Maahanmuuttaja- tai turvapaikanhakijaopiskelija ei ole altistunut riittävästi suomen kielelle. Lukeminen on työlästä eikä oppikirjojen teksteistä saa oikein otetta. Sanaston oppiminen rönsyilevän tekstin keskeltä on vaikeaa. Äidinkieli jää paitsioon. Mitä tehdä?

Kansalaisopistojen liitto järjestää koulutuksen, jonka aiheina ovat kuullun- ja luetunymmärtäminen, lukusujuvuus sekä sanaston kehittäminen. Päivän kouluttajana toimii FM, englannin ja venäjän kielen lehtori Kari Moilanen. Tilaisuus on avoin KoL:n jäsenopistojen henkilöstölle, erityisesti maahanmuuttajakoulutuksen parissa työskenteleville.

Koulutuspäivän aikana kuullaan myös tiivis informaatiopaketti eurooppalaisesta aikuiskoulutuksen verkkoyhteisö EPALEsta.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23 A. Ohjelma päättyy klo 16.00. Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tilaisuuden luonteesta johtuen etäosallistuminen ei tällä kertaa ole mahdollista.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 15.9.2016. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella sähköpostitse (ks. yhteystiedot alla).

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Syyskuussa Kansalaisopistojen liitto on tuttuun tapaan tapaamassa kuntapäättäjiä ja esittelemässä kansalaisopistojen toimintaa kunta-alan ammattilaisten kokoontumisajoissa Kuntatalolla. Tervetuloa tapaamaan meitä osastolle S.01 (2. krs) ja kuulemaan lisää kansalaisopiston hyvinvointivaikutuksista. Tiesitkö, että panostaminen kansalaisopistoon tuo yhteiskunnalle myös rahallista hyötyä?

Kansalaisopisto on monelle luovuuden lähde ja vapaa-ajan virkistäjä. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen nauttii työstään enemmän ja jaksaa paremmin. Aktiivinen arki ja mahdollisuudet viikoittaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia eritoten ikääntyvien osalta.

Alkuvuodesta 2016 ilmestynyt aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen (UEF) esitutkimus kansalaisopisto-opiskelun tuottamista taloudellisista hyödyistä osoittaa, että aikuisopiskelu kannattaa taloudellisesti sen lisäksi että se tuottaa uutta osaamista, hyvinvointia ja mielihyvää käyttäjilleen. Siksi kunnan kannattaa panostaa omaan kansalaisopistoonsa ja sen kehittämiseen.

Kansalaisopistojen liiton tietoiskut Tietokimarassa (K. krs):

Keskiviikkona 14.9.2016 klo 13.30 – 13.50
Kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin
Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto

Torstaina 15.9.2016 klo 10.30 – 10.50
Kansalaisopisto – kunnan aarrearkku
Rehtori Sannasirkku Autio, Vaasa-opisto

CIMO ja Kansalaisopistojen liitto järjestävät opistojen kansainvälistymistyön tueksi seminaarin, joka tarjoaa työkaluja kansainvälisen toiminnan ja verkostoitumisen kehittämiseen. Päivän aiheita ovat mm. kv-strategioiden kehittäminen ydinteemojen kautta, Nordplus- ja Erasmus+-ohjelmat sekä hankeyhteistyö ja oman organisaation näkyvyyden lisääminen. Tilaisuudessa tutustutaan myös siihen, kuinka aikuiskoulutuksen eurooppalaista foorumia EPALEa voi hyödyntää hanketyön tukena. Seminaari on suunnattu kansalaisopistojen koko henkilöstölle ja se on erityisen hyödyllinen kaikille kv-hankkeiden parissa työskenteleville.

Seminaari järjestetään samansisältöisenä Helsingissä tiistaina 6.9. ja Oulussa tiistaina 13.9. Helsingin tilaisuus pidetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23 A ja Oulun tilaisuus Pohjankartanossa osoitteessa Suvantokatu 1. Tilaisuus on maksuton.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Ilmoittautumisohjeet:
Ilmoittautuminen sähköpostilla CIMOn vastaavalle asiantuntijalle Anni Karttuselle (anni.karttunen@cimo.fi) 5.9. (Oulu).

Muistathan myös rekisteröityä aikuiskoulutuksen eurooppalaiseen verkkofoorumiin EPALEen hyvissä ajoin etukäteen (mielellään paria päivää ennen seminaaria), jotta rekisteröitymisesi ehditään käsitellä.

Rekisteröitymisohjeet EPALEen:
1) Ne, jotka ovat jo mukana Erasmus+ -hankkeissa, kirjautuvat olemassa olevilla ECAS-tunnuksillaan.
2) Ne, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana Erasmus+ -hankkeissa, rekisteröityvät osoitteessa https://ec.europa.eu/epale/fi. Rekisteröityminen tapahtuu sivun oikeasta ylälaidasta löytyvän ”Rekisteröidy”-linkin kautta.

Mikäli rekisteröitymisessä ilmenee ongelmia, käännythän CIMOn EPALE-asiantuntija Reeta Knuutin puoleen (reeta.knuuti@cimo.fi).

Otathan myös kannettavan tietokoneen mukaan workshopeja varten.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot:
KoL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641.

Tiedote. Julkaistu: 15.08.2016 klo 11:42
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi käynnistyy pian kautta maan. Kurssi-ilmoittautuminen on monissa opistoissa jo käynnissä. Nyt viimeistään kannattaa valita itselleen sopiva kurssi. Perinteisten kurssien lisäksi opinto-ohjelmia täydentävät ajan trendit.

Verkkokurssit ovat kasvussa ja tietotekniikkaa hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Uusia kursseja löytyy mm. ohjelmoinnista, pelikehityksestä ja 3D-mallinnuksesta. Tietotekniikkaa hyödynnetään myös muussa opetuksessa, esimerkiksi kudontatöitä suunnitellaan tietokoneavusteisesti ja kieltä opitaan pelillisin keinoin.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat niin vauhdikkaat tanssikurssit kuin kierrätysmateriaaleja hyödyntävät käsityökurssitkin. Viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet myös elämäntaitoihin ja hyvinvointiin liittyvät kurssit.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista, kaikille avointa vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 185 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen
p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalais- ja työväenopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/vapaa-aika/kansalaisopiston-kurssilta-mielekasta-sisaltoa-syksyyn.html

Opistoissa eletään taas niitä aikoja, kun tulevan työkauden opetustarjonta on siististi paketoituna painotuoreisiin kurssiesitteisiin. Pienen jännityksen siivittäminä odotetaan, kuinka hyvin opiskelijat taas löytävät tarjolla olevista kursseista itseä kiinnostavat ja tulevat niihin myös osallistumaan.

Mikä sitten lopulta saa opiskelijoiden kiinnostuksen heräämään? Vapaassa sivistystyössä ja eritoten kansalaisopistoissa on aina haluttu korostaa opiskelun aloittamisen helppoutta, matalaa kynnystä. Tätä tavoitetta on haluttu edistää mm. painottamalla opistotyön asiakaslähtöisyyttä; siis sitä, että erilaisten kohderyhmien eriytyneisiin tarpeisiin pyritään monin tavoin vastaamaan pedagogista kehittämistyötä myöten. Kun tunnistetaan ja hyväksytään opiskelijoiden erilaiset tavoitteet ja tarpeet, kyetään luomaan edellytykset myös myönteisten oppimiskokemusten kehittymiselle. Opiskelun aloittamista avittaa varmasti sekin, että opisto nähdään kotoisen avoimena ja että opisto on sitä myös kaiken ikäisille opiskelijoille. Osallistuminen on toki helpompaa, kun toimintaa järjestetään laajasti eri puolilla opiston toimialuetta. Eikä siitäkään haittaa liene, että opintomaksut pidetään yleisesti ottaen mahdollisimman kohtuullisina. Kun vielä koulutuspoliittisesti on kehitetty tukitoimia, jotka edistävät heikommassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksia, niin kaikkien tärkeimpien elementtien pitäisi olla koossa kansalaisopisto-opiskelun aloittamiselle.

Kuinka hyvin edellä kuvatuissa tavoitteissa on sitten onnistuttu? Opiskelijaprofiileja koskeva tiedonkeruu on ollut jokseenkin rajoittunutta, eikä sen perustalta voida tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Käytössä olevan tiedon perustalta näyttää kuitenkin siltä, että osallistuminen kasautuu entisestään sekä taloudellisesti että koulutuksellisesti parempiosaiselle väestölle. Jos tämä pitää paikkansa, on syytä kysyä, kuinka määrätietoisesti esitettyihin tavoitteisiin pyritään. Vai tyydytäänkö vain eräänlaiseen ’laiskan toimijan reseptiin’, jota kuvastaa hyvin erään toimijan kommentti: ”Kyllä nämä ryhmät on tälläkin tavoin aika hyvin saatu täyteen.” Kysyä sopii, ollaanko opistoissa tosissaan valmiita tekemään töitä osallistumispohjan laajentamiseksi.

Jos osallistumisen kysymystä tarkastellaan siitä näkökulmasta, mitkä seikat ovat eniten estäneet tai haitanneet osallistumista, niin ylivertaisesti merkittävämmäksi syyksi nousee erilaiset motivationaaliset tekijät. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tuoreimman Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan aikuisopiskeluun osallistumisen selvästi merkittävimpänä esteenä on ollut kokemus siitä, ettei koulutuksesta ole hyötyä. Seuraavina, joskin merkittävästi vähäisempinä syinä tulevat koulutuksen yhteensovittaminen työn kanssa sekä yleisemmin ajan puute. Painotukset vaihtelevat toki myös sen mukaan, onko henkilö osallistunut koulutukseen tai onko hän osoittanut kiinnostusta koulutukseen. Ne, jotka ilmaisivat halukkuuden osallistua koulutukseen, katsoivat tärkeimmiksi osallistumisensa esteiksi työkiireet tai muun ajan puutteen, mutta myös sen, ettei sopivaa koulutusta ole tarjolla tai siihen osallistuminen on liian kallista.

Edellä kuvattuja kysymyksenasetteluja on Ahjolan kansalaisopistossa lähdetty ruotimaan vastikään käynnistyneessä Opetushallituksen tukemassa laadun kehittämishankkeessa ”Koulutustarjonta ja tulevaisuuden opiskelijatarpeet”. Tavoitteena on selvittää niin nykyisten opiskelijoiden kuin toimintaan vielä osallistumattomien odotuksia ja tarpeita kansalaisopisto-opiskelun suhteen. Näin voimme tulevaisuudessakin olla visiomme mukaisesti uudistuva, oppimaan ja harrastamaan kannustava, kaikille avoin kansalaisopisto.

Arto Juhela
Ahjolan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kansalaisopistojen liitto järjestää teemapäivän verkko-opetuksesta ja etäluentojen järjestämisestä Helsingissä 9.9.2016. Ohjelmassa tietoa verkkopedagogiikasta, etäopetuksen välineistä ja Peda.net-kouluverkosta. Lisäksi kuulemme käytännön kokemuksia päivän teemasta. Tilaisuus on suunnattu kansalaisopiston oppilaitosjohdolle, suunnittelijoille ja opettajille eli kaikille niille, joita verkko-opetus ja sen kehittäminen kiinnostaa.

Verkkopedagogiikkaan perehdyttää lehtori Petja Sairanen Haaga-Helia Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja kansalaisopistokokemuksia etä- ja verkko-opetuksesta jakaa luentovastaava Tero Kuusela Turun suomenkielisestä työväenopistosta. Etä- ja verkko-opetuksen välineitä ja palveluita esittelee Ilona-IT:n asiantuntija Risto Korhonen. Peda.net-kouluverkon tarjoamat mahdollisuudet kansalaisopistoille tulevat tutuiksi, kun projektipäällikkö Jouko Jokinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta esittelee alustaa. Tämän jälkeen Etäkoulu Kulkurin koulunjohtaja Tuija Tammelander ja Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino jakavat käytännön kokemuksia alustan käytöstä. Myös ryhmätyöskentelylle ja keskusteluille on varattu aikaa, sillä tilaisuuden tarkoituksena on kehittää ja viedä eteenpäin päivän teemaa kansalaisopistokentällä. Jokaisen kokemukset ja kehittämisehdotukset ovat arvokkaita kentän yhteisessä kehittymisessä!

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23 A.
Ohjelma päättyy noin klo 15.50. Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu 45 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Päivän ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 7.9.2016.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Seminaariväkeä KoL:n Kansalaisopistopäivässä Helsingissä kesäkuussa 2016

KoL:n järjestämien seminaarien ja koulutusten päivämäärät syksyn 2016 osalta on nyt julkaistu nettisivujen tapahtumakalenterissa.

Luvassa on seminaareja mm. maahanmuuttajakoulutuksen ja kansainvälistymisen tiimoilta sekä vuosien aikana tutuksi tulleita rehtoripäiviä. Syksyllä vuorossa ovat myös Verdia-hankkeen viimeiset koulutukset digitaalista pedagogiikasta.

Lisätietoa tapahtumista on luvassa kesän jälkeen, mutta päivämäärät kannattaa napata jo nyt omaan kalenteriin.

Tiedot tapahtumista päivittyvät syksyn edetessä tapahtumakalenteriin.

Tiedote. Julkaistu: 28.06.2016 klo 09:30
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

http://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistojen-hyvinvointivaikutukset-esilla-suomiareenassa-11.-17.7..html

Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun ja KoL:n Verdia-hankkeen koulutuskokonaisuus on täydentynyt kahdella verkkokoulutuksella. Syksyllä 2016 kansalaisopistojen opettajille on tarjolla maksuttomia koulutuksia asiantuntijaluentojen järjestämiseen ja sosiaalisen median koulutusmarkkinointiin. Koulutukset toteutetaan kokonaan verkossa ja ne koostuvat kolmesta verkkotyöpajasta sekä itsenäisestä työskentelystä. Koulutukset ajoittuvat loka-marraskuulle 2016.

Lisätietoja koulutuksista koulutusesitteistä:

Koulutusmarkkinointia somessa – näkyvyyttä ja profiilia osaamiseen
Asiantuntijaluennot verkossa – laadukasta koulutussuunnittelua opiston verkkotarjontaan

Koulutuksiin ilmoittautuminen on jo käynnissä ja päättyy syyskuun loppupuolella. Oma paikka koulutuksiin kannattaa kuitenkin varmistaa mahdollisimman pian.

Muistathan myös loput Verdia-hankkeen koulutukset syksylle 2016:

Yhteisöllisen oppimisen tilat -koulutus on tarkoitettu opettajille haluavat toteuttaa opetustaan joko kokonaan tai osittain verkossa.
Uudet esitystekniikat oppimisen tukena -koulutus on tarkoitettu opettajille, jotka haluavat uudistaa opetus- ja ohjausmateriaaleja ja tuottaa niitä digitaalisesti.

Lisätiedot kaikista Verdia-hankkeen koulutuksista:
Katri Aaltonen, puh. 040 488 7523, katri.aaltonen@haaga-helia.fi.

Kuopion kansalaisopiston orkesteri vuonna 1931. Kuva opiston arkistosta.

Vuonna 1916 kaupungin huomattavasti kasvaneesta lukusalista ja kansankirjastosta museotalon yläkerrassa muodostettiin Suomen ensimmäinen kansalaisopisto – Kuopion kansalaisopisto. Elinvoimaisena säilymiseen näinkin pitkähkön tovin on vaikuttanut suuresti se, että opisto on muuttanut toimintansa sisältöjä ja painopistealueita ajan hengen mukaisiksi vastaten samalla paikallisiin tarpeisiin. Esimerkiksi 1910-luvulla opetuksen päämäärä oli tiedon- ja valistushalun herättäminen ja tien viitoittaminen saavutettavissa oleville sivistyslähteille. 1940-luvulla puolestaan pyrittiin erityisesti helpottamaan karjalaisen siirtoväen juurtumista uudelle asuinseudulleen.

Näin juhlavuoden kunniaksi on tullut tutkailtua normaalia tarkemmin opiston vanhoja asiakirjoja. Jo alusta alkaen on mukana ollut pedagogiikan merkitys, talouden reunaehdot ja huoli nuorten osallistumisesta. Kollega Väinö Liukkonen pohti asiaa näin 30-luvulla: Nuorta ihmistä ei miellytä raskas opiskelutyö, varsinkin, jos se vaatii itsenäistä ajattelua. Opetuksen tulisi mahdollisimman paljon perustua havainnollisuuteen, tai oppiaineen tulisi käytännölliseltä kannalta kyetä herättämään oppilaan mielenkiinto. Tähän tarvitaan mm. välineitä ja lisäksi se vaatisi lisäyksiä oppiaineisiin, mihin ei ole nykyisin taloudellisia mahdollisuuksia. Onhan niin, että opiston opinto-ohjelmasta on puuttunut useita huomattavia aineita, kuten musiikki ja piirustus, jotka ovat nuorille erityisen sopivia siksi, että ne vetoavat tunnepuoleen ja toimintaviettiin ja lisäksi monia käytännöllisiä aineita, jotka opiston ohjelmasta eivät saisi puuttua. Kuopion kansalaisopisto on yleensä kiinnittänyt huomiota melko vaikeatajuisiin aineisiin ja siitä mahdollisesti johtuu, että oppilaspolvi pyrkii vanhenemaan. Tämä arvokas tieto täytyykin muistaa tulevaa opetussuunnitelmaa tehtäessä!

Myös kansalaisopiston yhteiskunnallinen tehtävä on ollut niin lainsäätäjän kuin opetuksen järjestäjän pohdinnassa tärkeässä osassa jo miltei 100 vuotta sitten.  Pääasia on oleva todellisen, ennen kaikkea ajattelevan kansalaisen luominen yhteiskuntaa varten, ja aineita, jotka tarkoittavat tätä, ei saa puuttua; jo lainsäädäntö edellyttää, että näitä aineita on tarpeellinen määrä. Kysymys on siitä, mitä ja miten opisto opettaa. Olisi paljon valittavia, mutta opisto voi ottaa omikseen vain yhden periaatteen, totuuden etsimisen ja ihmisen henkisten kykyjen kehittämisen näkökohdat. Muu on sille vierasta. Objektiivisuuden ohella ollaan ennakkoluulottomia – se on eräs tosisivistyneen tunnusmerkki ja sellaisiahan opisto pyrkii luomaan. Näitä varmoja ja vakaita periaatteita noudattaen voi opisto tulla eri ihmisryhmien keskeisen vuorovaikutuksen tyyssijaksi ja vaikuttaa ymmärrystä ja hyvää tahtoa herättävästi. (V. Liukkonen 1936)

Tänä päivänä opistotoiminta nähdään yhä enemmän ennaltaehkäisevänä työnä. Ensimmäisen vuoden 213 opiskelijasta on sadassa vuodessa kasvanut yli 25 000 aktiivisen kurssilaisen joukko, joka omaehtoisesti tulee kehittämään tietojaan ja taitojaan vapaa-ajallaan. Kansalaisopiston ovesta purkautuu tyytyväisen näköistä väkeä ulos päivittäin, ei voi olla huomaamatta kuinka kävijät arvostavat opistotoimintaa tänä päivänäkin. Opiskelijamme sanoin v. 2016: kansalaisopisto on tärkeä osa kaupungin ja valtionkin infrastruktuuria, kuten myös kirjasto, terveydenhoito ja vaikkapa katuvalot!

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!