26 syyskuun, 2025

Lämpimästi tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Porvooseen! Kaksipäiväinen seminaari kestää torstaista perjantaihin 29.–30.1.2026 ja se on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Tammiseminaarin järjestävät yhteistyössä Kansalaisopistojen liitto ja Porvoon kansalaisopisto. Seminaaripaikkana palvelee POMO-talo (Aleksanterinkatu 20, Porvoo), mutta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä Teamsin kautta.

TAMMISEMINAARIN OHJELMA

Julkaisemme ohjelman myöhemmin. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia vielä sen jälkeenkin.

Torstain 29.1. ohjelma

Torstain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

---

Perjantain 30.1. ohjelma

Perjantain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio.

---

Hinta

• Kansalaisopistojen liiton jäsenyhteisöjen edustajille 180 € (lähiosallistuminen) / 130 € (etäosallistuminen)
• Opistolaisyhdistysten edustajille 100 € (lähiosallistuminen) / 50 € (etäosallistuminen)
• Muille osallistujille hinta on 400 €.

Lähiosallistujan hinta sisältää seminaariohjelman, lounaat molempina päivinä ja ohjelmassa mainitut kahvitarjoilut.

Peruutusehdot

Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista vielä 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään 14.1.2026. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme järjestelykuluina 60 €.

---

Ilmoittautuminen

Avaamme ilmoittautumisen ohjelman julkaisun yhteydessä.

Ilmoittautuminen päättyy lähiosallistujien osalta 14.1.2026 ja etäosallistujien osalta 22.1.2026.

Muistathan varata myös hotellihuoneen Porvoosta. Lisätietoja löydät otsikon “Majoitus” alta tämän tapahtumasivun lopusta.

---

Saapuminen

Porvooseen pääsee lähtöpaikasta riippuen joko bussilla tai juna-bussi-yhdistelmällä. Linja-autoasemalta on noin puolen kilometrin matka POMO-talolle. Suosittelemme lämpimästi saapumaan paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja matkalippujen hinnoista voit etsiä esimerkiksi Onnibussin, Matkahuollon ja VR:n nettisivuilta. Selvitäthän ja varaathan itsellesi sopivat kulkuyhteydet ajoissa.

Tarkista Porvoon Tammiseminaarin tärkeimmät paikat Google Maps -kartasta.

---

Majoitus

Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Haikon kartanosta Porvoosta (Haikkoontie 114, Porvoo). Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.

Erikoishintaisen majoituksen tilaisuutenne yhteyteen saa vain varaamalla www.haikko.fi käyttämällä varauskoodia ALLTAMMI26. Erikoishintaisia huoneita ei ole saatavilla puhelimitse tai sähköpostitse.

Kiintiövaraus on voimassa 22.12.2025 saakka, johon asti erikoishinnat ovat voimassa. Tämän päivämäärän jälkeen kiintiöstä varaamattomat huoneet vapautuvat hotellin myyntiin automaattisesti. Kiintiön vapautumisen jälkeen huoneen voi varata päivän majoitushinnalla ja varausehdoilla saatavuuden mukaan.

Majoituksen maksu suoritetaan paikan päällä hotellin vastaanottoon (käteinen, pankki- tai luottokortti).

Majoitushintaan sisältyy kartanoaamiainen, WiFi, sekä pääsy kuntosalille (kylpylä kiinni vuosihuollon takia). Hinta oikeuttaa myös Lapland Hotels Club -pisteisiin ja etuihin.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

• Standard 1hh 129,00 €
• Standard 2hh 149,00 €
• Premium 1hh 139,00 €
• Premium 2hh 159,00 €

---

Kysyttävää? Ota yhteyttä:

Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 044 761 0700

Työssäni Kirjastokaistan tuottajana saan toimia kentällä, joka tukee ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kohtaan päivittäin työmme kautta paljon valoisia asioita, mutta valitettavasti myös huolta ja uhkaa aiheuttavat tekijät voimistuvat. Viime vuosina Kirjastokaistan striimaamissa tilaisuuksissa on noussut vahvasti esiin erityisesti polarisaatio ja huoli lukutaidon heikkenemisestä.

Sosiologian yliopistotutkija ja dosentti Riie Heikkilä on perehtynyt kulttuuriosallistumisen eriytymiseen sekä lukemiseen ja ei-lukemiseen. Hänen tutkimuksissaan on käynyt ilmi, että aiemmin ei-lukijat vetosivat ajan puutteeseen ja “pitäisi lukea” -ajatteluun. Nyt perustelut ovat muuttuneet: lukemista pidetään herkemmin nolona, elitistisenä tai “ei oman porukan juttuna”.

Kirjallisuusalan monipuolinen ammattilainen Aleksis Salusjärvi tunnetaan ennen muuta siitä, että hän tekee lukutaitotyötä niiden nuorten ja aikuisten kanssa, jotka suhtautuvat kielteisesti lukemiseen ja joiden tarinaa kirjallisuus ei ole perinteisesti kertonut. Salusjärvi puhuu lukemisesta eloonjäämistaitona. Hän on kertonut myös Maailman lukutaitosäätiön arviosta, jonka mukaan lukutaidon ongelmien hinta on Suomessa noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Tutkimuksen mukaan pääsyy tähän löytyy lukutaidon puutteen ja passiivisuuden heijastumisesta ihmisten arkeen.

Kun puhumme lukutaidosta, kyse ei ole vain vapaa-ajan lukemisharrastuksesta. Lukukeskuksen ”5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2025″ -katsauksen mukaan Suomessa vain 56 % nuorista saavuttaa PISA-tutkimuksessa tyydyttävän lukutaidon tason – sen, jota pidetään jatko-opintojen ja työelämän kannalta riittävänä.

Häkellyttäviä tietoja, eikö? Mutta nyt seuraa tärkein osuus: meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että suunta muuttuu. Koko kirjakenttä ja monet yhteisöt ja organisaatiot ovat havahtuneet siihen, että meidän kaikkien tulee olla entistä näkyvämmin mukana vahvistamassa lukumyönteistä yhteiskuntaa. Lukutaidon vahvistaminen ei ole vain koulujen tehtävä. Se koskee koteja, kirjastoja, kulttuurilaitoksia, työelämää sekä kansalaisopistoja.

Kansalaisopistojen kurssitarjonta on vapaan sivistystyön kulmakivi, ja sen vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa ja osaamisessa. Kurssille osallistuva saa usein mukaansa oppimisen ja onnistumisen iloa, joka heijastuu myös perheen arkeen. Yleisten kirjastojen rooli on yhtä lailla merkittävä: aineistot, tilat, tapahtumat ja opastukset tuovat tutkitusti hyvää elämään.

Sekä kirjastoilla että kansalaisopistoilla on mahdollisuus kantaa yhteiskunnallista vastuuta toiminnassaan. Kansalaisopistot voivat olla luontevia paikkoja lukumyönteisen ilmapiirin vahvistamiseen ja kirjojen esille tuomiseen: kirjahyllyjä aula- ja taukotiloissa, kurssien vetäjien lukuvinkkejä, kirjapuhetta rikastuttamaan tiloja ja toimintaa. Kun aikuiset ja lapset saavat opistosta lukemisen kipinän, se voi siirtyä koteihin ja levitä laajemmin yhteiskuntaan.

Monet tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevia kansalaisopistojen opiskelijoita. Pidetään siis kirjat opistoissa näkyvästi esillä – se tukee sitä, että tulevaisuudessakin on aikuisia, joiden lukutaito on riittävän hyvä hakemaan tietoa kursseista, ymmärtämään ilmoittautumisohjeet ja suorittamaan kurssit.

Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua!

Teksti: Tuottaja & toimittaja Riitta Taarasti, Kirjastokaista
Kuva: Lotta Taarasti

Kirjoituksessa mainitut puheenvuorot:
Riie Heikkilä: Lukemisen muutokset digitaalisissa ympäristöissä
Aleksis Salusjärvi: Lukemisen kanssa kamppailevien nuorten innostaminen ja piilevien taitojen löytäminen