Hallituksen blogi: Kestävyyden työkalupakkia rakentamassa – kokemuksia Erasmus+ -kurssilta
Olemme jatkuvan muutoksen tilassa, ehkä nyt enemmän kuin koskaan. Jotkut meistä voimaantuvat kriiseistä, kun taas osa meistä kukoistaa hyvinvoinnin olotilassa. Kumpaakaan näistä kahdesta olotilasta ei voi ylläpitää johdonmukaisesti, vaan ne vaihtelevat eri työelämän osa-alueilla. Joskus on kuitenkin hyvä vain istahtaa alas ja tunnistaa itsessään niitä vahvuuksia, jotka kannattelevat meitä muutosten ja kriisien keskellä.
Tämän vuoden aikana Tampereen seudun työväenopiston henkilökunta on ahkerasti osallistunut Erasmus-ohjelman koulutuksiin eri puolilla Eurooppaa. Tavoitteena on ollut verkostoitumisen ja koulutusannin lisäksi henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistaminen. Olin viikon 41 Barcelonassa Erasmus-kurssilla, jonka aiheena oli Resilience and Well-being Strenghts for Teachers. Kurssilla opimme, että resilienssiä voidaan kuvata vahvuuksina, joita voimme hyödyntää saavuttaaksemme tasapainon haasteellisten ja myönteisten hetkien välillä niin elämässä kuin työssäkin.
Resilienssiä voidaan yleisesti kuvata kriisien kestävyydeksi. Se voi olla kykyä selviytyä joustavasti eri työtilanteista ja kykyä säilyttää tasapaino vaikeita työasioita kohdatessa. Joku meistä selviää hyvin vaikeista vastoinkäymisistä, kun taas toiselle henkilölle pienikin koettelemus voi olla liikaa. Vahva resilienssi voi olla myös kykyä palautua haasteellisista työasioista ennen kuin ne muuttuvat liian stressaaviksi.
Kurssilla opimme muun muassa vahvuuksiemme tunnistamista ja positiivista palautteenantoa. Vaikka emme voi ylläpitää jatkuvaa korkeaa työhyvinvoinnin tasoa, voimme oppia tunnistamaan, millainen työhyvinvoinnin tila on olemassa sekä milloin resilienssivahvuuksien hyödyntäminen on tarpeellista.
Työelämän resilienssiä voi vahvistaa kurssilla esitetyn Kintsugi-menetelmän avulla. Menetelmässä vertauskuvallisesti rikkoutunut malja korjataan palasista uudelleen kokoon, eli tavoitteena on tehdä maljasta eheämpi kuin alkuperäinen muoto ilman, että piilotellaan säröjä tai halkeamia. Jotta työyhteisöä voi kehittää yhteisöllisemmäksi muutosten ja kriisien keskellä sekä luoda uutta tilalle, pitää nostaa esille aikaisemmat toimintatavat tekemällä ”säröjä” entisiin tapoihin tehdäksemme työyhteisöistämme entistä eheämpiä ja muutoksille kestävämpiä.
Erasmus-kurssille osallistuminen oli minulle kokonaisuudessaan antoisa kokemus. Kurssi antoi kestävyyden työkalupakkiin monia vinkkejä niin työelämää kuin elämää varten.
Teksti ja kuvat: Anne Partanen, Tampereen seudun työväenopiston apulaisrehtori
