Vaasan kansalaisopisto Alma

Opettajien mietteitä vieraiden kielten Koski-kurssien arvioinnista kansalaisopistoissa

Vaasan kansalaisopisto Almassa ja Etelä-Helsingin kansalaisopistossa pilotoitiin vieraiden kielten Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. Opettajat Sari ja Marja kertovat alla omista kokemuksistaan.

“Aluksi tuntui hiukan haastavalta saada kerrottua kurssilaisille, mistä tässä Koski-kurssi -asiassa oikein on kyse, ja mitä etuja se toisi mukanaan opiskelijoille. Tilannetta helpotti onneksi oppimisalusta Moodle, johon olin kirjoittanut etukäteen infoa siitä, mikä Koski-tietovaranto on, ja miten se liittyy meneillään olevaan kurssiin. Osa kurssilaisista ilmoitti heti ensimmäisellä kerralla halustaan saada kurssista suoritusmerkintä ja opintopisteitä. Osa kypsytteli asiaa pidempään ja halusi enemmän lisätietoja kurssin ensimmäisillä kerroilla. Osa taas oli selkeästi harrastuspohjalta liikkeellä eikä heitä kiinnostanut ’suorittaa kurssia’. Harrastuspohjalta opiskelevan ryhmän kohdalla jouduin opettajana aika paljon puntaroimaan sitä, etten tuo liikaa esille kurssin ’suorittamiseen’ liittyviä seikkoja ja tehtäviä, sillä en halunnut, että kukaan tuntisi oloaan kurssilla ulkopuoliseksi. Kaikki kurssilaiset ja heidän oppimisensa ovat yhtä tärkeitä.

Kiva oli toisaalta huomata myös, että ’tauti tarttui’ ja moni heistäkin, jotka eivät aluksi ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita opintopisteistä ja suorittamisesta, muuttivat mielensä. Moni heistä ilmoitti haluavansa yrittää kurssin suoritusta, kun he näkivät mitä muut tekivät ja mitä se tarkoitti käytännössä.”

Sari

“Pienessä englannin ryhmässäni vain yksi innokas opiskelija tarttui opintopiste-mahdollisuuteen ja teki töitä sen eteen koko kurssin ajan. Hän näki saavansa itselleen mm seuraavia hyötyjä:

“… tarvitsin “vauhtia opiskeluun”

”Aion seuraavassa […] kurssihaussa liittää opintopisteen hakemuksen liitteeksi. Se ei tietenkään korvaa yleistä kielitutkintoa, mutta voin sen avulla todistaa, että olen tosissani hakemassa kurssille.”

Tällaisen unelmaopiskelijan kanssa aloitin ensimmäisen Koski-kurssini. Monimuotokurssilla ei käytetty oppikirjaa ja siksi oppimisalustalla oli iso rooli. Sieltä löytyivät tehtävät ja linkit sekä koko kurssin suunnitelma. Osasta tehtäviä opiskelijat saivat henkilökohtaista palautetta, osasta vertaispalautetta. Koski-opiskelija teki kaikki samat tehtävät kuin muutkin eli hänen opiskelunsa ei eronnut muiden ryhmäläisten työskentelystä mitenkään.

Kaiken kaikkiaan prosessi meni yllättävän sujuvasti. Seurasin alustalla opiskelijan edistymistä ja havainnoin hänen osaamistaan reaaliaikaisissa tapaamisissa. Ohjaus ja henkilökohtaisen palautteenanto tapahtui alustalla eikä näin häirinnyt muita osallistujia.

Ainoa asia mikä ei sujunut oli opintopisteen syöttö kurssin lopussa Koskeen. Siinä kesti useampi kuukausi erinäisistä teknisistä syistä johtuen, mutta onnistui sekin sitten lopulta.”

Marja

Opettajan rooli Koski-ajatuksen ’myynnissä’ opiskelijoille on merkittävä. Moni ei vielä tiedä opintopiste-mahdollisuudesta ja siksi meidän onkin tärkeää kertoa siitä ja sen tuomista hyödyistä opiskelijoillemme.

Kirjoittajat:

Sari Isokangas, suunnittelijaopettaja, ruotsin opettaja, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma
Marja Juhola, suunnittelija, englannin opettaja, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Molemmat kirjoittajat opettivat Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. He tutustuivat arviointiin Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa talvella 2022. Hankkeessa tuotettiin muun muassa materiaalia kansalaisopistojen vieraiden kielten arviointiin. Se löytyy Kielikukkanen-Suunnitteluoppaasta.

Vinkkejä vieraiden kielten Koski-kurssien arviointiin kansalaisopistoissa

Osaamisperusteisuus on puhuttanut paljon tänä vuonna. Opistoissa on kirjoitettu kurssikuvauksia, mietitty eri tietokantojen hallinnollisia kiemuroita ja osallistuttu tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Olemme kaikki pohtineet, mitä tämä uusi mahdollisuus tarkoittaa meidän opistoillemme, kuinka se muuttaa toimintaamme ja kuinka voimme sitä hyödyntää.

Yksi suuri muutos, joka tulee osaamisperusteisen ajattelun myötä osaksi ns. Koski-kurssien arkea on osaamisen arviointi. Arviointihan on osa jokaisen opettajan työtä jo nyt. Teemme sitä jokaisella tunnilla hiljaa mielessämme ja käytämme saamaamme tietoa ohjaukseen ja kurssin sisällön ja opetuksen suunnitteluun. Uusia asioita meille ovat arvioinnin suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja dokumentointi.

Käytännön vinkkejä Koski-arviointiin:

Tee koko kurssin suunnitelma etukäteen. Suunnitelman ei tarvitse olla minuuttiaikataulu; se on joustava, tilanteen ja ryhmän mukaan muovautuva dokumentti. Siihen kannattaa kuitenkin etukäteen merkitä arviointikriteerien mukaiset osaamisen näyttötilanteet. Näin ne eivät jää kurssin tuoksinassa pitämättä ja osallistujat tietävät etukäteen, milloin ja miten arviointi tapahtuu.

Anna vastuuta osallistujille. On hyvä muistaa, että osallistujat ovat itse vastuussa osaamisensa näytöstä. Tämä voi joillekin olla uutta. Vastuunottoa omasta tekemisestä voi helpottaa selkeällä viestinnällä. Osallistujille annetaan aikataulu kurssin alussa, josta selviävät osaamistavoitteet, arviointikriteerit ja kuinka kunkin kriteerin kohdalla arviointi tapahtuu. Osallistujia voi pyytää tekemään oman aikataulun tehtävien suorittamiseen ja merkitsemään osaamis-/oppimispäiväkirjaan suoritukset. Tätä dokumenttia voi käyttää itsearviointiin ja kurssin lopussa arviointikeskustelun tukena.

Valitse vaihtelevia arviointimenetelmiä. Älä suunnittele pitäväsi kurssin lopussa isoa loppukoetta. Tällainen arviointimenetelmä soveltuu huonosti nykyaikaiseen aikuiskoulutukseen. Mieti muita mahdollisuuksia, mutta pidä mielessä käytössä olevat resurssit ja menetelmien soveltuvuus arvioitavaan asiaan. Puheen tuottamista ei voi arvioida kirjallisesti.

Hyödynnä jatkuvaa arviointia. Jatkuva näyttö ja arviointi on hyvä ottaa osaksi kurssin arkea. Jatkuvaksi näytöksi/arvioinniksi emme laske sitä, kuinka monta tuntia kurssilainen on fyysisesti paikalla kurssilla, mutta riittävä paikallaolo ja aktiivinen osallistuminen opetukseen mahdollistaa opettajalle riittävän määrän tilaisuuksia seurata ja havainnoida kurssilaisen oppimisprosessia ja osaamista.

Hyödynnä digityökaluja. Interwebsi on täynnä eri ainealueiden arviointiin sopivia sovelluksia: Microsoftin tai Googlen Forms, Vocaroo, Kahoot, Flipgrid, jne. Monissa opistoissa on käytössä oppimisalusta, jonka sisäänrakennetuilla työkaluilla saa luotua teksti-, ääni- kuva- ja videotehtäviä sekä annettua suullista tai kirjallista palautetta nopeasti, helposti ja yksilöllisesti. Kielten kursseissa sopivia vuorovaikutusta kehittäviä työkaluja ovat myös erilaiset keskustelualustatyökalut, joihin jokainen kurssilainen voi jättää kohdekielellä oman alustuksensa annettuun aiheeseen sekä kommentoida muiden tekstejä. Osallistujien vastaukset ja palautetut tehtävät säilyvät alustalla ja usein sieltä löytyy arviointia helpottava osallistujakohtainen arvosanakoonti. Monelle alustalle pystyy luomaan kysymyspankin, jota voi hyödyntää kurssilta toiselle esimerkiksi kurssin keskeisen sanaston testaamiseen ja arviointiin. Usein tehtävät voi myös helposti kopioida suoraan seuraavalle kurssille.

Työkalujen opetteluun saattaa alussa mennä hetki, mutta kun niiden käyttö on hallussa, helpottuu työ valtavasti. Ei toki kannata ahnehtia ja käyttää samalla kurssilla liian montaa työkalua. Siinä voivat sekä opettaja että opiskelijat mennä sekaisin!

Toimivimmat menetelmät ja käytännöt löytyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. Jos olet aloittamassa ensimmäistä Koski-kurssiasi syksyllä, kehotamme kokeilemaan eri menetelmiä ja työkaluja rohkeasti. Voi olla, että kaikki ei toimi aivan täydellisesti ensimmäisellä kerralla, mutta kokeilematta sitä ei tiedä. Ja seuraavalla kurssilla tehdään sitten eri tavalla!

Kirjoittajat:

Sari Isokangas, suunnittelijaopettaja, ruotsin opettaja, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma
Marja Juhola, suunnittelija, englannin opettaja, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Molemmat kirjoittajat opettivat Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. He tutustuivat arviointiin Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa talvella 2022. Hankkeessa tuotettiin muun muassa materiaalia kansalaisopistojen vieraiden kielten arviointiin. Se löytyy Kielikukkanen-Suunnitteluoppaasta.

Kuinka vieraiden kielten opiskelua voidaan ylläpitää ja lisätä? Kuinka kielikurssit saadaan entistä kiinnostavammiksi ja houkuttelevammiksi? Kuinka varmistamme, että kielitarjonnastamme löytyy jokaiselle jotakin?

Näihin kysymyksiin olemme pohtineet vastauksia Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen -hankkeessa. Hankkeessa ovat olleet mukana Kuopion kansalaisopisto, Etelä-Helsingin kansalaisopisto, Kalliolan kansalaisopisto ja Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma.

Hankkeen taustalla on huoli suomalaisten vieraiden kielten opiskelun vähenemisestä ja yksipuolistumisesta. Tähän haasteeseen olemme Kielikukkanen -hankkeessa vastanneet kokoontumalla yhteen ideoimaan kieltenopiskelun tulevaisuutta. Yhteisissä suunnittelufoorumeissa olemme kehittäneet uusia malleja kurssien järjestämiseen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Suunnittelu on toteutettu opettajalähtöisesti osallistamalla mukaan käytännön työtä tekeviä tuntiopettajia kaikista hankeopistoista. Suunnittelun tuotoksena on syntynyt Kielikukkanen -malli, jossa kielikurssit on jaoteltu erilaisiin kategorioihin sisällön perusteella.

Hankeopistojen kielitarjonnassa onkin nyt entistä enemmän erityyppisiä kursseja erilaisiin tarpeisiin. Yleiskurssien lisäksi opiskelija voi valita suullisen vuorovaikutuksen kehittämiseen keskittyvän keskustelukurssin, tietylle asiakasryhmälle suunnatun täsmäkurssin, nopean ja tavoitteellisen tehokurssin tai tiettyä erityisaluetta käsittelevän teemakurssin. Lähiopetuksen lisäksi tarjolla on myös entistä enemmän joko kokonaan tai osittain verkossa toteutettavia kielikursseja.

Osana mallin suunnitteluprosessia olemme pohtineet myös terminologiaa ja ehdotammekin seuraavia termejä käytettäväksi erilaisista verkkoa hyödyntävistä kurssimalleista puhuttaessa:

• Verkko-opetus: verkkoympäristössä toteutettava opetus voi olla joko reaaliaikaista tai ajasta riippumatonta.  Ajasta riippumattomassa opetuksessa kommunikointi ja oppimistehtävien tekeminen tapahtuu jollakin verkko-oppimisalustalla opiskelijalle itselleen sopivaan aikaan. Opettaja antaa tehtävistä henkilökohtaista palautetta. Tästä opetusmuodosta käytetään termiä verkko-opetus.
• Reaaliaikaisessa opetuksessa kaikki ovat koolla samanaikaisesti jonkin verkko-opetusohjelman esim. Zoomin tai Teamsin välityksellä. Tällaisesta opetusmuodosta käytetään nimeä etäopetus.
• Lisäksi on olemassa myös monimuoto-opetusta, jossa nämä elementit yhdistyvät tai limittyvät toisiinsa.  Kurssi voi tällöin koostua sekä lähi- että etäopetuksesta tai reaaliaikaisen ja ajasta riippumattoman verkko-opetuksen yhdistelmästä.
• Nykyään on myös yhä enenevässä määrin käytössä hybridiopetus eli samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa osa opiskelijoista on läsnä luokkatilassa ja osa osallistuu etänä verkon kautta esim. Teamsin tai Zoomin avulla.

Näillä toimilla toivomme saavuttavamme yhä suuremman joukon innokkaita kieltenopiskelijoita, jotka löytävät omat syynsä tulla opiskelemaan kieliä kansalaisopistoon.

Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Marika Boström, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma

Talvi on parhaimmillaan: härkäviikot takana, lumi maassa ja päivän pidentyminen alkaa jo tuntua. Klassinen tunnelmakuva hyvin levätyn joulun jälkeen, eikö niin? Omassa opistossani tunnelma on korkealla, vaikka elämme keskellä suurta myllerrystä. Korona on mullistanut työarjen, ja kesän suoman hengähdystauon jälkeen olemme elokuusta lähtien eläneet ehkä Suomen tiukimpien rajoitusten kanssa. Ja nyt se tuli silti, tuo ei-toivottu vieras, taloon.

Puhutaan, että koronarokotetta ei saada riittävästi Suomeen, mutta minua huolestuttaa paljon enemmän se, että Suomesta tuntuvat läppärit loppuneen, kun niitä yrittää kunnallisen kilpailutuksen ja uudelleen organisoidun tukipalvelujärjestelmän kautta hankkia aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden käyttöön. Siinä sivussa yritämme auttaa koronajäljittäjiä tartuntaketjujen saavuttamisessa. Jännitämme työkavereiden ja asiakkaiden testituloksia. Samalla huolehdimme siitä, että karanteeniin määrätyt ymmärtäisivät, mitä tarkoittaa vaatimus pysyä kotona, ja altistuneet, mitä tarkoittaa kontaktien välttäminen. Pysyisivät kotona nyt vain nämä sosiaalisuuteen, perhepäivällisiin ja jaetusta ruokailosta nauttimaan tottuneet, kovia kokeneet ja raastavissa tilanteissa elävät, ehkä tulevat ja jo varmasti uudet suomalaiset. Varaisivat ajan ja menisivät testeihin, kun vain itsekään tietäisi miten ja minne. Ohjeet ovat sekavia, vaikeasti löydettävissä ja ne ovat keskenään ristiriitaisia. Organisaatiomme viestintäpalvelut valvovat, ettei mitään ikävää uutista koronasta jää kertomatta julkisuuteen. Se keskeisin ja tällä hetkellä tärkein, tieto avun hakemisesta ja paikoista, josta sitä saa, on visusti piilossa.

Tämän kaiken ohessa ja taustalla tehtävänämme on rakentaa uusi oppilaitos, muovata sille oma toimintakulttuuri, identiteetti ja löytää niille ilmaisu: todentaa organisaation ydin käytännön tekoina.

Vaasa-opisto ja Vasa Arbetarinstitut yhdistyivät vuoden 2021 alusta yhdeksi kaksikieliseksi opistoksi. Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa Medborgarinstitut Alma jatkaa näiden kahden, suomen vanhimpiin kuuluvien kansalaisopistojen perintöä. Vuonna 1906 perustettu kaksikielinen Vaasan Työväenopisto – Vasa Arbetarinstitut aloitti toimintansa vuonna 1907. Perustamisaikaan ruotsinkieliset muodostivat enemmistön kaupungin asukkaista. Osoittaa historiattomuutta olettaa, että opistojen erkaantuminen kahdeksi yksikieliseksi opistoksi vuonna 1927 olisi johtunut kieliriidasta. Tuplaorganisaation luominen oli ratkaisu, jossa osapuolet pakotettiin eroamaan, kun voimaanastunut uusi laki vapaasta sivistystyöstä ei sallinut kaksikielisiä opistoja. Samoihin aikoihin alkoi kiihtyä kaupungin kielisuhteiden muuttuminen. Loppu onkin historiaa. Mitä pienemmäksi ruotsinkielinen, sinänsä vahva ja elinvoimainen vähemmistö on käynyt, mitä tiukemmaksi kuntatalous ja niukemmiksi pienten yksiköiden toimintaedellytykset, sitä defensiivisemmäksi tuntuu käyneen keskustelu opisto-organisaation toimintaedellytysten turvaamisesta ja dynaamisuuden mahdollistavasta oppilaitosmallista. Päätöksen valmistelu oli innostavaa, kivaa ja – haastavaa. Kaksikielisyys on huikea uusi näkökulma opistotyöhön ja sen kehittämiseen, asiakkaalle mahdollisuus.

Nyt kun päätös on tehty, uudet viranhaltijat rehtoritiimiin valittu ja uusi arki alkanut hakea uomiaan, tuntuu tunnelma jo aivan toiselta. Henkilökunta on motivoitunutta.  Se lähti innolla pohtimaan uuden opiston arvoja, joiden muodostamalle kivijalalle lähdetään rakentamaan uutta opistoa ja sen organisaatiokulttuuria. Joka nyt on hiljaa, vaietkoon ikuisesti. Kuoritaan kermat päältä, valitaan vain parhaat piirteet siitä mitä opistot olivat vielä kuukausi sitten. Keksitään keinot, miten Alma estää vanhan hapatuksen ujuttautumisen ovenraosta sisään. Ja Alma, se olemme me. Opisto rakentuu ihmisistä.

”ALMA-SPIRIT perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Se perustuu rehellisyyteen. Se perustuu kestävään kehitykseen. Alma on hyväksyvä. Alma on aito. Alma on mahdollistaja.” Näin pitkälle Almassa on päästy kuukaudessa. Ja siinä sivussa jo melkein selätetty viimeisin korona-aalto, ja ratkottu ehkä noin 700 pientä ja suurta käytännön kysymystä ja ongelmaa ja keksitty saman verran lisää. Vähän jo välillä alkaa väsyttää ja sieltä täältä kuuluu huokaus ja ehkä toinenkin, useimmiten puhelimessa tai kuulokkeista. Silloin aito työkaveri tukee, vaikka sen näkeekin vain etäkahvilla ja –kokouksessa. Alma on mahdollistaja.

Sannasirkku Autio
KoL:n puheenjohtaja
johtava rehtori, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!