(Toimintasuunnitelma on myös nähtävissä visuaalisemmassa muodossa pdf-tiedostona täällä.)
KANSALAISOPISTO: KAIKKIEN KOHTAAMISPAIKKA
Kansalaisopistojen liiton toimintasuunnitelma 2021–2023
Hyväksytty liittokokouksessa 25.9.2020.
MISSIO
Kansalaisopistojen liiton unelma sivistyneestä suomalaisesta yhteiskunnasta on, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus kehittää itseään kansalaisopistossa.
VISIO
Kansalaisopistojen liitto on tulevaisuusorientoitunut kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön vaikuttaja ja uudistaja.
ARVOT
VAPAUS: haluamme kokeilla uutta, kannustamme erilaisiin toimintatapoihin
TASA-ARVO, YHDENVERTAISUUS: kaikilla on oikeus kehittää osaamistaan
SAAVUTETTAVUUS: edistämme osallisuutta, kuuntelemme ja mahdollistamme
SYDÄMEN SIVISTYS, PYRKIMYS HYVÄÄN: ekososiaalisella sivistyksellä kestävämpään tulevaisuuteen
EDELLÄKÄVIJYYS: toimintamme on ennakoivaa, rohkeaa ja laadukasta
YDINTEHTÄVÄT
Kansalaisopistojen liiton ydintehtävänä on kansalaisopistojen edunvalvonta ja niiden asemaan, lainsäädäntöön ja toimintaresursseihin vaikuttaminen sekä kansalaisopistobrändin tunnettuuden ja julkisen arvostuksen lisääminen. KoL kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä sekä edistää yhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden, oppilaitosmuotojen ja -tasojen välillä.
Näin meillä toimitaan
Kansalais- ja työväenopistot ovat toimineet Suomessa yli 120 vuoden ajan. KoL seuraa aktiivisesti ympäröivässä yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia samalla kun se kunnioittaa kansanliikkeen pitkäaikaista, merkittävää historiaa. KoL:n toiminta on ammattimaista ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan.
KoL keskittyy toiminnassaan ensisijaisesti ydintehtäväänsä eli kansalaisopistojen edunvalvontaan. Yhteistyö ja vuoropuhelu jäsenistön ja keskeisten sidosryhmien kanssa pidetään tiiviinä. Jäsenistöä kuunnellaan ja palvellaan tarpeiden mukaisesti. KoL:n toimintaa kehitetään, uudistetaan ja laatua valvotaan itsearvioinnin ja sidosryhmiltä saatavan palautteen avulla. KoL ylläpitää vahvoja yhteistyösuhteita virkamiehiin, eri tasojen poliittisiin päättäjiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin.
Toteutamme ydintehtäviämme
- toimimalla proaktiivisesti ja lobbaamalla kansalaisopistojen puolesta
- pitämällä aktiivisesti yllä vanhoja ja kehittämällä uusia yhteyksiä eri puolille yhteiskuntaa
- antamalla lausuntoja ja kannanottoja
- tekemällä tiivistä yhteistyötä kansalaisopistojen ylläpitäjien, jäsenopistojen ja opistolaisyhdistysten kanssa
- tukemalla ja konsultoimalla opistoja
- toimimalla jäsenenä eri työryhmissä ja elimissä
- tekemällä laadukasta ja kohdennettua viestintää ja markkinointia
- lisäämällä tutkimusyhteistyötä sekä kansalaisopistoja, aikuiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä koskevien vaikuttavuus- ja tutkimustulosten levittämistä
- harjoittamalla projekti-, hanke- ja koulutustoimintaa
- seuraamalla aktiivisesti kansainvälistä aikuiskoulutuskenttää.
Toimintaympäristö ja toimintakautta 2021–2023 ohjaavat temaattiset kokonaisuudet
Jatkuva oppiminen, elinikäinen oppiminen, osaamisen laaja-alainen kehittäminen ja kaikenikäisten oppimisvalmiuksien ylläpitäminen ovat suomalaisille tärkeitä asioita. Yhteiskunta, jossa elämme, on jatkuvassa ja kiihtyvässä muutoksessa. Niin maailma, Suomi kuin jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavat asiatkin muuttuvat nopeaa tahtia. Uusia asioita, valmiuksia, tietoja ja taitoja pitää omaksua. Kunnallisen tai yksityisen kansalaisopiston toimintaympäristö elää myös muutoksen kourissa ja haastaa opistoja kehittämään toimintaansa uusiin tarpeisiin vastaamisessa. Seuraavat kahdeksan temaattista kokonaisuutta kuvaavat kehityssuuntia Kansalaisopistojen liiton ja kansalaisopistojen toimintaympäristössä pidemmällä aikavälillä.
Trendi 1: Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee elämässä jaksamista, mielenterveyden edistämistä ja yksinäisyyden poistamista.
Uusia asioita ei opetella pelkästään työllistymisen edistämiseksi. Kaikenlainen uuden oppiminen on tärkeää ja tekee ihmiselle hyvää.
Hektisen työelämän vastapainoksi harrastukset tekevät hyvää myös aikuisille. Tylsistyminen ja syventävä ajattelu toimivat info(ähky)yhteiskunnan vastapainona. Aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat kansantaloudellistikin merkittäviä asioita. Osaamisen kehittymisen myötä vähennetään myös vastakkainasettelua ja lisätään erilaisuuden sietokykyä, ennakkoluuloista vapautumista sekä asenteiden muutoksia.
Uutta voi oppia monella tapaa ja jokaisella on myös itse velvollisuus pitää huolta itsestään. Kansalaisopistossa voi valita juuri sen tiedon, taidon tai teeman, johon haluaa syventyä ja joka tuottaa itselle iloa.
Osaamisen kehittämisen rakenteisiin ja käytäntöihin kohdistuu kasvavaa muutospainetta – tarvitaan siis vahvasti myös hyvin resursoituja ”tulevaisuuden” kansalaisopistoja. Miten ison painoarvon yhteisöllisyys ja yksinäisyyden torjunta muodostavat suhteessa kansalaisopiston muihin tehtäviin?
Suomeen tarvitaan laajaa, yleistä yhteiskunnallista keskustelua hyvinvointia tukevista teemoista. Niiden poh-jana voidaan käyttää kansalaisopistoissa tuotettuja, tutkittuja hyvinvointivaikutuksia. Tämä aihealue näkyy läpileikkaavana teemana KoL:n toiminnassa ja edunvalvonnassa läpi toimintakauden 2021–2023.
Trendi 2: Kansalaistaidot tulevat uudelleen.
Kansainvälisen aikuiskoulutustutkimus PIAACin (2013) mukaan noin 600 000 suomalaisella on puutteita eri elämänalueilla niin työ- kuin arkielämässäkin tarvittavissa perustaidoissa. Heikot perustaidot laskevat tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja vähentävät yhteiskunnallista osallisuutta. PIAACin määrittelemät perustaidot ovat monilta osin myös kansalaistaitoja. Kansalaistaito on yleisnimitys kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässä tarvitsemille taidoille, jotka liittyvät mm. yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen ja omien asioiden hoitamiseen.
Kansalaistaito oli Suomessa kansakoulun ja peruskoulun oppiaine vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen mikään taho Suomessa ei ole vastannut niiden opettamisesta. Miten turvaamme kaikenikäisten ja eri elämänvaiheissa tarvittavien kansalaistaitojen osaamisen tason noston? Mitkä ovat tämänhetkisessä yhteiskunnassamme tarvittavia kansalaistaitoja?
Kansalaisopistoilla on mahdollisuus toimia alueellisina matalan kynnyksen ”kansalaistaitokeskuksina”, joissa jokaisella on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus päivittää tietonsa ja taitonsa. KoL pyrkii tuomaan kansalaistaidot osaksi yleistä sivistyskeskustelua alueellisesti ja paikallisesti sekä osallistuu niiden määrittelyyn myös valtakunnallisella tasolla. Toimintakauden 2021–2023 aikana KoL koordinoi myös teemaan liittyvää valtakunnallista kehittämistyötä kansalaisopistokentällä.
Trendi 3: Ekologinen jälleenrakennus ja ekososiaalinen sivistys tulee osaksi kaikkien arkea.
Kansalaisopistojen toimintaympäristö on merkittävässä muutoksessa. Yhteiskunnan eri aloilla rakennetaan yhdessä ekologisesti kestävää, yhteismenestykseen perustuvaa Suomea. Agenda 2030:n tavoitteet kattavat elämän ja yhteiskunnan kaikki osa-alueet laajasti ja yhteiskunnan eri sektoreilta. Tavoitteiden ja niiden alatavoitteiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä ja konkreettisia toimia niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla.
Kestävän kehityksen arvot, periaatteet, globaali vastuu ja näiden mukainen toiminta ulottuvat myös opetus- ja kulttuuriministeriön strategian 2030 kaikille osa-alueille: Kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat. Luova, tutkiva ja vastuullinen toiminta uudistaa yhteiskuntaa ja merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti.
Materialistisen maailmankuvan vastapainoksi kansalaisopistojen tehtävä on saada ihmiset kukoistamaan henkisesti. Kansalaisopistojen transformatiivisen koulutuksen tulisi tarjota vastauksia, jotka muuttavat toimintakulttuuria ja yksittäisten kansalaisten kautta myös koko yhteiskuntaa. Toimintakaudella 2021–2023 KoL tukee opistoja tässä työssä.
Trendi 4: Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu.
Pidentyneet eliniät sekä alhainen syntyvyys vaikuttavat myös kansalaisopistojen tulevaan toimintaan. Väestörakenteen muutosten lisäksi myös kaupungistuminen jatkuu ja asutus keskittyy Suomessa vahvasti tietyille alueille. Kansalaisopistojen saavutettavuudesta tulee huolehtia niin maaseudun sivukylissä kuin laadukkaana etäopetuksenakin.
Monet seniorit ovat elinvoimaisia useiden vuosikymmenten ajan. Heillä on mahdollisuus pohtia ja syventyä asioihin slow learning -menetelmää käyttämällä. Miten kansalaisopistojen pedagogiikka ja huomioi erilaiset seniorit oppijoina? Voivatko he auttaa kansalaisopistoissa jollakin tavalla myös nuoria tai toimia muuten vapaaehtoisina ja digituutoreina opiston hyväksi? Voivatko kansalaisopistot omalla toiminnallaan edistää positiivista käsitystä nykyajan senioreista ja ikäystävällinen Suomi -ajattelusta?
Toimintakaudella 2021–2023 liitto järjestää kansalaisopistokentälle valtakunnallisia senioripedagogiikan koulutuksia ja jakaa teemaan liittyviä hyviä käytänteitä. KoL pyrkii siihen, että kansalaisopistotoiminta säilyy jatkossakin kaikkien suomalaisten saavutettavissa asuinpaikkakunnasta riippumatta. KoL edistää myös selkokielen tunnettuutta ja leviämistä opettajien työkaluna niin senioreille kuin muillekin kohderyhmille suunnatussa opetuksessa.
Trendi 5: Maahanmuuttajakoulutukset kansalaisopistoissa ovat osa isompaa kotoutumisen kokonaiskuvaa Suomessa.
Kansalaisopistoissa järjestetään paljon erilaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta (aikuisten perusopetus, kotoutumiskoulutukset, vapaan sivistystyön lukutaitokoulutus ja muut koulutukset). Kansalaisopistoilla ja niiden henkilöstöllä on merkittävä rooli koulutusten kehittämisessä. Siksi on tärkeää, että opistot ovat vahvasti mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2020 loppuun mennessä annettavassa kotoutumisen selonteossa sekä sitä seuraavassa kehittämistyössä.
Maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten markkinointia ja viestintää täytyy kehittää myös valtakunnallisesti koordinoidusti. Vuoden 2018 alusta voimaan astunutta lukutaitokoulutusta pitää kehittää erityisesti sen rahoituksen osalta joustavammaksi ja toimivammaksi.
Toimintakaudella 2021–2023 KoL osallistuu näihin toimintoihin yhteistyössä viranomaistahojen kanssa. Lisäksi liitto edistää kansalaisopistokentällä yhteistä keskustelua siitä, miten maahanmuuttajia saataisiin enemmän mukaan myös kansalaisopistojen kaikkeen toimintaan.
Trendi 6. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen haastaa kurssikuvaukset ja arvioinnin käytännöt.
Tulevien vuosien haaste kansalaisopistoissa on kehittää kurssikuvausten osaamisperusteisuutta. Opettajat ja suunnittelijat tarvitsevat paljon täydennyskoulutusta, aikaa ja vertaistukea pohtia osaamisperusteisuuden kokonaisuutta. Samanaikaisesti olisi kyettävä myös kirkastamaan vapaan sivistystyön omaa olemusta, identiteettiä ja vapautta.
Kansalaisopistojen mahdollisuudet tehdä yhteistyötä toisen asteen kanssa kasvavat merkittävästi. Oppivelvollisuuden laajentaminen muun muassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osalta tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Paikallisia ratkaisuja, tekemisen malleja ja osaamisten yhdistämistä eri oppilaitoksista tarvitaan enemmän kuin ennen. Kansalaisopistoissa voi menestyksekkäästi paikata aikaisempia kouluun liittyviä epäonnistumisen kokemuksia.
Toimintakauden 2021–2023 aikana liitto koordinoi osaamisperusteisuuteen, jatkuvan oppimisen sanoman levittämiseen sekä opetussuunnittelun laatuun liittyviä koulutuksia sekä kehittämis- ja vaikuttamistyötä valtakunnallisesti.
Trendi 7: Uudet pedagogiset ratkaisut tulevat osaksi kansalaisopistotoimintaa.
Teknologian kehitys vaikuttaa merkittävästi kaikkien arkipäivään. Datan käyttöön, oikeuksiin, hyödyntämiseen ja algoritmeihin liittyvien asioiden pitäisi kiinnostaa yhä useampia. Tekoäly ja sen tarjoamat mahdollisuudet pitäisi ottaa haltuun. Terveysteknologia yleistyy. Talousjärjestelmäkin etsii suuntaansa. Mikä on tärkein tavoite jatkossa Suomessa: kasvu, mahdollisimman monen hyvinvointi vai ympäristön tilan parantaminen?
Muutos on tullut jäädäkseen myös kansalaisopistoihin. On koko kentän yhteinen etu ponnistella sen mahdollistamiseksi. Aikuisten ohjauksen ja neuvonnan tarve myös kansalaisopisto-opinnoissa kasvaa, samoin hakevan toiminnan tehostaminen: toistaiseksi poissaolevia ryhmiä olisi saatava mukaan toimintaan. Kurssisuunnittelussa korostuu hyperpaikallisuus. Etäopetuksen taso nousee väistämättä jo pelkästään sen kysynnän perusteella, mutta on myös tärkeää sopia yhdessä sen laatuun liittyvästä määrittelystä.
Toimintakauden 2021–2023 aikana kansalaisopistojen ja KoL:n on pohdittava yhdessä, minkälaisia kursseja ja koulutuksia järjestetään ja miten. Opiskelijat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Mitä ihmiset tarvitsevat aidosti osaamisensa kehittämiseen? Miten siis tarjota ”kaikille kaikkea”? Missä määrin voimme auttaa siinä, mitä ihmisten pitäisi ymmärtää haluta? Liitto tukee kansalaisopistoja valtakunnallisesti tässä kehittämistyössä.
Trendi 8: Tutkitun tiedon tuottamisen merkitys päätösten perustaksi kasvaa.
Edunvalvonnan vaikuttavuuden ja punnittujen päätösten takaamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa. KoL onkin tuottanut viime vuosina edunvalvontatyönsä tueksi tutkimuksia, jotka selvittävät ja kuvaavat sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta kansalaisopisto-opiskelun tuottamia hyvinvointivaikutuksia ja taloudellisia vaikutuksia.
Toimintakaudella 2021–2023 KoL pyrkii osaltaan varmistamaan, että opistotoimintaa koskevaa, mahdollisimman laaja-alaista tutkimusta tehdään myös jatkossa. Tavoitteena on saada aikaan ”ajatushautomo”, joka tuottaisi rohkeita avauksia ja puhkoisi määrätietoisesti erilaisia kuplia. Tutkijapuheenvuoroja sisällytetään myös jatkossa vuosittaisiin seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin. Tutkimusyhteistyöstä saatujen tulosten levittämistä kehitetään siten, että opistoissa osattaisiin hyödyntää niitä enemmän myös paikallistasolla edunvalvonnassa.
Liitto levittää aktiivisesti tietoa myös Vapaan Sivistystyö ry:n koordinoimasta Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -tutkimusohjelmasta ja pyrkii aktivoimaan kansalaisopistoja ohjelmaan mukaan mm. käytännönläheisten gradututkimusten kautta. Liiton uusi stipendirahasto tehdään tunnetuksi kentän toimijoille.
Yhteistyökumppanit
Liiton keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvosto, eduskunta, Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto, Vapaa sivistystyö ry sekä vapaan sivistystyön muut keskusjärjestöt tai vastaavat organisaatiot.
Keskeiset vapaan sivistystyön järjestöt:
Vapaa sivistystyö ry (VST), Kansanvalistusseura, Bildningsalliansen r.f., Suomen kansanopistoyhdistys ry, Opintokeskukset ry, Suomen kesäyliopistot ry, Suomen Setlementtiliitto ry
Aikuiskasvatuksen kansainväliset toimijat:
Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL), Euroopan aikuiskoulutusliitto (EAEA)
Kansalaisopistokentän toimijat:
Kansalaisopistojen ylläpitäjät, kansalaisopistot ja niiden henkilökunta, opistolaisyhdistykset, opistopiirit
Järjestöt, yhdistykset ja muut opetusalan toimijat:
Taiteen perusopetusliitto TPO ry ja sen jäsenjärjestöt, Suomen musiikkineuvosto, Aikuisopettajien liitto AKOL ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Sivistystyönantajat, KT Kuntatyönantajat
Hankekohtaiset yhteistykumppanit ja tutkimusyhteistyö:
Digi- ja väestötietovirasto, YLE Oppiminen, Kehitysvammaliitto, Tieke Tietoyhteiskunnan edistämiskeskus ry., Aspa-säätiö, Erilaisten oppijoiden liitto, Axxell, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Sitra
Yhteiskunnalliset rahoittajat, päättäjät ja viranomaiset:
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, eduskunta, Suomen Kuntaliitto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, työ- ja elinkeinoministeriö, aluehallintovirastot, ELY-keskukset, TE-viranomaiset
