KANSALAISOPISTO: KAIKKIEN KOHTAAMISPAIKKA
Kansalaisopistojen liiton toimintasuunnitelma 2024–2026
Hyväksytty liittokokouksessa 9.6.2023.
Kansalaisopistojen liiton toimintasuunnitelma 2024–2026 (visuaalinen pdf)
MISSIO
Kansalaisopistojen liiton unelma sivistyneestä suomalaisesta yhteiskunnasta on, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus kehittää itseään kansalaisopistossa.
VISIO
Kansalaisopistojen liitto on tulevaisuusorientoitunut kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön vaikuttaja ja uudistaja.
ARVOT
VAPAUS – puolustamme mahdollisuutta omaehtoiseen oppimiseen, monipuolisiin oppisisältöihin ja itsensä kehittämiseen
SIVISTYS – vaalimme sivistystä kaikkien perusoikeutena, pyrimme toiminnallamme hyvään ja tähtäämme ekososiaalisella sivistyksellä kestävämpään tulevaisuuteen
VASTUULLISUUS – vahvistamme demokratiaa, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kestävyyttä yhteiskunnassa sekä tuemme opetuksen laadun kehittämistä
TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS – edistämme kaikkien mahdollisuutta saavutettavaan opiskeluun kansalaisopistossa paikasta, varallisuudesta, taustasta ja iästä riippumatta
ROHKEUS JA UTELIAISUUS – ennakoimme ja rakennamme tulevaa, tartumme haasteisiin ja kannustamme kokeilemaan uutta
YDINTEHTÄVÄT
Liiton sääntöjen mukaisena tarkoituksena on ”vapaan sivistystyön, kansalaisopistojen ja opistolaisyhdistysten edunvalvonta, toiminnan tukeminen ja kehittäminen sekä yhteistyön edistäminen eri koulutusorganisaatioiden välillä. Liitto edistää yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa aktiivisesti tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, kestävää kehitystä sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee esityksiä ja antaa lausuntoja kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön aseman parantamiseksi, järjestää kokouksia ja keskustelutilaisuuksia, harjoittaa koulutus-, kulttuuri-, kehittämis-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä edistää yhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden, oppilaitosmuotojen ja -tasojen välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.”
Kansalaisopistojen liiton ydintehtävänä on kansalaisopistojen edunvalvonta ja niiden asemaan, lainsäädäntöön ja toimintaresursseihin vaikuttaminen sekä kansalaisopistobrändin vahvistaminen. KoL kehittää kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä sekä edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Näin meillä toimitaan
Kansalais- ja työväenopistot ovat toimineet Suomessa yli 125 vuoden ajan. KoL seuraa aktiivisesti ympäröivässä yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia samalla kun se kunnioittaa kansanliikkeen pitkäaikaista, merkittävää historiaa. KoL:n toiminta on ammattimaista ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan.
KoL keskittyy toiminnassaan ensisijaisesti ydintehtäväänsä eli kansalaisopistojen edunvalvontaan. Yhteistyö ja vuoropuhelu jäsenistön ja keskeisten sidosryhmien kanssa pidetään tiiviinä. Jäsenistöä kuunnellaan ja palvellaan tarpeiden mukaisesti. KoL:n toimintaa kehitetään, uudistetaan ja laatua valvotaan itsearvioinnin ja sidosryhmiltä saatavan palautteen avulla. KoL ylläpitää vahvoja yhteistyösuhteita virkamiehiin, eri tasojen poliittisiin päättäjiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin.
Toteutamme ydintehtäviämme
- toimimalla proaktiivisesti ja lobbaamalla kansalaisopistojen puolesta
- pitämällä aktiivisesti yllä vanhoja ja kehittämällä uusia yhteyksiä eri puolille yhteiskuntaa
- antamalla lausuntoja ja kannanottoja
- tekemällä tiivistä yhteistyötä kansalaisopistojen ylläpitäjien, jäsenopistojen ja opistolaisyhdistysten kanssa
- tukemalla ja konsultoimalla opistoja
- toimimalla jäsenenä eri työryhmissä ja elimissä
- tekemällä laadukasta ja kohdennettua viestintää ja markkinointia
- lisäämällä tutkimusyhteistyötä sekä kansalaisopistoja, aikuiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä koskevien vaikuttavuus- ja tutkimustulosten levittämistä
- harjoittamalla projekti-, hanke- ja koulutustoimintaa
- seuraamalla aktiivisesti kansainvälistä aikuiskoulutuskenttää.
Toimintaympäristö ja toimintakautta 2024–2026 ohjaavat temaattiset kokonaisuudet
Jatkuva oppiminen, elinikäinen oppiminen, osaamisen laaja-alainen kehittäminen, pienempien osaamiskokonaisuuksien hyödyntäminen ja kaikenikäisten oppimisvalmiuksien ylläpitäminen ovat suomalaisille tärkeitä asioita. Maailma, Suomi ja jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavat asiat muuttuvat nopeaa tahtia, ja uusia asioita, valmiuksia, tietoja ja taitoja pitää omaksua jatkuvasti.
Suomalainen yhteiskunnan jatkuva ja alati kiihtyvä muutos näkyy myös kansalaisopistoissa. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa kunnallisten ja yksityisten kansalaisopiston toimintaympäristö elää muutoksen kourissa. Opistojen on haastettava itseään ja kehitettävä toimintaansa, jotta ne voivat vastata yhteiskunnan uusiin tarpeisiin.
Seuraavat temaattiset kokonaisuudet kuvaavat kehityssuuntia Kansalaisopistojen liiton ja kansalaisopistojen toimintaympäristössä pidemmällä aikavälillä.
TRENDI 1: Kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee elämässä jaksamista, mielenterveyden edistämistä ja yksinäisyyden poistamista
Uusia tietoja ja taitoja ei opetella pelkästään työllistymisen edistämiseksi. Uuden oppiminen ja oppimisvalmiuksien ylläpitäminen läpi elämän on kaikenikäisille tärkeää. Harrastukset tekevät hyvää myös aikuisten luovuudelle kiihtyneen työelämän ja infoähkyn vastapainoksi. Aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat kansantaloudellistikin merkittäviä asioita.
Osaamisen kehittymisen myötä vähennetään myös vastakkainasettelua ja lisätään yhteiskuntarauhaa, osallisuutta, erilaisuuden sietokykyä, ennakkoluuloista vapautumista ja asenteiden muutoksia. Uutta voi oppia monella tapaa. Kansalaisopistossa voi valita juuri sen tiedon, taidon tai teeman, johon haluaa syventyä, ja joka tuottaa itselle iloa ja tukee aktiivisena kansalaisena toimimista.
Osaamisen kehittämisen rakenteisiin ja käytäntöihin kohdistuu kasvavaa muutospainetta, mutta jatkossakin on suurta tarvetta hyvin resursoiduille kansalaisopistoille. Yhteisöllisyyden lisääminen ja yksinäisyyden torjunta säilyvät myös jatkossa merkityksellisinä kansalaisopistojen toiminnassa.
Suomeen tarvitaan laajenevaa yhteiskunnallista keskustelua ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevista teemoista. Niiden pohjana voidaan käyttää kansalaisopistoissa tuotettuja, tutkittuja hyvinvointivaikutuksia. Opistoissa on valtava potentiaali kaikenikäisten ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Tästä syystä liitto auttaa opistoja tekemään näkyväksi osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen kannustavaa hyvinvointityötä ja kehittämään sitä valtakunnallisesti läpi toimintakauden 2024–2026.
Aikuiset tarvitsevat elämäänsä matalalla kynnyksellä annettavaa opinto-ohjausta ja hyvinvointineuvontaa. Siksi kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa hyödyntää opistoja kumppaneina laajasti ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Konkreettisia, käytännön tason uusia keinoja ovat muun muassa mielenterveyden ensiapukoulutusten levittäminen, kurssikummitoiminnan kehittäminen, kulttuurilähetteiden määrääminen ja kansalaisopistoreseptien kirjoittaminen sekä maahanmuuttajakaverin ottaminen mukaan kurssille.
TRENDI 2: Kansalaistaidot ovat ajankohtaisempia kuin koskaan
Vuoden 2013 kansainvälisen PIAAC-aikuiskoulutustutkimuksen mukaan noin 600 000 suomalaisella on puutteita työ- ja arkielämässä tarvittavissa perustaidoissa. Heikot perustaidot laskevat tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja vähentävät yhteiskunnallista osallisuutta. Uuden PIAAC-tutkimuksen dataa on kerätty syksystä 2022 kevääseen 2023. Tuloksia julkistetaan vuonna 2024.
Liitto näkee, että perustaidot muodostavat kansalaistaitojen ytimen. Kansalaistaidot puolestaan muodostavat laajemman joukon jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja, jotka liittyvät laajemmin mm. yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen ja omien asioiden hoitamiseen.
Kansalaistaito oli Suomessa kansakoulun ja peruskoulun oppiaine vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen mikään taho Suomessa ei ole vastannut niiden opettamisesta kattavasti. Miten turvaamme eri elämänvaiheissa tarvittavien kansalaistaitojen osaamisen ja ylläpitämisen kaikenikäisille? Mitä kansalaistaitoja nykypäivän yhteiskunnassa tarvitaan? Entä tulevaisuudessa, kun digitaalisuuden merkitys kasvaa entisestään ja tekoälyn käyttö laajenee merkittävästi?
Kansalaisopistot toimivat tulevaisuudessa yhä tärkeämpinä alueellisina matalan kynnyksen kansalaistaitokeskuksina, joissa jokaisella on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus päivittää osaamistaan. Toimintakauden 2024–2026 aikana KoL nostaa kansalaistaitoja osaksi yleistä sivistyskeskustelua valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, edistää kansalaistaitoihin liittyvää tutkimusta sekä jalkauttaa teemaan liittyvää valtakunnallista kehittämistyötä erityisesti vuonna 2023 aloitetun Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen avulla. KoL osallistuu myös aktiivisesti Opetushallituksen valmistelussa olevien perustaitokokonaisuuksien osaamismerkkien kehittämis- ja jalkauttamistyöhön.
TRENDI 3: Ekologinen jälleenrakennus ja ekososiaalinen sivistys tulevat osaksi kaikkien arkea
Kansalaisopistojen toimintaympäristö on muutoksessa vihreän siirtymän osalta. Yhteiskunnan eri aloilla rakennetaan yhdessä ekologisesti kestävää, yhteismenestykseen perustuvaa Suomea.
Agenda 2030:n tavoitteet kattavat elämän ja yhteiskunnan kaikki osa-alueet laajasti yhteiskunnan eri sektoreilta. Tavoitteiden ja niiden alatavoitteiden toimeenpano edellyttävät yhteistyötä ja konkreettisia toimia niin henkilökohtaisella, paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Kansalaisopistojen liitto ja opistot haluavat olla mukana tukemassa positiivista vastuullisuuskasvatusta.
Kestävän kehityksen arvot, periaatteet, globaali vastuu ja näiden mukainen toiminta ulottuvat myös opetus- ja kulttuuriministeriön strategian 2030 kaikille osa-alueille: kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, luova, tutkiva ja vastuullinen toiminta uudistaa yhteiskuntaa ja merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. Materialistisen maailmankuvan vastapainoksi kansalaisopistojen tehtävä on saada ihmiset kukoistamaan henkisesti. Kestävän kehityksen perusperiaatteiden tuntemus on nykyään osa kaikenikäisten kansalaistaitoja. Kestävyyden ja ekologian ei tarvitse olla hankalaa tai vaikeaa: kansalaisopistokenttä haluaa painottaa, että vastuullisuus on positiivinen asia.
Kansalaisopistoissa toteutettavat transformatiiviset koulutukset tarjoavat valmiuksia, jotka muuttavat toimintakulttuuria ja yksittäisten kansalaisten toiminnan kautta myös koko yhteiskuntaa. Toimintakaudella 2024–2026 KoL tukee opistoja tässä työssä tiedotus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan kautta. Liitto jatkaa oman toimintansa kehittämistä osana Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää ja kannustaa kansalaisopistoja Vapaa sivistystyö ry:n tekemän sitoumuksen hengessä hankkimaan kestävän kehityksen sertifioinnin jakamalla tietoja erilaisista malleista ja vaihtoehdoista.
TRENDI 4: Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa toimintakykyisiä ja aktiivisia senioreja, joista osa haluaa jatkaa työelämässä vielä eläkeiän jälkeen. Monet ikääntyvät ovat elinvoimaisia ja säilyttävät toimintakykynsä useiden vuosikymmenten ajan. Jotta kolmannen iän edustajat pysyvät mukana yhteiskunnan muutoksissa, heille on tarjottava kohdennettuja mahdollisuuksia oppia uusia taitoja sekä ylläpitää aikaisemmin hankittua osaamista.
Miten kansalaisopistojen aikuispedagogiikka huomioi seniorit erilaisina oppijoina? Voivatko kolmannen iän edustajat auttaa kansalaisopistoissa myös jollakin muulla tavalla esimerkiksi nuoria tai toimia muuten vapaaehtoisina ja vaikkapa digituutoreina? Kansalaisopistot edistävät omalla toiminnallaan ikäystävällinen Suomi -ajattelua sekä positiivista käsitystä nykyajan senioreista yhteiskunnan tärkeänä voimavarana.
Pidentyneet eliniät sekä alhainen syntyvyys vaikuttavat myös kansalaisopistojen toimintaan. Väestörakenteen muutosten lisäksi myös kaupungistuminen jatkuu ja asutus keskittyy Suomessa vahvasti tietyille alueille. Kansalaisopistojen opetustarjonnan saatavuudesta tulee huolehtia niin maaseudun sivukylissä kuin laadukkaana etäopetuksenakin.
Toimintakaudella 2024–2026 liitto järjestää kansalaisopistokentälle valtakunnallista senioripedagogiikan koulutusta ja jakaa teemaan liittyviä hyviä käytänteitä. KoL edistää myös selkokielen tunnettuutta ja leviämistä opettajien työkaluna kansalaisopistoissa. Edelleen on tarpeen lisätä tietoa myös erilaisista oppijoista sekä apuvälineistä ja menetelmistä heidän oppimisensa tukemiseksi.
Aikuisten ohjauksen ja neuvonnan tarve kasvaa myös kansalaisopistoissa. Tästä syystä esimerkiksi hakevaa toimintaa tulee tehostaa, jotta toimintaan saataisiin mukaan lisää erittäin tervetulleita ryhmiä. Tulevaisuuden kansalaisopisto hakee muutenkin muotoaan. Jatkossa sen rakentumisessa painottuvat ennakointi, laatu ja toiminnalla aikaansaatu vaikuttavuus.
TRENDI 5: Kansalaisopistot kotouttamisen ytimessä
Kansalaisopistoissa järjestetään paljon erilaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta (aikuisten perusopetus, kotoutumiskoulutukset, vapaan sivistystyön lukutaitokoulutus ja muut koulutukset). Kansalaisopistoilla ja niiden henkilöstöllä on merkittävä rooli koulutusten kehittämisessä.
Maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten markkinointia ja viestintää täytyy tehostaa valtakunnallisesti myös suhteessa sidosryhmiin ja yhteistyötahoihin. Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutusta (UMAKO) pitää kehittää erityisesti sen rahoituksen osalta joustavammaksi ja toimivammaksi (riittävän laajat tuntimäärät, oikeudenmukainen ja riittävä rahoitus myös pidempiin kursseihin) sekä yleisesti Kansallisen arviointineuvoston joulukuussa 2022 julkaiseman arvioinnin suositusten pohjalta. Maahanmuuttajien kohdalla lisärahoitusta tarvittaisiin myös muun muassa opiskelijoiden ohjaukseen ja oppimisen tukeen.
Varsinaisten kotouttamiseen suunnattujen kurssien lisäksi on syytä huomioida, että kaikki kansalaisopistoissa toteutettavat kurssit kotouttavat. Siksi liitto edistää myös yhteistä keskustelua siitä, miten maahanmuuttajia saataisiin enemmän mukaan kansalaisopistojen kaikkeen toimintaan.
Venäjän hyökkäyssodan alettua Suomeen on tullut kymmeniä tuhansia ukrainalaista. On tärkeää saada myös heidät integroitumaan kielikoulutusten lisäksi muuhun kansalaisopistotoimintaan. Mikäli sota Ukrainassa jatkuu vielä pitkään, ukrainalaisten kielikoulutukseen pitää kehittää uusia malleja.
Toimintakaudella 2024–2026 KoL kehittää maahanmuuttajien koulutuksia yhteistyössä viranomaistahojen kanssa. Erittäin tärkeää olisi muodostaa tiiviimmät suhteet TE-toimistoihin ja saada yhteistyö sujumaan entistä paremmin, sillä työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alussa.
Koko vapaata sivistystyötä yhdistävä tavoite on kotoutumissuunnitelmien poistaminen lukutaitokoulutukseen osallistuvilta. Kansalaisopistojen osalta on syytä kuitenkin huomioida, että tilanteet maahanmuuttajien määrissä ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea.
TRENDI 6: Osaamisperusteisuus tekee näkyväksi kansalaisopistosta hankittua osaamista
Osaamisperusteisesti kuvattujen kurssien suorituksia on voinut 1.8.2021 alkaen viedä kansalliseen Koski-tietovarantoon. Kansalaisopistojen suoritemerkintöjä on alkanut kertyä hyvin, mutta suurelle yleisölle ja opiskelijoille suunnattua markkinointia, viestintää ja tiedottamista tarvitaan vielä lisää. Toimintakaudella jatketaan osaamisperusteisuuden tukemista ja kehittämistä kansalaisopistoissa.
Rehtorit, opettajat ja suunnittelijat tarvitsevat edelleen täydennyskoulutusta, aikaa ja vertaistukea osaamisperusteisuuden kokonaisuuden haltuun ottamiseksi. Liitto kehittää Kansalaisopistofoorumille luomaansa osaamisperusteisuuden polkua, jonka avulla teemaan on mahdollista syventyä.
Kansalaisopistojen mahdollisuudet tehdä yhteistyötä muiden oppilaitostasojen kanssa ovat kasvaneet merkittävästi. Niiden eteen pitää kuitenkin tehdä vielä paljon työtä. Oppivelvollisuuden laajentaminen toi mukanaan myös uusia mahdollisuuksia muun muassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osalta. Paikallisia ratkaisuja, tekemisen malleja ja osaamisten yhdistämistä eri oppilaitoksista tarvitaan enemmän kuin ennen.
Toimintakauden 2024–2026 aikana liitto jatkaa osaamisperusteisuuden yhtenäiseen linjaan ja käytänteisiin, jatkuvaan oppimiseen sekä opetussuunnittelun laatuun liittyvien koulutusten järjestämistä sekä kehittämis- ja vaikuttamistyötä valtakunnallisesti. Liitto vaikuttaa siihen, että osaamisperusteisuudesta muodostuisi myönteinen, helposti vastaanotettava ja osaksi arkipäivää solahtava asia opistokentällä. Tiedotusta ja viestintää jatketaan ja liiton ylläpitämälle Kansalaisopistofoorumille kerätään uutta materiaalia kansalaisopistojen hyödynnettäväksi. Vaikka osaamisperusteisuus aiheuttaa alussa lisätyötä, on syytä muistaa, että jatkossa se voi keventää opettajien suunnittelutyötä, helpottaa sijaistamista ja parantaa kurssikuvausten laatua.
TRENDI 7: Tutkitun tiedon tuottamisen merkitys päätösten perustaksi kasvaa
Edunvalvonnan vaikuttavuuden ja punnittujen päätösten takaamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa. Siksi kansalaisopistoja koskevaa tietopohjaa pitää vahvistaa, tilastointia kehittää ja kerättyä tietoa popularisoida. Koulutusten suunnittelutyössä kannattaa hyödyntää muun muassa Opetushallituksen tuottamaa ennakointitietoa ja opistojen keräämiä omia tilastoja. Edunvalvontatyön tueksi tarvitaan myös tutkimuksia, jotka selvittävät ja kuvaavat paitsi kansalaisopistotoiminnan vaikuttavuutta myös kansalaisopisto-opiskelun tuottamia hyvinvointi- ja talousvaikutuksia niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Toimintakaudella 2024–2026 KoL vaikuttaa siihen, että opistotoimintaa koskevan, mahdollisimman laaja-alaisen tutkimuksen määrä kasvaa. Lisäksi liitto tiivistää yhteistyötä korkeakoulusektorin kanssa. Tutkijapuheenvuoroja sisällytetään vuosittaisiin liiton järjestämiin erilaisiin seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin.
Liitto kehittää tutkimusyhteistyöstä saatujen tulosten levittämistä, jotta opistot voisivat hyödyntää niitä enemmän myös paikallistason edunvalvonnassa. Liitto tiedottaa kenttää aktiivisesti myös Vapaan Sivistystyö ry:n koordinoimasta Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -tutkimusohjelmasta ja pyrkii aktivoimaan kansalaisopistoja mukaan ohjelmaan mm. käytännönläheisten gradututkimusten kautta.
Kansalaisopistojen liiton stipendirahastosta voidaan myöntää stipendejä ansiokkaita kansalaisopistokenttää koskevia opinnäytetöitä tehneille henkilöille. Liitto pyrkii lisäämään stipendirahaston tunnettuutta ja pyrkii kannustamaan kansalaisopistokentän laajaa opettajakuntaa myös väitöskirjojen tekemiseen. Apurahoja myöntäviä tahoja kannustetaan puolestaan panostamaan vapaata sivistystyötä koskeviin tutkimuksiin.
Yhteistyökumppanit
Liiton keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvosto, eduskunta, Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto, Vapaa sivistystyö ry sekä vapaan sivistystyön muut keskusjärjestöt tai vastaavat organisaatiot.
Keskeiset vapaan sivistystyön järjestöt:
Vapaa sivistystyö ry (VST), Bildningsalliansen r.f., Suomen kansanopistoyhdistys ry, Opintokeskukset ry, Suomen kesäyliopistot ry, Suomen Setlementtiliitto ry, Kvs-säätiö sr.
Aikuiskasvatuksen kansainväliset toimijat:
Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL), Euroopan aikuiskoulutusliitto (EAEA), Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi EPALE
Kansalaisopistokentän toimijat:
Kansalaisopistojen ylläpitäjät, kansalaisopistot ja niiden henkilökunta, opistolaisyhdistykset, opistopiirit
Alan järjestöt ja yhdistykset sekä muut opetusalan toimijat:
Taiteen perusopetusliitto TPO ry ja sen jäsenjärjestöt, Suomen musiikkineuvosto, Suomen Olympiakomitea, Aikuisopettajien liitto AKOL ry, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Sivistystyönantajat, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Hankekohtaiset yhteistyökumppanit ja tutkimusyhteistyö:
TIEKE Tietoyhteiskunnan edistämiskeskus ry., Erilaisten oppijoiden liitto, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu, OAMK, HAMK, Turun yliopisto, Sitra, Opintokeskus Sivis, OKKA-säätiö, Faktabaari, Helsingin kaupunginkirjasto, Ekokompassi
Yhteiskunnalliset rahoittajat, päättäjät ja viranomaiset:
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, eduskunta, Suomen Kuntaliitto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, työ- ja elinkeinoministeriö, aluehallintovirastot, ELY-keskukset, TE-viranomaiset, Digi- ja väestötietovirasto, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
