Vieraskynä: Kotimaisten kielten teemavuosi vahvistaa kielisivistystä
Tänä vuonna vietetään kotimaisten kielten teemavuotta. Kotimaisten kielten keskuksen 50-vuotisjuhlavuonna vietettävän teemavuoden tarkoituksena on tuoda esille kotimaisia kieliä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Kielen merkitys yksilölle on valtava. Äidinkielet ja kielitaito ovat avaimia vuorovaikutukseen, tiedonvälitykseen ja oppimiseen. Erityisesti oman äidinkielen taito tuo meille voimaa, jota tarvitsemme joka päivä. On myös sanottu, että kieli on tärkein työväline ja kielitaito tärkein työelämätaito.
Myös yhteiskunta toimii kielellä. Kielen elävänä pysymistä tukevat lainsäädäntö, koulutus, omakielinen media, taide ja kaikki vuorovaikutus, jonka kohtaamme päivittäin. Yhteinen yleiskieli luo osallisuutta yhteiskuntaan ja pitää kaikki mukana. Se antaa myös mahdollisuuden ymmärtää toisiamme oikein. Ymmärrettävät viranomaistekstit ja palvelut digitaalistuneessa ja tekstivaltaisessa yhteiskunnassa ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta.
Kotimaiset kielet ovat meillä Suomessa myös osa elävää ja muuttuvaa kulttuuriperintöämme. Kansalliskielemme suomi ja ruotsi sekä kotoperäiset vähemmistökielemme saamen kielet, karjala, Suomen romanikieli ja viittomakielet muodostavat ylisukupolvisia jatkumoita ja liittävät meidät kulttuuriin, jota elämme ja rakennamme. Kielet kiinnittävät meidät perheeseen, sukuun ja muihin yhteisöihin, joiden osaksi olemme tulleet.
Nykyään lähes jokainen meistä puhuu monia kieliä. Kielitaidosta puhuttaessa käytetään yhä useammin termiä kielivaranto. Kielivarantoon voidaan vaikuttaa kielipolitiikalla ja kielikoulutuspolitiikalla. Sen lisäksi yksilöiden omalla motivaatiolla sekä yhteiskunnassa vallitsevalla kieli-ilmapiirillä on iso merkitys. Vaikka Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, osa kielivarannostamme jää piiloon. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Kieltä opitaan vuorovaikutuksessa. Sanoista muodostuu merkitystä kantava keskustelu vasta yhteydessä muiden kanssa. Vallalla olevien käyttöpohjaisten kielenoppimiskäsitysten mukaan oppiminen on paljolti analogisten mallien ja säännönmukaisuuksien hyödyntämistä. Kielenoppimisessa tarvitaankin ennen kaikkea kielen käyttöä ja asioiden toistamista. Tästä syystä tarvitsemme runsaasti mahdollisuuksia erilaisiin sosiaalisiin kielenkäyttötilanteisiin. Lisäksi tarvitsemme ilmapiiriä, jossa jokainen voi harjoitella ja kokeilla kielitaitoaan. Kielivarannon kehittymisen kannalta on myös tärkeää pystyä käyttämään kaikkia kieliä, myös niitä, joita ei osaa vielä kovin hyvin. Kielen rohkeaan käyttöön ja hyvän kieli-ilmapiirin luomiseen tarvitaan kielisivistystä.
Kotimaisten kielten teemavuoden suojelijana toimii opetusministeri Anders Adlercreutz. Yhteisessä teemavuoden blogikirjoituksessamme nostimme ministeri Adlercreutzin kanssa esille kielisivistyksen merkityksen. Kielisivistyksellä tarkoitamme kielten ja kielenkäyttäjien sekä erilaisten kielitaitojen arvostamista. Se on halua ymmärtää oikein ja taitoa kannustaa yrittämään. Se on luottamusta toisen kehittyvään kielitaitoon ja sen tiedostamista, että kieltä oppiva ymmärtää aina enemmän kuin osaa itse tuottaa.
Kotimaisten kielten teemavuonna voi järjestää tapahtumia ja levittää moni- ja rinnakkaiskielisyyden sanomaa. Sekä oppilaitoksissa että kotisohvilla voi myös ratkoa tuoreita Kotuksen laatimia tiedonhakutehtäviä. Lämpimästi tervetuloa viettämään kotimaisten kielten teemavuotta!
Teksti: FT, dosentti Leena Nissilä, johtaja, Opetushallitus / Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus on toiminut Opetushallituksen osastona vuoden 2026 alusta lähtien.
Kuva: Joni Villanen
Tutustu Kotimaisten kielten teemavuoden materiaaleihin!
Tiedonhakutehtävät suomeksi
Lär dig mer om språk, namn och dialekter!
Kotimaisten kielten 50-vuotisjuhlajulkaisu
Ilmoita oma tapahtumasi Kotimaisten kielten teemavuoden ohjelmatarjonnan osaksi täällä.
