Kansalaisopistojen kurssitarjonta ja rooli sivistyskunnassa esillä SuomiAreenassa 16.–18.7.

Tiedote. Julkaistu: 26.6.2018, 09:45
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen rooli ja uudistuva, ajan hermolla oleva kurssitarjonta ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Porin SuomiAreenassa 16.–18.7.

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Elävään esimerkkiin kansalaisopistojen monipuolisesta kurssitarjonnasta pääsee tutustumaan tiistaina 17.7. klo 11.20–11.35, kun Kansalaistorin MTV-lavalla kokkaillaan hyönteisiä. Kotitalousopettaja Soili Harsian loihtimia sirkkamakupaloja tulevat lavalle maistelemaan europarlamentaarikko, Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.). Myös katsojille on tarjolla sirkka-aiheisia maistiaisia.

Suomen kansalaisopistokenttään sekä paikallisten opistojen – Porin seudun kansalaisopiston ja Otsolan kansalaisopiston – toimintaan voi tulla tutustumaan Kansalaistorille (toripaikka 38A) maanantaista keskiviikkoon torin aukioloaikoina. Sirpa Pietikäinen on tavattavissa kansalaisopistojen teltalla tiistaina 17.7. klo 11.45–12.15.

Kansalaisopistojen uusi lukuvuosi käynnistyy syyskuussa. Valtaosa opistoista on julkaissut syksyn kurssiohjelmansa ja joissakin opistoissa syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat jo käynnissä. Kansalaisopistojen kurssit ovat kaikille avoimia ja 181 opistoa tavoittavat kursseillaan vuosittain yli 650 000 suomalaista, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Opetusta suunnitellaan yhteiskunnan tarpeiden ja trendien pohjalta. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksesta (UMAKO) pe 24.8.

Kaukametsän Opiston lukutaitokurssilla

Syksyn seminaarikautemme starttaa teemapäivällä maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksesta kansalaisopistoissa (UMAKO). Teemapäivä järjestetään Helsingissä perjantaina 24.8. Teemapäivässä opetusneuvos Kirsi Lähde tarkastelee, miten koulutus on lähtenyt käyntiin opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta ja kertoo senhetkiset terveiset vuoden 2019 hakukierrosta koskien. ELY-keskuksen ja TE-toimiston edustajien puheenvuorot koskevat uuden koulutuskokonaisuuden toimeenpanoa sekä roolien ja yhteistyömallien rakentumista.

Päivän aikana kuulemme kolmen kansalaisopiston (Kaukametsän opisto, Kuopion kansalaisopisto & Heinolan kansalaisopisto) kokemuksia UMAKO-kurssien järjestämisestä kevään 2019 aikana. Lisäksi paneudumme tarkemmin toiminnallisuuden toteuttamiseen lukutaitokoulutuksessa kouluttaja, vuoden 2017 kieltenopettaja Heini Syyrilän johdolla.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 1007, 1. krs.), Helsinki.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 20.8.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Kansalaisopistopäivässä 15.6.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen puhui perjantaina 15.6. Kansalaisopistojen liiton järjestämässä Kansalaisopistopäivässä Helsingissä. Puheen teemoja olivat vapaan sivistystyön merkitys erityisesti maahanmuuttajien kouluttajana, perustaitojen vahvistajana sekä matalan kynnyksen elinikäisen oppimisen mahdollistajana.

Opetusministeri luonnehti puheessaan kansalaisopistoja nopeiksi reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin sekä opistojen kynnystä matalaksi ja tarjontaa laajaksi. Hän toivoi tulevaisuuden sivistyskunnassa kansalaisopistojen, koulujen, kirjastojen, kulttuuritoimen, vapaa-ajan palveluiden sekä nuoriso- ja liikuntatoimen ja paikallisten organisaatioiden entistä läheisempää yhteistyötä.

Hallitus käynnistää osana vuoden 2018 lisätalousarvioesitystä uuden Digiaikakauden taidot -ohjelman aikuisten digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseksi. Kansalais- ja työväenopistojen sekä muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kautta järjestettävä koulutus pyrkii kansalaisten osaamisen vahvistamisen kautta taistelemaan eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan. Syksyllä 2018 käynnistyvä matalan kynnyksen koulutus on suunnattu kaikenikäisille henkilöille, joilla on heikot perustaidot sekä puutteita esimerkiksi monilukutaidossa tai digitaidoissa. Ohjelmaan varataan 7 miljoonan euron rahoitus.

Myös vuoden alussa vapaan sivistystyön uutena koulutustehtävänä alkaneeseen aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen on luvassa lisätalousarviossa uusia panostuksia.

Opetusministerin puheen 15.6. voi lukea kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Valtakunnallinen Kansalaisopistopäivä kerää vuosittain yhteen kansalaisopistotoimijoita eri puolilta Suomea. Tämänvuotiseen tilaisuuteen osallistui noin 130 toimijaa yli 50 kansalaisopistosta, opistolaisyhdistyksestä ja muusta sidosryhmästä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Matalan kynnyksen kulttuuritoiminnasta

Yleisöä jonottamassa Järvilakeuden kansalaisopiston Muistoseurat-elokuvan ensi-iltaan 29.12.2017. Kuva: Jarmo Vainionpää

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaan sivistystyön opinnot voivat tasoittaa koulutustaustan eroja ja madaltaa kuilua eri sosiaaliryhmien välillä. Opiskelu myös lisää luottamusta toisia ihmisiä kohtaan sekä auttaa löytämään uusia ystäviä. Uusien opiskelijoitten mukaan saaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Samat kurssilaiset saattavat jatkaa vuodesta toiseen ja opiskelulla on muutenkin taipumus kasautua. Ne, jotka jo ovat opistossa opiskelijoina, haluavat opiskella lisää.

Miten saataisiin mukaan uusia opiskelijoita ja etenkin niitä, joille osallistumisen kynnys on tavanomaista korkeampi? En tiedä onko kyse sattumasta vaiko paljon puhutusta sotesta, mutta olen viime viikkoina tullut kutsutuksi useisiin palavereihin, joissa on ollut mukana sosiaalitoimen edustajia. Vaikka opistomme on ollut aktiivinen verkostojen luoja ja teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa, yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on ollut tähän saakka vähäistä.

Eräässä palaverissa oli mukana myös sosiaalitoimen asiakkaita kokemusasiantuntijoina. Oli avartavaa kuulla, minkä seikkojen henkilöt itse näkivät edistävän kursseille mukaan lähtemistä. Yllättävää ei ollut, että maksuttomuudella tai edullisella hinnalla sekä opetuspaikan saavutettavuudella on merkitystä. Myös opetustilalla on merkitystä: Koulu taikka luokkatila ei ole kovin houkutteleva niille, joilla omaan kouluaikaan saattaa liittyä huonoja muistoja.

Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kokemusasiantuntijat kertoivat, että kynnys ”tavallisten” ihmisten joukkoon menemiseen voi olla entiselle tai nykyiselle sosiaalitoimen asiakkaalle todella suuri. Pohdimmekin sitä, miten tätä kynnystä voitaisiin madaltaa: Tutun henkilön kanssa on helpompi lähteä ihmisten ilmoille kuin yksin. Kurssille lähteminen on helpompaa, jos opettaja on tuttu edes jollakin tavalla ennakkoon. Myös opettajan persoonalla on merkitystä, sillä hänellä tulee olla tarpeeksi ymmärtämystä erilaisia ihmisiä kohtaan. Omaan elämään liittyviä päätöksiä voi olla vaikeata tehdä muutamaa viikkoa pidemmälle, joten puolen vuoden sitoutuminen kurssille on usein liian pitkä aika.

Kurssille osallistuminen ei ole kuitenkaan ainut osallistumisen ja osallisuuden muoto, jota kansalaisopisto voi edistää. Sekä sosiaalitoimen työntekijöille että asiakkaille tuntui olevan uutta, että opisto järjestää myös matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa eli muun muassa maksuttomia musiikkitilaisuuksia ja näyttelyjä. Ryhmässä syntyi tosin sellainenkin idea, että opisto voisi järjestää hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotto ohjattaisiin sosiaalitoimen kautta vähävaraisten kurssimaksujen maksamiseen. Tuottamamme paikalliselokuva päätyy puolestaan syksyn pimeitten koittaessa DVD-versiona alueemme palvelutaloihin ja sosiaalitoimen asiakkaitten kokoontumistiloihin. Ehkäpä kynnys osallisuuden kokemiseen on matalammalla, kun televisiosta voi yhdessä toisten kanssa katsella tuttuja maisemia ja tuttuja ihmisiä. Kaikki kun eivät aina ole niin kauniita ja rohkeita.

Leea Keto
Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Tietotaitoviikolla kädentaitojen opettajat kouluttivat toisiaan

Neljäs valtakunnallinen Tietotaitoviikko järjestettiin toukokuussa Keravan Opistossa. Idea on lähtenyt alunperin silloisen RaJuPuSu-opiston sisäisestä koulutusmuodosta, mutta laajentunut nyt jo valtakunnalliseksi. Tehokkaan ja taloudellisen koulutusviikon ideana on, että jokainen 20:stä osallistujasta opettaa muille jonkun käsityöidean tai -tekniikan. Kukaan ei saa palkkaa, mutta jokainen saa 19 uutta ideaa mukaansa vietäväksi omaan opistoonsa. Tämä formaatti toimisi varmasti muissakin ainealueissa.

Ketkä osallistuvat?

Kurssille osallistui kädentaitojen opettajia (päätoimisia opettajia, suunnitteluopettajia sekä myös tuntiopettajia, joiden saaminen mukaan koulutuksiin on tärkeää). Keravalla kurssille osallistujista noin puolet olivat ympäristökunnista, mutta tulijoita oli myös muualta Etelä-Suomesta, Pohjanmaalta sekä Itä- ja Keski-Suomesta asti.  Jokainen järjesteli majoituksensa itse (ystävät, tuttavat, hotelli, kimppa-airbnb yms.) Ruokailemassa käväisimme lähistön ruokapaikoissa ja kahvit keittelimme itse.

Mukaan saimme tällä kertaa myös Keravan ystävyyskunnastamme Reykjanesbæristä Islannista käsityöopettajakollegamme Silja Konradsdottirin, jonka kanssa vertailimme kokemuksia ja tietoja käsityönopettamisesta maissamme. Häneltä saimme hyvän idean itseommeltuun leluun, joka sopii keskittymisharjoitukseksi vilkkaille lapsille ja sormiharjoitukseksi muistisairaille vanhuksille.

Mitä saavutettiin?

Erityisen hedelmälliseksi koen tällaisen verkostoitumiskoulutuksen juuri näinä vuosina, kun opistoissa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos myös käsityötä opettavissa. Joukossamme oli sopivasti sekä kokeneita, pitkään opettaneita että nuoria, vasta uransa alussa olevia opettajia; taisipa pari emeritaakin mahtua joukkoon.  Viikon aikana jaoimme toisillemme avoimesti käsityöaiheiden lisäksi nk. hiljaista tietoa sekä opetettavista aiheista että opistotoiminnasta yleensä, verkostoiduimme ja saimme uusia virikkeitä.

Mitä opittiin?

Tämän vuoden aiheet vaihtelivat laajasti. Koska opistomme tilat mahdollistavat värjäysten tekemisen, otin ohjelmaan ekoprinttiä, syanotypiaa ja jääpalavärjäystä. Formaatti osoitti toimivuutensa mm. ekoprintin kohdalla, saimme paljon uutta kokemustietoa jo aiemmin tehneiltä. Muina aiheina olivat mm. tilkku- ja pussukkaideat, tietokonekaavapiirustus, korujen tekemistä polkupyörän kumeista ja soutachenauhasta, neuleiden aloitusta ja päättelyitä, köysitöitä, kudontaa raidekaiteella jne. Kaikki eivät välttämättä kokeilleet kaikkea viikon aikana, mutta varmasti kaikille löytyi oman työhön ja opistoon soveltuvaa opeteltavaa.

Miten järjestän?

Parhaiksi ajankohdiksi on todettu toukokuun viimeiset tai kesäkuun ensimmäiset viikot, myös elokuussa on pidetty. Ilmoittautumiset sujuivat helposti Hellewin kautta, jonka jälkeen mukaantulijat ilmoittivat minulle opetustuokionsa aiheen/aiheet, joista kokosin lukujärjestyksen. Opettajat lähettivät valitsemastaan aiheestaan kuvan ja mukaan otettavien materiaalien listan, jotta osallistujat voivat tuoda niitä varastoistaan. Listat lähetin osallistujille ja sitten vaan odottelin kurssin alkamista. Ensi vuoden kurssi on jo sovittu pidettävän kesän alussa Järvenpään opistossa.

Kopioikaa olkaa hyvät!

Tämä oli minun toinen kertani järjestää tällainen viikko ja koen tämän erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi. Toivottavasti opistot innostuisivat alueellisesti järjestämään tällaisia viikkoja eri puolilla Suomea – pohjoiseen ja länteen myös omansa. Itäpuolen Suomessa on tarjolla vielä tänä kesänä Järvi-Saimaan kansalaisopiston järjestämä viikko heinä-elokuun vaihteessa Juvalla. Alueellisilla kursseilla matka- ja majoituskulut pysyvät kohtuudessa ja myös tuntiopettajat pystyvät paremmin osallistumaan. Samalla verkostoituminen ja yhteistyö naapuriopistojen kanssa toteutuu luontevasti yhdessä tehden. Mielelläni annan lisätietoja kurssista ja sen järjestämisestä.

Aune Soppela
Taitoaineiden suunnittelijaopettaja
Keravan Opisto
aune.soppela@kerava.fi
040 318 2850

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tiedote: Digiaikakauden taidot -ohjelma rohkaisee suomalaisia perustaitojen kehittämiseen kansalais- ja työväenopistoissa

Tiedote. Julkaistu: 29.05.2018, 16:30
Kansalaisopistojen liitto KoL

Hallitus käynnistää osana vuoden 2018 lisätalousarvioesitystä uuden Digiaikakauden taidot -ohjelman aikuisten digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseksi. Kansalais- ja työväenopistojen sekä muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kautta järjestettävä koulutus pyrkii kansalaisten osaamisen vahvistamisen kautta taistelemaan eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan. Syksyllä 2018 käynnistyvä matalan kynnyksen koulutus on suunnattu kaikenikäisille henkilöille, joilla on heikot perustaidot sekä puutteita esimerkiksi monilukutaidossa tai digitaidoissa. Ohjelmaan varataan 7 miljoonan euron rahoitus.

Tietoyhteiskunnan arjessa selviytyminen ja asioiden hoitaminen itsenäisesti edellyttävät monenlaisia uusia taitoja sekä oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Lisäksi nopeasti muuttuvat työmarkkinat ja uudenlainen työelämässä tarvittava osaaminen synnyttävät uusia koulutustarpeita. Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) mukaan jopa 600 000 suomalaisella aikuisella on vajavaiset valmiudet selviytyä tämän päivän ja huomisen tietoyhteiskunnassa. Valmiuksien parantamisella voidaan esimerkiksi auttaa pitkäaikaistyöttömiä saattamaan osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasalle sekä pitkittää ikäihmisten aktiivista toimintakykyä ja vahvistaa heidän kokemuksiaan yhä enenevässä määrin digitaalisiin palveluihin siirtyvässä yhteiskunnassa pärjäämisestä.

Kansalaisopistoilla on hyvät lähtökohdat auttaa eri ikäisiä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet käyttämään digitaalisia palveluja. Kansalaisopistot tuntevat omien alueidensa erityispiirteet ja pystyvät ketterinä organisaatioina mukautumaan nopeasti paikalliseen sivistystarpeeseen:

– Opetuksen suunnittelussa ja tarjonnassa pystytään huomioimaan osallistujan lähtötaso sekä soveltuvuus myös erityisryhmille, kuten senioreille, maahanmuuttajille tai erilaisille oppijoille. Kansalaisopistot ovat monipuolinen ja laaja-alainen, kaikenlaisille oppijoille sopiva väylä arjen ja työelämän perustaitojen vahvistamiseen, toteaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Kansalaisopistoissa on vastikään kehitetty Kansalaisen digitaidot -kurssimallia tietotekniikan perusopetuksen tueksi. Malli pyrkii tukemaan tietotekniikan opettajia heidän työssään suomalaisten digivalmiuksien edistämisessä. Tietotekniikan kehittyessä nopeasti vuosituhannen lopulla kansalaisopistojen ATK-kurssit tarjosivat kaikille mahdollisuuden päästä mukaan tietoyhteiskuntaan. Tekniikan ja sovellusten kehitys sekä median digitalisoituminen vaativat kaikilta jatkuvaa uuden oppimista. Nyt valmisteltu kurssimalli sisältää sekä perustaitoja että edistyneempiä sisältöjä ja se nostaa kaiken tietotekniikkaopetuksen yhdeksi tärkeäksi teemaksi digirohkeuden ja tietotekniikkaan liittyvien pelkojen hälventämisen.

­– Kansalaisopistojen tehtävänä on järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta sekä osallisuutta edistävää koulutusta. Tartumme kansalaisopistoissa innolla tähän tärkeään yhteiskunnalliseen haasteeseen, lisää Nuottanen.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten opetustarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.

Monet kansalaisopistot järjestävät myös maksuttomia yleisöluentoja, taiteen perusopetusta, maahanmuuttajien kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta sekä avoimen yliopiston kursseja. Suomessa toimii yhteensä 181 kansalaisopistoa, joiden toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Kursseille osallistuu vuosittain noin 650 000 opiskelijaa. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi viidestä vapaan sivistystyön oppilaitosmuodosta.

www.kansalaisopistojenliitto.fi | www.kansalaisopistot.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Kansalaisopisto sivistää hyvän elämän pääkaupungissa

Kuopion kaupunki on ottanut rohkean tavoitteen uudessa strategiassaan: olemme hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä (ehkäpä jo matkan varrellakin). Tähän tavoitteeseen päästäksemme toimimme avoimesti, innostavasti, yhdessä ja asukasta varten. Hyvän elämän pääkaupunki korostaa terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta kaikessa toiminnassa. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta, Kuntarating-tutkimuksen mukaan Kuopiossa asuvat v. 2017 Suomen 20 suurimman kaupungin tyytyväisimmät asukkaat.

Että ihmisen ois hyvä olla!

Mitä se hyvä elämä sitten on? Monille se voi tarkoittaa vaikkapa hyviä harrastusmahdollisuuksia tai ylipäänsä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Perinteisesti tätä tehtävää ovat hoitaneet mm. kansalaisopistot. Pystyvätkö opistot vastaamaan tähän haasteeseen myös tulevaisuudessa? Kansalaisopiston rooli tulevaisuuden kunnassa on varmasti edelleenkin toimia elinikäisen oppimisen mahdollistajana, mutta rinnalle tähän nousee esim. edellytysten luominen paikalliselle ja alueelliselle osallisuudelle.  Toiminnallamme vahvistamme yhteisöllisyyttä ja vähennämme syrjäytymisriskiä olemalla kumppani monille eri tahoille. Näin edistämme parhaiten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, hyvää elämää kaiken kaikkiaan.

Ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen

Kunnat ovat lähtökohtaisesti ihmisten näköisiä paikkoja, joissa paikallisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan kaupunkien paremmuus mitataan niiden kyvyssä luoda ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Keskeisessä roolissa tässä tehtävässä hän näkee kansalaisopistot, kirjastot ja museot. Tähän ajatukseen on varsin helppo yhtyä, onhan yli satavuotisen historian ajan opistojen toimintatapana ollut juuri ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen! Opetus on pääosin ryhmäopetusta, ei pääsykokeita ja kurssimaksut ovat varsin kohtuullisia. Näin on syntynyt luonnollisesti hyvin erilaisten ihmisten kohtaamispaikkoja. Yhdistävä tekijä opiskelijoilla on ainoastaan itsensä omaehtoinen kehittäminen ja kiinnostus opetettavaan aiheeseen. Tällainen sivistystyö pitää sisällään usein myös omien ennakkoluulojen kohtaamista, mitä parhainta sivistystä siis!

Sivistystyötä riittää vielä

Hyvään elämään kuuluu tulevaisuudessakin varmasti myös sivistys. Laajasti ajateltunahan sivistyksellä tarkoitetaan tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi ennen kaikkea ihmisen kykyä ja halua käyttää näitä taitoja myös lähiympäristönsä parhaaksi. Tämän päivän sivistykseen pitäisi kuulua itseisarvoisesti taito kohdata eri mieltä olevia ihmisiä ja toimia yhdessä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Tässä valitettavasti taitaa riittää sivistystyötä vielä useiksi vuosiksi. Sivistys ei ole tila vaan elinikäinen prosessi, johon hyvän elämän pääkaupungissa annetaan hyvät puitteet. Kansalaisopistoilla on tärkeä tehtävä olla tuottamassa näitä mahdollisuuksia sivistyneeksi kasvamisen prosessiin!

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Koko opiston henkilökunnan Kansalaisopistopäivä 15.6.2018

Kansalaisopistopäivä tulee taas! Helsingissä perjantaina 15.6. järjestettävä tapahtuma on avoin koko opiston henkilökunnalle, opistolaisyhdistysten aktiiveille sekä kuntapäättäjille. Tilaisuus on suunnattu oppilaitosjohdon lisäksi siis myös opetushenkilökunnalle sekä toimisto-, asiakaspalvelu- ja hallintohenkilökunnalle. Tule virittäytymään kesään ympäri Suomea tulevien kollegojen kanssa ja ota mukaan työkaverisikin!

Kansalaisopistopäivässä on luvassa mm. viimeisimpiä tuulia kansalaisopistokenttää koskevassa tutkimuksessa ja sivistyspolitiikassa sekä kesäisen rentoa menoa. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esitys meneillään olevasta tutkimuksesta käsittelee kansalaisopiston tuottamia hyvinvointivaikuksia ja sosiaalista pääomaa. Saamme vieraaksemme myös opetusministeri, kaupunginvaltuutettu Sanni Grahn-Laasosen, joka tekee katsauksen sivistyspolitiikan ajankohtaisuuksiin. Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen luotsaa katseemme kohti sivistyksen, oppimisen ja työn tulevaisuutta ja lisäksi pääsemme nauttimaan hieman komediahenkisestä kevennyksestä kätevien emäntien Minna Kivelän ja Annu Valosen johdolla.

Iltapäivällä on luvassa kollegaklinikka ja mahdollisuus vaihtaa ajatuksia opiston arjesta ja tulevaisuudesta. Kollegaklinikan yhteydessä järjestetään myös kuntapäättäjien sekä opistolaisyhdistysten tapaamiset.

Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Osallistuminen:

Kansalaisopistopäivä järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Suomen Liikemiesten Kauppaopiston auditoriossa (SLK-talo, Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki). Tilaisuus alkaa klo 9.30 aamukahveilla ja päivä päättyy viimeistään klo 16.15.

Kansalaisopistopäivän hinta KoL:n jäsenille ja jäsenopistojen henkilökunnalle on 60 € per henkilö pitäen sisällään ohjelmaan merkityt tarjoilut. Halutessaan osallistuja voi valita myös 70 € osallistumispaketin, joka pitää edellisten lisäksi sisällään myös Kansalaisopistot.fi-logolla varustetun t-paidan. Opistolaisyhdistysten edustajille Kansalaisopistopäivään osallistuminen kustantaa 40 € per henkilö. Ulkopuolisille osallistujille osallistumismaksu on 400 €.

Ilmoittautuminen:

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan verkkolomakkeen kautta viimeistään torstaina 7. kesäkuuta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan isommallakin porukalla! Kansalaisopistopäivät ovat suosittuja tilaisuuksia, varmistattehan siis paikkanne pikaisesti.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna (viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276)

Opetusministerin kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Uusi aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutus alkoi kansalaisopistoissa

Vuoden 2018 alusta lähtien kansalais- ja työväenopistoissa on voitu järjestää uudenlaista aikuisille maahanmuuttajille suunnattua lukutaitokoulutusta. Niin kutsuttuihin UMAKO-kursseihin (uusi maahanmuuttajakoulutus) sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille.

Lukutaitokoulutusuudistuksen taustalla on laajempi muutos, jossa aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja vapaan sivistystyön uudeksi koulutustehtäväksi.

Aiemmin aikuisten lukutaitokoulutuksen hankinnasta ja kilpailutuksesta vastasivat ELY-keskukset ja koulutus toteutettiin TE-palvelujen asiakkaille työvoimakoulutuksena. Nyt lukutaitokoulutusta järjestetään paitsi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset) myös osana aikuisten perusopetusta.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on suunnattu niille kotoutumisajalla oleville maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat joustavaa ja toiminnallista lukutaidon sekä suomen tai ruotsin kielen koulutusta ja joiden kotoutumissuunnitelmaan on kirjattu tarve lukutaitokoulutukseen. Koulutus pyrkii tavoittamaan ne maahanmuuttajat, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla.

Kajaanissa lukutaito-opiskelijat oppivat kansalaisopistossa myös puutarhanhoitoa ja kädentaitoja

Kaukametsän opistossa Kajaanissa opiston ensimmäinen UMAKO-lukutaitokurssi alkoi helmikuussa. Opetusta on 20 tuntia viikossa ja opiskelijoita tällä hetkellä 10. Kurssille otetaan edelleen tarpeen mukaan uusia opiskelijoita. Kurssilla opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa ja opetukseen kuuluu myös toiminnallisia osuuksia.

Kurssilla on kaksi opettajaa, joten toisen on mahdollista saattaa opiskelijoita yksittäin kansalaisopiston muille kursseille oppimaan lisätaitoja. Opiskelijat ovat toivoneet pääsevänsä esimerkiksi opiston tietotekniikka-, käsityö- ja kotitalouskursseille. Tarvittaessa lukutaitokurssin opettaja voi tulla avustamaan opiskelijaa taitoaineiden tunneilla muutamalla ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Toiminnallista oppia kurssilla on saatu myös puutarhanhoidosta. Opistolla kielikurssia käyvä puutarhuri on opettanut vapaaehtoisena lukutaitokurssin opiskelijoille vihannestaimien istutusta ja kasvattamista. Luokan ikkunoilta löytyy nyt rivi ruukkuja, joissa kasvaa mm. paprikaa. Kesällä opiston on tarkoitus hankkia ryhmän opiskelijoille puutarhapalsta, jonne kasvit voi istuttaa ja jossa niitä voi hoitaa kesän ajan, kun opisto on kiinni. Syksyllä lukutaitokoulutus taas jatkuu.

Opiskelijat lukutaitokursseille kahta eri reittiä

Osa kansalaisopistojen lukutaitokursseille osallistuvista on TE-palvelujen asiakkaita, osa ohjataan koulutukseen kunnan kautta. Jotta lukutaitokoulutusta tarvitseva maahanmuuttaja saadaan ohjatuksi hänelle sopivaan koulutukseen, paikallinen ja alueellinen yhteistyö opistojen ja TE-palvelujen sekä kunnan sosiaalitoimen välillä on ratkaisevan tärkeää.

Keskeistä on, että kursseja järjestävät opistot ja paikalliset TE-palvelut sekä kunnan sosiaalitoimi ovat säännöllisesti kontaktissa keskenään alueen koulutustarpeista: kansalaisopiston tulee tiedottaa TE-palveluita ja kuntaa järjestämistään kursseista ja TE-palveluiden on puolestaan oltava yhteydessä opistoon, kun lukutaitokoulutusta tarvitsevia asiakkaita on. TE-palvelut voivat myös ehdottaa oman alueensa kansalaisopistolle uusien kurssien järjestämistä kohderyhmän tarpeiden mukaan.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssilaiset ovat toistaiseksi kaikki TE-palveluiden asiakkaita.

– Paikallisen TE-toimiston asiantuntijan kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, kertoo opiston rehtori Aune Kariluoto.

– TE-toimisto kartoitti lukutaito-opetusta tarvitsevat, kotoutumisajalla olevat asiakkaansa ja ohjasi heidät opiston kurssille. Myös kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikön kanssa on käyty keskusteluja tulevasta opiskelijarekrytoinnista.

Lisäksi Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä vierailee joka toinen viikko kansalaisopistolla tapaamassa lukutaitokurssilaisia. Opiskelijat pyytävät usein opettajilta apua esimerkiksi Kelan päätösten tai muiden viranomaistahojen kirjeiden lukemiseen ja selittämiseen. Kutsumalla sosiaalityöntekijä paikan päälle turvataan opiskelijoiden tietosuojaa ja varmistetaan opetustyön keskeytyksetön sujuminen.

Joustavaa lukutaitokoulutusta eri taitotasoille ja kohderyhmille

Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää lukutaitokoulutusta eri laajuisina kursseina kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi kotivanhemmat, iäkkäät maahanmuuttajat, työssäkäyvät, sellaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, tai ne nuoret maahanmuuttajat, joiden elämäntilanteeseen kokopäiväopiskelu ei sovellu.

Lukutaitokoulutukseen pyritään saamaan erityisesti kotona lapsia hoitavia vanhempia. Vanhemman luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen osaamisen koheneminen kotouttaa koko perhettä ja koulutukseen osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Osaan kursseista lastenhoito on järjestetty oppituntien ajaksi esimerkiksi kunnan varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä, osaan lapsen voi ottaa tunnille mukaan. Kajaanin kaupunki on esimerkiksi järjestänyt nopealla aikataululla päiväkotipaikan lukutaitokurssin opiskelijan lapselle.

Lukutaitokoulutuksessa on tarjolla aiempaa enemmän opetusta, joka mahdollistaa joustavan ja osa-aikaisen opiskelun. Kursseja järjestetään alueellisesta tarpeesta riippuen eri opistoissa eri mittaisina. Opiskelijoiden eriävät lähtökohdat ja johtavat käytännössä siihen, että myös samassa opistossa voi olla tarvetta eri tasoiselle opetukselle ja opistossa järjestetään lukutaitokoulutusta alkavasta lukutaidosta funktionaaliseen lukutaitoon asti.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssin opiskelijat ovat työikäisiä ja useasta lähtömaasta. Osa ymmärtää suomenkielistä puhetta, osa on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aloitettiin alkeista.

Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi

Kansalaisopistojen liitto julkaisi alkuvuodesta 2018 lukutaitokoulutuksen tueksi suosituksen kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Suosituksen sisältö perustuu Opetushallituksen tuottamaan koko vapaan sivistystyön opetussuunnitelmasuositukseen. Suosituksessa esitellään uuden maahanmuuttajakoulutuksen keskeiset kohderyhmät sekä eri mittaisia koulutuksia ja niiden konkreettista sisältöä.

Teksti: Lilli Rasilainen
Kuva: Kaukametsän opisto

Lilli Rasilainen työskenteli Kansalaisopistojen liitossa maahanmuuttohankkeiden suunnittelijana syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Sydän tekee hyvää -liikuntahanke Järvi-Saimaan kansalaisopistossa

Vapaan sivistystyön oppilaitokset toimivat luontevasti erilaisissa hankkeissa yhteistyökumppanina ja erilasten kuntalaisten hyvinvointia ylläpitävien toimintojen kokeilijana. Vapaan sivistystyön kentällä opistot ovatkin haluttuja yhteistyökumppaneita.

Niille kuntalaisille, joille kansalaisopistotoiminta on tuttua, on helppo tulla mukaan toimintaan. Vastaavasti niille, joille toiminta ei ole entuudestaan tuttua, se tarjoaa matalan kynnyksen kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Kansalaisopistotoiminta mahdollistaa erilaisten ihmisten liikuntaharrastuksen kuntoa ylläpitävänä ja vahvistavana toimintana. Kansalaisopistotoiminnan yhtenä keskeisenä tekijänä onkin toimia mahdollistajana.

Järvi-Saimaan kansalaisopisto toimii tyypillisessä maaseutumiljöössä, jossa tarjolla on monenkirjavia liikuntamahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia kuntalaiset eivät välttämättä aina kuitenkaan osaa tai halua hyödyntää. Vastaavasti osalla kuntalaisista on suuri kynnys osallistua opiston järjestämään liikuntatoimintaan ja lähteä liikkeelle, vaikka niiden saavutettavuus olisikin helppoa.

Sydän tekee hyvää -liikuntahanke mahdollistajana

Järvi-Saimaan kansalaisopisto aloitti Sydän tekee hyvää –liikuntahankkeen yhteistyössä Juvan Sydänyhdistyksen ja Savon Sydänpiirin kanssa, koska opisto halusi tarjota kuntalaisille mahdollisuuden matalan kynnyksen liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Samalla se antoi kuntalaisille mahdollisuuden tutustua Juvan kunnan erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Juvan Sydänyhdistyksen ja Savon Sydänpiirin kanssa toteutettava yhteistyö antoi lisäelementtejä opiston perinteisen kurssin ”liikuntakaavaan”.

Toiseksi kurssilaiset innostuivat siitä, että he pystyivät räätälöimään kurssin ”itsensä näköiseksi”. Ennen kurssin varsinaista alkamista, kurssilaiset sopivat yhdessä opettajansa kanssa, millä liikuntamenetelmillä ja -tavoilla he halusivat ylläpitää ja kehittää kuntoaan hankkeen aikana. Hankkeen aikana kävikin ilmi, että edellä mainitut tekijät ylläpitivät kurssilaisten korkeaa motivaatiota yllä koko hankkeen ajan. Tätä edesauttoi, että liikuntakokeilujen ohella kurssilaiset saivat myös sosiaalisen yhteisön yleisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Ryhmässä vallitsi innokas ja toinen toistaan tukeva ilmapiiri. Uskallettiin puhua rohkeasti myös vaikeista asioista. Tämä oli mahdollista, koska opisto sai myös uimahallin puolella toimia omana ryhmänä.

Kurssi oli tosi hyvä. Meitä oli eri kuntoisia, toiset ei jaksanut kävellä, kuin vähänmatkaa annetussa ajassa. Toiset jaksoi paremmin. Kävimme eri kuntoutuslajeja läpi, mikä laji sopisi kellekin parhaiten ja kunnonmukaa. Ryhmässä tekeminen se on A & O. Kurssin lopussa oli tärkein toive, että kurssi jatkuisi vielä kevätlukukaudenkin. Opettaja oli asiantunteva , sopiva ja kannustava liikkumaan. Toivon, että tälläinen kuntouttava kurssi sydänpotilaille yleistyisi koko Suomen alueelle.

Kurssipalaute syksyn 2017 Sydän tekee hyvää -liikuntakurssista Järvi-Saimaan kansalaisopistossa

Hankkeen toteuttaminen käytännössä

Sydän tekee hyvää toteutettiin Järvi-Saimaan kansalaisopistossa yhtenä opintokurssina syksyllä 2017. Kurssin järjestelyissä auttoi Juvan Sydänyhdistys. Osallistujat saivat kukin henkilökohtaisen alkutestausajan, jossa testaukset suoritti Savon Sydänpiirin terveydenhoitaja. Alkutestaukseen kuului verenpaineen, vyötärönympäryksen ja kolesterolin mittaaminen.  Lisäksi osallistujille annettiin terveysneuvontaa ja lisää tietoa tulevasta kurssista. Varsinaisella ensimmäisellä yhteisellä kokoontumiskerralla sovittiin yhteisesti syksyn ohjelma ja katsottiin Sydänliiton toimittama opetusvideo.

Kymmeneen yhteiseen viikottaiseen kokoontumiskertaan sisältyi sauvakävelyä, kuntosaliharjoittelua, ulkokuntolaitteisiin tutustumista sekä liikuntasalissa voimistelua erilaisia liikuntavälineitä hyödyntäen. Edellisen lisäksi kurssilla tutustuttiin frisbee-rataan, vesijumppaan ja vesikävelyyn. Kukin kerta kesti 60 minuuttia. Tavoitteena oli tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin ja löytää niistä kenties itselle sopiva tapa liikkua. Jokaiseen kertaan sisältyi myös keskustelua liikunnan vaikutuksista sydänterveyteen sekä vertaistukea osallistujien kesken.

Viimeinen kokoontumiskerta oli haikea. Ryhmä kokoontui kunnanviraston valtuustosaliin, jossa piparin ja glögin nauttimisen jälkeen jaettiin jokaiselle epävirallinen todistus ”ahkerasta osallistumisesta ja kiinnostuksesta omaa sydänterveyttä kohtaan”. Samalla kerrattiin syksyn aikana opittuja asioita ja käytiin läpi kokemuksia. Jokainen sai lahjaksi vastuskuminauhan. Opettaja kannusti jatkamaan liikuntaa edelleen ja antoi vinkkejä Juvan kunnassa toimivista ryhmistä. Ravitsemusterapeuttiopiskelija oli koonnut sivupöydälle ravintonäyttelyn ja hän vastaili esiin tulleisiin kysymyksiin. Halukkailla oli mahdollisuus Savon Sydänpiirin tekemiin loppumittauksiin.

Yhteistyö Sydänliiton, Savon Sydänpiirin ja paikallisen Juvan Sydänyhdistyksen kanssa toimi sujuvasti. Toki ryhmää ohjannut fysioterapeutti (YAMK) Ritva Hänninen toivoi, että kurssille olisi ilmoittautunut myös työikäisiä kuntalaisia, mutta tällä kertaa kaikki olivat ikäihmisiä. Jokaisella oli jo selvä terveyshaitta eli enää ei voinut puhua preventiivisestä ryhmästä. Tällaisessa tapauksessa on tärkeää, että ryhmää ohjaava henkilö on sydän -ja verisuonisairauksiin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen.

Hankkeissa opettajakin oppii

Opettajana oppii myös itse uudesta ryhmästä jotakin. Ryhmän opettaja fysioterapeutti (YAMK) Ritva Hänninen kertoi, että tällä kertaa hän joutui kertaamaan uusimman tiedon sydän- ja verisuonisairauksista ja liikunnan vaikutuksesta niihin. Hän myös oivalsi jälleen, miten suuri merkitys ryhmäytymisellä on kurssin onnistumiseen. Ritva totesi osuvasti, että omaa persoonaa on opettajankin uskallettava laittaa likoon. Niin tälläkin kertaa.

Anne Partanen 
Järvi-Saimaan kansalaisopiston rehtori, KT
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen

Ritva Hänninen
Fysioterapeutti (YAMK)
Ammatillinen opettaja

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail