4 marraskuun, 2011

Valtiosihteeri Tapio Kosunen
Opetus- ja kulttuuriministeriö

YKSITYISTEN KANSALAISOPISTOJEN VALTIONOSUUDET KUNTALIITOSTILANTEISSA

Vapaata sivistystyötä koskevan asetuksen (6.11.1998/805) 5. §:n 2. momentin mukaan kansalaisopistojen valtionosuustuntien yksikköhinta määrätään 15 % muita kansalaisopistoja korkeammaksi niissä kansalaisopistoissa, joiden sijaintikunnan asukastiheys on yli 100 asukasta maaneliökilometriä kohden. Kuntaliitosten yleistyessä tämä säädös on johtanut tilanteisiin, joissa joidenkin kansalaisopistojen valtionosuus on vähentynyt kerralla satoja tuhansia euroja, kun sijaintikunnan asukastiheys on laskenut hiukankin alle 100:n. Näin silloinkin, kun kuntaliitoksilla ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta asianomaisten kansalaisopistojen toimintaan tai kustannusrakenteeseen.

Suomen kansalaisopistoista noin 85 % ylläpitävät kunnat, jotka saavat kuntaliitoksista aiheutuneista valtionosuusmenetyksistä automaattisesti täydet korvaukset ainakin viideltä seuraavalta vuodelta – myös kansalaisopistojensa osalta.

Samaan aikaan ei-kunnallisilla kansalaisopistoilla ei ole kuntaliitosten aiheuttamia ”valtionosuusromahduksia” vastaan muuta turvaa kuin opetushallituksen opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta myöntämät harkinnanvaraiset kompensointiavustukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin viime vuosina omaksunut linjan, jonka mukaan ei-kunnalliset opistot voivat saada näitä kompensointiavustuksia ainoastaan kolmelta kuntaliitosta seuraavalta vuodelta – ja silloinkin vain murto-osia täydestä korvauksesta.

Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kuntaliitoksista päättäneiden kuntien ylläpitämille yksiköille taataan liitoksista aiheutuvien menetysten 100 % kompensointi viideltä seuraavalta vuodelta, kun taas yksityiset kansalaisopistot, joiden ylläpitäjillä ei ole ollut osuutta liitospäätöksiin, joutuvat tyytymään murto-osiin kompensaatioista — mikä samalla tarkoittaa jyrkkiä leikkauksia niiden käyttötalouksissa, joita ei ole taattu kuntien budjettivaroista.

Kuluvana vuonna 2011 tässä tilanteessa on kolme kansalaisopistoa Suomessa — Otsolan kansalaisopisto (Pori, ent. Noormarkku, Luvia ja Nakkila), Oulun kansalaisopisto ja Vanajaveden Opisto (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala). Oheisesta laskelmasta ilmenee, että näiden kolmen opiston valtionosuus on kuluvana vuonna yhteensä 463 156 € pienempi kuin se olisi ollut ilman näiden opistojen tahdosta riippumattomia kuntaliitoksia.

Vuonna 2010 valtionosuusmenetysten kompensointiin tarkoitettuja ns. ylimääräisiä avustuksia jaettiin näille opistoille 320 000 €. Kuitenkin kuluvana vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriössä oli tehty päätös budjetin tilijaottelusta siten, että näihin ylimääräisiin avustuksiin varattiin kuluvalle vuodelle enää 200 000 € eli alle puolet mainituille kolmelle kansalaisopistolle kuntaliitoksista koituneista valtionosuusmenetyksistä.

Kansalaisopistojen liitto KoL ry katsoo, että kaikkia valtionosuutta saavien kansalaisopistojen ylläpitäjiä tulee kohdella tasavertaisesti vapaan sivistystyön lain ja asetuksen hengessä. Nykyinen käytäntö kuntaliitoksista aiheutuvien valtionosuusmenetysten kompensoinnissa on yksityisten kansalaisopistojen osalta ilmeisen epäoikeudenmukainen, ja se tulee korjata siten, että 1.1.2012 alkaen myös yksityisten kansalaisopistojen ylläpitäjille taataan täysimääräinen korvaus kuntaliitoksista aiheutuvista valtionosuuden menetyksistä kuntaliitoksia seuraavien viiden vuoden ajalta (koskien luonnollisesti myös ennen 1.1.2012 tapahtuneita kuntaliitoksia eli käytännössä kolmea edellä mainittua kansalaisopistoa). Kansalaisopistojen liitto katsoo, että tämä muutos ei edellytä uusien erillismäärärahojen osoittamista vapaan sivistystyön kokonaisuuteen, vaan ainoastaan jo suunniteltujen avustusmäärärahojen jakoperusteiden muuttamista ko. 200 000 – 300 000 euron osalta.

Kansalaisopistojen liitto KoL ry:n hallituksen puolesta:

Liisa Vornanen
puheenjohtaja

Jaana Nuottanen
toiminnanjohtaja

PDF-versio