Laadunarviointi

Laadunarvioinnissa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti organisaation toimintatapoja ja eri tulosalueita. Arvioinnin tarkoituksena on ennen kaikkea kansalaisopistojen toiminnan kehittäminen ja tätä kautta oppimisen edellytysten parantaminen. Järjestelmällisen arvioinnin myötä löydetään kansalaisopiston vahvuudet ja kehittämisalueet. Arviointi on myös pohja laadukkaalle päätöksenteolle.

Arviointivelvollisuus on kirjattu lakiin vapaasta sivistystyöstä. Näin ollen jokaisen vapaan sivistystyön oppilaitoksen tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

Kansalaisopistoissa on tehty laadunarviointia jo pitkään. Yleisimmät käytössä olevat laadunarviointijärjestelmät ovat julkisen sektorin organisaatioiden käyttämä CAF (The Common Assesment Framework) ja EFQM (European Foundation for Quality Management). Viime vuosina myös Sofie-palvelu on alkanut levitä kansalaisopistokentällä. Tämän lisäksi kansalaisopistot käyttävät mm. Balanced score cardia ja Sosiaalista tilinpitoa.

Laatujärjestelmän avulla arvioidaan mm. opiston toimintaa, tuloksia, vaikuttavuutta, opetushenkilöstön pätevyyttä, opetusmenetelmiä ja kursseja. Arviointi toimii pohjana opiston johtamisen, toiminnan, opetuksen ja asiakaspalvelun laadun parantamiselle. Laatujärjestelmän käyttö antaa vertailukelpoista tietoa myös rahoittajien, omistajien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden käyttöön.

CAF-laadunarviointi

CAF-itsearviointimallin avulla arvioidaan toimintaa organisaatiotasolla yhdeksän arviointialueen kautta. Arvioinnin kohteena ovat toiminta ja tulokset. Valtiokonttorin verkkosivuilta löytyy lisätietoa CAFista.

Vuosien 2011 ja 2012 aikana Kansalaisopistojen liitto KoL ja Meri-Pohjolan opistopiirin jäsenopistot kehittivät kansalaisopistoille oman CAF-pohjaisen itsearviointimallin. Se on alkuperäisestä CAF-mallista opistojen tarpeisiin ja kieleen muokattu sovellus. Uusin versio oppaasta valmistui vuonna 2014 ja CAF:n kehittäminen jatkuu edelleen.

Sofie (yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi)

Sofie-palvelun avulla arvioidaan toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla yhtä lailla sosiaalisia, ympäristöllisiä kuin taloudellisiakin. Sofien avulla vaikeasti mitattavia asioita saadaan näkyviksi osoittamalla vaikutukset usealla tavalla samanaikaisesti. Vaikutusten osoittimina käytetään sekä laadullisia että määrällisiä osoittimia sekä raha-arvoja. Sofie-palvelu perustuu sosiaaliseen tilinpitoon ja SROI (Social Return of Investment) -menetelmään. Sofie-palvelun on kehittänyt Syfo Oy, jolta palvelu on sittemmin siirtynyt ImpactHouse ry:lle.

Kansalaisopistoissa Sofie-palvelua on kehitetty yhteistyössä pohjoissavolaisten pilottiopistojen kanssa vuonna 2011. Heidän arviointiprosessinsa tulos Henki ja elämä. Kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti löytyy täältä. KoL koordinoi Sofien jatkokehittämishanketta vuonna 2014. Kehittämistyö jatkuu opistoissa edelleen (2015-).

Näky 2 – Näkymättömät tulokset näkyviksi

Näky 2 -hankkeessa (2011-2014) luotiin Setlementtiliitolle ja sen jäsenyhdistyksille sosiaalisen arvioinnin toimintamalli ja tätä prosessia tukevat sähköiset palvelut. Hankkeessa kehitettiin tiedonkeruuta, raportointia ja julkaisua tukeva Suuntima-kyselytyökalu.

Virvatuli-malli taiteen perusopetuksen arviointiin

Taiteen perusopetuksen järjestäjällä on lain määräämä velvollisuus arvioida järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (Laki taiteen perusopetuksesta).

Taiteen perusopetusta järjestäville oppilaitoksille suunnattu Virvatuli-malli on kehitetty helpottamaan oppilaitoksen itsearviointia. Malli koostuu kaikille taiteenaloille yhteisistä arviointikriteereistä eli väittämistä, joiden toteutumista arvioidaan oppilaitoksen omassa arviointiryhmässä. (Lähde: Taiteen perusopetusliitto TPO ry.)

Virvatuli-opas pdf-muodossa ja muuta tukimateriaalia löytyy Virvatuli-verkkosivuilta www.artsedu.fi/fi/virvatuli.

Virvatuli-mallin käyttäjäfoorumina toimii Facebook-sivu:www.facebook.com/virvatulimalli, jossa voi jakaa kokemuksia ja keskustella oppilaitoksen itsearvioinnin tekemiseen liittyvistä kysymyksistä.

Kestävän kehityksen sertifiointi

Kansalaisopistot voivat hakea kestävän kehityksen sertifikaattia OKKA-säätiöltä. Lisää tietoa vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteereistä ja sertifioinnista löytyy täältä.

Vanhempaa laatutyötä

Opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön kehittämisohjelma (KEHO-ohjelma)

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman alaisuudessa toimi vuosina 2009-2011 OKM:n asettama vapaan sivistystyön tilasto- ja tietopohjan kehittämishanke. Tilasto- ja tietopohjatyöryhmän tehtävänä oli selvittää vapaan sivistystyön rahoituksen, ohjauksen, seurannan ja kehittämisen edellyttämät tietotarpeet. Valmisteluryhmä julkaisi Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009-2012 sekä Vapaan sivistystyön tilasto- ja tietopohjan kehittäminen -loppuraportin.

Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kansallinen arviointi (KEHO-arviointi)

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi Koulutuksen arviointineuvostolta arvioinnin, jossa selvitettiin vapaan sivistystyön kehittämisohjelman ja vuosina 2009-2010 toteutettujen lakiuudistusten vaikutukset. Arviointi koski kaikkia Suomessa toimivia kansalais- ja työväenopistoja. Arvioinnin ensimmäinen osaraportti Laatu- ja kehittämisavustukset ja ylläpitämisluvat julkaistiin joulukuussa 2011 ja toinen osaraportti Rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteuttaminen kesäkuussa 2012.

Taiteen perusopetuksen kansallinen arviointi 

Koulutuksen arviointineuvosto teki taiteen perusopetuksen arvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Arviointialueita olivat opetussuunnitelman perusteet ja pedagogiikan toimivuus, oppilaitosten yhteistyö, itsearviointi ja kehittämistoiminta. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden ja pedagogiikan toimivuus -arviointi julkaistiin helmikuussa 2012.