Valtion talousarvio vuodelle 2024 julkistettiin viikko sitten. Talousarvioon sisältyi odotetusti 12,5 miljoonan euron leikkaus kansalaisopistojen valtionosuuksiin. Miljoonan euron lisäraha osoitettiin ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen. Myös opintokeskusten ja kesäyliopistojen leikkaukset jäivät alkuperäistä uhkausta pienemmiksi.
Me kaikki haluamme Suomen ja täällä asuvien parasta. Ei vain hallitus, vaan me kaikki tavoittelemme vahvaa ja välittävää Suomea. Yhteisymmärrys näyttää loppuvan viimeistään siihen, miten tavoitteeseen päästään, mutta itse asiassa jo yhteinen käsitys maamme asioiden nykytilasta puuttuu. Jo yksinomaan hallitusohjelmaneuvottelujen perusteena käytetty VM:n meno- ja rakennekartoituksen väite, että vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuvat keskimääräistä useammin korkeasti koulutetut ja toimihenkilöasemassa työskentelevät, joilla on tyypillisesti taloudelliset mahdollisuudet maksaa opiskelunsa kustannukset itse, oli typerryttävä.
Tuoreimman vuonna 2019 Tilastokeskuksen keräämän vapaan sivistystyön opiskelijaprofiilin mukaan kansalaisopistojen opiskelijoista suurin osa (55 %) ei ole työllisiä. Heistä suurimmalla osalla (61 %) ei ole korkeakoulututkintoa. Koulutustaso ei yksinään kerro vielä paljoakaan henkilön tulotasosta tai työmarkkina-asemasta.
Luulon varaan ei tule milloinkaan rakentaa sellaista, minkä on kestettävä ajan, talouden ja kriittisen ajattelun kuluttavaa painetta. Oikealla tiedolla johtaminen on ainoa tapa rakentaa vahvaa ja välittävää yhteiskuntaa. OKM on käynnistänyt työn vapaan sivistystyön tietopohjan vahvistamiseksi. Monipuolisen ja kattavan tiedon kokoaminen palvelee rahoitus- ja ohjausjärjestelmää niin valtion kuin vapaan sivistystyön kentänkin näkökulmasta. Kaikki tieto ja tutkimus vie vapaata sivistystyötä eteenpäin. Olkaamme kansalaisopistokenttänä toimialan kehittämisen aktiiveja. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Rahapulan aiheuttama pakko voi olla kehityksen moottori ja uudistusten sytyke. Meillä on oppilaitosrakenne, opettajat, meillä on paikallisista edellytyksistä muodostuneet verkostot. Meillä on opiskelijat. Keskitytään kehittämään sitä, mikä toimii ja tavoittaa asiakkaan. Vapaan sivistystyön kentässä kansalaisopisto on tässä vahvoilla.
Mikä maata ja yhteiskuntaa vahvistaa? Miten yhteiskunta osoittaa välittämistään? Hallitusohjelma lupaa laittaa vähän liikkuvat suomalaiset liikkumaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Valitettavasti kansalaisopistojen hupenevilla varoilla myös niiden tuottamat monipuoliset ja ammattimaisesti ohjatut liikuntaryhmät ovat uhattuina. Lapsille ja nuorille taataan harrastusmahdollisuus ja turvallinen koulu. Onko kansalaisopistoilla enää jatkossa mahdollisuutta tarjota panostustaan lasten ja nuorten harrastuksiin ja taiteen perusopetukseen? Maahan muuttaneiden tulee nopeasti saavuttaa riittävä kielitaito ja valmiudet elää suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Mihin riittävät vähät 100 %:n valtionosuustunnit, kun meistä B-ruotsia koulussa kuusikin vuotta opiskelleista harva pärjäisi aikuisen arjessaan, jos omaa äidinkieltä yhtäkkiä ei voisi käyttää.
Lopulta kyse on siitä, miten me kaikki suhtaudumme toisiimme. Kohtuus on hyve, jota nyt koetellaan.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Laki vapaasta sivistystyöstä määrittelee, että opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Kansalaisopistojen kurssihintojen keskiarvo oli keväällä 2023 oli 69,68 euroa. Kohtuullista tai ei, kurssimaksuja on korotettava. Siihen hallitusohjelma evästää ja monen opiston ylläpitäjä pakottaa. Valtion ja kuntien leikkaukset ovat kipeitä, mutta niiden on näyttävä opistojen tarjonnassa. Vähemmällä ei voi saada enempää. Parempi tuottavuus on päivän sana. Vähenevillä resursseilla on uskallettava koota opiston tarjonta uudenlaiseen pakettiin. Kansalaisopistojen perustaito kekseliäisyys on kovina aikoina valttia. Kansalaisopistoilla on pitkä kokemus ja keinot jatkaa vahvan, välittävän, silti kohtuullisen Suomen asialla.
Sannasirkku Autio, Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja
