Uusi tutkimus osoittaa: kansalaisopisto-opiskelulla positiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle

Tiedote. Julkaistu: 20.09.2018, 09:00
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää Kansalaisopistojen liiton tuoreesta tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointiaitseluottamustauutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansalaisopisto-opiskelun merkitystä tutkitaan näin laajasti, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Kansalaisopistot seuraavat opiskelijoitaan läheltä ja ovat itse tienneet opiskelun hyvää tekevät vaikutukset jo pitkään. On hienoa saada myös tutkittua tietoa arjen havaintojen tueksi.

Vastaajat tunnistivat itsessään monenlaisia kansalaisopisto-opiskelun myötä syntyneitä muutoksia, jotka liittyvät mm. osaamiseen ja koulutuskokemuksiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Kansalaisopistossa opiskelu on lisännyt selvästi opiskelijoiden arjen digitaitoja (38 % vastaajista), luottamusta omaan oppimiskykyynsä (92,6 %) sekä motivaatiota opiskella myös muualla kuin opistossa (75,7 %). Opiskelu on laajentanut vastaajien ystävä- ja kollegaverkostoja (87,0 %) sekä lisännyt tunnetta laajempaan yhteisöön kuulumisesta (79,2 %). ­­­­­­Vaikka kyse on harrastustavoitteisesta opiskelusta, tunnisti moni myös työhön liittyviä hyötyjä, kuten ammatillisen osaamisen (47,6 %) ja työhön liittyvän tietotekniikan hallinnan (26,7 %) lisääntyneen.

Noin puolet vastaajista tunnisti erilaisia taloudellisia vaikutuksia, joita kursseille osallistuminen on tuottanut joko heille itselleen tai yhteiskunnalle. Vaikutukset näkyvät yksilön elämässä esimerkiksi lisätuloina tai säästöinä itse tehtyjen vaatteiden tai korjausten myötä.

Myös opiskelijoiden onnellisuuden tunne (84,1 % vastaajista) sekä pyrkimykset noudattaa terveitä elämäntapoja (64,4 %) ovat kansalaisopisto-opiskelun myötä kasvaneet. Kuntalaisen kohentunut hyvinvointi vähentää välillisesti kunnan sote-kustannuksia sekä heijastuu yhdessä työhyvinvoinnin lisääntymisen kanssa myös työtehon kasvuun (51,8 %).

– Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä nykyään pääasiassa työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta, joten myös kansalaisopistot ovat joutuneet puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään taloudellisilla argumenteilla, joita päättäjät ehkä helpommin kuuntelevat. Omaehtoisen opiskelun tuottamat hyvinvointihyödyt ja uusi osaaminen lisäävät varmasti suomalaisen työn kilpailukykyä ja tuottavuutta, puhumattakaan säästöistä sote-kuluissa. Tällainen kansalaisopiston sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa ainakin sen, että opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia, kommentoi professori Manninen.

Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että lähiyhteisön elämänlaadun paraneminen tekee kunnasta paremman paikan asua ja elää.

Torstaina 20.9. julkaistu tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Professori Jyri Manninen
p. 050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/uusi-tutkimus-osoittaa-kansalaisopisto-opiskelulla-positiivisia-vaikutuksia-seka-yksilolle-etta-yhteiskunnalle.html (lisämateriaalia ja valokuvia)

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä: digitaalisuus & infraratkaisut kansalaisopistoissa 5.10.2018

Järjestämme Helsingissä perjantaina 5.10. digitaalisuuteen liittyvän teemapäivän, jossa syvennytään erityisesti kansalaisopistojen infraratkaisuihin.

Päivän aluksi kuulemme Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Pekka Abrahamssonin puheenvuoron tulevaisuuden IT-trendeihin varautumisesta. Syvennymme myös tietojärjestelmiin ja niiden hyödyntämisen teemoihin, joista meille kertovat kouluttaja Simo Marttinen Jyväskylän kaupungilta sekä TVT-opettaja Laura Paronen Heinolan kansalaisopistosta.

Päivän toiseen puolikkaaseen ja laitehankinta-asioihin meidät johdattaa TIEKEn Merja Sjöblomin puheenvuoro suunnitelmallisuudesta ja osaamisesta laitehankintojen tukena. Päivän päätteeksi kuulemme Sisä-Savon kansalaisopiston, Kauniaisten kansalaisopiston sekä Siilinjärven kansalaisopiston esimerkit siitä, kuinka laitehankintoja on heillä toteutettu käytännössä.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 1004, 1. krs.), Helsinki.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 1.10.

Lisätiedot:

suunnittelija Laura Ryymin
laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kuva: Chonlachai / Fotolia.com

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Olemme tavattavissa Kuntamarkkinoilla 12.–13.9.

Kansalaisopistojen liitto on tavattavissa Helsingin Kuntatalolla 12.−13.9. kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa tapahtumassa Kuntamarkkinoilla. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme kansalaisopiston merkityksestä kunnassasi. Ständimme S.01 sijaitsee Kuntatalon 2. kerroksessa katutasossa.

Järjestämme Kuntamarkkinoilla myös kaksi ajankohtaista tietoiskua. Tietoiskut pidetään K-Kerroksen Tietokimarassa.

UMAKO – uudenlainen aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutus alkoi kansalais- ja työväenopistoissa
Maahanmuuttajakoulutuksen koulutuspäällikkö Marja Repo, Vantaan aikuisopisto
ke 12.9. | 13.0013.20

Vuoden 2018 alussa käynnistyneeseen koulutukseen sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille. Tietoiskussa kuulemme ensimmäisten joukossa UMAKO-koulutuksen aloittaneen Vantaan aikuisopiston kokemuksia uudesta koulutusmallista ja vinkkejä toteutukseen myös muissa kunnissa.

***

Elinvoimaa ja osallisuutta – kansalaisopisto kunnan voimavarana

FT, rehtori Emilia Valkonen, Etelä-Karjalan kansalaisopisto
to 13.9. | 10.3010.50

Kunta voi edistää elinvoimaisuuttaan ja kuntalaisten osallisuutta panostamalla kansalaisopistonsa toimintaan. Tietoiskussa kuulemme, miksi juuri kansalaisopistoon kannattaa satsata ja mikä tekee kansalaisopistosta kunnalle elintärkeän.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kuntamarkkinat.fi / www.kansalaisopistojenliitto.fi / www.kansalaisopistot.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Jännän äärellä

Kurssi-ilmoittautumisten taustalla häärivät Arja Karhu, Birgit Kadenius, Arja Jaako ja etualalla Tarja Hooli. Kuva: Roni Filppa.

Syksy on kansalaisopistoissa sekä kiireistä että jännittävää aikaa. Kurssi-ilmoittautumiset saattavat aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä ilmoittautujille ja meille opiston väelle. Ilmoittautuja jännittää pääseekö kurssille mukaan ja me opistoissa jännitämme kurssipaikkojen täyttymistä. Meillä täällä Torniossa kurssi-ilmoittautumiset käynnistyivät tänään klo 7. Kotona aamukahvia hörppiessäni tuli samalla seurattua kurssien täyttymisiä. On kiinnostavaa bongailla suosikkikursseja – pitävätkö kestosuosikit pintansa vai löytyykö niille uusia haastajia? Varasijojen täyttymistä täytyy myös seurailla, silläkin lukumäärällä on merkitystä. Opistoväki tietysti toivoo, että jokainen pääsisi mukaan haluamalleen kurssille, mutta rajallisten resurssien vuoksi uusien kurssien perustaminen ei mikään ”piis of keik” -tapaus. Lisää jännitystä koetaan myös sellaisten kurssien kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta täyty odotetulla tavalla. Ovatko potentiaaliset opiskelijat unohtaneet ilmoittautua, eikö tieto kurssista ole saavuttanut heitä, ovatko he vielä mökeillään tai marjametsässä? Syksyn säätkin saattavat vaikuttaa ilmoittautumisvilkkauteen. Pitkä lämmin syksy pitää ihmiset pitkään kesätunnelmissa eikä ajoissa hoksata syksyn ja kurssi-ilmoittautumisten alkamista.

Erityisesti tänä vuonna on jännittävää nähdä miten uudet kurssit otetaan vastaan, sillä kurssivalikoimassamme on ennätyksellisen paljon uusia kursseja. Viime keväänä panostimme erityisen paljon uusien kurssi-ideoiden ja -toiveiden saamiseen. Onnistuimme tässä tehtävässä, sillä normaalin noin viiden toiveen sijaan saimme niitä yli 70. Vastausinnokkuutta taisi lisätä järjestämämme kaikkien vastaajien kesken suoritettava arvonta, jossa oli pääpalkintona maksuton ja omavalintainen kurssi. On kivaa antaa kurssitoive ja jäädä jännittämään suosiiko arpaonni ja toteutuuko annettu toive. Useimmissa tapauksissa jännittäminen palkittiin, sillä annetuista toiveista pystyimme toteuttamaan lähes kaikki.

Jännitämme myös tuntiopettajien työllistymisen puolesta. Tuntiopettajat ovat tehneet paljon suunnittelutyötä ja muita tarvittavia valmisteluja jo paljon ennen kurssin käynnistymistä, joten on meidän kaikkien etu, että kurssit täyttyvät ja opettajat saavat palkkansa. Kyllä heitä itseäänkin varmasti jännittää. Jotain yllättävää voi aina sattua ja kestosuosikista saattaa tullakin floppi tai uudeksi innovaatioiksi ajateltu kurssi ei odotuksista huolimatta vedä. Monta asiaa pitää olla valmiiksi mietittynä ja tehtynä, eikä ennustajan taidoistakaan olisi haittaa. Silloin ei tarvitsisi jännittää tulevaa yhtä paljon kuin nyt.

Toimistosihteerimme kävi juuri esittelemässä Hellewi-tilastoa ilmoittautumisten etenemisestä. Ilmoittautumisen käynnistymisen ensimmäisen tunnin ilmoittautuneiden määrä on ollut huikea – grafiikka nostaa ensimmäisen tunnin pylvään taivaisiin, jonka jälkeen tilanne pikkuhiljaa tasoittuu. On kiinnostavaa ja jännittävää verrata tilastoa viime vuoteen ja huokaista helpotuksesta kun jälleen kerran aloituksen ilmoittautuneiden määrä on edellisvuotta suurempi. Huh, kyllä nyt näiltä osin helpottaa. Myös netti-ilmoittautuneiden määrä on lisääntynyt, hyvä. Kyllä tämä taas tästä, niin kuin aina, kunhan ensin vain muistaa kovasti jännittää. Seuraavaksi voin alkaa suunnittelemaan ensi talousarviovuotta ja jännittämään mihin ne rahat riittää. On tämä opistotyö sitten jännää hommaa.

Tarja Hooli
Tornion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistosta uusi harrastus syksyksi

Tiedote. Julkaistu: 09.08.2018, 13:50
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen elo-syyskuussa kautta maan. Osassa kansalaisopistoista kursseille on voinut ilmoittautua jo keväästä lähtien, mutta valtaosa kurssi-ilmoittautumisista on juuri käynnistynyt tai käynnistymäisillään. Nyt on siis oiva hetki tarkistaa tilanne oman alueen osalta ja tutustua syksyllä esimerkiksi uuteen ruokakulttuuriin, päivittää oma tietotekniikkaosaaminen ajan tasalle tai vaikkapa valmistautua tulevaan lomamatkaan kielikurssin voimin.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet myös erilaiset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit: kansalaisopistosta haetaan mielen- ja kehonhallintaa sekä elämäntaitoja. Moni opisto tarjoaa lähiopetuksen ohessa enenevässä määrin esimerkiksi kieltenopetusta osin tai kokonaan verkossa sekä kokonaista lukukautta lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia uutta myös lyhyemmässä ajassa. Kansalaisopistoilla on myös tärkeä rooli eri-ikäisten suomalaisten arjen digitaitojen vahvistamisessa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.

Ajan trendit näkyvät niin ikään perinteisemmillä kursseilla: esimerkiksi kädentaidoissa panostetaan kierrätykseen ja luovaan uusiokäyttöön, kun taas kotitalouskursseilla erilaiset erityisruokavaliot, kansainväliset ruokakulttuurit, lähiluonnon antimet sekä kasvis- ja jopa hyönteisruoka tulevat tutuiksi. Uutuuksien rinnalla kuitenkin myös perinteiset kädentaitojen tekniikat ja perinneruoat pitävät pintansa.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista, jotka hakevat kansalaisopiston kursseilta niin virkistystä vapaa-aikaan ja vastapainoa hektiseen arkeen kuin tietoja ja taitoja työelämän tueksi. Kansalaisopisto tarjoaa myös monen seniorin arkeen yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 181 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. KoL kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistojen kehittämispäivät 20.–21.9. (Helsinki +Tallinna)

Tervetuloa kaksipäiväisille kansalaisopistojen kehittämispäiville torstaista perjantaihin 20.–21.9. Kehittämispäivät on suunnattu oppilaitosjohdolle sekä kaikille toiminnan kehittämisessä mukana oleville. Kehittämispäivien ensimmäinen päivä vietetään Ravintola Pääpostin kokoustiloissa aivan Helsingin päärautatieaseman läheisyydessä (Mannerheiminaukio 1 B, 00100 Helsinki). Iltapäivällä siirrymme Tallink Siljan M/S Silja Europa -laivalle, jolla ohjelma jatkuu illan ajan. Tallinnassa teemme perjantaina vierailun paikalliseen vapaan sivistystyön oppilaitokseen ja palaamme seminaariohjelman siivittäminä Helsinkiin iltapäivällä. Ilmoittautua voi joko kehittämispäivien koko ohjelmaan tai pelkästään Helsingin osuuteen.

Ohjelma ja osallistuminen:

Kehittämispäivien Helsingin päivän osuudessa keskitymme kansalaisopistojen ja kunnan väliseen suhteeseen Helsingin apulaispormestari Pia Pakarisen sekä kunnanvaltuutettu Teemu Hakalan johdattamina sekä tekoälyajan työhön VTL Osmo Soininvaaran kanssa.

Lisäksi osansa estradista saavat osallistava kurssisuunnittelu, hakeva toiminta ja vapaan sivistystyön digihankekuulumiset sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävä digiperustaitojen kehittämisyhteistyö. Teemoja meille esittelevät koulutussuunnittelija Virpi Kallas (Helsingin työväenopisto), rehtori Sirkka Suomi (Heinolan kansalaisopisto) ja Merja Sjöblom (TIEKE) sekä Vt. toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki, ENTER ry – Ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksestä. Kehittämispäivillä julkaistaan myös professori Jyri Mannisen uusin kansalaisopistoja käsittelevä tutkimus Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa – kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Ohjelma jatkuu laivalla mennen tullen Kuntaliiton ja Setlementtiliiton kanssa pidettävissä työpajoissa, joissa on luvassa asiaa niin kunnallisille kuin yksityisillekin opistoille.

Tallinnan päässä tutustumme Tallinna Rahvaülikoolin sekä Eesti Vabaharidusliiton toimintaan.

Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen ja osallistumiskustannukset:

Kehittämispäivät on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua joko pelkästään Helsingin päässä tai sekä Helsingin että Tallinnan osioihin.

Vain Helsingin osioon osallistuminen maksaa 20 euroa / henkilö. Hinta sisältää torstain lounas- ja kahvitarjoilut Helsingissä.

Risteilyosioon osallistuville kehittämispäivien hinnat ovat seuraavat:

A-hytti yhdelle hengelle 190 € per henkilö
A-hytti kahdelle hengelle 160 € per henkilö
A-hytti neljälle hengelle 140 € per henkilö

Risteilyosion hinnat sisältävät myös laivalla tapahtuvat ruokailut ja tarjoilut (buffet-illallinen torstaina, aamiainen ja lounas perjantaina, kokouskahvit) sekä kuljetukset Helsingissä ja Tallinnassa.

Kehittämispäiville ei poikkeuksellisesti ole mahdollista osallistua etäyhteyden kautta.

Kehittämispäivien ilmoittautuminen on päättynyt, sillä tilaisuus on täynnä. 

Lisätiedot:

hankesuunnittelija Laura Ryymin
laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksesta (UMAKO) pe 24.8.

Kaukametsän Opiston lukutaitokurssilla

Syksyn seminaarikautemme starttaa teemapäivällä maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksesta kansalaisopistoissa (UMAKO). Teemapäivä järjestetään Helsingissä perjantaina 24.8. Teemapäivässä opetusneuvos Kirsi Lähde tarkastelee, miten koulutus on lähtenyt käyntiin opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta ja kertoo senhetkiset terveiset vuoden 2019 hakukierrosta koskien. Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonaution ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston palveluesimies Marja Suomisen puheenvuorot koskevat uuden koulutuskokonaisuuden toimeenpanoa sekä roolien ja yhteistyömallien rakentumista.

Päivän aikana kuulemme kolmen kansalaisopiston (Kaukametsän opisto, Kuopion kansalaisopisto & Heinolan kansalaisopisto) kokemuksia UMAKO-kurssien järjestämisestä kevään 2018 aikana. Lisäksi paneudumme tarkemmin toiminnallisuuden toteuttamiseen lukutaitokoulutuksessa kouluttaja, vuoden 2017 kieltenopettaja Heini Syyrilän johdolla.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 1007, 1. krs.), Helsinki.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Koko päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 20.8.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistojen kurssitarjonta ja rooli sivistyskunnassa esillä SuomiAreenassa 16.–18.7.

Tiedote. Julkaistu: 26.6.2018, 09:45
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen rooli ja uudistuva, ajan hermolla oleva kurssitarjonta ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Porin SuomiAreenassa 16.–18.7.

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Elävään esimerkkiin kansalaisopistojen monipuolisesta kurssitarjonnasta pääsee tutustumaan tiistaina 17.7. klo 11.20–11.35, kun Kansalaistorin MTV-lavalla kokkaillaan hyönteisiä. Kotitalousopettaja Soili Harsian loihtimia sirkkamakupaloja tulevat lavalle maistelemaan europarlamentaarikko, Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.). Myös katsojille on tarjolla sirkka-aiheisia maistiaisia.

Suomen kansalaisopistokenttään sekä paikallisten opistojen – Porin seudun kansalaisopiston ja Otsolan kansalaisopiston – toimintaan voi tulla tutustumaan Kansalaistorille (toripaikka 38A) maanantaista keskiviikkoon torin aukioloaikoina. Sirpa Pietikäinen on tavattavissa kansalaisopistojen teltalla tiistaina 17.7. klo 11.45–12.15.

Kansalaisopistojen uusi lukuvuosi käynnistyy syyskuussa. Valtaosa opistoista on julkaissut syksyn kurssiohjelmansa ja joissakin opistoissa syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat jo käynnissä. Kansalaisopistojen kurssit ovat kaikille avoimia ja 181 opistoa tavoittavat kursseillaan vuosittain yli 650 000 suomalaista, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Opetusta suunnitellaan yhteiskunnan tarpeiden ja trendien pohjalta. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Kansalaisopistopäivässä 15.6.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen puhui perjantaina 15.6. Kansalaisopistojen liiton järjestämässä Kansalaisopistopäivässä Helsingissä. Puheen teemoja olivat vapaan sivistystyön merkitys erityisesti maahanmuuttajien kouluttajana, perustaitojen vahvistajana sekä matalan kynnyksen elinikäisen oppimisen mahdollistajana.

Opetusministeri luonnehti puheessaan kansalaisopistoja nopeiksi reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin sekä opistojen kynnystä matalaksi ja tarjontaa laajaksi. Hän toivoi tulevaisuuden sivistyskunnassa kansalaisopistojen, koulujen, kirjastojen, kulttuuritoimen, vapaa-ajan palveluiden sekä nuoriso- ja liikuntatoimen ja paikallisten organisaatioiden entistä läheisempää yhteistyötä.

Hallitus käynnistää osana vuoden 2018 lisätalousarvioesitystä uuden Digiaikakauden taidot -ohjelman aikuisten digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseksi. Kansalais- ja työväenopistojen sekä muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kautta järjestettävä koulutus pyrkii kansalaisten osaamisen vahvistamisen kautta taistelemaan eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan. Syksyllä 2018 käynnistyvä matalan kynnyksen koulutus on suunnattu kaikenikäisille henkilöille, joilla on heikot perustaidot sekä puutteita esimerkiksi monilukutaidossa tai digitaidoissa. Ohjelmaan varataan 7 miljoonan euron rahoitus.

Myös vuoden alussa vapaan sivistystyön uutena koulutustehtävänä alkaneeseen aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen on luvassa lisätalousarviossa uusia panostuksia.

Opetusministerin puheen 15.6. voi lukea kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta.

Valtakunnallinen Kansalaisopistopäivä kerää vuosittain yhteen kansalaisopistotoimijoita eri puolilta Suomea. Tämänvuotiseen tilaisuuteen osallistui noin 130 toimijaa yli 50 kansalaisopistosta, opistolaisyhdistyksestä ja muusta sidosryhmästä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Matalan kynnyksen kulttuuritoiminnasta

Yleisöä jonottamassa Järvilakeuden kansalaisopiston Muistoseurat-elokuvan ensi-iltaan 29.12.2017. Kuva: Jarmo Vainionpää

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaan sivistystyön opinnot voivat tasoittaa koulutustaustan eroja ja madaltaa kuilua eri sosiaaliryhmien välillä. Opiskelu myös lisää luottamusta toisia ihmisiä kohtaan sekä auttaa löytämään uusia ystäviä. Uusien opiskelijoitten mukaan saaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Samat kurssilaiset saattavat jatkaa vuodesta toiseen ja opiskelulla on muutenkin taipumus kasautua. Ne, jotka jo ovat opistossa opiskelijoina, haluavat opiskella lisää.

Miten saataisiin mukaan uusia opiskelijoita ja etenkin niitä, joille osallistumisen kynnys on tavanomaista korkeampi? En tiedä onko kyse sattumasta vaiko paljon puhutusta sotesta, mutta olen viime viikkoina tullut kutsutuksi useisiin palavereihin, joissa on ollut mukana sosiaalitoimen edustajia. Vaikka opistomme on ollut aktiivinen verkostojen luoja ja teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa, yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on ollut tähän saakka vähäistä.

Eräässä palaverissa oli mukana myös sosiaalitoimen asiakkaita kokemusasiantuntijoina. Oli avartavaa kuulla, minkä seikkojen henkilöt itse näkivät edistävän kursseille mukaan lähtemistä. Yllättävää ei ollut, että maksuttomuudella tai edullisella hinnalla sekä opetuspaikan saavutettavuudella on merkitystä. Myös opetustilalla on merkitystä: Koulu taikka luokkatila ei ole kovin houkutteleva niille, joilla omaan kouluaikaan saattaa liittyä huonoja muistoja.

Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kokemusasiantuntijat kertoivat, että kynnys ”tavallisten” ihmisten joukkoon menemiseen voi olla entiselle tai nykyiselle sosiaalitoimen asiakkaalle todella suuri. Pohdimmekin sitä, miten tätä kynnystä voitaisiin madaltaa: Tutun henkilön kanssa on helpompi lähteä ihmisten ilmoille kuin yksin. Kurssille lähteminen on helpompaa, jos opettaja on tuttu edes jollakin tavalla ennakkoon. Myös opettajan persoonalla on merkitystä, sillä hänellä tulee olla tarpeeksi ymmärtämystä erilaisia ihmisiä kohtaan. Omaan elämään liittyviä päätöksiä voi olla vaikeata tehdä muutamaa viikkoa pidemmälle, joten puolen vuoden sitoutuminen kurssille on usein liian pitkä aika.

Kurssille osallistuminen ei ole kuitenkaan ainut osallistumisen ja osallisuuden muoto, jota kansalaisopisto voi edistää. Sekä sosiaalitoimen työntekijöille että asiakkaille tuntui olevan uutta, että opisto järjestää myös matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa eli muun muassa maksuttomia musiikkitilaisuuksia ja näyttelyjä. Ryhmässä syntyi tosin sellainenkin idea, että opisto voisi järjestää hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotto ohjattaisiin sosiaalitoimen kautta vähävaraisten kurssimaksujen maksamiseen. Tuottamamme paikalliselokuva päätyy puolestaan syksyn pimeitten koittaessa DVD-versiona alueemme palvelutaloihin ja sosiaalitoimen asiakkaitten kokoontumistiloihin. Ehkäpä kynnys osallisuuden kokemiseen on matalammalla, kun televisiosta voi yhdessä toisten kanssa katsella tuttuja maisemia ja tuttuja ihmisiä. Kaikki kun eivät aina ole niin kauniita ja rohkeita.

Leea Keto
Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail