Kansalaisopistojen liitto tarjoaa ajankohtaista materiaalia kansalaisopistojen työn tueksi hanke- ja muiden julkaisujen muodossa. Painettuja julkaisuja voi tilata KoL:n toimistosta oheisella tilauslomakkeella. Osa julkaisuista on ainoastaan sähköisessä muodossa.
Kansalaisopistojen liiton julkaisut ovat 100-vuotishistoriikkia lukuun ottamatta maksuttomia ja toimitetaan ilman postikuluja kaikille jäsenopistoille ja jäsenille. Muilta tilaajilta perimme toteutuneet postikulut.
Vapaa sivistystyö ry:n maksuttomiin julkaisuihin voi tutustua täällä.
Kansalaistaito-opas: Opas kansalaisopistojen kansalaistaitokurssien suunnitteluun ja toteukseen (2024)
OECD:n kansainvälinen aikuiskoulutustutkimus PIAAC (2013) selvitti aikuisväestön eri elämänalueilla tarvitsemia perustaitoja ja niiden käyttöä työ- ja arkielämässä. Sen mukaan noin 600 000 suomalaisella on näissä perustaidoissa puutteita. Tuoreimpia tuloksia samasta tutkimuksesta saadaan joulukuussa 2024, joten koulutuspoliittinen keskustelu aiheesta tulee jatkumaan ja aikuiskoulutukselle riittää kysyntää vielä pitkään.
Kansalaisopistot tarjoavat runsaasti perus- ja kansalaistaitoihin liittyvää koulutusta, jota ei yleensä ole kuitenkaan jäsennelty erilliseksi kokonaisuudeksi yhteisten suuntalinjojen mukaisesti. Suuren yleisön tietoisuus kansalaisopistojen tarjonnasta ei myöskään ole tältä osin ollut hyvällä tasolla eikä aihealueeseen liittyvää kansalaisopistokenttää koskevaa tutkimusta ole juurikaan tehty.
Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen tavoitteena oli tukea opetus- ja kulttuuriministeriön, hallitusohjelman ja vapaan sivistystyön tavoitteita osallisuudesta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta määrittelemällä kansalaistaitokokonaisuutta kansalaisopistojen toimintaympäristössä tutkimustyötä hyödyntäen. Lisäksi hankkeen tarkoituksena oli kehittää kansalaisopistojen kansalaistaitoihin liittyviä koulutuskokonaisuuksia ja tarjontaa sekä lisätä tietoisuutta kansalaisopistojen matalan kynnyksen opetustarjonnasta.
Kansalaistaito-oppaan tarkoituksena on tukea kansalaisopistoja kansalaistaitokurssien suunnittelussa, toteutuksessa ja markkinoinnissa. Julkaisu on luettavissa verkossa (pdf).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut julkaisun toteuttamista osana Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -kehittämishanketta.
Kohti kaikkien kansalaisopistoa: Kansalaisopistojen saavutettavuusopas (2023)
Kansalaisopistojen saavutettavuusopas on saatavilla PDF ja tekstimuotoisena. Tämä opas kuuluu tukimateriaaleihin, joita Saavutettava ja matalan kynnyksen kansalaisopisto -hankkeessa (2021–2023) on tuotettu kansalaisopistojen käyttöön. Saavutettava ja matalan kynnyksen kansalaisopisto -hankkeen tavoite oli lisätä ihmisten mahdollisuuksia sivistää itseään opistojen kursseilla elinikäisen ja jatkuvan oppimisen hengessä.
Kansalaisopistojen näkökulmasta saavutettavuuden tavoite on, että kaikki ihmiset voisivat opiskella ja kehittää itseään opiston kursseilla mahdollisista toimintarajoitteista riippumatta. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toimenpiteitä niin hallinto-, toimisto- kuin opetushenkilökunnalta.
Saavutettavassa kansalaisopistossa jokainen opiskelija ja henkilökunnan jäsen tuntee itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Saavutettava kansalaisopisto tarjoaa kaikille turvallisen ja tarpeet huomioivan työ- ja oppimisympäristön. Saavutettavuus ja esteettömyys edistävät yhdenvertaisuutta ja madaltavat kansalaisopiston kursseille osallistumisen kynnystä.
Tämä Kansalaisopistojen saavutettavuusopas on tarkoitettu jokaiselle kansalaisopistossa työskentelevälle. Sisällysluettelosta löydät omaa työtäsi koskevat asiat ja saat kustakin luvusta käytännön vinkkejä saavutettavuustyön edistämiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut julkaisun toteuttamista osana Kansalaisopistojen liiton Saavutettava ja matalan kynnyksen kansalaisopisto – SAMAKA-kehittämishanketta.
Kohti osaamisperusteisuutta: suuntaviivoja kansalaisopiston johdolle ja ylläpitäjälle (2022)
Osaamisperusteisuus on organisaation näkökulmasta ennen kaikkea toimintaa ohjaava periaate ja ajattelutapa, joka tuottaa laatua toimintaan ja helpottaa opiskelijan hankkiman osaamisen hyödyntämistä. Tämä julkaisu on tuotettu kansalaisopistojen ylläpitäjien tueksi selkeyttämään osaamisperusteisuuden tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisopistoille sekä hahmottamaan ylläpitäjän strategisten linjausten merkitystä osaamisperusteisen ajattelun jalkauttamisessa opistossa.
Vaikka osaamisperusteisuuteen liittyvät monet toiminnot käytännössä toteutetaan kansalaisopistossa hallinto-, toimisto- ja opetushenkilökunnan voimin, oppilaitoksen ylläpitäjä vastaa tietyistä hallinnollisista päätöksistä ja toimenpiteistä: esimerkiksi siitä, millä kursseilla osaamisen arviointia tehdään ja ketkä arviointia opistossa tekevät. Myös varsinaisesta arviointipäätöksestä ja suoritustietojen kirjaamisesta Koski-tietovarantoon vastaa viime kädessä ylläpitäjä. Tähän julkaisuun on kerätty pääkohdat opiston osaamisperusteisuusprosessista ylläpitäjän ja kansalaisopiston johdon näkökulmasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut julkaisun toteuttamista osana Kansalaisopistojen liiton Osaamisperusteisuutta kansalaisopistoihin -kehittämishanketta.
Pikaopas kansalaisopiston opettajalle osaamisperusteisen kurssin suunnitteluun sekä opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin (2022)
Nykytyöelämän monimuotoisuus edellyttää meiltä koko elämän ja työuran aikaista osaamisen kehittämistä. Kansalaisopistoissa on perinteisesti opittu monenlaisia niin työ- kuin vapaa-aikaakin hyödyttäviä tietoja ja taitoja, joiden tunnistaminen ja tunnustaminen on tähän asti ollut puutteellista.
Vapaan sivistystyön koulutuksissa saavutettavan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen helpottamiseksi tehty lakimuutos on mahdollistanut elokuun 2021 alusta sen, että kansalaisopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat halutessaan järjestää osaamisperusteisesti toteutettuja kursseja, joiden suoritustiedot voidaan viedä opiskelijoiden muiden koulutustietojen tapaan osaksi kansallista, eri koulutusasteiden opintosuoritukset ja tutkintotiedot sisältävää Koski-tietovarantoa. Näin kansalaisopistoissa saavutettu osaaminen on aiempaa helpommin yksilön hyödynnettävissä.
Tämä opas on tarkoitettu sinulle opettajana työsi tueksi osaamisperusteisen kurssin suunnitteluun sekä opiskelijan ohjaukseen arviointiin.
Opas lähtee siitä käytännön lähtökohdasta, että opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja hänen suorituksensa viedään Koski-tietovarantoon, mutta osaamisperusteisuus on myös ennen kaikkea pedagoginen lähestymistapa opettamiseen ja oppimiseen. Siksi voit lukea opasta myös kevyemmällä otteella ja omaksua siitä ideoita ja kehittää omaa opetustasi osaamisperusteisemmaksi ihan vain omaksi ja opiskelijoidesi iloksi ilman, että kurssillasi tehtäisiin varsinaista osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut julkaisun toteuttamista osana Kansalaisopistojen liiton Osaamisperusteisuutta kansalaisopistoihin -kehittämishanketta.
Unelma sivistyneestä kansakunnasta – Kansalaisopistojen liitto 100 vuotta (2019)
Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 120 vuotta kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa. Vain kahta vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1919, perustettiin silloinen Työväenopistojen liitto vaalimaan opistotyötä, luomaan vuorovaikutusta opistojen välille ja sanoittamaan syntyvälle opistoliikkeelle yhteistä aatepohjaa. Opistoaate vaihtui jo liiton ensi vuosikymmeninä opistoasiaksi, opistoasia vuosisadan kuluessa edunvalvonnaksi. Vuonna 2019 juhlittiin siis opistotoiminnan lisäksi myös Kansalaisopistojen liiton 100-vuotista taivalta.
Juhlavuoden kunniaksi KoL:n sadan vuoden historia osana opistoliikettä on nyt saatettu kirjaksi kansien väliin. Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, FT Samu Nyströmin teos Unelma sivistyneestä kansakunnasta – Kansalaisopistojen liitto 100 vuotta tarjoaa meille katsauksen omaan menneisyyteemme: mistä kaikki sai alkunsa ja miksi kansalaisopistot, opistotoiminta ja Kansalaisopistojen liitto ovat nykyään sellaisia kuin ovat.
Jokaiseen KoL:n jäsenopistoon on lähetetty kaksi kappaletta teosta painettuna. Julkaisu on luettavissa sähköisenä ja sitä voi tilata painettuna tilauslomakkeen kautta 10 € hintaan (sis. toimitus- ja postituskulut). Julkaisulla on pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki.
Kansalaisopistojen CAF 2014: Opistojen kehittäminen itsearvioinnin avulla (päivitetty versio, 2018)
Vapaan sivistystyön lainsäädäntö edellyttää oppilaitokselta arviointia antamastaan koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta. Arvioinnin tarkoitus on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Laatutyö antaa pohjaa myös toiminnan tarpeellisuuden perusteluun niin opistolle itselle kuin sen yhteistyökumppaneille. Laadunvarmistusjärjestelmä auttaa tunnistamaan vahvuuksia, jakamaan yhteisössä olevia hyviä käytänteitä sekä tunnistamaan toiminnan laatuun vaikuttavat muutos- riski- ja uhkatekijät mahdollisimman varhain.
Kansalaisopistojen liitto ja Meri-Pohjolan opistopiirin jäsenopistot ovat 2010-luvulla kehittäneet kansalaisopistojen arvioinnin tueksi CAF-arviointimallista oman sovelluksen (”CAF 2014”), joka noudattaa alkuperäisen CAF-järjestelmän sisältöä ja rakennetta. CAF 2014 -sovellus kriteeristöineen on nyt päivitetty osana KoL:n kehittämishanketta ja se sisältää myös elementtejä taiteen perusopetuksesta sekä kestävästä kehityksestä. Materiaalin viimeisimmästä työstöstä on KoL:n toimeksiannosta vastannut pitkään laatutyötä kansalaisopistokentällä tehnyt emeritarehtori Liisa Vornanen.
KoL:n jäsenopistot voivat tilata kansalaisopistojen CAF 2014 -sovellusta voi tilata painettuna tilauslomakkeen kautta. Sovellus on saatavilla sähköisenä (word ja pdf) osana laajempaa laatutyötä koskevaa materiaalia Kansalaisopistofoorumin laatutyöosiossa.
Julkaisu on tuotettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa KEHO 2.0 -hanketta.
Kansalaisopiston itsearviointi ja kehittäminen CAF 2014 -arviointimallin avulla: pikaopas kansalaisopistojen käyttöön (2018)
Kansalaisopistojen CAF 2014 -sovelluksen tueksi uutena materiaalina on lisäksi saatavilla pikaopas CAF-itsearvioinnin tekoon. Pikaopas soveltuu arviointimalliin tutustumiseen ja se on myös tarkoitettu käytettäväksi rinnakkain CAF 2014 -arviointimallin kanssa osana itsearviointiprosessia.
KoL:n jäsenopistot voivat tilata painettuna tilauslomakkeen kautta. Pikaopas on käytettävissä sähköisenä osana laajempaa laatutyötä koskevaa materiaalia Kansalaisopistofoorumin laatutyöosiossa.
Julkaisu on tuotettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa KEHO 2.0 -hanketta.
Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle (2018)
Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.
Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut julkaisun toteuttamista osana KEHO 2.0 ja KEHO 2.2. -hankkeita.
Julkaisu on luettavissa verkossa ja sitä voi tilata painettuna tilauslomakkeen kautta.
Kansalaisen digitaidot -kurssimalli (2018)
Kansalaisen digitaidot -kurssimalli tarjoaa yhtenäistävän pohjan kansalaisopistojen tarjoaman tietotekniikan perusopetuksen sisältöjen rakentamiseen. Kurssitarjontaa yhtenäistävän mallin avulla tavoitellaan mm. yhtenäistä tapaa osaamisen todentamiseen, lisääntyvää opettajien keskinäistä yhteistyötä sekä tehokkaampia markkinointimahdollisuuksia valtakunnallisesti yhteisen brändin alla.
Kaikille opetettavaksi tarkoitettujen perussisältöjen lisäksi kurssimallissa halutaan tarjota pidemmälle etenevien aiheiden ”kori”, josta opettajat voivat poimia aiheita harkintansa mukaan. Malli nostaa kaiken tietotekniikkaopetuksen yhdeksi tärkeäksi teemaksi mm. digirohkeuden ja tietotekniikkaan liittyvien pelkojen hälventämisen. Mallin koostamisesta vastasi Turun suomenkielisen työväenopiston tiimi- ja luentovastaava Tero Kuusela.
Julkaisu on tuotettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa KEHO 2.0 -hanketta.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla järjestetty luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuoden 2018 alusta lukien. Joustavien ja osa-aikaisten koulutusmahdollisuuksien sekä toiminnallisemman opiskelun mahdollistamiseksi koulutustarjontaa laajennetaan antamalla maahanmuuttajien lukutaitokoulutus vapaan sivistystyön uudeksi koulutustehtäväksi. Vapaan sivistystyön opetuksen piiriin on tarkoitus ohjata ensisijaisesti sellaiset opiskelijat, joiden perusopinnot ovat puutteelliset ja joilla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia, tai joiden elämäntilanne voi olla sellainen, että osa-aikainen opiskelu on kokopäiväistä parempi vaihtoehto.
Paljon taustatietoa sisältävässä kansalaisopistojen opetussuunnitelmasuosituksessa kuvaillaan lukutaitokoulutuksen eri kohderyhmiä ja annetaan suosituksia siitä, kuinka heidän tarpeensa voidaan ottaa huomioon kurssien suunnittelussa. Opetussuunnitelmasuositus perustuu Opetushallituksen vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseen (2017).
Julkaisua on luettavissa verkossa ja sitä voi tilata painettuna tilauslomakkeen kautta.
Kansalaisopisto kunnan voimavarana: tieto- ja ideapaketti päättäjälle kunnan ja kansalaisopiston yhteistyömahdollisuuksista (2017)
Suomalaiset kunnat ovat muutosten edessä. Sote-uudistus tarkoittaa isoja muutoksia kunnille jääviin tehtäviin sekä kuntaidentiteettiin samaan aikaan kun kunnissa valmistaudutaan siirtymään uuteen maakuntahallintoon. Samalla muuttuvat myös kuntien toimintakenttä, toimintatavat ja kumppanuudet.
Kunnan ja kansalaisopiston yhteistyön tukemiseksi KoL on koonnut Kansalaisopisto kunnan voimavarana -lehden. Kyseessä on päättäjille suunnattu idea- ja tietopaketti kunnan ja kansalaisopiston yhteistyömahdollisuuksista. Toimivaksi havaittujen yhteistyökäytäntöjen ja yleisen kansalaisopistotietouden lisäksi lehti sisältää kirjoituksia kansalaisopistokentältä sekä mm. presidentti Tarja Halosen ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen haastattelut. Esitellyt ideat ovat hyödynnettävissä kansalaisopiston ylläpitäjärakenteesta riippumatta. Lehdessä on mukana myös ruotsinkielistä materiaalia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut julkaisun toimittamista osana Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.2 -kehittämishanketta.
Julkaisu on luettavissa verkossa ja sitä voi tilata painettuna versiona maksutta ja täysin postikuluitta tilauslomakkeen kautta.
TVT-OPAS: Tieto- ja viestintätekniikan opas kansalaisopiston opettajille (2017)
Meri-Pohjolan opistopiiri haluaa tukea ja innostaa kansalaisopistojen henkilöstöä sähköisen viestinnän sovellusten käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan opas kansalaisopiston opettajalle sisältää kansalaisopiston kannalta hyödyllistä tietoa opiskelija- ja kurssien hallintajärjestelmistä, tietoturvallisuudesta, sähköpostiviestinnästä ja yleisimmistä Internetiä koskevista laeista. Oppaassa on myös selkeitä ohjeita yleisimpien sosiaalisen median sovellusten käyttöön.
Opas on tuotettu Osaava-rahoituksella Meri-Pohjolan opistopiirissä. Myös KoL on tukenut oppaan tuottamista.
Julkaisu on luettavissa verkossa ja sitä voi tilata painettuna versiona tilauslomakkeen kautta.
Tervetuloa kansalaisopistoon! -video (2016)
Kansalaisopisto on kaikille avoin iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopistossa oppii uutta ja tapaa uusia ihmisiä. Näin ollen se tarjoaa myös maahanmuuttajalle luontevan mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja olla aktiivinen jäsen uudessa kotimaassaan. Kaikille kansalaisopisto ei kuitenkaan ole vielä tuttu.
Tervetuloa kansalaisopistoon! -videolla kerrotaan kansalaisopistoista ja kaikesta siitä, mitä siellä voi opiskella. Video sisältää myös maahanmuuttajaopiskelijoiden haastatteluja. Videota voidaan käyttää opistojen tarjoamien mahdollisuuksien esittelyyn. Video on tuotettu selkeällä suomen kielellä ja se on suunnattu erityisesti niille, joiden suomen kielen oppiminen on vasta alkuvaiheessa tai joilla on muita oppimisen haasteita. Videota saa vapaasti näyttää esimerkiksi oppilaitoksissa ja maahanmuuttajien neuvontatyössä.
Video on tuotettu osana Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.0 -hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Video on tehty yhteistyössä Helsingin aikuisopiston ja Helsingin työväenopiston kanssa.
12 askelta selkokielellä opettamiseen on tarkoitettu kansalaisopiston opettajille, jotka kohtaavat kurssillaan suomenoppijoita. Heitä voi olla yksi tai muutama suomenkielisten joukossa tai koko ryhmä saattaa koostua suomenoppijoista. Nämä 12 askelta johdattavat selkokielisen opetuksen mielenkiintoiseen ja silmiä avartavaan maailmaan. Materiaali ei ole valmis yhteen aineeseen sidottu opetuspaketti, vaan pikemminkin eri aineiden opetukseen soveltuva kokoelma hyväksi koettuja, toimivia keinoja ja toimintatapoja, jotka auttavat opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta niin, että kaikilla on kurssilla hyvä olla. Selkokielisestä viestinnästä hyötyvät suomenoppijoiden lisäksi myös muut oppijat, joilla on erilaisia oppimisen haasteita.
Materiaali on tuotettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa KEHO 2.0 -hanketta.
ISBN 978-952-5709-10-0 (pdf) ISBN 978-952-5709-11-7
Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimus (2015)
Kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn, selviää aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen (UEF) tekemästä esitutkimuksesta. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, muun muassa yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samaan aikaan kun yksilön työelämätaidot sekä motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen kasvavat.
Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen rahallisten arvojen arviointia pohtiva ja kuvaava esitutkimus Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiston tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys on tehty Benefits of Lifelong Learning -tutkimuksessa (BeLL) löydettyjen suomalaisten kansalaisopisto-opiskelijoiden vastausten pohjalta ja tutkimuksessa tehdyt laskelmat perustuvat SROI-arviointimalliin (Social Return of Investment). Vapaan sivistystyön tyyppisen aikuisopiskelun hyötyjen rahallisia arvoja on erittäin vaikea laskea tarkasti, ja vaikka esitutkimuksessa esitetyt laskelmat ovat alustavia, näyttävät ne tukevan aiemmin saatavilla olevien tutkimusten tuloksia siitä, että koulutusinvestoinnit maksavat itsensä selvästi takaisin.
Julkaisu on luettavissa verkossa. Painetun version painos on valitettavasti loppu, eli julkaisua ei voi enää tilata painettuna.
ISBN 978-952-5709-08-7 (pdf) ISBN 978-952-5709-09-4
Mies ja vapaa-aika – miesnäkökulmia kansalaisopistojen kehittämiseen (2014)
Kansalaisopisto-opiskelu on tunnetusti naisvaltainen harrastus. Miksi miehet eivät osallistu laajamittaisesti opistotoimintaan? Onko opistojen kurssitarjonta rakennettu liiaksi naisten ehdoilla? Käsikirjassa pohditaan vapaa-ajan merkitystä miehen elämässä. Samalla etsitään keinoja siihen, miten kansalaisopistojen tarjonnassa voitaisiin paremmin huomioida miesten toiveet.
Mies ja vapaa aika – miesnäkökulmia kansalaisopistojen kehittämiseen –käsikirja tuotettiin osana Yhdessä tekemisen yhteisöt -hanketta, Hanke oli puolestaan osa valtakunnallista Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmaa, jonka rahoitus tuli Lapin Ely-keskuksen koordinoimana Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. YHTEYS-hanke kesti kaksi vuotta (2013–2014) ja sitä koordinoi Lapin yliopisto.
ISBN 978-952-5709-06-3 (pdf) ISBN 978-952-5709-07-0
Kotouttajana kansalaisopisto (2014)
Kotouttajana kansalaisopisto -julkaisu oli osa KoL:n koordinoimaa kaksivuotista Kotouttajana kansalaisopisto – monikulttuurisen opetustyön osaamisen vahvistamisen hanketta 2013–2014. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kansalaisopistojen opetushenkilöstön monikulttuurisen opetustyön pedagogista osaamista kotoutumiskoulutuksen viitekehyksessä.
Kotouttajana kansalaisopisto- julkaisuun kerättiin kansalais- ja työväenopistojen toteuttamia hyviä kotoutumiskoulutuksen käytänteitä. Lisäksi pyrittiin selkiyttämään joitakin keskeisimpiä kotoutumiskoulutuksen käsitteitä.
Yhdessä moniäänisesti – kirjoituksia vapaan sivistystyön arvoista (2013)
KoL järjesti vuosina 2011–2012 Arvoseminaarien sarjan kaikille vapaan sivistystyön toimijoille. Tavoitteena oli herätellä avointa keskustelua vapaan sivistystyön toiminnan ja arvojen muutoksista.
Keskustelujen pohjalta syntyi Yhdessä moniäänisesti – kirjoituksia vapaan sivistystyön arvoista -verkkojulkaisu.
Julkaisuun kootut kirjoitukset valottavat arvokeskustelua monista eri näkökulmista. Osa kirjoituksista tarkastelee vapaan sivistystyön toimintaa ja arvoja historian valossa, osa nykypäivän muutosten kautta. Joissakin kirjoituksissa lähtökohdat ovat käytännöllisiä, toisissa filosofisempia, osassa arvoja tarkastellaan koko vapaan sivistystyön näkökulmasta, muutamissa tietyn oppilaitosmuodon perspektiivistä. Arvoihin paneudutaan julkaisussa niin pedagogisesta kuin organisaatiokulttuurien näkökulmasta – unohtamatta erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutusta molempiin näistä.
Vapaan sivistystyön toimintaan mahtuu monenlaisia ajatusmalleja ja tapoja toimia. Avoin ja myös kriittinen keskustelu näistä on hyödyllistä, tarpeellista ja usein jopa välttämätöntä.
Kulttuuritoiminnan muutostilanteet kunnassa (2013)
Kulttuuritoiminta ja -palvelut ovat tärkeitä kuntalaisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäjiä. Kulttuuritoiminnalla on myös taloudellista merkitystä kunnissa. Kulttuuritoiminnan muutostilanteet kunnassa -julkaisuun on koottu tiivistetysti kulttuuritoiminnan perusasioita ja tuotu esiin kunnan merkitys ja vastuu kulttuuritoiminnan järjestäjänä.
Kansalais- ja työväenopistot ovat merkittäviä kulttuuritoiminnan tukijoita. Julkaisua kannattaa hyödyntää oman toiminta-alueen kulttuuritoiminnan suunnittelussa ja paikallisessa kulttuuripolitiikassa.
Julkaisu kuvaa kulttuuritoiminnan kokonaisuutta. Se tarjoaa uusia näkökulmia kulttuuritoiminnan paikalliseen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Julkaisu on suunnattu erityisesti kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Julkaisun loppuun on koottu muistilistoja kuntaliitostilanteita varten. Muistilistoja voi hyödyntää myös muussa kulttuuritoiminnan suunnittelussa sekä muissa muutostilanteissa. Julkaisun tuottivat opetus- ja kulttuuriministeriön Maaseutupolitiikan kulttuuriteemaryhmä sekä KoL.
Maailma on mahdollisuuksia täynnä – kansainvälistymisopas kansalaisopistoille (2011)
Kansalaisopistoilla on hyvät edellytykset ottaa aktiivinen rooli kansainvälistymisen edistämisessä. Kansainvälistyminen avaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kehittää oppilaitoksen työtä ja toimintatapoja, kartuttaa kulttuurista ja kielellistä osaamista, verkostoitua, vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia, oppia. Kansainvälistyminen tarjoaa avaintaitoja tarttua nykymaailman haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Uusien toimintamallien kehittäminen kansainvälisen yhteistyön keinoin voi olla antoisa seikkailu. Ehkä me suomalaiset toisinaan ajattelemme, että meidän aikuiskoulutuksen systeemit ovat vertaansa vailla eikä muualta löydy yhtä hienoja ja toimivia malleja. Tutustuminen erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja oloissa toimiviin kollegoihin saa huomaamaan, että esimerkiksi Euroopan eri kolkilla tehtävä työ on pohjimmiltaan samanlaista ja yhteistä keskustelupohjaa löytyy helposti. Keskeistä on aito halua oppia muiden käytännöistä.
Oheinen opas on tarkoitettu tueksi kansalaisopistojen kansainvälistymiseen. Se tarjoaa ideoita ja vinkkejä siihen, miten kansainvälistymistä voi lähteä toteuttamaan käytännössä. Oppaaseen koottujen linkkien kautta avautuu paljon lisätietoa kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille.
Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (2011)
KoL toteutti Opetushallituksen toimeksiannosta selvitystyön, jossa kartoitettiin maahanmuuttajille suunnattua koulutustarjontaa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä maahanmuuttajien osallistumista kursseille. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva koulutustarjonnan määrästä, laajuudesta ja rahoituksesta. Tässä OPH:n loppuraportissa käsitellään maahanmuuttajakoulutuksen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia vapaan sivistystyön eri oppilaitoksissa.
Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa -selvitys tehtiin vuonna 2010.
Becoming more visible -kirjasarjaan on koottu hyviä käytäntöjä, vinkkejä ja työkaluja maahanmuuttajien ja erityisesti turvapaikanhakijoiden aktivointiin, motivointiin ja voimautumisen tukemiseen koulutuksessa, vastaanottokeskuksissa ja kansalaisjärjestöissä.
Kirjasarja on tuotettu Becoming more visible -projektin yhteydessä vuosina 2004–2007. Projektin aikana toteutettiin voimautumista ja elämänhallintaa tukevia opintokokonaisuuksia yhteistyössä vastaanottokeskusten ja kansalaisopistojen kanssa Kajaanissa Kaukametsän opistossa, Vaasa-opistossa ja Tampereen työväenopistossa. Lue kouluttajien kokemuksista, ota onkeesi hyvät vinkit ja toiminnan kuvaukset sekä kantapään kautta koetut opit. Aineisto antaa tukea maahanmuuttajien alkuvaiheen opintoja suunnitteleville ja maahanmuuttajien kouluttajina tai vapaaehtoistehtävissä toimiville sekä myös vastaanottokeskuksissa tai maahanmuuttajapalveluissa työskenteleville.
Julkaisut ovat saatavilla sähköisenä. Julkaisija: KTOL 2007
Kuvauksia työmuodoista ja toiminnasta kansalaisopistoissa, vastaanottokeskuksissa, kansalaisjärjestöjen toiminnassa ja vertaisohjauksessa; miten voimauttavaa toimintaa voi suunnitella ja toteuttaa?
Työntekijöiden, vapaaehtoisten ja kansalaisjärjestötoimijoiden haastatteluita
Becoming More Visible -hankkeessa tuotettu suomen kielen alkeisoppikirja
Teoksia kansalaisopistotoiminnan historiasta (1990–1994)
Sivistys perusoikeutena. KTOL 75 vuotta 1919–1994
Tämä juhlakirja julkaistiin Kansalais- ja työväenopistojen liiton (nyk. KoL) 75-vuotisen taipaleen kunniaksi vuonna 1994. Kirjan teemat ovat liiton historia, kansalaisopisto osana eurooppalaista aikuiskoulutusta, maamme koulutuspolitiikan nykylinja sekä kansalaisopistotoiminnan käytännön kehittämisen haasteet.
Toim. Taina Törmä. Julkaisija: KTOL 1994. Painos on valitettavasti loppunut.
Kansalais- ja työväenopistotoiminnan historia 1899–1979
Tämä kirja esittelee jäsennellyn yleiskuvan kansalais- ja työväenopistotoiminnan synnystä ja kehityksestä sekä siihen vaikuttaneista tekijöistä. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori Kosti Huuhka, joka on monin tavoin ansioitunut Suomen vapaan sivistystyön palveluksessa.
Tekijä: Kosti Huuhka, 1990. Julkaisija KTOL. Painos on valitettavasti loppunut.
Tuoteyhteyshenkilönä KoL:n toimistolla toimii hallintokoordinaattori.
Hallintokoordinaattori
Viljami Wiirilinna
jäsen-, talous- ja hallintopalvelut; ansiomerkit ja jäsentuotteet, kansalaisopistojen kurssihaku
+358 (0)40 455 7276
viljami.wiirilinna (at) kansalaisopistojenliitto.fi
