Vieraskynä: Konkreettisia keinoja saavutettavuuden parantamiseen
Kansalaisopistojen kursseilla on keskeinen rooli useissa maaseutukunnissa aikuisten ja lasten harrastusten mahdollistajana. Kurssien saavutettavuutta voi lisätä pienin, konkreettisin keinoin. Tässä blogissa kuvatut toimet voivat heijastua myönteisesti esimerkiksi kurssien osallistujamäärään.
Osoitetiedot osaksi kurssitietoja
Maaseudulle muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita – osa kotimaan sisältä ja osa ulkomailta. He kaikki ovat potentiaalisia harrastajia, kunhan he vain saavat tietoonsa missä harrastuksia on tarjolla. Kunnan uusille asukkaille lähiseudun paikat ovat aluksi uusia, eikä kaikkien tuttavapiirissä ole välttämättä sellaista henkilöä, joka osaisi kertoa, mistä palveluja löytyy. Naapurikuntalaisetkaan eivät aina tiedä muissa kunnissa sijaitsevien kurssipaikkojen sijainteja.
Maaseutualueilla saatetaan myös puhua paikoista paikallisen käyttämillä nimityksillä tai lempinimillä, joita edes Google ei tunnista. Tällöin kurssipaikan löytäminen ilman osoitetietoja voi olla lähes mahdotonta. Osoitetieto kannattaakin aina lisätä osaksi kurssin perustietoja, niin osallistumiskynnys madaltuu kuin huomaamatta.
Kurssipaikkojen sijainnit nettikarttoihin
Nettikarttojen ja reittioppaiden käyttö on nykyään arkipäivää. Kurssipaikan löydettävyyttä parantaa, jos yleisimmät nettikartat tunnistavat kurssipaikan rakennuksen nimen tai jos osoite ohjaa varmasti oikeaan rakennukseen.
Kyytiin2-hanke on laatinut ohjeen, kuinka voi lisätä puuttuvan kohteen Google Mapsiin. Ohjeen löydät täältä.
Kimppakyyteihin aktivointi
Maaseutualueilla henkilöautoilu on arkipäivää ja kursseillekin saavutaan usein autolla. Polttoaineiden hinnannousu ja yleinen inflaatio saattavat kuitenkin nostaa kynnystä osallistua mieleiselle kurssille naapurikunnassa tai kauempana oman kunnan alueella. Tästä syystä kansalaisopistojen kannattaisi kannustaa asiakkaitaan kimppakyyteihin: Kootkaa tuttavista auto täyteen tai puolilleen ja lähtekää yhdessä vaikkapa lyhytkurssille naapurikuntaan!
Minkä verran teidän kurssilaisenne käyvät kursseilla naapurikuntien puolella? Olisiko määrässä lisättävää tai ovatko määrät jo suuria? Asian selvittäminen omista tietokannoistanne voi antaa yllättäviä tuloksia ns. harrastuspendelöinnin määrästä.
Pienistä puroista osallistujamäärä kasvuun
Harrastusmatkojen kehittämisessä on monta ulottuvuutta: asukkaiden harrastuselämyksien mahdollistaminen, kurssien osallistujamäärien kasvattaminen tai säilyttäminen, liikenteen päästöjen vähentäminen ja palveluiden saavutettavuus. Harrastusmatkojen kehittäminen ei ole ainoastaan kansalaisopistojen harteilla, mutta kansalaisopistojen kohdalla on nähtävissä selkeitä hyötyjä ja toimintatapoja, joita kehittämällä voi edetä jo omana työnä.
Keski-Pohjanmaan maaseutualueilla on tehty vuosien ajan maaseutuliikenteen kehitystyötä. Työn osana toteutettiin vuonna 2021 Harrastuksiin kulkemisen Keski-Pohjanmaan malli (HaKu) -hanke Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rahoittamana ja Keskipohjalaiset Kylät ry:n hallinnoimana. Hanke toi yhteen usean kunnan alueelta liikunta-, musiikki-, eläkeläis- ja 4H-yhdistystoimijoita sekä kansalaisopistojen edustajia. Hankkeessa kertyi ideoita ja harrastusmatkoihin liittyviä kehittämiskohteita, joihin lukeutuvat tässäkin tekstissä aiemmin esitellyt kehittämisideat.
Lue lisää HaKu-hankkeen toimista Kulukurin verkkosivuilta. Lisätietoja löydät myös Kyytiin2-hankkeen esitteestä. (Harrastusmatkojen kehittämisestä laadittu infograafi sivuilla 3–4)
Aihetta käsitellään SAMAKA-hankkeen järjestämässä Saavutettava kurssiopas ja harrastusmatkat -webinaarissa tiistaina 14.2.2023. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lisää aiheesta! Siirry tapahtuman sivulle tästä.
Projektipäällikkö Heli Siirilä
Maaseutupolitiikan neuvoston TUUMA-verkosto/
Vaasan yliopiston Innolab
