Hallituksen blogi: Kansalaisopistoista hyvinvointia, kulttuuria vai kulttuurihyvinvointia?
Kansalaisopistot ovat yksi merkittävimmistä kulttuurisen hyvinvoinnin lähteistä, joiden verkosto ulottuu läpi koko Suomen maan. Opistoissa pääsee itse kokeilemaan mitä moninaisempia elämyksiä kulttuurin ja taiteiden saralla. Opistot myös tuottavat kulttuurielämyksiä ja saattavat olla monessa kunnassa ainoa kulttuurielämysten tuottaja. Olen huomannut, että valtakunnallisissa kulttuurihyvinvoinnista käydyissä keskusteluissa ja kirjoituksissa kuitenkin harvemmin mainitaan kansalaisopistot.
Lainkin mukaan Vapaan sivistystyön tehtävänä on toimia enenevässä määrin myös eriarvoistumiskehityksen vastavoimana ja yhteiskunnallisen eheyden huolehtijana. Matalankynnyksen kansalaisopistoissa kuntalaiset pääsevät kokemaan kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tasapuolisesti, yhteiskunnan eheyttä vaalien. Kulttuurihyvinvointitoiminnan avulla kansalaisopistot vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarvetta ja kustannuksia sekä edistävät yhteisöjen sosiaalista sidettä ja yhteenkuuluvuutta. Kansalaisopistoista puhutaan sivistyksen lähteinä, mutta rinnalle tulisi nostaa hyvinvoinnin ja kulttuurihyvinvoinnin merkitys.
Kulttuurihyvinvointi onkin keskeinen osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot tuovat taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta kaikkiin yhteisöihin, auttavat parantamaan ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tarjoavat mahdollisuuden uusien ihmisten tapaamiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Tämä korostuu monikulttuurisessa Suomessa ja opistojen rooli ajan myötä vain kasvaa. Parhaimmillaan kansalaisopistot toimivat kaikkien kuntalaisten omana kulttuurikeskuksena ja avoimena kohtaamispaikkana.
Kulttuurihyvinvointi voi olla meidän kunkin omaa vuoropuhelua taiteen kanssa. Moninaiset ja monimuotoiset menetelmät esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla tai osallistuminen kansalaisopiston kurssien sivutuotteena syntyviin esityksiin ja tilaisuuksiin mahdollistavat kulttuurielämyksiä, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Olemme Pieksämäellä määritelleet kulttuurihyvinvoinnin seuraavasti:
Pieksämäellä kulttuurihyvinvointi on terveyttä ja hyvinvointia matalalla kynnyksellä edistävää palvelua, joka tukee toimintakykyä, ehkäisee yksinäisyyttä, parantaa työhyvinvointia ja tukee mielenterveyttä laajan toimijajoukon yhteistyöllä tukien osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllisyyttä.
Seutuopiston rooli on täällä vahva ja olemme laatineet myös opiston esiintyvistä ryhmistä kalenterin hyvinvointialueen ja myös muiden toimijoiden käyttöön kulttuurihyvinvoinnin tukemiseen ja mahdollisuuksien oivaltamiseen.
Kansalaisopistona oivalsimme yhteisötaiteen merkityksen kotoutumisen tukena ja järjestimme yhteisötaideteoksen valmistukseen liittyvän kurssin, jossa oli mukana niin paikallisia kuin tänne muuttaneita ukrainalaisia. Tuloksena saimme upean taideteoksen lastenkulttuurin kehdon, paikallisen Nukkekodin – Joonas Auringon huvilan puutarhan puihin. Kokemus oli avartava, sillä lähestyimme osallistujia jalkautumalla paikkaan, jossa he olivat muutoinkin. Toimme näin taideopetuksen ja kulttuurihyvinvoinnin lähteen osallistujien luokse. Tätä toimintaa tulemme jatkamaan.
Tästä on hyvä lähteä toteuttamaan kulttuurihyvinvoinnin vuotta 2025. Kaikkea hyvää alkaneelle vuodelle toivotellen!
Teksti: Pieksämäen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja ja seutuopiston rehtori Päivi Majoinen
Kuva: Lastenkulttuurikoordinaattori Piia Säpyskä
