Blogi: Tosua toisen eteen

Ahjolan kansalaisopiston luku- ja kirjoitustaidon kurssin kädentaitojen tunnilla.

On taas se aika vuodesta, kun opistoissa on työstetty ahkerasti talousarvioita ja toimintasuunnitelmia, tuttavallisemmin tosuja. Tällä kohtaa on luontevaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan miten kuluvan vuoden suunnitelmat ovat toteutuneet. Vai vaihdetaanko tosuun vanhalle pohjalle vain uusi vuosiluku?

Mitä siis on saatu aikaiseksi? Jo pelkästään perustoimintamme, reilun 31 00 h ja 1 250 kurssin toteutus on iso urakka pienellä henkilöstöllä. Uudet kurssit ja uusien opettajien perehdytys, välinehankinnat, markkinointi, konsertit, esitykset, näyttelyt, retriitit ja erilaiset yhteistyökuviot kun ovat ”ihan vaan” osa perustoimintaa.

Suunnitelmassa lauseet voivat myös näyttää hämäävän kevyiltä: Myös kankaankudonnan palauttamista Ahjolan kurssiohjelmaan PMK-talolle suunnitellaan.” Suunnittelun lisäksi vaadittiin melkoinen työtuntimäärä tilojen remontoinnin, järjestelyiden, kangaspuiden siirron ja kokoamisen kanssa ennen syyslukukauden alkua.

Osa kansalaisopistokentän muutoksista on tullut varsin nopealla tahdilla. Edellistä toimintasuunnitelmaa reilu vuosi sitten tehdessämme uuden maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus oli vielä täysin auki.

”Vuonna 2018 kartoitetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin toimijoiden kanssa tarvetta järjestää maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutusta eri opetusaloja yhdistellen. Mikäli tarvetta on, pyritään luku- ja kirjoitustaidon koulutusta käynnistämään syksyllä 2018.”

Luku- ja kirjoitustaidon koulutus käynnistyi meillä syksyllä 20 viikkotunnin kurssina. Ja oliko helppoa? No ei. Palavereita, yhteissuunnittelua ja työnjaon hiomista muiden kaupungin toimijoiden kanssa, opettajarekrytointia, ops:n tekemistä, tiedottamista, koulutusportin käyttöönottoa, perehdyttämistä, materiaalin valmistusta, haastatteluita, tilasäätöjä, jääkaapin hankintaa… Valtavasta työmäärästä huolimatta voimme nyt tyytyväisenä ja ylpeänäkin todeta, että kyllä tämä hyvin käynnistyi. Kokemus ja valmistelutyö varmasti näkyy jo seuraavaa kurssia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Mitä sitten jäi tekemättä? Infotaulu jäi hankkimatta. Opiskelijaharjoittelijalle suunniteltu kehittämistehtävä lykkääntyi. Vuosikellon työstäminen on edelleen vaiheessa. Eikä viivästykset aina ole edes omissa käsissä, vaan kyse saattaa olla esimerkiksi uuden sovellusohjelman toimittajan kiireistä.

Saako silti olla tyytyväinen oman opistonsa suoriutumiseen? Ehdottomasti saa! Laadukas perustoiminta, tyytyväiset opiskelijat, innostuneet opettajat, paikkansa löytäneet Luki-kurssilaiset ja täydet kudontaryhmät kertovat, että oikealla tiellä ollaan. Ehkäpä siihen seuraavaan tosuun kannattaa joidenkin asioiden kohdalla laittaa suosiolla kahden vuoden toteutusaika.

Hyvää syksyn jatkoa!

Pilvi Mansikkamäki
Ahjolan kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Rehtoripäivä 30.11.2018

Kokoonnumme Helsinkiin vuoden viimeiseen rehtoripäivään perjantaina 30. marraskuuta.

Rehtoripäivässä kuulemme ajankohtaiskatsauksen opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalta ja tapaamme kansalaisopistoasioista ministeriössä nykyään vastaavan suunnittelija Petra Heikkisen.

Espoon kaupungin sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä esittelee UNESCOn Oppivien kaupunkien verkostoa ja Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen puhuu ikäihmisten kohtaamisesta, osallisuudesta ja mielen hyvinvoinnista.

Iltapäivällä saamme vieraaksemme kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Kimmo Kivelän (sin.). Lisäksi kuulemme rehtori Petri Vahteran näkökulmasta tietosuoja-asetuksen toteuttamisesta Vantaan aikuisopistossa, paneudumme ensi vuonna koittavaan kansalaisopistojen 120- ja KoL:n 100-vuotisjuhlavuoteen sekä kuulemme pian avattavasta Kansalaisopistofoorumista, joka on kohtaamis- ja tiedonjakoalusta kaikille kansalaisopistojen työntekijöille. Päivän päättää liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio katsauksellaan kuluneeseen vuoteen.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin. Rehtoripäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 1004, 1. krs.).

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 26.11.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vieraskynä: Erasmus+-hankkeella vinkkejä maahanmuuttajaryhmien aktivointiin opistoissa

Vuoden 2015 akuutissa turvapaikanhakijatilanteessa Helsingin työväenopisto halusi kehittää pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa toimintaansa. Halusimme kantaa kortemme kekoon tilanteessa, jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli tärkeää ja välttämätöntä. Lisäksi halusimme löytää uusia keinoja kaikkien maahanmuuttajien tavoittamiseksi sekä uudenlaisten kurssien ja kohtaamisten mahdollistamiseksi opistossamme.

Syksyllä 2016 käynnistyi kaksivuotinen ERASMUS+ KA2-hanke Network supporting refugees –Education, NGOs, Public Authorities. Mukana oli kahdeksan maata ja koordinointia hoiti Itävallasta Wienin kansalaisopisto. Hanke kytkeytyi Helsingin työväenopiston opetussuunnitelmaan, jonka painoaloissa nousevat esiin osallisuus, yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisy sekä maahanmuuttajien opetus. Lisäksi opiston kansainvälisyysstrategian 2016–2020 tavoitteena on rohkaista uusien toimintamallien löytämiseen ja kokeiluun opistossamme.

Hankkeen tavoitteena oli selkiinnyttää ja löytää uusia mahdollisuuksia vapaan sivistystyön ja järjestöjen rooleille maahanmuuttajien integroitumisen edistäjinä. Tarkoituksena oli tutustua eri maiden tapoihin aktivoida maahanmuuttajia. Lisäksi hankkeessa selvitettiin jokaisen maan turvapaikanhakumenettelyä ja maahanmuuton tilannetta hankkeen toimintavuosina. Hyviä käytäntöjä tutkittiin ja niiden perusteita koottiin yhteen maahanmuuttajia haastattelemalla. Haastatteluista esiin nousseet ja jo olemassa olevat hyvät käytännöt esiteltiin muulle hankeryhmälle. Jokainen maa valitsi pilotoitavakseen toisen maan hyvän käytännön, ja raportoi sen kokeilusta ja käyttöönotosta.

Raportit ja koosteet löytyvät hankkeen verkkosivulta. Hanke nosti esiin tapoja, jotka ovat hyödynnettävissä vapaan sivistystyön ja järjestöjen toiminnassa sekä verkostoyhteistyönä. Sovellettuina ne sopivat mihin vain.

Opistomme hanke herätti mahdollisuuksiin, jotka meillä jo ovat, mutta joita ei ehkä osattu vielä hyödyntää. Hyvistä käytännöistä löytyy mahdollisuuksia, esimerkkejä ja ideoita moneen mm. projekteja, tapahtumia, kursseja, opetusmetodeita ja vapaaehtoistyötä. Ideoita siihen, miten voidaan lisätä kulttuurienvälistä kohtaamista ja tietoutta, jakaa elämäntarinoita, tutustuttaa opiskelijoita toisiinsa, oppia toisiltamme, kuulla ja välittää erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä, tuoda persoonoita ja heidän taitojaan esille, antaa ääni ja alusta ilmaisulle ja jakaa ja tutkia kulttuurisia ilmiöitä kursseilla. Näitä toteuttamalla opistollamme on hyvät lähtökohdat suvaitsevaisuuden, ymmärryksen sekä kulttuuritietouden ja osallisuuden lisäämiseen!

Teksti: Koulutussuunnittelija Annika Vesanto, Helsingin työväenopisto
Kuva: Helsingin työväenopisto

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tammiseminaari Kouvolassa 31.1.–1.2.2019

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Kouvolaan torstaista perjantaihin 31.1.‒1.2.2019! Tilaisuus on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Tammiseminaarin ohjelma ja hintatiedot julkaistaan sekä ilmoittautuminen avataan marraskuun aikana.

Tilaisuus järjestetään Kouvola-talon tiloissa (Varuskuntakatu 11). Tammiseminaarin ohjelma alkaa torstaina 31.1. klo 13.00. Aikaisin saapuvat voivat halutessaan osallistua pre-ohjelmaan torstaina aamupäivällä. Lisäksi seminaariosallistujille on tarjolla lounasta Kouvola-talolla klo 11.00‒12.45 välisenä aikana. Seminaariohjelma päättyy perjantaina 1.2. klo 14.45.

Tässä vaiheessa kannattaa ainakin varata päivät omasta ja kollegan kalenterista. Halutessasi voit jo myös varata itsellesi majoituksen KoL:n hotellikiintiöstä, josta löydät lisätietoa alta.

Majoitus

Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Original Sokos Hotel Vaakunasta (Hovioikeudenkatu 2, 45100 Kouvola). Huoneen voi varata jo ennen Tammiseminaarin ilmoittautumisen alkua. Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.

KoL:n: kiintiön huonehinnat:

Yhden hengen huone 98 euroa / huone / yö
Kahden hengen huone 108 euroa / huone / yö

Huonehintaan sisältyy runsas buffet-aamiainen, kuntosalin käyttö sekä hotelliasukkaiden saunavuoro. Hinnasta saa S-Card-kanta-asiakasohjelman edut.

Tammiseminaarin majoituskiintiö koskee torstain ja perjantain välistä yötä 31.1–1.2.2019. Lisäksi jo edeltävänä päivänä saapuvien seminaarivieraiden käyttöön on samaan hintaan varattu pieni määrä huoneita myös keskiviikon ja torstain väliseksi yöksi. Kiintiöhuoneet tulee varata mahdollisimman pian, kuitenkin 9. tammikuuta 2019 mennessä, jonka jälkeen ne vapautuvat yleiseen myyntiin. Tämän jälkeen hotellista voi tiedustella edelleen huoneita normaalin hinnaston mukaisesti.

Huonevaraukset tehdään puhelimitse numerosta 010 7839 101 tai sähköpostitse osoitteeseen reception.kouvola@sokoshotels.fi. Varausta tehdessä tulee mainita haluavansa huoneen Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaarikiintiöstä. Yksittäisen varauksen voi perua veloituksetta tulopäivänä klo 18.00 mennessä.

Liikenneyhteydet

Kouvolaan pääsee kätevimmin junalla. Kouvola-talon tilat (Varuskuntakatu 11) ovat lähellä rautatieasemaa (Hallituskatu 3) sekä Original Sokos Hotel Vaakunaa.

VR ei ole vielä julkaissut tammikuun junavuorojen aikatauluja.

Lisätiedot

Suunnittelija Laura Ryymin
laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Webinaari verkkopedagogiikasta ma 12.11.

Mitä hyötyä ja iloa on verkkopedagogiikan osaamisesta? Mitä pitää tietää suunnitellessaan verkko-opetusta? Mitä käytännön seikkoja on hyvä ottaa huomioon, kun puolet opiskelijoista on läsnä ja puolet etäyhteyden päässä?

Kansalaisopistojen liitto järjestää aiheeseen liittyen puolen päivän mittaisen webinaarin maanantaina 12.11. klo 13–16. Webinaarissa syvennytään Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Katri Aaltosen johdolla verkko-opetuksen pedagogiikkaan ja verkko-opetuksen järjestämisen käytännöllisiin näkökulmiin.

Ilmoittauduthan webinaariin viimeistään perjantaina 9.11. täällä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Webinaari on maksuton ja avoin KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle.

Lisätiedot:

suunnittelija Laura Ryymin (laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Peda.net-koulutuksia kansalaisopistoille marraskuussa

Onko opistossasi käytössä Peda.net, mutta tarvitsisit käyttökoulutusta ja/tai vinkkejä alustan käyttöön? Tai oletteko pohtimassa Peda.netin mahdollista käyttöönottoa tulevaisuudessa?

Kansalaisopistojen liitto järjestää marraskuussa kaksi samansisältöistä Peda.net-koulutusta Tampereella keskiviikkona 21.11. ja Helsingissä torstaina 29.11. Molemmissa koulutuspäivissä Peda.netin käyttöön kouluttaa opettajana työskentelevä, pitkäaikainen Peda.net-kouluttaja Anna Talvitie. Kolmituntisen koulutuksen päätteeksi kuulemme noin puolen tunnin puheenvuoron kokeneelta Peda.net-opistokäyttäjältä kansalaisopistokentältä.

Peda.net on oppijalähtöinen verkko-oppimisympäristö ja pedagogisesti suunniteltu palvelu, joka tarjoaa kouluille, yhteisöille ja organisaatioille mahdollisuuden yhteisölliseen tekemiseen ja sisältöjen jakamiseen. Kansalaisopisto voi käyttää Peda.netiä esimerkiksi intranettinä, luoda sinne julkiset kotisivut tai käyttää sivustoa kurssien opetusalustana.

Ohjelma ja osallistuminen

Kummankin tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

Koulutukset ovat maksuttomia ja avoimia KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle. Kummassakin koulutuksessa on tilaa 30 ensimmäiselle osallistujalle ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistuminen etäyhteyden kautta ei ole mahdollista tilaisuuksien luonteen vuoksi.

Huom! Koulutuksiin tulee tuoda mukanaan oma kannettava tietokone. Paikan päältä ei ole mahdollista saada lainakonetta.

Ilmoittautuminen

Molempiin koulutuksiin ilmoittaudutaan saman nettilomakkeen kautta seuraavasti: Tampereen koulutukseen viimeistään keskiviikkona 14.11. ja Helsingin koulutukseen viimeistään torstaina 22.11.

Lisätiedot

Suunnittelija Laura Ryymin (laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Oppiminen ja oppimisen haasteet ”kolmannessa iässä”

Sirkka Hintsanen kädentaitojen kurssilla Järvi-Saimaan kansalaisopistossa.

Järvi-Saimaan kansalaisopistossa on vuosina 2017–2018 meneillään laatu- ja kehittämishanke, jonka työnimenä on Seniori rulettaa. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on henkilöstön senioripedagogiikan kehittäminen. Hankkeen tiimoilta olemme kuulleet miten osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin ja taiteeseen voi edistää hyvinvointia, koettua terveyttä ja toimintakykyä. Olemme pohtineet muun muassa miten ikäihmiset määrittelevät itseään, elämäänsä ja oppimistaan sekä millaisia ovat ikäihmisten oppimisen tarpeet. Olemme saaneet tietoa myös ikäihmisten kognitiivisista, psyykkisistä ja sosiaalisista muutoksista ja siitä, miten ne ovat yhteydessä oppimiseen.

Hankkeen alussa henkilöstöllemme tehtiin senioripedagogiikkaan liittyvä alkukysely, jonka avulla kerättiin kokemuksia ja esimerkkejä yli 65-vuotiaiden opetuksesta. Kyselyn mukaan aina ei ole tärkeää ”liike”, vaan joskus on tärkeää olla vain läsnä. Kursseilla toiminnan eriyttäminen on hyvin keskeistä, mikä näkyy mielekkäiden työ- ja harjoitustapojen käytössä. Selkokieleen, asioiden kertaamiseen, selkeään ohjeistukseen ja turvallisuusnäkökulmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Kyselyn mukaan varsinkin kädentaitojen kursseilla oikeiden ergonomisten asentojen oppiminen on hyvin tärkeää. Aikaisempien kielteisten kokemusten, käsitysten ja traumojen poisoppimista vahvistetaan työskentelyn lomassa. Monissa vastauksissa korostettiin huumorin merkitystä oppimisessa ja myönteisen tunnelman luomisessa. Eräs opettaja totesi, että ikäihmisiä tulee kehua joka välissä. Hänen mukaansa varsinkin ikäihmisiä kehuminen ilahduttaa, sillä monet eivät ole välttämättä tottuneet saamaan kehuja. Kyselyssä myös ilmeni, että fyysisten ja psyykkisten tekijöiden ohella yksi ikäihmisten harrastuksen aloittamista ja opiskelua rajoittava tekijä voi olla myös puolison kielto, ettei saa osallistua kursseille.

Yhtenä hankkeen kouluttajana on ollut Jyväskylän yliopistosta KT Anita Malinen, joka puhuu mielellään seniori-ikäisistä ”kolmannessa iässä” eli työvuosien ja varsinaisen vanhuuden välissä olevina henkilöinä. Hän korostaakin, että meidän tulee ymmärtää uudenlainen vanheneminen, koska vanheneminen on yksilöllistä ja suhteellista. Menneisyyden kokemukset ja eletty elämä antaa oppimiselle rajat ja omat yksilölliset sävyt. Ei sovi unohtaa myöskään ikäihmisten suurta hiljaisen tiedon määrää. Anita Malisen mukaan voisimme puhua myös muistoille rakentuvasta oppimisesta.

Ikääntyvän oppimisrytmin ja opettajan kurssisuunnitelman tulisi mahdollisimman hyvin ”stemmata” yhteen. Kun yhdessä lähdetään rakentamaan kurssin sisältöä, lisätään myös opiskelijan motivaatiota. Sovi ei unohtaa myöskään ikääntyvän opiskelijan pystyvyyden kokemuksen tukemista: tuetaan tunnetta osaamisesta ja kyvykkyydestä. Vertaisoppimisen avulla saadaan vaihtelevuutta kurssien oppimistilainteisiin.

Järvi-Saimaan kansalaisopiston asiakaspalautteissa on tullut myös selkeästi esille vapaan sivistystyön merkitys ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Virikkeiden ja mukavan yhdessä olon lisäksi kurssit toimivat uuden oppimisen mahdollistajina. Kurssit antavat aineksia hyvinvoinnin kehittämiseen iän karttuessa muun muassa ylläpitämällä muistia ja sosiaalisia taitoja.

Näin ikäihmisenä pidän erittäin tärkeänä, että järjestetään harrastusmahdollisuuksia. Harrastaa voi tietenkin yksinkin, mutta ryhmässä on jopa kannustava vaikutus.

Erittäin tärkeä henkireikä erityisesti vähän liikkuvalle, liikuntarajoitteisille eläkeläisille.

Eläkeläiselle uuden oppimisen paikka. Kurssilla käyminen virkistää sekä aivoja että mieltä.

Yhtä oikeaa kaikille ikäihmisille soveltuvaa koulutus- ja kurssimallia ei ole olemassa. Lähtökohtaisesti kysymys on kunkin ikääntyvän henkilön erityispiirteiden huomioon ottamisesta ja niiden ymmärtämisestä oppimisen pohjana. Merkityksellistä ”kolmannen iän” oppimisessa on mistä suunnasta näemme ikääntymisen. Näemmekö me sen aktiivisena ja eteenpäin katsovana vai passiivisena ja taaksepäin katsovana?

Anne Partanen
Järvi–Saimaan kansalaisopiston rehtori, KT
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistojen laatupaja (CAF) 9.11.

Järjestämme Helsingissä perjantaina 9.11. laatutyöstä työpajatyyppisen tilaisuuden, joka on suunnattu aloittelijoille ja CAF:n perusasioiden kertaajille. Laatupajassa virittäydytään laatutyöhön ja itsearviointiin sekä käydään läpi kansalaisopistojen CAF-arviointimalli. Arviointimallin toimintatapojen ja tulosten arviointia työstetään pareittain ja työskentelyn tulokset puretaan ja keskustellaan yhdessä.

Tilaisuuteen osallistuminen ei edellytä kokemusta tai ennakkotietoja CAF:sta, mutta keskusteleminen ja oma aktiivinen osallistuminen ovat olennainen osa päivän ohjelmaa. Laatupajan osallistujille jaetaan painettu, uunituore versio kansalaisopistojen CAF-käsikirjasta. Osallistumalla laatupajaan saat hyvän startin laatutyön käynnistämiseen omassa opistossasi.

Päivän kouluttajina toimivat pitkään laatutyötä kansalaisopistokentällä tehnyt opetusneuvos, emeritarehtori Liisa Vornanen & KoL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja avoin KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle. Työpajaan ei ole tilaisuuden luonteen vuoksi mahdollista osallistua etäyhteyden kautta. Työpajan maksimiosallistujamäärä on 30 henkilöä. Tilaisuus järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 1004, 1. krs.).

Tilaisuuden koko ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 5.11.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen (jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kansalaisopistojen hanketeemapäivä pe 2.11.

KoL järjestää Helsingissä perjantaina 2.11. teemapäivän, joka keskittyy kokonaisuudessaan kansalaisopistojen toteuttamiin hankkeisiin. Haimme aiemmin kiinnostuneita kansalaisopistoja esittelemään omaa hanketoimintaansa ja ilmoittautuminen tilaisuuteeen on nyt käynnistynyt.

Päivän ohjelmasta valtaosa on varattu opistojen hankkeiden tulosten ja kokemusten esittelyyn. Teemapäivästä saat ideoita oman opistosi kehittämistyöhön sekä kuulet muiden kokemuksista ja hyväksi koetuista menetelmistä. Kuulemme päivän aikana yhteensä 9 hanke-esittelyä, jotka liittyvät mm. erityisryhmien saavuttamiseen, musiikinopetuksen kansalaisopistopedagogiikkaan, senioreiden aktivointiin, opiston palveluprosesseihin ja kurssisuunnitteluun sekä laajemmin Erasmus+-hankeprosessiin liittyviin kokemuksiin.

Lisäksi päivän ohjelmaan sisältyvät laatu- ja kehittämisavustuksia sekä Erasmus+-hakemuksia Suomessa koordinoivan Opetushallituksen puheenvuorot.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja avoin KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 1010, 1. krs.).

Tilaisuuden koko ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 29.10.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620)

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Kansalaisopisto-opetusta kautta aikain analogisesti ja digitaalisesti

Työpöydälläni on kaunis, ajan patinalta tuoksuva vanha muistikirja, jonka kannessa käsin kirjoitettuna lukee Oulun työväenopistolehti Toveri, käsikirjoituksia 1921–1924, perustettu 1911.

Eräs artikkeleista alkaa näin:

Opistotyöstämme

Opisto, jossa mekin opiskelemme: tämänkin opiston tarkoituksena on vapaan valistustyön suorittaminen eri kansalais piireihin. Samoin kuin myöskin Suomessakin toimii yli neljäkymmentä opistolaitosta kaupungeissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa saman päämäärään hyväksi kansalaisten tietomäärän kasvattamiseksi.

Suomen kolmanneksi vanhin Oulu-opisto sekä monet muut kansalaisopistot ovat toimineet monien muutosten keskellä koko itsenäisen tasavaltamme olemassaoloajan. Kaiken edistyksen ja kehityksen aikana on kansalaisopistotoiminnan ideologia pysynyt samana: elinikäistä oppimista edistävää opetusta järjestetään kaikkialla Suomessa.

Tämän hetken opistotoiminnan haaste on huolehtia suomalaisten sivistystason ylläpitämisestä, edistämisestä ja vahvaan ”digiaikaan” viemisestä. Me opetamme opistoissa jo nyt monenlaisia asiakkaita, niin digitöpöttäjiä kuin digiloikkareitakin. Nettiyhteyksistä riippuen pystymme vastaamaan tasalaatuisesti välillä vain osan opetusta tarvitsevien tarpeisiin. Josko pian saataisiin Suomeen kaikkialle hyvin toimivat nettiyhteydet?! Kansalaisopistoille on nyt kohdennettu rahoitusta aikuisten heikkojen perustaitojen ja digitaalisten taitojen vahvistamista edistäviin koulutuksiin, niiden kehittämiseen sekä näihin koulutuksiin hakevaan ja ohjaavaan toimintaan. Olemme siis edelleen vapaan sivistystyön perimmäisten tehtävien äärellä äärellä, koska sadat tuhannet suomalaiset hallitsevat heikosti mm. luku- ja kirjoitustaidon sekä digitaaliset taidot.

Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta avaintaidosta,jotka ovat osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeitä meille kaikille. Avaintaitoihin kuuluvat digitaaliteknikoiden hallinta ja kriittinen käyttö tiedonhankinnassa, viestinnässä ja perustason ongelmanratkaisu kaikilla elämän alueilla. Muut avaintaidot ovat: viestintä äidinkielellä, viestintä vieraalla kielellä, matemaattinen sekä luonnontieteiden ja tekniikan alan osaaminen, oppimistaidot, sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot, aloitekyky ja yrittäjyys, kulttuurin tuntemus ja ilmaisumuodot.

Ehdotan, että me kansalaisopistot järjestämme eri sivistysalojen toimijoiden ja monenlaisten muiden kumppaneiden kanssa yhdessä erinomaisia digiopetuksia kaikkialla Suomessa. Meidän tulee ylittää raja-aitoja koulutuksen järjestäjien kesken, kammeta itsemme ulos vanhoista kaavoista ja kehittää opetusta ja opetusmenetelmiä. Luodaan opiskeluympäristöjä, joissa voidaan opiskella niin kotona kuin perinteisessä luokassa opettajan roolin muuttuessa erilaiseksi kuin perinteisessä analogisessa oppilaitoksessa. Innovoidaan ja ohjataan suomalaisia digiloikkaamaan edistäen samalla sosiaalista kassakäymistä ja vertaisoppimista.

Vanhassa muistikirjassa on kauniilla käsialalla kirjoitettu runo, joka kuvaa vahvaa tulevaisuuteen katsomista ja edistyksellistä kansalaisopistoajattelua:

Hänelle
Sa muistatko mennyttä?
Älä muistele sitä.
Se turhaa on, aivojen työtä!

Sa kaipaatko mennyttä?
Älä sitä sä kaipaa!
Se varjo ois takaisin tullen!

Sa kadutko mennyttä?
Sitä älä sa kadu.
Et paremmin tekisi nytkään!

Sa suretko mennyttä?
Älä sitä sa sure.
Se kaukaa vaan kauniilta näyttä!

Outi Lohi
Oulu-opiston rehtori
KoL:n 2. varapuheenjohtaja 

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail