”Maailma on tänään kuluttanut loppuun uusiutuvat luonnonvarat tältä vuodelta”, uutisoi WWF tiedotteessaan 29.7.2019. Käytännössä tämä tarkoittaa, että elämme reilusti yli sen, mitä maapallo kestää. Ja olemme eläneet jo pitkään. Mikä on kansalais- ja työväenopistojen rooli ja tahtotila kestävän tulevaisuuden mahdollistajana?

Maailmanlaajuisesti haasteeseen on tartuttu. Vuonna 2015 YK:n Kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa päätettiin valtioita poliittisesti sitovasta Agenda2030-toimintaohjelmasta. Valtiot ja kaupungit ovatkin ottaneet toimintaohjelman käyttöön omista lähtökohdistaan. Espoossa Agenda2030:n linjauksien mukaista toimintaa ohjaa poikkihallinnollinen Kestävä Espoo -kehitysohjelma. Omniassa matkataan kohti kestävää tulevaisuutta Kestävän tulevaisuuden tiekartan avulla.

Espoon työväenopisto ja Esbo Arbetarinstitutet ovat molemmat tehneet systemaattista työtä kestävän kehityksen edistämiseksi. Molemmat opistot saivat ensimmäisen kerran syksyllä 2014 OKKA-säätiön myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin. Sertifikaatit päivitettiin syksyllä 2018. Lisää kestävän kehityksen osaamista saatiin, kun opistot hakivat ja saivat vuosille 2019−2020 Opetushallitukselta laatu- ja kehittämisavustusta Ekososiaalinen sivistys osana kansalaisopistojen toimintaa -yhteishankkeelle. Ekososiaalista sivistystä tarkastelimme hankkeessa professori Arto O. Salosen määrittelemänä laaja-alaisena hyvinvointikäsityksenä. Lähtökohtana oli kestävän kehityksen ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma. Hankkeessa luotiin yhteistä ymmärrystä ekososiaalisesta sivistyksestä ja sen ottamisesta arjen työhön sekä vahvistettiin henkilöstön kestävän tulevaisuuden osaamista. Lisäksi hankkeessa kehitettiin perehdytyksen toimintamalli, jonka avulla ekososiaalista sivistystä on helppo jatkossakin juurruttaa niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Hankkeessa tehtiin www.ekosivistys.fi-verkkosivut, joille koottiin yhdessä tuotetut aineistot sekä opettajien blogitekstejä hyvistä käytännöistä opetuksessa.

Espoossa ja Omniassa on helppo olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta, koska yhteinen strateginen viitekehys on kestävä tulevaisuus, jossa otetaan huomioon ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen näkökulma.  Käytännössä Omniassa kestävän kehityksen toteutumista tarkastellaan kvartaaleittain toimintasuunnitelmiin kirjattujen toimenpiteiden seurannalla.

Entä mikä merkitys on jokaisen henkilökohtaisilla ratkaisuilla, jotta maapallo on tulevaisuudessakin paikka, jossa lapsemme ja lastenlapsemme voivat elää hyvää elämää? Mielestäni kaikkien valinnoilla on iso merkitys. Pienistä puroista muodostuvat isot vesistöt. Omaa sitoutumistasi ja kehittymistäsi voit seurata esimerkiksi Sitran Elämäntapatestillä.

”Lauantaina vietetään maailman ylikulutuspäivää – koronakriisi siirsi päivää yli kolmella viikolla”, WWF uutisoi 22.8.2020 jälleen ylikulutuspäivästä. Korona näytti tuovan mukanaan positiivista kehitystä kulutuksen vähentämiseksi. Suunta kohti kestävää tulevaisuutta on oikea, nyt vain tarvitaan meidän kaikkien yhteistä tahtotilaa tehdä kestäviä valintoja maapallomme hyväksi. Oppilaitoksilla on merkittävä rooli, koska esimerkillä on uskomaton voima.

Tuula Alanko
KoL:n hallituksen jäsen
Koulutuspäällikkö, Omnia / Espoon työväenopisto

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Yhteinen osaamisperusteisuustyöskentelymme jatkuu neljännen teemapäivän merkeissä. Voit hyvin osallistua tilaisuuteen, vaikka et olisi ollut mukana aiemmissa aiheeseen liittyvissä teemapäivissämme. Tilaisuus on avoin KoL:n jäsenopistojen työntekijöille.

Päivän ohjelma alkaa klo 9.15 ja päättyy klo 14.15 mennessä. Teemapäivän ohjelmassa on luvassa mm.:

• Osaamisperusteisuutta opistotoimintaan: kansalaisopistojen puheenvuoroja
• Hellewi-kurssihallintajärjestelmän uudet osaamisperusteiset ominaisuudet (toimitusjohtaja Perttu Tikka, Wildfrost Oy)
• Kokemuksia opistojen osaamisperusteisista hankkeista
• KoL:n puheenvuoro kansalaisopistojen yhteisestä kehitystyöstä
• Osaamisperusteisen Koski-kelpoisen kurssin suunnittelu (koulutuspolitiikan asiantuntija Anni Karttunen, Globedu)
• Kurssisuunnitteluworkshop

Koko päivän ohjelman löydät täältä.

Tilaisuuden puheenvuoroista tehdään tallenteet KoL:n jäsenopistojen henkilökunnan käyttöön.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu tilaisuuteen tämän nettilomakkeen kautta viimeistään to 27.5.

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot

järjestösuunnittelija Minna Lankinen
minna.lankinen@kansalaisopistojenliitto.fi  / 044 761 0700

(Lataa tavoitteet pdf-muodossa suomeksi | ruotsiksi).

Yli 600 000 suomalaista opiskelee vuosittain kansalaisopistossa. Opistojen toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Sinunkin kunnassasi toimii siis kansalaisopisto, joka tarjoaa kuntalaisille uusia tietoja ja taitoja iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

Useimmiten opetustarjontaan kuuluu kielten, liikunnan, tietotekniikan, käsityön, musiikin sekä kotitalouden ja kuvataiteen kursseja ja yhteiskunnallisia aineita. Osassa kunnista kansalaisopistopalveluja saattaa tuottaa myös yksityinen, voittoa tavoittelematon toimija.

Kansalaisopisto tuottaa tutkitusti* opiskelijalle opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita. Myös motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen kasvaa.

Kansalaisopisto-opiskelusta saadut hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden
osalta. Tämä kaikki on myös kunnalle taloudellisesti kannattavaa: kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin mm. kunnan sosiaali- ja terveysmenojen vähentyessä.*

Listasimme 5 sivistystekoa, joilla voit kuntapäättäjänä edistää kuntasi elinvoimaisuutta.

1. Käytä kekseliäästi kansalaisopiston ketteryyttä kunnan strategian valmistelussa ja toteutuksessa.

Yhteiskunnallinen eheys edellyttää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Fyysisesti, sosiaalisesti ja henkisesti hyvinvoivat kuntalaiset näkyvät yhteiskunnan vähenevinä sote-kuluina.

Kansalaisopisto kannattaakin nähdä yhä vahvemmin osana kunnan ennaltaehkäisevää hyvinvointisuunnittelua ja
-toteutusta sekä elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämistä tuomalla kansalaisopiston toimintaa näkyviin esimerkiksi kunnan strategiaan, hyvinvointikertomukseen, kulttuurikasvatussuunnitelmaan sekä TEA-viisariin.

2. Hyödynnä kansalaisopiston potentiaali osana jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmää.

Nykyinen työ ja arki vaativat osaamisen päivittämistä ja uudenlaisia tietoja ja taitoja läpi elämän. Elinikäisen oppimisen periaatteelle toimintansa perustava kansalaisopisto tarjoaa kaikenikäisille kuntalaisille mahdollisuuksia oman osaamisen ja kansalaistaitojen kehittämiseen eri elämäntilanteissa.

Työelämän ja työllistymisen tueksi kunnan kannattaa kohdentaa kuntakokeilu- ja muita resursseja esimerkiksi kansalaisopiston digi- ja perustaitojen opetustarjontaan tai maahanmuuttajakoulutukseen. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden kehittyessä myös kansalaisopistoissa suoritettujen opintojen hyödyntäminen työelämässä tai osana muita opintoja helpottuu.

Kansalaisopistolla on monella paikkakunnalla tärkeä merkitys kuntalaisten yhteisenä olohuoneena sekä yhteisöllisyyden luojana – aivan erityisesti ikäihmisille sekä väestön vähentyessä pienillä sivukylillä.

On tärkeää, että kansalaisopisto-opiskelu on mahdollista lähiopetuksena siellä, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Verkko-opetuksella voimme lisätä saavutettavuutta ja tavoittaa myös heidät, jotka eivät syystä tai toisesta lähiopetukseen voi tai halua osallistua.

3. Varmista, että kansalaisopiston valtionosuudet säilyvät vaikeinakin aikoina.

Tiedämme tutkitusti, että opiskelijan hyvinvoinnin lisääntyessä yhteiskunnan taloudelliset panostukset kansalaisopistoon palautuvat rahassakin mitattuna moninkertaisina.*

Henkisiä voimavaroja kuluttaneen pandemian jälkeen on ensiarvoisen tärkeää, että kuntalaisille on edelleen tarjolla mahdollisuuksia sosiaalisiin kohtaamisiin ja uuden oppimiseen. Kuntalaisten suuresti arvostamana toimijana kansalaisopisto voi luontevasti toimia myös koronan jälkeisen ajan yhteisöllisyyden jälleenrakentajana.

On hyvä muistaa, että kuntaan tuleva kansalaisopiston valtionosuusrahoitus on sidottu suoraan opiston toteuttaman opetuksen määrään: jyrkät leikkaukset opetusmääriin uhkaavat siis kunnan saamaa valtionosuusrahoitusta. Kunnan suora tuki myös mahdolliselle yksityiselle kansalaisopistolle avustusten tai tilojen muodossa koituu aina kuntalaisten hyödyksi.

Huolehdithan siitä, että kansalaisopistosi toiminta pysyy elinvoimaisena myös näiden poikkeuksellisten aikojen jälkeen ja että myös kurssimaksut pidetään lainkin vaatimalla kohtuullisella tasolla, jotta kansalaisopisto-opiskelu säilyy aidosti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa.

4. Edistä yhteistyötä kansalaisopiston sekä kunnan muiden oppilaitosten ja toimijoiden kesken.

Kansalaisopistossa on usein paljon hyödyntämätöntä osaamista, joka kannattaa ottaa kunnassa käyttöön mahdollisimman laajasti.

Opisto voi normaalin opetuksensa ohessa toteuttaa tilauksesta esimerkiksi kunnan henkilöstö- tai luottamushenkilökoulutusta, harvinaisten vieraiden kielten opetusta tai lukiodiplomikursseja yhteistyössä lukion kanssa tai YTO-aineita ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kansalaisopiston osaamista kannattaa hyödyntää harrastamisen Suomen mallin toteuttamisessa kunnassa. Synergioita eri oppilaitosmuotojen välillä voi löytyä myös henkilöstön osalta.

Kansalaisopisto voi myös tuottaa tilauspalveluna yritysten ja muiden toimijoiden tarpeisiin hygieniapassikoulutuksen, ensiapukoulutuksen tai kursseja vaikkapa vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen, kielenhuollon ja kirjoittamisen näkökulmasta.

5. Pidä kansalaisopiston opetustilat kunnossa & varmista opiston henkilöstöresurssien riittävyys.

Tarjoa kuntalaisille mahdollisuus kehittyä ja harrastaa kunnollisissa puitteissa: kun kansalaisopistolla on käytössään turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat ja työvälineet, opettajat ja opiskelijat voivat keskittyä oppimisprosessiin.

Kunnan tilojen tehokas käyttö on taloudellisesti järkevää. Kannattaakin luoda kunnassa selkeät ja tasapuoliset käytänteet esimerkiksi perusopetuksen ja toisen asteen tilojen iltakäytölle ja huolehtia siitä, että yhteistyö ja tiedonkulku eri käyttäjien välillä on sujuvaa.

On myös syytä panostaa opiston henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä huolehtia siitä, että opistolla on aidosti resursseja suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.

Tutkimuslähteet & lue lisää:
www.kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus
www.sivistyskunta.fi

Keräämme yhdessä Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi EPALEn kanssa suomalaisten kansalaisopistokokemuksia korona-ajalta:

Kysely opiskelijoille kansalaisopisto-opiskelusta korona-aikana

Rehtori Renman (tai mahdollisesti joku toinen henkilö) esittelee kevään koronamuotia: kypärä koronakäyrien hyppyreihin ja keppi pitämään kahden metrin etäisyys. (Kuva: Nat Renman)

Lääkärit sanovat aina, että rokotukset ovat pistämätön tapa ehkäistä sairauksia, mutta neulakammoiset ovat toista mieltä. Vaikka opiskelijat olisivat rokotettuja syksyn alkaessa, kansalaisopistoilla on kuitenkin hyvin todennäköisesti vähemmän opiskelijoita kuin ennen koronaa. Syyt tähän ovat monet. Ihmiset ovat löytäneet uusia harrastuksia, kun eivät ole opistoon päässeet, ja ehkä luopuneet vanhoista harrastuksista. Jotkut eivät enää edes halua palata lähiopetukseen. Entä miten voimme luokkahuoneita käyttää, jos syksyllä vielä pitää olla kahden metrin etäisyys oman ja naapurin turvan välillä?

Elokuussa opettajainkokouksessa minulta kysyttiin ajatuksiani siitä, miten lukuvuosi 2020‒2021 tulee onnistumaan. Ennusteeni oli, että syksy sujuu melko normaalisti, mutta saattaa tulla katko marraskuun lopulla, ja että tammikuussa lukukausi ei ala normaalisti ja olisimme kiinni pääsiäiseen. Ennusteeni perustana oli virusten normaalileviäminen talvisäällä ja näin tilanne myös eteni pääkaupunkiseudulla. Uudet variantit talvihuipun hännillä estävät lähiopiskelun aloittamisen vieläkin.

Tällä hetkellä olemme kuitenkin menossa kohti parempia aikoja. Kevät on alkanut, sää lämpenee ja kesä kolkuttaa kohta ovelle. Jo Hippokrates sanoi aikoinaan: ”Kesän alku poistaa talven taudit.” Yu et al.:in tutkimusten mukaan koronatapaukset vähenevät 3,08 % jokaiselta ulkoilman lisäasteelta. Etelä-Suomen lämpötila vaihtelee n. -15 ja +25 asteen välillä, eli yhteensä n. 40 astetta. Kumulatiivisesti tämä tarkoittaa, että tapaukset ainoastaan lämpötilanousun takia vähenevät yli 70 %. Tätä voi verrata siihen, että paljon puhutut maskit Bundgaard et al.:in tutkimuksen mukaan vähentävät tartuntoja n. 10 prosenttiyksikköä (n. 20 %). Toisaalta, tämä tarkoittaa myös sitä, että tartunnat talvea kohden lisääntyvät yli 70 %:lla.

Tässä vaiheessa joku aina keskeyttää minut ja kysyy: ”Miksi korona sitten leviää lämpimissä maissa?” Ensiksi voi kysyä: Kuinka monessa maassa on Suomen kaltainen talvi? Ei kovin monessa. Lämpimissä maissa olisi huomattavasti huonompi tilanne, mikäli heillä olisi talvi. Toiseksi, lämpimissä maissa on usein yksi asia mitä Suomesta puuttuu, eli väestöntiheys. Suomen väestöntiheys on isoimpien kaupunkien ulkopuolella niin pieni, että viruksella on vaikeuksia levitä jopa talvisin.

Syksyn alkaessa monet aikuiset eivät vielä ole saaneet edes ensimmäistä rokotustaan. Koko ajan puhutaan siitä, että laumasuoja saavutetaan sen jälkeen kun 70 % väestöstä on rokotettu. Brittivariantilla on kuitenkin korkeampi tartuttavuus (R-luku), jolloin laumasuojan saavuttamiseksi Grant & Hunterin tutkimuksen mukaan tarvitaan ainakin 82 %:n rokottamisaste (Pfizerin rokote). Aikuisväestöstä pitäisi siis rokottaa 100 %, mikäli lapsia ei rokoteta. Eikä olemassa olevien rokotteiden suoja uusia variantteja kohtaan näytä kovin lupavalta. Kuzmina et al.:in tutkimuksen mukaan esim. Pfizerin rokote tehoaa 6,8 kertaa huonommin Etelä-Afrikan varianttia vastaan.

Mitä sitten tulee tapahtumaan ensi talvena? Kauan on jo tiedetty hengitystieinfektioista, että yksi virus ottaa vallan tietystä ajanjaksosta. Virus saattaa kuitenkin muuttua lukuvuoden aikana, esim. yksi virus syksyllä ja toinen kevätlukukaudella. Tämän takia influenssarokotukset joskus menevät pieleen, kun virusta ei olla pystytty arvaamaan oikein. Joko influenssa tai korona tulee jylläämään ensi talvena. Mikäli korona ottaa vallan, se tarkoittaa, että nykyiset rokotukset eivät pystyneet kyseistä varianttia estämään. Ja mikäli rokotukset estävät koronan ensi talvena, se tulee kehittymään, kehittäen rokotusta ohittavia variantteja, palaten talvella 2022‒23 tai myöhemmin kuin vieteriukko. Taru sormusten herrasta -kirjaa muokaten: Yksi virus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee, se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee.

Roger Renman
KoL:n hallituksen jäsen
Kauniaisten kansalaisopiston / Grankulla medborgarinstitutin rehtori

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Lähteet:

Yu et al.: Effects of temperature and humidity on the daily new cases and new deaths of COVID-19 in 166 countries (Science of The Total Environment, Vol. 729). https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969720325687
Bundgaard at al.: Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers (Annals of Internal Medicine, Vol. 174). https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/m20-6817
Grant & Hunter: Immunisation, asymptomatic infection, herd immunity and the new variants of COVID 19 (ei julkaistu vielä). https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.01.16.21249946v1
Kuzmina et al.: SARS-CoV-2 spike variants exhibit differential inactivity and neutralization resistance to convalescent or post-vaccination sera (Cell Host & Microbe 29). https://www.cell.com/cell-host-microbe/fulltext/S1931-3128(21)00136-0

On aika kokoontua jälleen rehtoripäivään. Tilaisuus järjestetään vain verkossa perjantaina 16.4. klo 9.00–14.00.

Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja apulaisrehtoreille sekä heidän valtuuttamilleen henkilöille. Päivän puheenvuoroista tehdään tallenteet.

Rehtoripäivään voi ilmoittautua mukaan täällä.

Päivän aiheita ovat mm.:

• Kansalaisopistot järjestöjen ja kuntalaisten tukena varautumisessa: Kuulemme mm. Kyläturvallisuus 2025 -hankkeesta sekä Kainuun kansalaisopistojen sekä Kotkan opiston kokemuksia teemasta.
• Koronakevät 2021: tulokset KoL:n kyselystä kansalaisopistoille (puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto)
• Mitkä ovat tunnelmat koronapandemian tässä vaiheessa? Keskustelua pienryhmissä opistojen tilanteista.
• Miten saadaan kaikkien osaaminen näkyviin? Tule mukaan rakentamaan kampanjaa! (Johtava asiantuntija Milma Arola, Sitra)
• Johtamisvalmennus oman johtamisen kehittämisessä (Lehtori Taina Laivola, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu)
• Katseet kohti syksyä: KoL opistojen markkinointityön tukena

Koko rehtoripäivän ohjelma löytyy täältä.

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ’Lauris’ Hurme

lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Tervehdys Siilinjärveltä, Pohjois-Savosta. Alueemme opistoja koronarajoitteet ovat kurittaneet monia muita alueita vähemmän. On kuitenkin jotain, mihin rajoitukset osuvat kaikilla yhtä kipeästi, nimittäin kansainväliset hankkeet. Vuosi on kulunut siitä, kun viimeksi olemme voineet fyysisesti liikkua maasta toiseen ongelmitta. Erasmus + -liikkuvuushanke on tällä hetkellä täysin pysähdyksissä. Mutta toista, Erasmus+ KA2-hanketta, on yritetty viedä silti sinnikkäästi eteenpäin.

Loppuvuodesta 2019 opistomme kv-vastaava Mari Puttonen sai yhteydenoton aiemmasta yhteistyöstämme tutusta Saksan Baden-Württembergin osavaltion kansalaisopistojen aluetoimistosta uudesta hankkeesta. Hankkeen isäntänä toimisi Aalenin kansalaisopisto ja kumppaneita tulisi Suomen lisäksi Irlannista ja Turkista. Kyseessä olisi strategisen kehittämisen KA2-hanke X-Enits (= X-European. Negotiating Identities in the Third Space). Hankkeen teemana olisi Kolmas tila -käsite ja sen ilmenemisen tutkiminen erilaisissa paikallisissa projekteissa.

Opistomme hankevastaava vastasi kutsuun myöntävästi. Hankehakemus lähti Saksassa eteenpäin ja koronasta huolimatta sille myönnettiin rahoitus.

Kolmas tila tarkoittaa kulttuurista tilaa, joka muodostuu erilaisista kulttuureista tai muista eri lähtökohdista tulevien ihmisten kohdatessa ja kommunikoidessa. Tai se voi syntyä esim. taiteen ja ihmisten vuoropuhelusta. Saksassa Aalenin kansalaisopistossa, Irlannissa teatteriryhmässä ja Suomessa Siilinjärven kansalaisopiston taideryhmässä on tarkoitus tehdä erilaiset projektit, joihin tuo kolmas tila luodaan siihen osallistuville henkilöille. Turkin Cukurovan yliopistosta mukana olevat tutkija-asiantuntijat ohjaavat meitä projektiemme toteutuksessa ja toimivat havaintojen tekijöinä. He käyttävät aineistoa myös tutkimustyöhönsä ja käsitteen mallintamisessa.

Koska projektin osallistujat eivät ole päässeet tapaamaan toisiaan vielä fyysisesti, olemme tavanneet toisiamme jo useamman kerran verkossa. Niissä olemme opetelleet tuntemaan toisiamme ja perehtyneet hankkeen tarkempiin tavoitteisiin. Vuoropuhelu on ollut erittäin vilkasta ja rakentavaa.

Viimeisin tapaamisemme käsitti koko päivän kestävän verkkokoulutuksen, jossa perehdyimme kolmas tila -käsitteeseen. Tapaaminen piti alun perin järjestää Saksassa. Pitkän koulutuksen järjestäminen verkossa on aika mielenkiintoista porukalle, jotka kaikki tulevat eri aikavyöhykkeiltä. Tosin englanninkielinen pitkä koulutus oli myös raskasta, kun pakko oli skarpata koko ajan. Mutta hyvin se silti onnistui ja saimme pidettyä myös videokuvat päällä, mikä luo mukavasti läheisyyden tunnetta.

Teoreettisen käsitteen avaaminen oli erittäin tärkeää ja innostavaa. Teorian lisäksi keskustelimme hyvin konkreettisistakin asioista. Muun muassa siitä, miten tärkeää olisi ihmisten kotoutumisessa ja kotiutumisessa, että jokaiselta paikkakunnalta löytyisi kansalaisille kolmansia tiloja, olohuoneita, joissa erilaiset ja eri kulttuureista tulevat ihmiset voisivat vapaa-aikana kohdata toisiaan ja luoda sitä kautta uutta yhteistä kulttuuria ja rauhaisaa rinnakkaiseloa. Kolmannen tilan luomisen tavoitteena on ennakkoluulojen ja pelkojen murtaminen avointen kohtaamisten ja keskustelujen kautta. Voisivatko kulttuurilaitokset ja kansalaisopistot luoda noita kolmansia tiloja? On mielenkiintoista nostaa hankkeessa esiin myös meidän hanketoimijoiden omiin kulttuureihin liittyviä kliseitä ja ennakkoluuloja. Niitäkin tässä hankkeessa halutaan samalla ravistella. Hankkeen päätavoite on kuitenkin mallintaa kolmatta tilaa.

Vaikka valmistelut olemme voineet tähän mennessä tehdä sähköpostitse ja etäpalaverein, odotamme mahdollisuutta päästä katsomaan kunkin hankekumppanin projektien toteutusta. Miten voimme toteuttaa havainnoinnin ja muut annetut tehtävät, jos emme pääse vierailemaan toistemme luona? Ehkä mielikuvitus ja tekniikka suovat siihen mahdollisuuden, jos ei sitten projektien siirtäminen eteenpäin onnistu.  Emme aio luovuttaa, vaan mieluummin etsiä uusia tapoja toteuttaa päämäärämme.

Se on viestini samalla meille kaikille: kun keinot loppuvat, otetaan konstit käyttöön! Niinhän me olemme luovineet tähänkin asti.

Anita Heino
KoL:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja
Siilinjärven kansalaisopiston rehtori

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Yhteinen osaamisperusteisuustyöskentelymme jatkuu kolmannen teemapäivän merkeissä. Voit hyvin osallistua tilaisuuteen, vaikka et olisi ollut mukana aiemmissa aiheeseen liittyvissä teemapäivissämme. Tilaisuus on avoin KoL:n jäsenopistojen työntekijöille.

Tämänkertainen teemapäivämme keskittyy kansalaisopistojen kokemuksiin ja ajatuksiin osaamisperusteisuustyöskentelystä. Lisäksi kuulemme vapaan sivistystyön uudesta arviointioppaasta sekä Opetushallituksen ajankohtaiskuulumiset KOSKI-tietovarannosta ja ePerusteista.

Päivän ohjelma alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 15.15 mennessä. Teemapäivän ohjelmassa on luvassa mm.:

• Opastusta osaamisperusteisuuteen (koulutuspolitiikan asiantuntija Anni Karttunen, Globedu)
• Uusi opas osaamisperusteisuuteen ja osaamisen arviointiin – esittelyä ja harjoituksia case-esimerkkien avulla (lehtori Päivi Kilja, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu)
• Kokemusten kautta kohti osaamisperusteisuutta (koulutussuunnittelija Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto)
• Ajankohtaista KOSKI-tietovarannosta (erityisasiantuntija Laura Ryymin, Opetushallitus)
• Kokemuksia ammatillisen koulutuksen ja kansalaisopiston yhteistyöstä (toimialarehtori Anna-Maija Iskanius & opinto-ohjaaja Elina Nissinen, Espoon työväenopisto / Omnia Koulutus)
• Kohti osaamisperusteisuutta: strategista suunnittelua osaamisperusteisuuteen (rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto)
• Kokemuksia Keski-Uudenmaan kansalaisopistojen OSAA!-hankkeesta (rehtori Anne Hosio-Paloposki, Keravan Opisto)
• Kokemuksia Helsingin yksityisten kansalaisopistojen osaamisperusteisuushankkeesta (viron kielen opettaja Klarika Sander-Komulainen, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)
• Ajankohtaista ePerusteista (kehittämispäällikkö Ulla Kauppi, Opetushallitus)

Koko päivän ohjelman löydät täältä.

Tilaisuuden puheenvuoroista tehdään tallenteet KoL:n jäsenopistojen henkilökunnan käyttöön.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu tilaisuuteen tämän nettilomakkeen kautta kautta viimeistään to 18.3.

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot

järjestösuunnittelija Minna Lankinen
minna.lankinen@kansalaisopistojenliitto.fi  / 044 761 0700

Miten pärjäisit, jos hanasta ei jonain aamuna tulisi pisaraakaan vettä? Onko sinulla varalla pullollistakaan edes aamukahvia varten? Entä jos sähkökatko pimentäisi kodin jonain iltana, löytyisikö sinulta sähkökatkon varalta mitään, millä valaista?

Häiriötilanteisiin varautuminen on ajankohtaista ympäri vuoden, mutta perinteisesti se kiinnostaa suomalaisia pimeään ja kylmään aikaan enemmän kuin valoisaan ja lämpimään aikaan. Tosin esimerkiksi vedenjakeluhäiriöt ovat aivan yhtä hankalia kesällä kuin talvella. Ja aivan yhtä mahdollisia.

Jos vesijohtovesi olisi juomakelvotonta, vesilaitos kyllä tiedottaisi asiasta ja järjestäisi väliaikaisia vedenjakelupisteitä, mutta jos kotoa ei löydy puhtaita kanistereita tai puhtaita kannellisia ämpäreitä, millä ajattelit käydä hakemassa vettä?

Suomessa on kotitalouksille laadittu 72 tunnin varautumissuositus. Se tarkoittaa, että meidän kaikkien tulisi pyrkiä pärjäämään ilman viranomaisapua ainakin 72 tuntia häiriötilanteiden sattuessa. Varautuminen koostuu tiedoista, taidoista ja tarvikkeista. Perusasiat oppii tunnissa. – Ja siitä saa helposti kipinän opetella paljon lisää.

Kotivara on kyllä ihan 2020-lukuakin

Varsinkin kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että ruokakaupat ovat aina auki. Tosin koronan myötä monet ovat oivaltaneet, että kauppaan ei aina välttämättä pääse. Koronakaranteenit ovat palauttaneet kotivara-sanan suomalaisten sanavarastoon. Kyse ei suinkaan ole vain menneisyyden termistä.

Jokaisesta kodista pitäisi löytyä ruokaa koko perheelle ainakin 72 tunniksi. Ja tähän suositukseen lasketaan tietenkin mukaan myös lemmikit. Kyse ei ole mistään selviytymispakkauksesta, vaan juuri niistä elintarvikkeista, joita perhe joka tapauksessa söisi.

Tilaa luento 72 tunnin varautumissuosituksesta

Suomesta löytyy satoja kotitalouksien varautumiseen perehtyneitä kouluttajia, jotka luennoivat aiheesta. Joukossa on mm. marttoja, palokuntalaisia, Punaisen Ristin väkeä ja pelastusliittojen työntekijöitä. Heitä voi tilata pitämään 1–2 tunnin mittaisia luentoja 72 tunnin varautumissuosituksesta. Osa vetää koulutuksia ihan vapaaehtoishengessä, mutta osa pyytää nimellistä korvausta (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ohjeistuksen mukaan 65 €/tunti).

Luentoja voi pitää koronatilanteen salliessa lähiopetuksena tai etäelämän jatkuessa webinaareina. Luennoitsijoilla on käytössä yhteinen koulutusmateriaali ja mikäli kyseessä on lähiopetustilanne, osallistujille voi jakaa aiheeseen liittyvää painettua materiaalia, jota voi tilata SPEKin verkkokaupasta veloituksetta.

Tilaa kansalaisopistoosi varautumiskouluttaja pitämään yleisöluento kotitalouksien varautumisesta. Kouluttajien yhteystiedot löytyvät sivulta 72tuntia.fi.

Sanna Räsänen
viestinnän asiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Talvi on parhaimmillaan: härkäviikot takana, lumi maassa ja päivän pidentyminen alkaa jo tuntua. Klassinen tunnelmakuva hyvin levätyn joulun jälkeen, eikö niin? Omassa opistossani tunnelma on korkealla, vaikka elämme keskellä suurta myllerrystä. Korona on mullistanut työarjen, ja kesän suoman hengähdystauon jälkeen olemme elokuusta lähtien eläneet ehkä Suomen tiukimpien rajoitusten kanssa. Ja nyt se tuli silti, tuo ei-toivottu vieras, taloon.

Puhutaan, että koronarokotetta ei saada riittävästi Suomeen, mutta minua huolestuttaa paljon enemmän se, että Suomesta tuntuvat läppärit loppuneen, kun niitä yrittää kunnallisen kilpailutuksen ja uudelleen organisoidun tukipalvelujärjestelmän kautta hankkia aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden käyttöön. Siinä sivussa yritämme auttaa koronajäljittäjiä tartuntaketjujen saavuttamisessa. Jännitämme työkavereiden ja asiakkaiden testituloksia. Samalla huolehdimme siitä, että karanteeniin määrätyt ymmärtäisivät, mitä tarkoittaa vaatimus pysyä kotona, ja altistuneet, mitä tarkoittaa kontaktien välttäminen. Pysyisivät kotona nyt vain nämä sosiaalisuuteen, perhepäivällisiin ja jaetusta ruokailosta nauttimaan tottuneet, kovia kokeneet ja raastavissa tilanteissa elävät, ehkä tulevat ja jo varmasti uudet suomalaiset. Varaisivat ajan ja menisivät testeihin, kun vain itsekään tietäisi miten ja minne. Ohjeet ovat sekavia, vaikeasti löydettävissä ja ne ovat keskenään ristiriitaisia. Organisaatiomme viestintäpalvelut valvovat, ettei mitään ikävää uutista koronasta jää kertomatta julkisuuteen. Se keskeisin ja tällä hetkellä tärkein, tieto avun hakemisesta ja paikoista, josta sitä saa, on visusti piilossa.

Tämän kaiken ohessa ja taustalla tehtävänämme on rakentaa uusi oppilaitos, muovata sille oma toimintakulttuuri, identiteetti ja löytää niille ilmaisu: todentaa organisaation ydin käytännön tekoina.

Vaasa-opisto ja Vasa Arbetarinstitut yhdistyivät vuoden 2021 alusta yhdeksi kaksikieliseksi opistoksi. Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa Medborgarinstitut Alma jatkaa näiden kahden, suomen vanhimpiin kuuluvien kansalaisopistojen perintöä. Vuonna 1906 perustettu kaksikielinen Vaasan Työväenopisto – Vasa Arbetarinstitut aloitti toimintansa vuonna 1907. Perustamisaikaan ruotsinkieliset muodostivat enemmistön kaupungin asukkaista. Osoittaa historiattomuutta olettaa, että opistojen erkaantuminen kahdeksi yksikieliseksi opistoksi vuonna 1927 olisi johtunut kieliriidasta. Tuplaorganisaation luominen oli ratkaisu, jossa osapuolet pakotettiin eroamaan, kun voimaanastunut uusi laki vapaasta sivistystyöstä ei sallinut kaksikielisiä opistoja. Samoihin aikoihin alkoi kiihtyä kaupungin kielisuhteiden muuttuminen. Loppu onkin historiaa. Mitä pienemmäksi ruotsinkielinen, sinänsä vahva ja elinvoimainen vähemmistö on käynyt, mitä tiukemmaksi kuntatalous ja niukemmiksi pienten yksiköiden toimintaedellytykset, sitä defensiivisemmäksi tuntuu käyneen keskustelu opisto-organisaation toimintaedellytysten turvaamisesta ja dynaamisuuden mahdollistavasta oppilaitosmallista. Päätöksen valmistelu oli innostavaa, kivaa ja – haastavaa. Kaksikielisyys on huikea uusi näkökulma opistotyöhön ja sen kehittämiseen, asiakkaalle mahdollisuus.

Nyt kun päätös on tehty, uudet viranhaltijat rehtoritiimiin valittu ja uusi arki alkanut hakea uomiaan, tuntuu tunnelma jo aivan toiselta. Henkilökunta on motivoitunutta.  Se lähti innolla pohtimaan uuden opiston arvoja, joiden muodostamalle kivijalalle lähdetään rakentamaan uutta opistoa ja sen organisaatiokulttuuria. Joka nyt on hiljaa, vaietkoon ikuisesti. Kuoritaan kermat päältä, valitaan vain parhaat piirteet siitä mitä opistot olivat vielä kuukausi sitten. Keksitään keinot, miten Alma estää vanhan hapatuksen ujuttautumisen ovenraosta sisään. Ja Alma, se olemme me. Opisto rakentuu ihmisistä.

”ALMA-SPIRIT perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Se perustuu rehellisyyteen. Se perustuu kestävään kehitykseen. Alma on hyväksyvä. Alma on aito. Alma on mahdollistaja.” Näin pitkälle Almassa on päästy kuukaudessa. Ja siinä sivussa jo melkein selätetty viimeisin korona-aalto, ja ratkottu ehkä noin 700 pientä ja suurta käytännön kysymystä ja ongelmaa ja keksitty saman verran lisää. Vähän jo välillä alkaa väsyttää ja sieltä täältä kuuluu huokaus ja ehkä toinenkin, useimmiten puhelimessa tai kuulokkeista. Silloin aito työkaveri tukee, vaikka sen näkeekin vain etäkahvilla ja –kokouksessa. Alma on mahdollistaja.

Sannasirkku Autio
KoL:n puheenjohtaja
johtava rehtori, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!