MISSIO
Kansalaisopistojen liiton tehtävänä on edistää sivistynyttä ja yhdenvertaista suomalaista yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus kehittää itseään kansalaisopistoissa.
VISIO
Visiomme on osaamisella vahvistuva Suomi.
Kansalaisopistojen liitto on jäsentensä vahva valtakunnallinen verkosto, joka turvaa kansalaisopistojen toimintaedellytyksiä muuttuvassa yhteiskunnassa vaikuttamalla kansalaisopistomyönteiseen koulutus- ja sivistyspolitiikkaan.
ARVOT
VAPAUS
– puolustamme omaehtoista oppimista ja oikeutta sivistyä
VASTUULLISUUS
– tuemme demokratiaa, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kestävää elämäntapaa
TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS
– edistämme kansalaisopisto-opiskelun saavutettavuutta kaikille taustasta riippumatta
ROHKEUS
– ennakoimme, uudistumme ja kokeilemme uutta
Lähtökohdat ja toimintaympäristö 2027–2029
Kansalaisopistojen perustehtävään sisältyvät omaehtoinen oppiminen, osallisuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus. Ne kytkeytyvät jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä arjen kansalaistaitoihin. Digitalisaatio ja tekoälyn nopea yleistyminen muuttavat oppimisen muotoja ja odotuksia, mutta lisäävät myös tarvetta ohjaukselle, saavutettavuudelle ja luotettavan tiedon sekä medialukutaidon vahvistamiselle. Kestävyysmurros sekä yhteiskunnalliset jännitteet korostavat sivistystyön roolia demokraattisen osallistumisen, vuoropuhelun, varautumisen ja resilienssin vahvistajana.
Toimintakautta 2027–2029 muovaavat samanaikaiset taloudelliset, väestölliset, teknologiset ja ekologiset muutokset. Elämme murroskautta, jota leimaavat julkisen talouden sopeutuspaineet, kuntatalouden eriytyminen sekä valtion rahoitus- ja ohjausratkaisujen ennakoimattomuus. Edellä mainitut seikat lisäävät tarvetta osoittaa kansalaisopistojen vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja vaihtoehtoiskustannuksia, joita syntyisi, jos kansalaisopistotoimintaa ei olisi. Samalla korostuu liiton rooli jäsenopistojen toimintaedellytysten turvaajana, yhteisen tilannekuvan tuottajana sekä koordinoivana edunvalvojana.
Näin me toimimme
Suomessa on toiminut kansalais- ja työväenopistoja vuodesta 1899 alkaen. Kansalaisopistojen liitto kunnioittaa opistotoiminnan pitkää historiaa, mutta suuntaa samalla kohti tulevaisuutta. Seuraamme aktiivisesti yhteiskunnan, kuntatalouden ja koulutuspolitiikan muutoksia, hyödynnämme tutkittua tietoa päätöksenteon tukena ja ennakoimme megatrendejä, kuten väestön ikääntymistä, monimuotoistumista, kestävää elämäntapaa ja jatkuvan oppimisen murrosta. Liiton toiminta on ammattimaista, ja kehitämme henkilöstön osaamista vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia.
Toimintaympäristön keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat:
Rahoitus ja ohjaus: valtionosuuksien ja avustusten kehitys, kuntien taloustilanne sekä mahdolliset rakenne- ja lainsäädäntömuutokset, jotka vaikuttavat opistojen järjestämisedellytyksiin.
Väestö ja aluekehitys: ikääntyminen, muuttoliike ja alueellinen eriytyminen; palvelujen saavutettavuus sekä monimuotoistuvan väestön oppimistarpeet.
Jatkuva oppiminen ja työelämän muutos: osaamisperusteisuus, joustavat opintopolut sekä tarve perustaitojen, digi- ja kielitaitojen sekä arjen osaamisen vahvistamiseen.
Kotoutuminen ja osallisuus: kotoutumisen ja työllisyyspalvelujen rakenteet sekä kuntien/alueiden yhteistyömallit; matalan kynnyksen oppimisen merkitys osallisuudelle.
Digitalisaatio ja tekoäly: uudet pedagogiset mahdollisuudet ja tehokkuushyödyt sekä samanaikaiset riskit (saavutettavuus, tietosuoja, eriarvoistuminen, luottamus tietoon).
Kestävyys ja vastuullisuus: ilmasto- ja luontotavoitteet, vastuullisuuskäytännöt ja kestävän elämäntavan vahvistaminen opistojen arjessa.
Demokratia ja yhteiskunnallinen resilienssi: polarisaatio, mis-/disinformaatio ja osallistumisen esteet; sivistystyön rooli vuorovaikutuksen, luottamuksen ja kansalaistaitojen tukijana.
Ydintehtävä ja strategiset päätavoitteet
Kansalaisopistojen liiton ydintehtävä on kansalaisopistojen edunvalvonta: liitto vaikuttaa opistojen asemaan, lainsäädäntöön ja toimintaresursseihin sekä vahvistaa kansalaisopistobrändiä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisopistojen liitto kehittää kansalaisopistojen asemaa myös suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä, edistää vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja rakentaa kansalaisopistoille entistä näkyvämpää ja tunnistettavampaa roolia yhteiskunnassa.
Toimintakauden 2027–2029 strategiset päätavoitteet:
- Edunvalvonnan vaikuttavuuden ja rahoitusperustan vahvistaminen
- Tutkitun tiedon, vaikuttavuusnäytön ja viestinnän lisääminen
- Kansalaisopistojen roolin vahvistaminen hyvinvoinnin, osallisuuden ja kansalaistaitojen edistäjänä
- Kestävyys- ja vastuullisuustyön vahvistaminen opistokentällä
- Jäsenpalvelujen laadun ja osuvuuden kehittäminen
- Osaamisen, toimintakulttuurin ja verkostoyhteistyön kehittäminen (ml. kansainvälisyys)
Strategisista päätavoitteista johdetut toimenpidekokonaisuudet 2027–2029
1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen
Tavoite: Turvaamme kansalaisopistojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä sekä vahvistamme niiden asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Toimimme proaktiivisesti ja vaikutamme päätöksentekoon ennen kuin linjaukset ja lakiesitykset muotoutuvat. Edunvalvonnassa hyödynnämme ennakoivaa analyysiä sekä kokoamme ja popularisoimme vaikuttavuus- ja kustannushyötytietoa eri muodoissa.
Keskeiset toimenpiteet: Painotamme kevään 2027 eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaneuvotteluihin vaikuttamista Tulevaisuustyöryhmän loppuraportissa esiin nousevien linjausten pohjalta. Toteutamme vuosittaisia vaikuttamisprosesseja (budjettiriihet, Julkisen talouden suunnitelma, selontekoprosessit), annamme lausuntoja ja kannanottoja sekä tapaamme aktiivisesti eri sidosryhmien edustajia (esim. OKM, VM, TEM, OPH, eduskunta, Kuntaliitto, Sivistysala ry). Lisäksi reagoimme ennakoivasti lainsäädäntömuutoksiin ja rakennamme vaikuttamiskumppanuuksia myös muiden koulutus- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kehitämme ja lisäämme kunnille, virkahenkilöstölle ja medialle suunnattua vaikuttavuustietoa.
Toimintakaudella pyrimme toteuttamaan tutkimushankkeen tai selvityksen, joka osoittaa kansalaisopistotoiminnan vaikuttavuuden ja merkityksen. Selvitämme, mitä yhteiskunnallista arvoa kansalaisopistot tuottavat, kenelle palveluja tuotetaan (eri väestöryhmät, alueet), millaisia kustannuksia ne ehkäisevät (syrjäytyminen, yksinäisyys, osattomuus) sekä miten ne tukevat elinikäistä oppimista, demokratiaa, alueellista elinvoimaa, hyvinvointia ja kestävyyttä. Lisäksi ylläpidämme vahvoja suhteita virkahenkilöstöön ja eri tason päättäjiin sekä laajennamme verkostojamme hyvinvointi-, työllisyys-, kotouttamis- ja kulttuuritoimijoihin.
2. Tutkimus, tietopohja ja vaikuttavuus
Tavoite: Vahvistamme päätöksenteon tietopohjaa ja kansalaisopistojen vaikuttavuusnäyttöä.
Keskeiset toimenpiteet: Teemme tutkimusyhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tahojen kanssa sekä nivomme tutkijapuheenvuoroja vuosittaisiin tilaisuuksiimme. Kehitämme vaikuttavuusindikaattoreita (hyvinvointi, osallisuus, perustaidot/kansalaistaidot, talousvaikutukset), popularisoimme tietoa (tiivistelmät, infograafit, katsaukset päätöksentekijöille) sekä lisäämme stipendirahaston näkyvyyttä ja aktivoimme opinnäyteyhteistyötä.
Vahvistamme liiton tutkimusyhteistyötä ja tutkimustulosten levittämistä osallistumalla yhteisiin tutkimushankkeisiin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Samalla tuomme kansalaisopistot selkeämmin esiin osana kansallista jatkuvan oppimisen kokonaisuutta. Tuoreimmat OECD:n PIAAC-tutkimuksen tulokset (julkaistu 10.12.2024; ns. PIAAC II -kierros) osoittavat, että suomalainen aikuisväestö on edelleen perustaitojen kärkimaa, mutta tuloksissa näkyy huolestuttavia heikkouksia: taitoerot kasvavat ja haasteet kasaantuvat tietyille väestöryhmille. Heikkojen perustaitojen keskittyminen ikääntyneille, vähän koulutetuille ja maahanmuuttajille on merkittävä haaste, joka edellyttää jatkotoimia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi vapaan sivistystyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja saavutettavuutta ensimmäistä kertaa kokonaisuutena vuosina 2025–2026. Arviointi tuottaa tärkeää, ajankohtaista tietoa vapaan sivistystyön merkityksestä, vaikutuksista ja kehittämisen mahdollisuuksista.
3. Viestintä ja brändi
Tavoite: Vahvistamme kansalaisopistojen tunnettuutta ja yhteiskunnallista merkitystä sekä tuemme jäsenopistojen viestintää. Toteutamme liitossa laadukasta viestintää ja markkinointia ja rakennamme agendaa ennakoivasti. Nostamme kansalaisopistojen roolia osaksi hyvinvointitaloutta, ennaltaehkäisevää työtä ja osaamisen ekosysteemejä sekä viestimme kunnille toiminnan vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Tämän työn tueksi popularisoimme tietoa ja vahvistamme brändiämme visuaalisesti, jotta poliitikkojen ja suuren yleisön ymmärrys kansalaisopistoista lisääntyy.
Keskeiset toimenpiteet: Kirkastamme yhtenäiset ydinviestit ja sovimme vuosittain toistuvista toimenpiteistä. Julkaisemme myös säännöllisiä uutiskirjeitä sekä vahvistamme mediayhteyksiä ja vaikuttajaviestintää. Paketoimme kansalaisopistojen vaikuttavuustarinat ja hyötyargumentit eri kohderyhmille (kunnat, alueet, valtio) sekä toteutamme tapahtumia, teemapäiviä ja kampanjoita yhteistyössä kentän kanssa.
4. Koulutus- ja kehittämistoiminta
Tavoite: Tuemme opistojen uudistumista ja henkilöstön osaamista.
Keskeiset toimenpiteet: Ennakoimme koulutustarpeita (mm. pedagogiikka, ohjaus, saavutettavuus, digitaidot/tekoäly), valmistelemme ja koordinoimme kehittämishankkeita (tarveharkinta, rahoitushaut, kumppanuudet) sekä tuemme osaamisperusteisuutta ja laadukasta opetussuunnittelua (polut, materiaalit, koulutukset).
Moni kansalaisopisto – erityisesti pienemmillä paikkakunnilla – tarvitsee tukea elinvoiman turvaamiseen väestön vähentyessä, saavutettavuuden varmistamiseen harvaan asutuilla alueilla sekä toiminnan perustelemiseen kuntapäättäjille. Vastaamme tähän kehittämistoiminnalla, jossa painotamme alueellisia malleja ja ratkaisuja, toimivia yhteistyörakenteita sekä digitaalisuuden ja lähipalvelun yhdistämistä, jotta kansalaisopistot voivat toimia kestävästi myös tulevaisuudessa. Samalla analysoimme rahoitus- ja ohjausmallia, tunnistamme kansalaisopistojen näkökulmasta keskeiset riskit ja kehitämme vaihtoehtoisia malleja tai suojamekanismeja.
Selvitämme myös, miten kansalaisopistopedagogiikkaa tulee kehittää tulevaisuudessa. Tekoälyn, digitalisaation ja uusien oppimismuotojen hyödyntämiseen tarvitaan tukea kansalaisopistotoiminnan omista lähtökohdista.
5. Kestävyys ja vastuullisuus
Tavoite: Edistämme opistokentällä systemaattista vastuullisuustyötä ja kytkemme sen osaksi arjen toimintaa.
Keskeiset toimenpiteet: Ylläpidämme ja jalkautamme kansalaisopistojen kestävyystiekarttaa sekä tuotamme tarkistuslistoja ja tukimateriaaleja työn tueksi. Ohjaamme opistoja sertifiointeihin ja vastuullisuusjärjestelmiin (mallien vertailu, polut, esimerkit) sekä järjestämme koulutuksia ja webinaareja (mm. OKM/OPH-linjaukset, raportointi, positiivinen vastuullisuuskasvatus).
6. Jäsenpalvelut ja kentän tuki
Tavoite: Vahvistamme jäsenopistojen arkea tukevaa palvelua ja kollegiaalista vertaistukea sekä tuomme jäsenistön ääntä ja tarpeita entistä vahvemmin osaksi vaikuttamista.
Keskeiset toimenpiteet: Järjestämme valtakunnallisia rehtori- ja asiantuntijatapaamisia sekä teemakohtaisia työpajoja. Tarjoamme mahdollisuuksien mukaan konsultointia ja sparrausta (esim. rahoitus, hallinto, saavutettavuus, osaamisperusteisuus ja vastuullisuus), keräämme jäsenkysely- ja sidosryhmäpalautetta vähintään kerran toimintakaudessa sekä ylläpidämme hyvien käytäntöjen pankkia ja mallipohjia (ohjeistukset, viestintämateriaalit, toimintamallit).
7. Kansainvälisyys ja verkostot
Tavoite: Seuraamme ja hyödynnämme kansainvälistä aikuiskoulutuskenttää ja tuomme sieltä opistokentälle sovellettavia käytäntöjä.
Keskeiset toimenpiteet: Osallistumme keskeisiin eurooppalaisiin verkostoihin (mm. EPALE), rakennamme hankekumppanuuksia (mm. Rescale) sekä kokoamme ja jaamme jäsenistölle opistojen kansainvälisiä kokemuksia soveltuvin osin (trendit, rahoitusmahdollisuudet, esimerkit). Seuraamme globaalia aikuiskoulutuskehitystä ja hyödynnämme kansainvälisiä vertailuja kotimaisessa vaikuttamisessa.
Seuranta ja mittarit
Seuraamme toimenpidekokonaisuuksia vuosittain toimintakertomuksessa sekä lisäksi toimintakauden puolivälissä ja loppupuolella, kun aloitamme uuden toimintasuunnitelmakauden valmistelun.
Seurattavia mittareita ovat esimerkiksi:
- Edunvalvonta: tapaamisten ja lausuntojen määrä/laatu, päätösvaikutukset, rahoituskehityksen seuranta
- Jäsenpalvelut: osallistujamäärät, koulutusten arvioinnit, jäsenkyselyn tulokset
- Viestintä: näkyvyys (julkaisut, mediaosumat), kampanjoiden tavoittavuus, ydinviestien läpimeno
- Vastuullisuus: tiekartan käyttöönottoaste, koulutuksiin osallistuminen, sertifiointipolkujen eteneminen
- Tutkimus/vaikuttavuus: käynnissä olevat tutkimusyhteistyöt ja julkaisut
Riskit ja varautuminen
Keskeiset riskit ja niiden hallintakeinot:
- Rahoitusleikkaukset / epävarmuus: ennakoiva vaikuttaminen, vaihtoehtoiset rahoituslähteet, priorisointi
- Toimintaympäristön nopeat muutokset: vuosittainen päivitys ja ketterä suunnittelu
- Henkilöstö- ja kapasiteettiriskit: selkeä priorisointi, kumppanuudet, ostopalvelut tarvittaessa
- Viestinnän kohinan kasvu: ydinviestien yksinkertaistaminen ja kohdennus
- Kentän eritahtisuus muutoksissa: tukeminen opiston tarpeen mukaisesti
