Vieraskynä: Sydän tekee hyvää -liikuntahanke Järvi-Saimaan kansalaisopistossa

Vapaan sivistystyön oppilaitokset toimivat luontevasti erilaisissa hankkeissa yhteistyökumppanina ja erilasten kuntalaisten hyvinvointia ylläpitävien toimintojen kokeilijana. Vapaan sivistystyön kentällä opistot ovatkin haluttuja yhteistyökumppaneita.

Niille kuntalaisille, joille kansalaisopistotoiminta on tuttua, on helppo tulla mukaan toimintaan. Vastaavasti niille, joille toiminta ei ole entuudestaan tuttua, se tarjoaa matalan kynnyksen kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Kansalaisopistotoiminta mahdollistaa erilaisten ihmisten liikuntaharrastuksen kuntoa ylläpitävänä ja vahvistavana toimintana. Kansalaisopistotoiminnan yhtenä keskeisenä tekijänä onkin toimia mahdollistajana.

Järvi-Saimaan kansalaisopisto toimii tyypillisessä maaseutumiljöössä, jossa tarjolla on monenkirjavia liikuntamahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia kuntalaiset eivät välttämättä aina kuitenkaan osaa tai halua hyödyntää. Vastaavasti osalla kuntalaisista on suuri kynnys osallistua opiston järjestämään liikuntatoimintaan ja lähteä liikkeelle, vaikka niiden saavutettavuus olisikin helppoa.

Sydän tekee hyvää -liikuntahanke mahdollistajana

Järvi-Saimaan kansalaisopisto aloitti Sydän tekee hyvää –liikuntahankkeen yhteistyössä Juvan Sydänyhdistyksen ja Savon Sydänpiirin kanssa, koska opisto halusi tarjota kuntalaisille mahdollisuuden matalan kynnyksen liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Samalla se antoi kuntalaisille mahdollisuuden tutustua Juvan kunnan erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Juvan Sydänyhdistyksen ja Savon Sydänpiirin kanssa toteutettava yhteistyö antoi lisäelementtejä opiston perinteisen kurssin ”liikuntakaavaan”.

Toiseksi kurssilaiset innostuivat siitä, että he pystyivät räätälöimään kurssin ”itsensä näköiseksi”. Ennen kurssin varsinaista alkamista, kurssilaiset sopivat yhdessä opettajansa kanssa, millä liikuntamenetelmillä ja -tavoilla he halusivat ylläpitää ja kehittää kuntoaan hankkeen aikana. Hankkeen aikana kävikin ilmi, että edellä mainitut tekijät ylläpitivät kurssilaisten korkeaa motivaatiota yllä koko hankkeen ajan. Tätä edesauttoi, että liikuntakokeilujen ohella kurssilaiset saivat myös sosiaalisen yhteisön yleisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Ryhmässä vallitsi innokas ja toinen toistaan tukeva ilmapiiri. Uskallettiin puhua rohkeasti myös vaikeista asioista. Tämä oli mahdollista, koska opisto sai myös uimahallin puolella toimia omana ryhmänä.

Kurssi oli tosi hyvä. Meitä oli eri kuntoisia, toiset ei jaksanut kävellä, kuin vähänmatkaa annetussa ajassa. Toiset jaksoi paremmin. Kävimme eri kuntoutuslajeja läpi, mikä laji sopisi kellekin parhaiten ja kunnonmukaa. Ryhmässä tekeminen se on A & O. Kurssin lopussa oli tärkein toive, että kurssi jatkuisi vielä kevätlukukaudenkin. Opettaja oli asiantunteva , sopiva ja kannustava liikkumaan. Toivon, että tälläinen kuntouttava kurssi sydänpotilaille yleistyisi koko Suomen alueelle.

Kurssipalaute syksyn 2017 Sydän tekee hyvää -liikuntakurssista Järvi-Saimaan kansalaisopistossa

Hankkeen toteuttaminen käytännössä

Sydän tekee hyvää toteutettiin Järvi-Saimaan kansalaisopistossa yhtenä opintokurssina syksyllä 2017. Kurssin järjestelyissä auttoi Juvan Sydänyhdistys. Osallistujat saivat kukin henkilökohtaisen alkutestausajan, jossa testaukset suoritti Savon Sydänpiirin terveydenhoitaja. Alkutestaukseen kuului verenpaineen, vyötärönympäryksen ja kolesterolin mittaaminen.  Lisäksi osallistujille annettiin terveysneuvontaa ja lisää tietoa tulevasta kurssista. Varsinaisella ensimmäisellä yhteisellä kokoontumiskerralla sovittiin yhteisesti syksyn ohjelma ja katsottiin Sydänliiton toimittama opetusvideo.

Kymmeneen yhteiseen viikottaiseen kokoontumiskertaan sisältyi sauvakävelyä, kuntosaliharjoittelua, ulkokuntolaitteisiin tutustumista sekä liikuntasalissa voimistelua erilaisia liikuntavälineitä hyödyntäen. Edellisen lisäksi kurssilla tutustuttiin frisbee-rataan, vesijumppaan ja vesikävelyyn. Kukin kerta kesti 60 minuuttia. Tavoitteena oli tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin ja löytää niistä kenties itselle sopiva tapa liikkua. Jokaiseen kertaan sisältyi myös keskustelua liikunnan vaikutuksista sydänterveyteen sekä vertaistukea osallistujien kesken.

Viimeinen kokoontumiskerta oli haikea. Ryhmä kokoontui kunnanviraston valtuustosaliin, jossa piparin ja glögin nauttimisen jälkeen jaettiin jokaiselle epävirallinen todistus ”ahkerasta osallistumisesta ja kiinnostuksesta omaa sydänterveyttä kohtaan”. Samalla kerrattiin syksyn aikana opittuja asioita ja käytiin läpi kokemuksia. Jokainen sai lahjaksi vastuskuminauhan. Opettaja kannusti jatkamaan liikuntaa edelleen ja antoi vinkkejä Juvan kunnassa toimivista ryhmistä. Ravitsemusterapeuttiopiskelija oli koonnut sivupöydälle ravintonäyttelyn ja hän vastaili esiin tulleisiin kysymyksiin. Halukkailla oli mahdollisuus Savon Sydänpiirin tekemiin loppumittauksiin.

Yhteistyö Sydänliiton, Savon Sydänpiirin ja paikallisen Juvan Sydänyhdistyksen kanssa toimi sujuvasti. Toki ryhmää ohjannut fysioterapeutti (YAMK) Ritva Hänninen toivoi, että kurssille olisi ilmoittautunut myös työikäisiä kuntalaisia, mutta tällä kertaa kaikki olivat ikäihmisiä. Jokaisella oli jo selvä terveyshaitta eli enää ei voinut puhua preventiivisestä ryhmästä. Tällaisessa tapauksessa on tärkeää, että ryhmää ohjaava henkilö on sydän -ja verisuonisairauksiin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen.

Hankkeissa opettajakin oppii

Opettajana oppii myös itse uudesta ryhmästä jotakin. Ryhmän opettaja fysioterapeutti (YAMK) Ritva Hänninen kertoi, että tällä kertaa hän joutui kertaamaan uusimman tiedon sydän- ja verisuonisairauksista ja liikunnan vaikutuksesta niihin. Hän myös oivalsi jälleen, miten suuri merkitys ryhmäytymisellä on kurssin onnistumiseen. Ritva totesi osuvasti, että omaa persoonaa on opettajankin uskallettava laittaa likoon. Niin tälläkin kertaa.

Anne Partanen 
Järvi-Saimaan kansalaisopiston rehtori, KT
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen

Ritva Hänninen
Fysioterapeutti (YAMK)
Ammatillinen opettaja

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Rehtoripäivä 18.5.2018

Vuoden ensimmäinen puolisko alkaa olla pulkassa ja on aika kokoontua kevään viimeiseen rehtoripäivään. Päivän aiheita ovat mm. vankilaopetus, johtaminen, kulttuurilain uudistus, kuntouttava työtoiminta sekä kansalaisopiston ja kirjaston yhteistyö.

Riihimäen vankilan opinto-ohjaaja Juuso Antikainen & Riihimäen kansalaisopiston opettaja Jari Kokkinen kertovat kansalaisopisto-opetuksesta Riihimäen vankilassa. Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Heli Bergström puhuu laajemmin johtajuudesta sekä KoL:n ja Haaga-Helian käynnistyvästä aiheeseen liittyvästä uudesta hankkeesta, jonka tavoitteena on auttaa kansalaisopistojen rehtoreita onnistumaan työssään kehittyvässä toimintaympäristössä ja kehittämään omaa rehtoriuttaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju esittelee uudistuvaa ja toukokuussa lausuntokierrokselle lähtevää kulttuurilakia sekä sen merkitystä kansalaisopistoille ja Sallan kansalaisopiston rehtori ja kunnan sivistysjohtaja Marja Myllykangas kertoo kirjaston ja kansalaisopiston yhteistyöstä kunnassa. Lisäksi Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston rehtori Päivi Rosnell kertoo opistossa keväällä käynnistyneestä kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmästä, joka pilotoi kansalaisopiston rahkeita vastata yhteiskunnan haasteisiin pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutujien osalta.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin. Rehtoripäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.).

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 14.5.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Viestinnän materiaalipankki avattu

Kansalaisopistojen viestintä- ja markkinointityön tueksi olemme avanneet nettisivuillemme viestintämateriaalipankin. Materiaalipankkiin on kerätty Kansalaisopistot.fi-logoja ja muuta visuaalista materiaalia, jota voi käyttää esimerkiksi opiston opinto-ohjelmassa, muissa graafisissa (paino)tuotteissa tai vaikkapa nettisivuilla. Kannattaa käydä kurkkaamassa, löytyisikö pankista sopivaa materiaalia esimerkiksi ensi vuoden opinto-oppaaseen. Meille voi myös esittää toiveita ja ideoita siitä, minkälaiselle uudelle materiaalille olisi kenties tarvetta.

Materiaalipankkiin pääsee täältä ja se löytyy jatkossa myös nettisivujen sinisestä navigaatiopalkista kohdasta Jäsenille –> Viestintämateriaalia kansalaisopistoille. Varsinainen materiaali on suojattu salasanalla ja suljettua sivua pääsee tarkastelemaan lähettämällä vapaamuotoisen käyttöpyynnön sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi ja kertomalla, minkä kansalaisopiston käyttöön materiaalit tulevat.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Mulla on heikot perustaidot, lähdenpä kurssille!

KoL:n rehtoripäivässä maaliskuussa 2018 testailtiin robotteja.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on selvittänyt suomalaisten kuntien ja kaupunkien sivistysjohtajien näkemyksiä toimialansa kehityksestä. Tammikuussa 2018 tehdyssä kyselytutkimuksessa kuntien sivistysjohtajat pitivät kansalaisopistoa erittäin tärkeänä harrastusmuotona. Kansalaisopiston toiminnassa mukana olemisen ja opistossa suoritettujen opintojen merkitys onkin syytä nähdä laaja-alaisesti yksilöä kehittävänä ja mahdollisuuksia luovana toimintana. Parhaassa tapauksessa osallistuminen opiston toimintaan on voinut avata henkilölle uria elämässä eteenpäin pääsemiseksi. Iloksemme olemme saaneet viime aikoina kuulla, että kansalaisopistoja ollaan kutsumassa entistä vahvemmin mukaan perustaitojen vahvistamista tukevaan työhön.

Digitalisaatiosta ja robotisaatiosta on puhuttu viime vuosina paljon – niiden ennustetaan muuttavan työelämän rakenteita ennennäkemättömällä tavalla. Kokonaisia ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Erilaiset rakennemuutokset eivät suinkaan tule vähenemään, vaan ne nopeutuvat ja asettavat yhä useamman ihmisen uuden tilanteen eteen. Katse on suunnattava siihen, miten voimme pysyä tässä muutoksessa mukana. Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen muuttuvat etuoikeudesta välttämättömyydeksi. Ohjelmointi ja robotiikka eivät loppujen lopuksi ole mitään kummallista, vaan yksi tapa kuvata toimintaa.

Mitä heikomman oppimisen pohjan ihminen koulutustaipaleensa aikana tulee itselleen luomaan, sitä vaikeammaksi selviytyminen nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja yhteiskunnassa muuttuu.

Heikot perustaidot ovat jälleen nousseet OKM:n elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän raportin julkaisemisen myötä keskusteluun. Työryhmä esittää, että heikkojen perustaitojen parantamiseen tulee kohdistaa erityisiä toimenpiteitä. Aikuiskoulutuksen julkista rahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti ryhmille, joilla koulutustaustan, työmarkkina-aseman tai iän vuoksi tai muusta syystä on heikot mahdollisuudet kehittää osaamista. Työryhmä ehdottaa, että oman osaamisen testaamiseen ja todentamiseen luodaan työkaluja / testejä ja että puutteelliset digitaidot ja heikot perustaidot omaavien henkilöiden taitojen kehittämiseksi käynnistetään matalan kynnyksen koulutusta. Tämä on yksi opistojen vahvoista osaamisalueista, ja tähän meitä tarvitaan.

Kansalaisopistojen mahdollisuudet taitopohjan vahvistamisessa ja kasvattamisessa ovat erittäin hyvät. Nopeasti ajateltuna mieleen tulee useita osa-alueita, joissa voisimme ottaa entistä vahvemmin roolia – unohtamatta kuitenkaan mitään siitä arvokkaasta työstä, jota jo nyt teemme:

1) Luku- ja laskutaitoa pitäisi opettaa muillekin kuin vain maahanmuuttajille. Tämä pitäisi käsittää, nähdä ja implementoida huomattavasti laajempana kokonaisuutena, johon pitäisi kuulua myös mm. medialukutaito tai monilukutaito sekä matemaattisten taitojen kehittämistä.

2) Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittäminen on jo ollutkin vahvasti kansalaisopistojen tarjonnassa mukana, mutta nähdäkseni näiden kehittämiseen tähtäävää toimintaa tulisi lisätä samassa suhteessa kuin tekniikka edistyy; mitä enemmän seurustelemme koneiden ja laitteiden kanssa, sitä enemmän tulisi antaa arvoa myös inhimilliselle kanssakäymiselle.

3) Tekniset ja digitaidot tulevat vääjäämättä olemaan tulevaisuudessa – ovat jo nyt – merkittävässä osassa yhteiskunnassa selviämisessä. Kuten 1990-luvulla opistot opettivat atk:ta, tulisi tätä perinnettä jatkaa, eri fokuksella toki. Opetuksen fokus on tänä päivänä ja tulevaisuudessa ehkä osittain hiukan erilainen, vaikka yllättävän paljon tietoteknistä perusosaamistakin ihmisiltä edelleen puuttuu. Diginatiivi on sanana harhaanjohtava.

4) Elinikäinen oppiminen ei tule olemaan vanhanaikainen käsite, vaan muuttuu selviämisen edellytykseksi (ellei jo ole sitä). Mm. oppimaan oppiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen, notkea ajattelukyky ovat taitoja, joiden harjaannuttamiseen tähtäävää toimintaa voisimme järjestää huomattavasti nykyistä enemmän.

5) Myös formaalin koulutuksen ulkopuolella saavutettujen taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen on ollut keskustelussa pitkään. Kansalaisopistot voisivat verkottua ja profiloitua entistä enemmän tässä kokonaisuudessa. Olisi erittäin tärkeää koko yhteiskunnan kannalta pystyä tuomaan yksilöiden osaaminen paremmin myös heidän itsensä tietoisuuteen ja käyttöön. Tietävä, tunteva ja osaava ihminen on yhteiskuntamme peruspilari.

Harva ihminen lähtee kurssille toisen henkilön neuvosta: ”Onpa sulla heikot perustaidot, menepä kansalaisopiston kurssille!” Hakeva toiminta ja ohjauspalvelut saattavat olla tulevaisuudessa opistojen toiminnassa yksi heikkojen perustaitojen taklaamisen kulmakivi. Voisiko kurssia suositella verkkopalvelu tai laaja-alaisesti ihmistä tunteva ”luotsi”, voisiko kansalaisopistossa olla valmentaja, joka perehtyisi elämäntilanteeseesi ja tuuppaisi sinut oppimisen polulle?

Miten yksittäinen ihminen voi ymmärtää ja tietää tulevaisuuden osaamisen tarpeet? Ei todennäköisesti voikaan täysin tietää – voi aavistaa ja ehkä jopa pelätä. Sen vuoksi opistojen merkitys on valtava oppimiskyvyn, psyykkisen joustavuuden ja psykofyysisen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä.

Petri Vahtera
Vantaan aikuisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä digitaalisuudesta kansalaisopistoissa 4.5.

Järjestämme perjantaina 4.5. Helsingissä teemapäivän digitaalisuudesta kansalaisopistoissa. Teemapäivässä paneudutaan sekä digitaitojen opettamiseen käytännössä että henkilökunnan digitaalisiin työvälineisiin ja pedagogiikkaan. Tilaisuus sopii niin opiston toiminnan kehittämisestä vastaaville ja oppilaitosjohdolle kuin tietotekniikan opetushenkilöstöllekin.

Teemapäivän aluksi KoL:n hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna tekee tilannekatsauksen KoL:n digihankkeista ja teemaan liittyvistä kehittämistoimista. Toimittajat Joni Nieminen ja Katja Solla kertovat Yle Oppimisen Digitreenien hyödyntämisestä opetuksessa ja Turun suomenkielisen työväenopiston tiimi- ja luentovastaava, tuntiopettaja Tero Kuusela esittelee kansalaisopistojen käyttöön tulevaa Kansalaisen digitaidot -kurssimallia.

Päivän aikana kuulemme myös kolme case-esimerkkiä digiopetuksen toteuttamisesta kansalaisopistokentältä: Helsingin työväenopistosta, Sisä-Savon kansalaisopistosta ja Lapuan kansalaisopistosta. Lisäksi asiantuntija Risto Korhonen kertoo Ilona IT:n ja Adobe Connectin uusimmat kuulumiset ja projektipäällikkö Jouko Jokinen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta esittelee Peda.net-kouluverkkoa verkko-oppimisympäristönä ja verkkotyövälineenä.

Ohjelma ja osallistuminen:

Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle suunnattu tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.). Tilaisuuden ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollisuus seurata etäyhteyden kautta. Päivän ohjelma päättyy klo 15.40 mennessä.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 2.5. klo 12.00.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Lämpimästi tervetuloa!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä: laatutyö kansalaisopistoissa 20.4.

Systemaattisen johtamisen taustalla on itsearviointi- tai laatujärjestelmä. Perjantaina 20.4. kokoonnumme Helsinkiin teemapäivän merkeissä kuulemaan, missä laatutyön osalta eri näkökulmista mennään ja kuinka konkreettista työtä on kansalaisopistoissa eri puolilla maata edistetty.

Teemapäivässä Valtiokonttorin palvelupäällikkö Aila Särmälä kertoo ajankohtaiskuulumiset EU-jäsenmaiden yhteistyönä julkiselle sektorille suunnitteleman organisaatioiden laadunarviointimalli CAF:sta (Common Assessment Framework) Suomen ja Euroopan tasolla. Lisäksi pitkään laatutyön parissa kansalaisopistokentällä työskennellyt emeritarehtori, opetusneuvos Liisa Vornanen esittelee KoL:n tekemän CAF-kyselyn tuloksia, joiden pohjalta käydään keskustelua kansalaisopistokentän tarpeista ja jatkotoimenpiteistä.

Päivän aikana kuulemme myös neljä esimerkkiä siitä, kuinka laatutyötä kansalaisopistoissa on tehty. Oman opistonsa laatutyötä tulevat esittelemään mm. rehtori Sini Louhivuori Jyväskylän kansalaisopistosta, rehtori Hanna Hatva Kouvolan kansalaisopistosta sekä rehtori Maija-Liisa Gröhn Seinäjoen kansalaisopistosta.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.). Tilaisuuden ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollisuus seurata etäyhteyden kautta. Päivän ohjelma päättyy noin klo 15.35.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 16.4.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tutkimus kansalaisopistojen sosiaalisesta tuottavuudesta: kysely opiskelijoille

Kyselytutkimus on päättynyt. 

KoL julkaisi alkuvuodesta 2015 professori Jyri Mannisen (UEF) Suomi nousuun Sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimuksen. KoL:n ja Itä-Suomen yliopiston jatkotutkimushanke TOSTU (Työväen- ja kansalaisopisto, opiskelu-urat ja sosiaalinen tuottavuus) käynnistyi vuonna 2017. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kansalaisopisto-opiskelun osallistujille tuottamia yksilö- ja yhteiskuntatason hyötyjä sekä näiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia.

Professori Jyri Mannisen vetämä tutkimus toteutetaan yksilö- ja ryhmähaastatteluilla sekä täydentävällä verkkokyselyllä. Tavoitteena on tavoittaa aikuisopiskelijoita, jotka ovat opiskelleet vähintään kolme vuotta kansalais- tai työväenopistossa. Vuosien ei tarvitse olla perättäisiä ja kurssien aiheet voivat olla mitä tahansa. Kurssit voivat olla järjestetyt myös eri kansalaisopistoissa.

Pyydämme nyt kaikkia kansalaisopistoja välittämään tietoa kyselystä opiskelijoilleen. Jokaisen aikuisopiskelijan kokemukset ovat erityisen tärkeitä. Vastaaminen tapahtuu täysin nimettömänä, ja kaikki vastaukset käsitellään ja tulokset raportoidaan luottamuksella siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Vastaamiseen kannattaa varata aikaa noin 10-20 minuuttia. Verkossa olevalle kyselylomakkeelle pääset tämän linkin kautta:

https://elomake.uef.fi/lomakkeet/19348/lomake.html

Kansalaisopistojen liitto arpoo kaikkien vastanneiden kesken 10 kpl Kansalaisopistot.fi-t-paitaa. Vastauslomakkeen tallentamisen jälkeen tulee näkyviin verkkolinkki, jonka kautta voi halutessaan osallistua arvontaan. Henkilötietoja ei voida yhdistää osallistujan kyselyvastauksiin.

Myös yksityishenkilöt voivat jakaa linkkiä kyselylomakkeeseen eteenpäin esimerkiksi ystäville tai kurssikavereille.

Lisätiedot:

professori Jyri Manninen
Itä-Suomen yliopisto
jyri.manninen@uef.fi
050 381 5359

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Blogi: Sivistystyön vapaus?

”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki”
– Aaro Hellaakoski

Olisi kiinnostavaa purkaa koko käsite vapaa sivistystyö osiin ja tarkastella niitä erikseen. Mitä on vapaus, mitä on sivistys ja mitä on työ? Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään mahdollista tällaisessa lyhyessä artikkelissa. Sen vuoksi ajattelin keskittyä vain tuohon ensimmäiseen sanaan vapaus. Kyseessä ei ole tieteellinen katsaus, vaan lähinnä vähän pintapuolisiakin mietteitäni asiasta. Tieteellisempää pohdintaa asiasta löytyy esim. pamfletista Vapaa, vallaton & vangittu sivistystyö, jonka ovat toimittaneet Jenni Pätäri, Annika Turunen ja Ari Sivenius (2015).

Vapauden käsitettä voi sitäkin tarkastella monesta eri näkökulmasta. Yksi niistä on, että on olemassa vapautta johonkin ja vapautta jostakin (positiivinen ja negatiivinen vapaus). Kansalaisopistojen toimintaa on jo yli 100 vuotta luonnehtinut se, että opistot voivat suhteellisen vapaasti järjestää mitä tahansa kursseja eikä niiltä ole edellytetty esim. opetustoimintaa ohjaavaa opetussuunnitelmaa. Alkuaikoina ajan hengen mukaisesti kurssitoiminta pyrittiin kohdentamaan pääasiassa yhteiskunnallisiin aineisiin, mutta varsin nopeasti kursseja alettiin kysynnän myötä järjestää myös taito- ja taideaineissa, sitten musiikissa, liikunnassa ja tanssissa. Tätä ensimmäistä vaihetta opistojen toiminnassa nimitetään ns. yövartijavaltion aikakaudeksi. Valtio myönsi taloudellisen tuen ja luotti siihen, että opistot käyttivät sen järkevästi. Siitä siirryttiin sitten 1970-luvulla ns. suunnittelukeskeiseen aikuiskoulutuspolitiikkaan. Tällöin toiminnan vapautta alettiin kaventaa siten, että läänihallitukset tarkastivat opistojen opinto-ohjelman ja päättivät, mitkä kurssit saivat valtionosuutta, mitkä eivät (esim. itämaista vatsatanssia tai astrologiaa ei hyväksytty).

Kun markkinatalousajattelu uusliberalismin myötä valtasi alaa 1990-luvun alussa, lähes kaikki toiminnan pidäkkeet poistuivat ja opistot saivat periaatteessa järjestää mitä tahansa kursseja mistä opiskelijat, eli modernimmin asiakkaat, olivat valmiita maksamaan. Tämä kausi on jatkunut tähän päivään asti. Voikin hyvällä syyllä kysyä, onko olemassa jokin sellainen kurssi, jota opisto ei voisi järjestää? Helpoimmin tulee mieleen, että ei tietenkään mitään sellaista, jolla yllytetään laittomuuksiin (esim. Miten teen onnistuneen turkistarhausiskun?, Pontikantekokurssi tai Hakkeroinnin perusteet).

Valtakunnallisesta näkökulmasta opistojen toiminta on siis viimeisten parinkymmen vuoden aikana ollut pääosin vapaata. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionosuuden toimintaan eikä paljon sen jälkeen kysele, mihin tämä raha käytetään. Hieman huomiota ovat saaneet aikanaan esim. flirttikurssit tai viime aikoina astrologia johtamisen apuvälineenä. Toisaalta aiemmat suuntaviivaopinnot rajasivat, ja nykyinen uusi, maahanmuuttajille suunnattu sivistystehtävä (UMAKO), rajaa toimintavapautta. Näiden opetustuntien osuus opistojen kokonaistarjonnasta on kuitenkin ollut kohtuullisen vähäinen. Opitun tunnistaminen ja tunnustaminen voi nähdä myös eräänä askeleena suuntaan, jossa harrastustavoitteisen opiskelun hyötyjä arvioidaan mm. työelämän näkökulmasta.

Opiston omistajien, jotka useimmiten ovat kuntia, osalta toiminta on ollut koko ajan hyvinkin vapaata. Pääasia tuntuu olevan, että opiston talous hoidetaan asiallisesti. Opiston osalta tämä vapaus on myös vapautta tarjota jotain sellaista, mitä pidetään tärkeänä yhteiskunnan tai yksilön kannalta (esim. kestävään kehitykseen liittyvät kurssit), vaikka tiedetään, että niillä voi olla hyvinkin vähäinen kysyntä.

Tulevaisuudessa, jos ja kun maakuntauudistus saadaan aikaiseksi, ja kunta alkaa hoitaa pääasiassa sivistystointa, niin tällöin opistojen toiminta varmasti nivoutuu entistä tiiviimmin myös kunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Sekä johtavat virkamiehet että luottamushenkilöt miettivät yhä enemmän yhdessä opiston kanssa, miten opiston omat tavoitteet kytkeytyvät entistä paremmin kunnan yleiseen strategiaan ja visioon. Porvoossakin olemme tänä kevään jo pohtineet, miten kunnan arvot sopivat yhteen opistotoiminnan arvojen kanssa.

Lopuksi vapautta voi tarkastella kaikkein tärkeimmästä näkökulmasta eli opiskelijan kannalta. Opiskelijan osalta vapaus on jopa lisääntynyt sen myötä, että kurssitarjonta on laajentunut. Laajasta kurssivalikoimasta voi valita sopivimman kurssin, osallistua siihen ja myös olla osallistumatta, jos kurssi ei miellytäkään. Tämä markkinaliberalismin myötä tulleen valinnan vapauden lisääntymisen kääntöpuolena on, että opiskelija joutuu aiempaa enemmän osallistumaan itse kurssin rahoittamiseen, joskus lähes kokonaan. Kurssien sisällön päättää myös edelleen kurssin opettaja tai ohjaaja, vaikka kaunis ajatus voisi olla, että se tehdään yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Joogafilosofiassa yhtenä yksilön elämää kannattelevana periaatteena on swadhyaya – oman itsen opiskelu. Tämä oli yksi keskeisimmistä ajatuksista opistoja perustettaessa ja on toivottavasti jatkossakin opistojen toiminnan perusajatus.

Pertti Jääskä
Porvoon kansalaisopisto – Borgå medborgarinstitutin rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Uusia jäsentuotteita: Kansalaisopistot.fi-tarrat

Olemme päivittäneet jäsentuotevalikoimaamme maksuttomilla Kansalaisopistot.fi-tarroilla. Pyöreät tarrat sopivat esimerkiksi kannettavan tietokoneen, kännykän tai vaikkapa kalenterien ja muistivihkojen koristeluun. Tarroja on tällä hetkellä tarjolla kahdessa koossa: 4 cm ja 8 cm halkaisijalla.

Tarjoamme maksutta jäsentemme käyttöön myös erilaisia esitteitä, mainoskortteja ja muuta materiaalia. Maksullisten jäsentuotteiden valikoimaamme kuuluvat mm. heijastinkangaskassi, t-paita, roll-upretkipullo ja taskulamppu.

Lisäksi meiltä saa tapahtumia varten lainaan messupöydän, ulkolipun tai telttakatoksen.

Jäsentuotteet ovat tarjolla KoL:n jäsenille ja jäsenopistoille.

Lisätietoa jäsentuotteista löytyy tilauskaavakkeesta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teemapäivä kansainvälisyydestä 6.4.2018

Kuva: Fotolia / RawpixelJärjestämme perjantaina 6. huhtikuuta Helsingissä teemapäivän, joka keskittyy kokonaan kansalaisopistojen kansainvälisyystoimintaan. Tilaisuus on suunnattu kaikille kansalaisopistoissa kv-asioiden parissa työskenteleville tai kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Tilaisuus sopii myös niille opistoille, jotka suunnittelevat kv-toiminnan aloittamista tai syventämistä.

Teemapäivään saamme vieraaksi Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista vastaavan asiantuntijan Anni Karttusen sekä ohjelmakoordinaattori Linda Juntusen, jotka esittelevät Opetushallituksen palveluita kansalaisopistojen kansainvälistymisen tukena. European Association for the Education of Adults EAEA:n hallituksen jäsen Pirkko Ruuskanen-Parrukoski ja tiedottaja Helka Repo esittelevät Euroopan tasolla tehtävää aikuiskoulutuksen edunvalvontaa ja sitä, miten EAEA tukee aikuiskoulutustoimijoiden toimintaa Suomessa. Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande NVL) koordinaattori Johanni Larjangolta puolestaan kuulemme, kuinka pohjoismaisessa kontekstissa edistetään aikuisten perustaitoja. Lisäksi Vapaa sivistystyö ry:n toimisto- ja tiedotussihteeri Satu Sälpäkivi pitää tietoiskun vapaan sivistystyön toimijoiden haettavissa olevasta apurahasta kansainvälisen liikkuvuuden tukena.

Päivän aikana kuulemme lisäksi useita esimerkkejä siitä, miten ja minkälaista konkreettista hyötyä kv-toiminnasta on kansalaisopistoille ollut. Hankeyhteistyön ja muita reittejä saatua kansainvälistymiskokemuksiaan meille kertovat mm. Helsingin työväenopisto, Keravan Opisto, Siilinjärven kansalaisopisto sekä Sastamalan opisto.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään webinaarina eli paikan päällä osallistuminen ei tällä kertaa ole mahdollista. Ohjeet webinaariosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille: muistathan siis ilmoittautua tilaisuuteen!

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään torstaina 5.4.

Lisätiedot:

Tiedottaja Lauramaija ’Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail