vapaa sivistystyö

Koko opiston henkilökunnan Kansalaisopistopäivä 15.6.2018

Kansalaisopistopäivä tulee taas! Helsingissä perjantaina 15.6. järjestettävä tapahtuma on avoin koko opiston henkilökunnalle, opistolaisyhdistysten aktiiveille sekä kuntapäättäjille. Tilaisuus on suunnattu oppilaitosjohdon lisäksi siis myös opetushenkilökunnalle sekä toimisto-, asiakaspalvelu- ja hallintohenkilökunnalle. Tule virittäytymään kesään ympäri Suomea tulevien kollegojen kanssa ja ota mukaan työkaverisikin!

Kansalaisopistopäivässä on luvassa mm. viimeisimpiä tuulia kansalaisopistokenttää koskevassa tutkimuksessa ja sivistyspolitiikassa sekä kesäisen rentoa menoa. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esitys meneillään olevasta tutkimuksesta käsittelee kansalaisopiston tuottamia hyvinvointivaikuksia ja sosiaalista pääomaa. Saamme vieraaksemme myös opetusministeri, kaupunginvaltuutettu Sanni Grahn-Laasosen, joka tekee katsauksen sivistyspolitiikan ajankohtaisuuksiin. Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen luotsaa katseemme kohti sivistyksen, oppimisen ja työn tulevaisuutta ja lisäksi pääsemme nauttimaan hieman komediahenkisestä kevennyksestä kätevien emäntien Minna Kivelän ja Annu Valosen johdolla.

Iltapäivällä on luvassa kollegaklinikka ja mahdollisuus vaihtaa ajatuksia opiston arjesta ja tulevaisuudesta. Kollegaklinikan yhteydessä järjestetään myös kuntapäättäjien sekä opistolaisyhdistysten tapaamiset.

Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Osallistuminen:

Kansalaisopistopäivä järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Suomen Liikemiesten Kauppaopiston auditoriossa (SLK-talo, Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki). Tilaisuus alkaa klo 9.30 aamukahveilla ja päivä päättyy viimeistään klo 16.15.

Kansalaisopistopäivän hinta KoL:n jäsenille ja jäsenopistojen henkilökunnalle on 60 € per henkilö pitäen sisällään ohjelmaan merkityt tarjoilut. Halutessaan osallistuja voi valita myös 70 € osallistumispaketin, joka pitää edellisten lisäksi sisällään myös Kansalaisopistot.fi-logolla varustetun t-paidan. Opistolaisyhdistysten edustajille Kansalaisopistopäivään osallistuminen kustantaa 40 € per henkilö. Ulkopuolisille osallistujille osallistumismaksu on 400 €.

Ilmoittautuminen:

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta viimeistään torstaina 7. kesäkuuta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan isommallakin porukalla! Kansalaisopistopäivät ovat suosittuja tilaisuuksia, varmistattehan siis paikkanne pikaisesti.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna (viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276)

Opetusministerin kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Uusi aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutus alkoi kansalaisopistoissa

Vuoden 2018 alusta lähtien kansalais- ja työväenopistoissa on voitu järjestää uudenlaista aikuisille maahanmuuttajille suunnattua lukutaitokoulutusta. Niin kutsuttuihin UMAKO-kursseihin (uusi maahanmuuttajakoulutus) sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille.

Lukutaitokoulutusuudistuksen taustalla on laajempi muutos, jossa aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja vapaan sivistystyön uudeksi koulutustehtäväksi.

Aiemmin aikuisten lukutaitokoulutuksen hankinnasta ja kilpailutuksesta vastasivat ELY-keskukset ja koulutus toteutettiin TE-palvelujen asiakkaille työvoimakoulutuksena. Nyt lukutaitokoulutusta järjestetään paitsi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset) myös osana aikuisten perusopetusta.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on suunnattu niille kotoutumisajalla oleville maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat joustavaa ja toiminnallista lukutaidon sekä suomen tai ruotsin kielen koulutusta ja joiden kotoutumissuunnitelmaan on kirjattu tarve lukutaitokoulutukseen. Koulutus pyrkii tavoittamaan ne maahanmuuttajat, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla.

Kajaanissa lukutaito-opiskelijat oppivat kansalaisopistossa myös puutarhanhoitoa ja kädentaitoja

Kaukametsän opistossa Kajaanissa opiston ensimmäinen UMAKO-lukutaitokurssi alkoi helmikuussa. Opetusta on 20 tuntia viikossa ja opiskelijoita tällä hetkellä 10. Kurssille otetaan edelleen tarpeen mukaan uusia opiskelijoita. Kurssilla opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa ja opetukseen kuuluu myös toiminnallisia osuuksia.

Kurssilla on kaksi opettajaa, joten toisen on mahdollista saattaa opiskelijoita yksittäin kansalaisopiston muille kursseille oppimaan lisätaitoja. Opiskelijat ovat toivoneet pääsevänsä esimerkiksi opiston tietotekniikka-, käsityö- ja kotitalouskursseille. Tarvittaessa lukutaitokurssin opettaja voi tulla avustamaan opiskelijaa taitoaineiden tunneilla muutamalla ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Toiminnallista oppia kurssilla on saatu myös puutarhanhoidosta. Opistolla kielikurssia käyvä puutarhuri on opettanut vapaaehtoisena lukutaitokurssin opiskelijoille vihannestaimien istutusta ja kasvattamista. Luokan ikkunoilta löytyy nyt rivi ruukkuja, joissa kasvaa mm. paprikaa. Kesällä opiston on tarkoitus hankkia ryhmän opiskelijoille puutarhapalsta, jonne kasvit voi istuttaa ja jossa niitä voi hoitaa kesän ajan, kun opisto on kiinni. Syksyllä lukutaitokoulutus taas jatkuu.

Opiskelijat lukutaitokursseille kahta eri reittiä

Osa kansalaisopistojen lukutaitokursseille osallistuvista on TE-palvelujen asiakkaita, osa ohjataan koulutukseen kunnan kautta. Jotta lukutaitokoulutusta tarvitseva maahanmuuttaja saadaan ohjatuksi hänelle sopivaan koulutukseen, paikallinen ja alueellinen yhteistyö opistojen ja TE-palvelujen sekä kunnan sosiaalitoimen välillä on ratkaisevan tärkeää.

Keskeistä on, että kursseja järjestävät opistot ja paikalliset TE-palvelut sekä kunnan sosiaalitoimi ovat säännöllisesti kontaktissa keskenään alueen koulutustarpeista: kansalaisopiston tulee tiedottaa TE-palveluita ja kuntaa järjestämistään kursseista ja TE-palveluiden on puolestaan oltava yhteydessä opistoon, kun lukutaitokoulutusta tarvitsevia asiakkaita on. TE-palvelut voivat myös ehdottaa oman alueensa kansalaisopistolle uusien kurssien järjestämistä kohderyhmän tarpeiden mukaan.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssilaiset ovat toistaiseksi kaikki TE-palveluiden asiakkaita.

– Paikallisen TE-toimiston asiantuntijan kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, kertoo opiston rehtori Aune Kariluoto.

– TE-toimisto kartoitti lukutaito-opetusta tarvitsevat, kotoutumisajalla olevat asiakkaansa ja ohjasi heidät opiston kurssille. Myös kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikön kanssa on käyty keskusteluja tulevasta opiskelijarekrytoinnista.

Lisäksi Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä vierailee joka toinen viikko kansalaisopistolla tapaamassa lukutaitokurssilaisia. Opiskelijat pyytävät usein opettajilta apua esimerkiksi Kelan päätösten tai muiden viranomaistahojen kirjeiden lukemiseen ja selittämiseen. Kutsumalla sosiaalityöntekijä paikan päälle turvataan opiskelijoiden tietosuojaa ja varmistetaan opetustyön keskeytyksetön sujuminen.

Joustavaa lukutaitokoulutusta eri taitotasoille ja kohderyhmille

Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää lukutaitokoulutusta eri laajuisina kursseina kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi kotivanhemmat, iäkkäät maahanmuuttajat, työssäkäyvät, sellaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, tai ne nuoret maahanmuuttajat, joiden elämäntilanteeseen kokopäiväopiskelu ei sovellu.

Lukutaitokoulutukseen pyritään saamaan erityisesti kotona lapsia hoitavia vanhempia. Vanhemman luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen osaamisen koheneminen kotouttaa koko perhettä ja koulutukseen osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Osaan kursseista lastenhoito on järjestetty oppituntien ajaksi esimerkiksi kunnan varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä, osaan lapsen voi ottaa tunnille mukaan. Kajaanin kaupunki on esimerkiksi järjestänyt nopealla aikataululla päiväkotipaikan lukutaitokurssin opiskelijan lapselle.

Lukutaitokoulutuksessa on tarjolla aiempaa enemmän opetusta, joka mahdollistaa joustavan ja osa-aikaisen opiskelun. Kursseja järjestetään alueellisesta tarpeesta riippuen eri opistoissa eri mittaisina. Opiskelijoiden eriävät lähtökohdat ja johtavat käytännössä siihen, että myös samassa opistossa voi olla tarvetta eri tasoiselle opetukselle ja opistossa järjestetään lukutaitokoulutusta alkavasta lukutaidosta funktionaaliseen lukutaitoon asti.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssin opiskelijat ovat työikäisiä ja useasta lähtömaasta. Osa ymmärtää suomenkielistä puhetta, osa on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aloitettiin alkeista.

Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi

Kansalaisopistojen liitto julkaisi alkuvuodesta 2018 lukutaitokoulutuksen tueksi suosituksen kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Suosituksen sisältö perustuu Opetushallituksen tuottamaan koko vapaan sivistystyön opetussuunnitelmasuositukseen. Suosituksessa esitellään uuden maahanmuuttajakoulutuksen keskeiset kohderyhmät sekä eri mittaisia koulutuksia ja niiden konkreettista sisältöä.

Teksti: Lilli Rasilainen
Kuva: Kaukametsän opisto

Lilli Rasilainen työskenteli Kansalaisopistojen liitossa maahanmuuttohankkeiden suunnittelijana syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

OKM: Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista julkaistu

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa 2017 selvityshankkeen Suomen nykyisen kielivarannon tilasta ja tasosta sekä kehittämistarpeista. Osana selvityshanketta 13.12. julkaistu Suomen kielivarannon tilaa ja kehittämistarpeita koskeva selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta suomalaisten kielitaitoa voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Selvitys toimii pohjana kansallisen kielistrategian laatimiselle. Se kattaa koko koulutusjärjestelmän ja sisältää osioita myös vapaasta sivistystyöstä.

Selvityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli kielikoulutuksessa on suuri, sillä pelkästään kansalaisopistoja on Suomessa 184 ja koulutusta järjestetään jokaisessa kunnassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 kielten opetusta annettiin kansalaisopistoissa lähes 390 000 tuntia (Vipusen mukaan 380 000 tuntia).

Selvitys kertoo, että kansalaisopistoissa vieraiden kielten opetustunnit ovat hieman vähentyneet, S2- ja R2-opetus sen sijaan lisääntynyt. Eniten opetettu vieras kieli on englanti, sitä seuraavat espanja, venäjä, italia, saksa ja ranska. Yhteensä opistojen opetusohjelmista löytyy 40 eri kieltä, joista yksittäisessä kansalaisopistossa opetetaan tyypillisesti noin kymmentä.

Selvityksessä kerrotaan, että vapaan sivistystyön parissa toimivilla opettajilla on lisääntyvä tarve täydennyskoulutukseen niin digitaidoissa ja uusien oppimismenetelmien hallinnassa kuin monikulttuurisissa ryhmissä toimimisen taidoissa. Vapaan sivistystyön opettajat kokevat kuitenkin jäävänsä katveeseen täydennyskoulutustarjonnassa. Päätoimisia kielten opettajia kansalaisopistoissaon yhä vähemmän, mikä tekee suunnitelmallisen kehittämisen vaikeaksi.

Selvityksen pohjalta on kerätty toimenpide-ehdotuksia Suomen kansallisen kielivarannon kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotukset sisältävät mainintoja mm. lukion ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyön selvittämisestä sekä vapaan sivistystyön roolin huomioimisesta kieliopintojen jatkumon varmistamisessa.

Kielivarantoselvitys löytyy täältä ja ministeriön tiedote aiheesta on  julkaistu verkossa täällä. Vapaata sivistystyötä koskeva osio (sis. vs-oppilaitosten kielten opetustunnit taulukoituna vuodelta 2015) alkaa selvityksen sivulta 72.

Selvitykseen pohjautuvat toimenpide-ehdotukset on puolestaan koottu tänne.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä uudesta maahanmuuttajien koulutusmallista 18.8.

Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuonna 2018. Maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi sekä koulutuksen joustavoittamiseksi ministeriön työryhmä esittää maahanmuuttajille uutta koulutusmallia, jonka toteuttajina voisivat olla kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

KoL järjestää aiheesta valtakunnallisen teemapäivän. Tilaisuus pidetään Helsingissä 18.8.2017 ja se on suunnattu kaikille maahanmuuttajakoulutuksen parissa kansalaisopistoissa työskenteleville. Vinkkaathan tilaisuudesta myös kollegallesi!

Opetus- ja kulttuuriministeriön uutta koulutusmallia tulee esittelemään johtaja, työryhmän puheenjohtaja Kirsi Kangaspunta. Kunnan näkökulmaa kotouttamiseen ja kotoutumiseen valottaa Tampereen kaupungilla maahanmuuttajatyön pääkoordinaattorina työskennellyt Marja Nyrhinen. Lisäksi kuulemme maahanmuuttajaopetuksen kokemuksia kansalaisopistokentältä, kun Turun työväenopistojen monikulttuurinen osasto Luupin toimintaa tulee esittelemään Turun suomenkielisen työväenopiston KV-koulutussuunnittelija Elena Levantovskaja ja Salon kansalaisopiston rehtori Jukka Tamminen esittelee opiston tekemää maahanmuuttajatyötä. KoL:n hankesuunnittelija Lilli Rasilainen esittelee kansalaisopistojen maahanmuuttajakoulutuksen käyttöön tulossa olevaa Selviydy Suomesta -kurssikonseptia. Päivän aikana on myös tarkoitus työstää ja jakaa konkreettisia kurssi-ideoita yhtessä.

Uudessa koulutusmallissa keskeisenä sisältönä olisivat työryhmän ehdotuksen mukaisesti luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen/ruotsin kielen taidon opinnot. Opintoja voitaisiin myös yhdistää toiminnallisiin sisältöihin. Koulutuksen kohderyhmänä olisivat erityisesti henkilöt, jotka tarvitsevat joustavia ja/tai osa-aikaisia koulutusmahdollisuuksia, ja henkilöt, joiden arvioidaan tarvitsevan erityisesti toiminnallista opiskelua. Osa-aikainen koulutus soveltuisi myös työssä käyville. Ehdotettuun malliin voi tutustua tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla osoitteessa http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajille-uusi-joustava-koulutusmalli.

Ohjelma ja osallistuminen:

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6205, 6. krs.).

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, aamupäivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta maanantaihin 14.8. klo 12.00 mennessä. 

Lisätiedot:

* projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)
* (10. 8. alkaen) toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen (jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haastattelu: Pääjohtaja fanittaa kansalaisopistoa

Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kannustaa kirkastamaan kansalaisopiston merkitystä kuntapäättäjille. Kuva: Niina Rodionoff/Opetushallitus

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen uskoo vapaan sivistystyön roolin vielä kasvavan. ”Sana on ehkä vanhahtava, mutta kansansivistyksen renessanssille on tässä ajassa tarve”, hän arvioi.

Opetushallituksen johdossa lokakuussa aloittaneen Olli-Pekka Heinosen päätelmä kansalaisopiston arvonnoususta pohjautuu analysoituun tietoon ja omaan kokemukseen.

Vapaan sivistystyön arki tuli hänelle tutuksi jo lapsena Eurajoella, jossa Heinosen isä toimi Rauman kansalaisopiston osastonjohtajana.

Opistosta alkoi myös Heinosen elinikäinen harrastus, trumpetinsoitto.

– Meitä oli paljon samanikäisiä lapsia, ja muutamat aktiiviset vanhemmat ryhtyivät puuhaamaan opistoon soittokuntaa. Kun kaverit lähtivät mukaan, niin minullakin piano vaihtui puhallinsoittimiin.

Millainen oppimisympäristö nuorisosoittokunta oli, erosiko se koulutusta?

– Eihän sitä oppimisena ajatellut. Se oli vain kivaa yhdessä tekemistä. Mutta ryhmässä toimimista se opetti: siinä täytyy tulla muiden kanssa toimeen ja osata ottaa toiset huomioon. Se kasvatti myös systemaattisuuteen ja kurinalaisuuteen, kun oma aika täytyi hyödyntää tehokkaasti.

Olli-Pekka Heinonen

  • syntynyt 1964 Eurajoella
  • opetusministeri Riitta Uosukaisen erityisavustaja 1991–1994
  • opetusministeri 1994–1995, 1995–1999
  • liikenne- ja viestintäministeri 2000–2002
  • Yleisradion johtaja 2002–2012
  • valtiosihteeri 2012–2015
  • Opetushallituksen pääjohtaja 2016–

Taidon ja taiteiden puolestapuhuja

Haave trumpetistin urasta ei toteutunut, mutta rakas harrastus on tehnyt Heinosesta vankkumattoman taito- ja taideaineiden puolestapuhujan.

Samaan ovat päätyneet ne sadattuhannet suomalaiset, jotka vuosittain täyttävät kansalaisopistojen moninaiset kädentaitojen ja  taidekurssit.

Heinosen silmissä se on arvokasta.

– Itse kokemiseen ja tekemiseen perustuvien asioiden tärkeys ei ole digitaalisena aikana kadonnut mihinkään. Meidän on säilytettävä kontakti käsin tekemiseen, sillä ajattelu ja käden tekeminen ovat sidoksissa toisiinsa. Sitä kytköstä ei saa hukata.

Soittoharrastus vei Heinosen myöhemmin opiston tuntiopettajaksi, mutta varsinainen ura koulutuksen parissa alkoi vuonna 1991, kun nuoresta juristista tuli opetusministeri Riitta Uosukaisen erityisavustaja. Vuosikymmenen loppupuolella hän toimi jo itse opetusministerinä.

Yleissivistyksestä trendi

1990-luku toi aikuiset oppimisen valtavirtaan. EU vietti elinikäisen oppimisen teemavuotta 1996. Aikuiskoulutuksesta haettiin vastauksia tietoyhteiskunnan ja kansainvälistymisen vaatimuksiin. Lamanjälkeisessä Suomessa työelämälähtöinen koulutus korostui.

2010-luvulla aikuisten oppimisen tarpeet suosivat yleissivistävää koulutusta. Juuri kansalaisopistot voivat Heinosen mukaan tarjota kansalaisille valmiuksia selvitä muutoksen vauhdissa.

– Työelämän ja yhteiskunnan muutos on nyt hyvin nopeaa ja meidän on varmistettava, että kaikilla säilyy mahdollisuus pysyä mukana ja että ihmisillä säilyy se kokemus, että kaikki ovat osallisia yhteiskunnassa.

Samoin kuin peruskoulussa myös aikuisopetuksessa korostuvat oppiaineiden sijasta yleiset merkitykset. Ne liittyvät luovuuteen ja kansalaisena olemiseen.

– Tämä on ihan toisenlainen yhteiskunta kuin 90-luvulla siinä mielessä, että yhteiskunnan selviytymiskyky on hyvin paljon riippuvainen yksittäisten kansalaisten kyvystä selviytyä. Elämme sellaista aikaa, että kansansivistyksen renessanssin tarve on olemassa.

Heinonen puhuu ”aivan perusasioista”, ihmisenä olemisen taidoista.

– Kun digitalisaatio ja automatisaatio lisääntyvät, ihmisen tekemänä korostuvat kyky pitää huolta toisesta ihmisestä, empatian ja myötäelämisen taidot.

Työelämässä korostuu myös luova ongelmanratkaisutaito.

– Sitä tukevat hyvin taito- ja taideaineet. Harvoin mielletään, että niissähän on kyse kyvystä kuvitella ja kuvitella tulevaisuus. Se on ihan olennaista tässä ajassa. Ilman taitoa kuvitella oma ja yhteinen tulevaisuus ihminen voi helposti joutua tuuliajolle.

Kansalaistaidot tarpeen

Suomi 100 -vuoden juhlateema on yhdessä tekeminen. Kansakunnan yhteenkuuluvuus ja demokratiaan kasvaminen innoittivat yli sata vuotta sitten suomalaisia vapaan sivistystyön uranuurtajia. Heidän työnsä jatkajat jakavat nyt euroopanlaajuisesti huolen lisääntyvästä eriarvoisuudesta ja vihanlietsonnasta.

Jo laki velvoittaa vapaata sivistystyötä tukemaan aktiivista kansalaisuutta.

– Kysymys on siitä, miten löytää oma arvo ja oppia antamaan arvo muille. Miten oppia näkemään, hyväksymään ja hyödyntämään erilaisuutta ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta. Eihän me yksin täällä mitään saada aikaan. Yhteiskunnan eheys lähtee yksittäisen ihmisen eheydestä, Heinonen tulkitsee.

Yhteinen hyvä kirkkaaksi

Kansalaisopistot ovat osa kuntien koulutus- ja kulttuuritointa, joka sote- ja maakuntahallinnon uudistuksen myötä nousee kuntien toiminnan keskiöön. Opetushallituksen pääjohtajalla on antaa selkeä resepti, miten kirkastaa kuntapäättäjille opistojen merkitys.

– Kaksi asiaa: ensimmäinen on tehdä työnsä laadukkaasti ja kehittää sen vaikuttavuutta. Toinen on vahvistaa linkkiä kansalaisopiston tekemän työn ja kunnan ison kuvan välillä, niin että kirkastuu, mikä on se isompi hyvä, minkä kansalaisopisto toiminnallaan saavuttaa.

Konkreettisesti se tarkoittaa, että kuntapäättäjille on kerrottava, että opistoon sijoitettu euro tuottaa tutkitusti jopa kolmin-nelinkertaisen hyödyn. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, sosiaali- ja terveysmenot vähenevät ja yksilön työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen paranee.

– Tämän ison kuvan kirkastamiseksi pitää nykyisellään nähdä vaivaa, Heinonen kannustaa.

Teksti: Sirkku Määttä

Sarjassa koulutuksen ja yhteiskunnan vaikuttajat puhuvat omista kokemuksistaan ja käsityksistään kansalaisopistojen merkityksestä ja arvoista. Huhtikuussa vuorossa on presidentti Tarja Halonen.

Teksti on julkaistu myös osoitteessa www.kansalaisopistot.fi, joka keskittyy Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuoden 2017 ajan kansalaisopistotoiminnan merkitykseen niin kautta aikain kuin nykypäivänäkin.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kestävän kehityksen työpaja 5.2.2016

Työpaja on valitettavasti peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi.keke2016

Vapaa Sivistystyö ry, KoL ja Suomen Kansanopistoyhdistys ry järjestävät perjantaina 5.2.2016 klo 10–16 Helsingissä Kestävää yhteiskuntaa rakentamassa -työpajan vapaan sivistystyön uudistamiseen suuntautuneille ammattilaisille ja luottamushenkilöille. Tilaisuus järjestetään Helsingin aikuisopiston tiloissa osoitteessa Töölöntullinkatu 6.

Työpajan tavoitteena on tuottaa ideoita vapaalle sivistystyölle kestävän paikallistalouden ja työllisyyden edistämisen arvoista ja tavoitteista, strategioista ja toimintatavoista. Lisäksi pyrkimys on jakaa hyviä käytänteitä sekä vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten ja työntekijöiden keskinäistä verkottumista.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät VST:n nettisivuilta. Ilmoittautuminen viimeistään 20.1.

Lämpimästi tervetuloa!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tiedonkeruu maahanmuuttajaopiskelijoista ja -koulutuksesta 21.9.-16.10.2015

Vapaan sivistystyön oppilaitosten maahanmuuttajakoulutusta ja maahanmuuttajien osallistumista opintotoimintaan kartoittava Opetushallituksen verkkokysely toteutetaan 21.9.-16.10.2015. Kyselyyn voi osallistua joko suomenkielisellä tai ruotsinkielisellä lomakkeella. Täyttöohjeet löytyvät lomakkeesta. Kyselyn kysymykset löytyvät pdf-muotoisina etukäteistutustumista varten VST:n sivuilta.

Kyselyn tavoitteena on muodostaa kuva koko vapaan sivistystyön oppilaitoskentän tilanteesta, joten kaikkien oppilaitosten tulee täyttää kyselylomake riippumatta siitä, järjestävätkö ne maahanmuuttajille suunnattua koulutusta. Kyselyn sulkeutumisen jälkeen otetaan erikseen yhteys oppilaitoksiin, joilta ei ole saatu vastausta.

Kyselyllä kerättävät tiedot käytetään OPH:n tilaamaan selvitykseen, mutta tiedoilla on käyttöä myös vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen kehittämis- ja edunvalvontatyössä. Raportti valmistuu vuodenvaihteessa. Kyselyn toteuttaa Vapaa Sivistystyö ry yhdessä Kansalaisopistojen Liiton, Opintokeskukset ry:n, Suomen Kansanopistoyhdistyksen, Suomen kesäyliopistot ry:n ja Urheiluopistojen yhdistyksen kanssa.

Lisätietoja sekä neuvontaa lomakkeen kysymyksiin liittyen:
Leena Saloheimo, leena.saloheimo@sivistystyo.fi, 050 5466 038.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vapaa sivistystyö muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaari 17.9.

STO_Kosti_Huuhka_697x4651900-luvun loppupuolen merkittävän aikuiskasvatuksen vaikuttajan professori Kosti Huuhkan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Helsingin työväenopisto juhlii merkkivuotta seminaarilla, jonka teemoina ovat vapaan sivistystyön muutokset, nykyisyys ja tulevaisuus.

Vapaa sivistystyö muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaari järjestetään torstaina 17. syyskuuta kello 13.00-16.15.

Seminaari on maksuton ja se järjestetään Helsingin työväenopiston Opistotalossa (Helsinginkatu 26, Viipurinsali 2. krs). Ilmoittautuminen osoitteessa https://ilmonet.fi/#!code=H152574 (vaatii rekisteröitymisen) tai puhelimitse 09 310 88610 (ma-to 9-16).

Seminaarin järjestävät Helsingin työväenopisto, Opetushallitus, Kansanvalistusseura ja Vapaa sivistystyö ry. Koko tilaisuuden ohjelma löytyy VST:n verkkosivuilta.

Tervetuloa!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistosta uusi harrastus syksyksi

20150821_102218Tiedote.
Julkaistu: 13.08.2015 klo 10:05
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi käynnistyy pian jälleen kautta maan. Kurssi-ilmoittautuminen on monissa opistoissa jo käynnissä – nyt on siis oiva hetki löytää itselleen uusi harrastus, kehittää omaa työelämäosaamista esimerkiksi tietotekniikan osalta tai verestää vaikkapa vanhoja kielitaitoja.

Tämän syksyn trendikursseja ovat erilaiset ohjelmointi- ja pelikehityskurssit, kierrätys- ja luonnonmateriaaleja hyödyntävät kädentaitokurssit sekä lavis eli lavatanssijumppa, joka on lavatanssiaskeleiden ja jumpan välimuotoon perustuva uusi liikuntamuoto. Viime vuosina suosiotaan ovat nostaneet myös elämäntaitoihin ja hyvinvointiin liittyvät kurssit.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 187 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen(a)ktol.fi
Tiedottaja Lauramaija Hurme, p. 040 573 1620, lauramaija.hurme(a)ktol.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistosta-uusi-harrastus-syksyksi.html

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Satavuotias mutta uudistuskykyinen: kansalais- ja työväenopistotoiminta 2010-luvulle

Tiedote.
Julkaistu: 26.01.2015 klo 10:15
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen vuotuinen suurtapahtuma Tammiseminaari kokoaa yhteen yli 150 vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen ammattilaista ja tutkijaa Tampereelle 29.–30.1.2015. Kaksipäiväisen seminaarin teemana on tänä vuonna Aikuiskasvatusta kansalaisopistoissa jo 115 vuotta.

Yli satavuotiaalla kansalaisopistokentällä katse on nyt suunnattu kohti tulevaisuutta: opetusministeri Krista Kiuru asetti joulukuussa 2013 työryhmän selvittämään vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoitusjärjestelmän muutostarpeita. Työryhmän muutosehdotus on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, ja opetusministeri Kiuru avaa Tammiseminaarin jälkimmäisen päivän ajankohtaisilla kuulumisillaan vapaasta sivistystyöstä.

Aikuiskasvatuksen tutkimuksella ja opetuksella on pitkä perinne Tampereella, joka on näin luonnollinen seminaariympäristö kansalaisopistotoimijoille. Kansalaisopistojen liitto KoL:n järjestämä Tammiseminaari pidetään Tampereen seudun työväenopiston tiloissa Sampolassa ja seminaarijärjestelyihin ovat osallistuneet laajasti myös muun muassa Pirkanmaalla toimivat kansalaisopistot. Seminaarissa käsitellään tulevaisuudennäkymien lisäksi ajankohtaisia ilmiöitä kuten etäopetusta. Nykytutkimus tarjoaa välineitä kansalaisopistotoiminnan kehittämiseen ja seminaarissa pureudutaan myös aikuiskasvatuksen tieteellistämiseen sekä tutkimuksen realiteetteihin.

Kansalaisopistokenttään kohdistuvien rakenteellisten muutostarpeiden lisäksi paine sisällöllisiin muutoksiin on nyt osa myös yksittäisten opistojen arkea. Suunta on rohkeasti kohti uutta: kansalais- ja työväenopistot ovat valmiita päivittämään itsensä 2010-luvulle.


Lisätiedot ja seminaarin tarkempi ohjelma:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@ktol.fi
Tiedottaja Lauramaija Hurme, p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@ktol.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry / www.ktol.fi/tammiseminaari2015

Liitetiedostot:


Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/satavuotias-mutta-uudistuskykyinen-kansalais-ja-tyovaenopistotoiminta-2010-luvulle.html

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

12