.2018. Lisäksi jo kokousta edeltävänä päivänä saapuvien seminaarivieraiden käyttöön on samaan hintaan varattu pieni määrä huoneita myös keskiviikon ja torstain väliseksi yöksi.

Jokainen seminaariedustajavaraa ja maksaa huoneen itse. Kiintiö on voimassa 17. joulukuuta 2017 asti, mihin mennessä kiintiöhintaiset huonevaraukset tulee tehdä. Tämän jälkeen hotellista voi tiedustella edelleen huoneita normaalin hinnaston mukaisesti.

Huonevaraukset tehdään netissä osoitteessa www.sokoshotels.fi varaustunnuksella BKOL. Huomioithan, että Vaasassa on kaksi S-ryhmän hotellia (Vaakuna ja Royal Vaasa) ja KoL:n majoituskiintiö koskee Sokos Hotel Vaakunaa.

Tervetuloa Tammiseminaariin!

Lisätiedot:
projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Miespolvet vaipuvat unholaan?

Saimme Vaasa-opistolla äskettäin vastaanottaa suruviestin: opiston pitkäaikainen rehtori Kaarlo Koskimies on poissa. Kaarlo oli legendaarinen vaikuttajapersoona kotikaupungissaan ja opistossa. Kaarlo tutki, toimi, saattoi ihmisiä yhteen. Kaupungin historiatoimikunnan mukana hän oli keskeisesti vaikuttamassa kaupungin historiankirjoitukseen, ympäristöseuralaisena hän otti kantaa kaavoituspolitiikkaan, kehitysmaaseuran aktiivina hänet tunnettiin vuotuisen Mahdollisuuksien torin priimusmoottorina. Hän johti matkoja ja huolehti päämäärään monia hankaliakin projekteja. Kaarlo oli luottomies, vielä 86-vuotiaanakin.

Vaasa-opistossa vuodesta 1996 alkaen toiminut Vaasa-piiri julkaisi viime talvena viimeisimmän teoksensa Vaasa ja Meri – Vasa och havet. Piirin keski-ikä on 82 vuotta. Teos oli piirin seitsemäs, ja erityisesti kolme viimeistä on ollut myyntimenestyksiä. Draamantajuinen kirjoittaja Kaarlo Koskimies oli yksi maineikkaan ryhmän aktiiveista. Tutkimus- ja kirjoitustyö ovat aikaa vievä harrastus eikä kirjan kokoaminen ja käännättäminenkään onnistu pika-aikataululla. Viimeisen kirjan synnyttäminen vei ryhmältä entistäkin enemmän aikaa: keskimääräinen työote ei aina totellut aikatauluja. Uhkauksensa mukaisesti piiri ei enää julkaise kirjoja, mutta se yhtä kaikki kokoontuu yhteisen mielenkiinnon kohteensa ympärille viikoittain.

Senioripedagogiikka on yksi viimeaikojen sivistyskeskustelun teemoista. Tuoreena eläkeläisenä aloitettu opiskeluharrastus ja ote oppimiseen ja tekemiseen muuttuu vääjäämättä iän karttuessa. Tämä pitäisi pystyä kurssitarjonnassa ja ryhmien toiminnassa ja niiden pedagogiikassa ottamaan huomioon. Peruskoulun yläkoulun aikana oppilaissa tapahtuu valtaisa, nopea kehitys. Tämä koetaan myös niissä opiston ryhmissä, joita eläkeläiset suosivat – joskus tosin käänteisenä. Tutkitusti moni taiteilija ja taitaja elää luovuuspyrähdyksen 80 ikävuoden vaiheilla. Tämä näkyy myös opistojen piireissä. Tuotteliaisuus, uteliaisuus, ahaa-elämysten himo ajaa monia kurssilaisiamme. Toisaalta opettajantyössä opistossa on kasvettava myös kohtaamaan opiskelijoiden muistiongelmat, omaishoitajien elämäntilanteet, ryhmän jäsenen poismeno ja sen aiheuttama kriisi yhteen hitsautuneessa tiimissä.

Joulu lähestyy, joulun tunnelmat, valot, musiikki ja tuoksut vallitsevat tajuntaa. Juuri nyt mielessä soi kaunis pyhiinvaeltajien hymni Maa on niin kaunis. Sen toinen säkeistö alkaa sanoilla ”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan.” Vaasa 400-piiristä on sen kahdenkymmenen toimintavuoden aikana jo moni lähtenyt tuonilmaisiin. Toimin itse piirin vetäjänä sen ensimmäiset hieman yli kymmenen vuotta. Tein ryhmän toiminnasta ja pedagogiikasta myös oman opinnäytetyöni opettajan pedagogisia opintoja varten.

Historia, taidot, ajatukset ja ihmisyys siirtyvät ihmiseltä toiselle. Tekomme ja ajatuksemme luovat kulttuurimme. Tämä piiri on mukana kokonaisen opiston johtamisessa. Piiri opetti minua opettajana ja antoi eväitä uralleni. Miespolvi älköön vaipuko unholaan. Emme tunnusta ihmisten arvoa tai kunnioita heidän työtään pysymällä tallotuilla poluilla ja luutuneissa ajattelutavoissa. Nähdään mahdollisuuksia ja luodaan uusia maailmoja. Kuin sata vuotta sitten: sanoitetaan kansainvälinen unelma-Suomi, kirjoitetaan sille huima jatkotarina ja keksitään kansalaisopiston veroisia innovaatioita.

Vanha vuosi päättyy pian ja uusi alkaa, ja miten upeana: sata vuotta itsenäisyyttä, satakymmenen vuotta Vaasa-opistoa ja ajastaikoja monia muita, jo melkein 100 vuotta Kansalaisopistojen liittoa, tuhansia kasvutarinoita, miljoonia ideoita, unelmia ja visioita, sukupolvista seuraaviin.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n 2. varapuheenjohtaja

Kuva: Sami Pulkkinen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Opisto muuttaa – mikä muuttuu?

Vanha opistotalo jää taakse. Kuva: Mirja Tuomivirta

Vaasa-opisto muuttaa. Vuodesta 1987 Opistotalona toiminut komea funkislinna Maasillan korvassa on päätynyt Vaasan Talotoimen myytävien kiinteistöjen listalle. Liikenteellisesti keskeiseltä paikalta viiden kadun risteyksestä muutetaan kylläkin keskustan sisällä, mutta pitkän ankean kadun varteen Raastuvankadulle. Raastupaakaan ei kadulla enää ole.

Vajaa kolmekymmentä vuotta sitten työväenopisto muutti Keskuskoululta osoitteesta Raastuvankatu 27 Pitkänlahdenkadulle SOK:lta ostettuun toimitaloon. Se oli kaupungin lahja 80-vuotiaalle opistolle. Opiston täyttäessä sata vuotta vuonna 2007 hankalasti hahmotettavan Pitkänlahdenkadun jatkeen asemakaavassa vahvistettu uusi nimi Opistokatu otettiin juhlavin menoin käyttöön. Kadun vihki käyttöönsä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman sekä opiston nuorin ja vanhin opiskelija, joiden ikäero oli 85 vuotta. Opistokadun ykkönen on ensi syksystä alkaen Raastuvankadun 31.

Vaasa-opiston toiminta jatkuu osoitteessa Raastuvankatu 31. Kuva: Mirja Tuomivirta

Omana rehtoriaikanani vuodesta 2005 alkaen Opistotalossa on toteutettu mittavia korjauksia. Timanttipora on laulanut työn taustana. Vesikatot on purettu ja rakennettu, julkisivut kuorittu ja rapattu, sisäpihan hevospihan kansirakenteet ja sadevesijärjestelmä uusittu, lattiapinnoitteita vaihdettu. Viimeisimpänä toteutettiin valtaisa remontti, jossa Kuula-opistolta vapautuneet tilat kunnostettiin runkoa myöten Vaasa-opiston käyttöön. Sisään näihin tiloihin muutettiin vuonna 2014, osin aivan loppuvuodesta.

Kaikki tämä on tuottanut uskomattoman määrän pölyä, likaa, meteliä ja epämukavuutta, mutta niitä on siedetty, kun on tiedetty, että tilat tulevat kerta kerralta terveemmiksi ja käyttökelpoisemmiksi. Kaupunki ja kiinteistöyhtiö ovat panostaneet, mikä on koettu huolenpitona omaisuudesta, mutta myös toiminnan ja asiakkaiden arvostuksena.

Miksi koko hommaan nyt ryhdyttiin? Säästösyistä. Lähtökohtana on, että opisto ei muuta nykyistä huonompiin tiloihin. Toiminnallemme on kova kysyntä, ja on tutkittua, että opiston kurssit vaikuttavat kaupunkilaisten hyvinvointiin voimakkaasti. Opisto sykkii elämää aamusta iltaan. Vaikka koko toiminta pyyhkäistäisiin pois, ei sillä saavutettaisi edes pientä osaa sivistystoimen saati kaupunkikonsernin säästötavoitteista. Ratkaisu vie meidät lähtöruutuun: Keskuskoulu vuokraa yhden kerroksen Raastuvankadun koulutalosta koulun peruskorjauksen ajaksi. Opiston toiminta hajoaa: ylpeydenaiheemme teknisen työn opetustilat menetetään, eikä korvaavaa paikkaa vielä tunneta.

Onko tässä järkeä? On. Kaupunki tiivistää toimintojaan ja palveluverkkoaan. Samalla meille sivistystoimijoille tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella omia toimintojamme, kehitellä synergioita, astua ulos norsunluutorneistamme. Muutossa karisee vanhaa pölyä niin rojuista kuin toimintatavoista. Uusiin tiloihin on kiva suunnitella uusia toimintatapoja kierrätyksestä viestintään opastejärjestelmineen, porinapaikkoineen, yhdessä naapureiden kanssa.

Iso, mutta ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista haasteista on, miten siirtää modernin funkistalon letkeän urbaani tunnelma uusrenessanssia edustavaan kivikouluun, jonka pitkät käytävät ja raskaat ovet on luotu oppilasjoukkojen hallitsemiseen, kurinpitoon, jolla raaoista lapsimurikoista hiotaan hohtavia yhteiskunnan timantteja. Meidän opistossa työtätekevien on pantava itsemme kuriin: unohdettava turhautuneisuus ja luodattava tulevaa – yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaniemme kanssa.  Viisaus voi löytyä Opistotalon ulkopuolelta – ympärillämmehän on timantteja.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail