Blogi: Mutta riski kannattaa ottaa
Syksyllä 2021 tein nuuskamuikkuset. Läksin omille teilleni joksikin aikaa. Ajattelin, että tauko työelämästä toisi lepoa, sallisi lähteä ulkomaille vapaaehtoistöihin ja pistäisi vauhtia opiskeluihin.
Takana oli merkityksellinen ja intensiivinen ajanjakso: yhdistyminen toiseen organisaatioon. Yhdistymiseen sisältyi iloista odotusta, vähän jännitystä ja hurjasti silkkaa huojennusta: pitkä valmistelu oli viimein ohi, päästiin tositoimiin. Pandemian alku osui yhdistymisen alkumetreille, tositoimet osoittautuivat etäkursseiksi. Muut tositoimet alkoivat sitten, kun olimme ensin saaneet palvelut pyörimään.
”Ekana pitää rakentaa luottamusta” (kollegan sanat Tammiseminaarissa 2020)
Isot muutokset ovat stressaavia ja johtavat monet miettimään, mikä on omaa perustyötä ja keitä varten työtänsä tekee. Mikä innostaa, mikä latistaa? Minkälaista vuorovaikutusta arvostaa ja itse harjoittaa?
Muikkuslakkini alla on tähän mennessä ennättänyt muhia pari ajatusta. Tajuan, että organisaatiomuutosta ei pysty kellottamaan. Se ei tarkoita, ettei erilaisia etappeja pystyisi suunnittelemaan, ja pitääkin suunnitella. Aika ajoin on myös syytä pysähtyä yhteisesti pohtimaan, miten muutos vaikuttaa kenenkin työtehtäviin. Emotionaalista puolta ei sovi unohtaa. Mutta muutos itsessään kestää sen minkä kestää. Jossain kohtaa voi sitten todeta, että nyt ei tunnu enää muutokselta. Yhdistymisestä on tullut yhteiseloa.
Tammiseminaarissa 2020 kollega taisi tietää, mistä puhui, kun puhui ajoituksen tärkeydestä. ”Ekana” on tärkeä pointti. Luottamuksen rakentaminen on pitkä prosessi, ei siksi, että se olisi vaikeaa, vaan siksi, että tutustuminen vie aikansa. Ihmisiin tutustuminen vie enemmän aikaa kuin uusien asioiden opettelu. Alku on aina momentum, siihen on järkevää panostaa. Meillä esimiehenä toimivilla on erityinen vastuu luottamuksen rakentamisessa. Siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat toimineet yhdessä pidempään, luottamus kestää jo pienet kolhutkin. Eli alussa kiitos seisoo. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä.
Luottamushan on hirveä riski – jos sitä puolta haluaa korostaa. Sen sijaan hemingwaylainen sarjaluottaja luottaa, koska “The best way to find out if you can trust somebody is to trust them”. Jos on vaikea luottaa, ei hätää. Itä-Suomen yliopiston professori Taina Savolaisen mukaan luottamus on taitolaji. Ihminen voi opetella toimimaan ja viestimään siten, että luottamus kasvaa. Sen sijaan luottamukseen ei voi yhdistää varmuutta eikä kontrollia, se ei ole luottamista. Mutta riski kannattaa ottaa, sillä tutkimusten mukaan luottamus lisää vuorovaikutusta, jolloin vuorovaikutus pääsee kehittymään ja ihmisten välille alkaa versoa yhteyksiä. Ihmiset kohtaavat myös tunnetasolla, syntyy aitoa yhteistoimintaa. Lopussa seisoo organisaation menestyminen.
Minna Prunnila
Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtori (toimivapaalla 31.7.2022 asti), Kansanvalistusseura sr.
Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen
