verkko-opetus

Perunat istutettu, veneet tervattu, useilla alueilla ruohikkopalojen vaara. Näitä uutisia voin lukea Etelä-Suomesta täällä opistoalueemme kaukaisimman toimipisteen, Kilpisjärven maisemissa toukokuun puolivälissä. Kun katson ikkunasta ulos, hiihtäjät sujuttelevat Kilpisjärven jäällä ja tunturissa, pilkkijät ovat löytäneet paikkansa järviltä ja moottorikelkkailijat rekineen suuntaavat tunturiin kalaan.
Vanha totuus, Suomi on pitkä maa, konkretisoituu täällä, mutta määrittääkö maantieteellinen sijainti opistotoimintaa ja kurssitarjontaa ja kuinka paljon?

Tein tarkastelua siitä, miten Kilpisjärven kylän kurssitarjonta on elänyt tai muuttunut kymmenen viime vuoden aikana. Revontuli-Opiston toiminnan alkaessa lukuvuonna 2010–2011 kylällä toteutui kahdeksan koko vuoden kurssia ja muutama viikonloppukurssi. Teemat olivat tuttuja kädentaitojen ja liikunnan sekä kielten kursseja, joita on tarjolla lukuisissa kansalaisopistoissa ympäri Suomen. Ainetarjonnassa tai kysynnässä ei sinällään ole näinä vuosina ollut mitään erityisen poikkeavaa – samat aineet jatkavat kestosuosikkeina.

Lähiopetuksen osalta opettajien saatavuus on täällä erityisen iso haaste. Asukkaita Kilpisjärvellä on tällä hetkellä noin 100, joten paikallinen vetäjäresurssi on hyvin rajallista. Jos kylältä ei löydy vetäjää, läheltä ei todellakaan löydy apuja. Muonioon on liki 200 kilometriä ja Kittilään jo liki 300 kilometriä. Kilpisjärvellä on kuitenkin oman eksoottisen sijaintinsa vuoksi tiettyä vetovoimaa. Täällä sijaitsee myös Helsingin Yliopiston ”pohjoisin kampus”, Kilpisjärven biologinen tutkimusasema, joka tuo paikkakunnalle paikallisten osaajien tueksi monitaitoisia ihmisiä ainakin hetkeksi. Toisaalta kylän pääelinkeinon eli matkailun työvoimassa on myös monenlaista osaajaa.

Kaikkein erottavin tekijä opistotoiminnassa vaikkapa Revontuli-Opiston muuhun alueeseen ja Etelä-Suomeen nähden on ehkä kuitenkin se, että Kilpisjärven kurssitarjonta on kylän matkailuelinkeinon myötä muokkautunut hyvin voimakkaasti matkailusesonkien väliin. Tiettyinä aikoina ”kursseille ei joudeta”, kun koko kylä elää matkailusta ja on siinä kiinni. Esimerkiksi kevään kurssit päättyvät usein jo maaliskuun alkupuolella. Sitä edeltävät kaksi Lapin kahdeksasta vuodenajasta, kaamostalvi ja pakkastalvi, ovat otollista aikaa kursseille. Tämä on johtanut myös siihen, että koko kauden mittaisia kursseja on vähän ja että suosiossa ovat erityisesti viikonloppujen lyhytkurssit.

Etäisyydellä on kuitenkin ollut etunsa. Kilpisjärvellä on toteutettu opistomme ensimmäiset verkkokurssit ja ne aloitettiin jo 2015, vuosia ennen koronaa. Hieman sen jälkeen aloitettiin mm. lasten musiikinopetus etänä. Kylää voi sanoa oman opistomme alueella jopa verkkokurssien pioneeriksi. Tämä moninkertaisti kurssitarjonnan aluksi noin 30 kurssiin ja nyt koronan jälkeen opiston kurssitarjonnassa on jo noin 70 kurssia, joille kilpisjärveläiset voivat osallistua.

Tämän kymmenen vuoden aikatarkastelun jälkeen voikin mielestäni todeta, että kansalaisopistotoiminta näyttäytyy täällä maamme pohjoisrajoillakin elinvoimaisena ja toteuttaa mainiosti sitä sivistyksellistä tasa-arvoa, mikä on kansalaisopistojen keskeinen tehtävä.

Teksti: Pasi Tanninen, Revontuli-Opiston rehtori

Kuva: Oskari Tanninen

Kuinka vieraiden kielten opiskelua voidaan ylläpitää ja lisätä? Kuinka kielikurssit saadaan entistä kiinnostavammiksi ja houkuttelevammiksi? Kuinka varmistamme, että kielitarjonnastamme löytyy jokaiselle jotakin?

Näihin kysymyksiin olemme pohtineet vastauksia Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen -hankkeessa. Hankkeessa ovat olleet mukana Kuopion kansalaisopisto, Etelä-Helsingin kansalaisopisto, Kalliolan kansalaisopisto ja Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma.

Hankkeen taustalla on huoli suomalaisten vieraiden kielten opiskelun vähenemisestä ja yksipuolistumisesta. Tähän haasteeseen olemme Kielikukkanen -hankkeessa vastanneet kokoontumalla yhteen ideoimaan kieltenopiskelun tulevaisuutta. Yhteisissä suunnittelufoorumeissa olemme kehittäneet uusia malleja kurssien järjestämiseen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Suunnittelu on toteutettu opettajalähtöisesti osallistamalla mukaan käytännön työtä tekeviä tuntiopettajia kaikista hankeopistoista. Suunnittelun tuotoksena on syntynyt Kielikukkanen -malli, jossa kielikurssit on jaoteltu erilaisiin kategorioihin sisällön perusteella.

Hankeopistojen kielitarjonnassa onkin nyt entistä enemmän erityyppisiä kursseja erilaisiin tarpeisiin. Yleiskurssien lisäksi opiskelija voi valita suullisen vuorovaikutuksen kehittämiseen keskittyvän keskustelukurssin, tietylle asiakasryhmälle suunnatun täsmäkurssin, nopean ja tavoitteellisen tehokurssin tai tiettyä erityisaluetta käsittelevän teemakurssin. Lähiopetuksen lisäksi tarjolla on myös entistä enemmän joko kokonaan tai osittain verkossa toteutettavia kielikursseja.

Osana mallin suunnitteluprosessia olemme pohtineet myös terminologiaa ja ehdotammekin seuraavia termejä käytettäväksi erilaisista verkkoa hyödyntävistä kurssimalleista puhuttaessa:

• Verkko-opetus: verkkoympäristössä toteutettava opetus voi olla joko reaaliaikaista tai ajasta riippumatonta.  Ajasta riippumattomassa opetuksessa kommunikointi ja oppimistehtävien tekeminen tapahtuu jollakin verkko-oppimisalustalla opiskelijalle itselleen sopivaan aikaan. Opettaja antaa tehtävistä henkilökohtaista palautetta. Tästä opetusmuodosta käytetään termiä verkko-opetus.
• Reaaliaikaisessa opetuksessa kaikki ovat koolla samanaikaisesti jonkin verkko-opetusohjelman esim. Zoomin tai Teamsin välityksellä. Tällaisesta opetusmuodosta käytetään nimeä etäopetus.
• Lisäksi on olemassa myös monimuoto-opetusta, jossa nämä elementit yhdistyvät tai limittyvät toisiinsa.  Kurssi voi tällöin koostua sekä lähi- että etäopetuksesta tai reaaliaikaisen ja ajasta riippumattoman verkko-opetuksen yhdistelmästä.
• Nykyään on myös yhä enenevässä määrin käytössä hybridiopetus eli samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa osa opiskelijoista on läsnä luokkatilassa ja osa osallistuu etänä verkon kautta esim. Teamsin tai Zoomin avulla.

Näillä toimilla toivomme saavuttavamme yhä suuremman joukon innokkaita kieltenopiskelijoita, jotka löytävät omat syynsä tulla opiskelemaan kieliä kansalaisopistoon.

Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Marika Boström, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma

Tervetuloa kevään viimeiseen rehtoripäivään! Vallitsevien poikkeusolojen johdosta tilaisuus järjestetään ainoastaan verkossa.

Järjestämme yhteistyössä Lapuan kansalaisopiston, Järvilakeuden kansalaisopiston, Kauhajoen kansalaisopiston, Kurikan kansalaisopiston ja Seinäjoen kansalaisopiston kanssa teemapäivän verkko-opetuksesta kansalaisopistoissa. Tilaisuus on samalla opistojen yhteisen Opeta ja opi verkon välityksellä -hankkeen päätösseminaari.

Teemapäivä pidetään Lapualla perjantaina 29.11.2019 ja sitä voi seurata myös etäyhteyden välityksellä. Tilaisuuden ohjelmassa on mm. seuraavia aiheita:

• Ajankohtaiskuulumiset KoL:n Kansalaisen digitaidot -hankkeesta (hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna, Kansalaisopistojen liitto KoL)
• Kokemuksia verkkokursseista (kieltenopettaja Tiina Kangas-Bryan, Lapuan kansalaisopisto)
• Vuorovaikutuksen tapoja verkkovälitteisiin koulutuksiin (FT, yliopettaja Katri Aaltonen, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
• Oppimisen ja koulutuksen tulevaisuuskuvia – vapaan sivistystyön kehityssuuntia vuoteen 2050 mennessä (KTL, VTM Leena Jokinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto)
• Laadukkaasti verkossa, case Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy (verkkopedagogi Riikka Muurimäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
• 10 askelta verkko-opettajuuteen (kädentaitojen opettaja Pia Turunen, Tornion kansalaisopisto)

Koko päivän ohjelman löydät täältä.

Osallistuminen ja ilmoittautuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Lapuan kansalaisopiston tiloissa Kulttuurikeskus Vanha Paukun Alajokisalissa osoitteessa Vanhan Paukun tie 1 (Lapua). Tilaisuus on avoin kansalaisopistojen työntekijöille.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 27.11.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö, tuntiopettaja Anna-Kaarina Perko
anna-kaarina.perko@lapua.fi / 044 438 4549

Päivä järjestetään Lapuan kansalaisopiston koordinoiman ja Opetushallituksen rahoittaman Opeta ja opi verkon välityksellä -jatkohankkeen sekä Kansalaisopistojen liiton hallinnoiman ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kansalaisen digitaidot -kehittämishankeen yhteistyönä.

Mitä hyötyä ja iloa on verkkopedagogiikan osaamisesta? Mitä pitää tietää suunnitellessaan verkko-opetusta? Mitä käytännön seikkoja on hyvä ottaa huomioon, kun puolet opiskelijoista on läsnä ja puolet etäyhteyden päässä?

Kansalaisopistojen liitto järjestää aiheeseen liittyen puolen päivän mittaisen webinaarin maanantaina 12.11. klo 13–16. Webinaarissa syvennytään Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Katri Aaltosen johdolla verkko-opetuksen pedagogiikkaan ja verkko-opetuksen järjestämisen käytännöllisiin näkökulmiin.

Ilmoittauduthan webinaariin viimeistään perjantaina 9.11. täällä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Webinaari on maksuton ja avoin KoL:n jäsenopistojen henkilökunnalle.

Lisätiedot:

suunnittelija Laura Ryymin (laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)

Outi Koivuniemi opettaa ukulelen soittoa.

Kuten kaikkeen muuhunkin opiskeluun ja koulutukseen Suomessa, myös kansalaisopistoihin pyritään saamaan mukaan digitaalisen ja mobiiliteknologian käyttöä (esim. DigiEssi-hanke). Yksi uusimmista mahdollisuuksista, johon kaikkien kansalaisopistojen on mahdollista päästä mukaan, on kotimainen Rockway-musiikkikoulu, joka toimii internetin kautta ja tarjoaa lyhyitä oppitunteja eri soittimista videomuodossa. Palvelumme on tulossa alkuvuodesta kansalaisopistojen käyttöön niin, että ilmoittautuessaan musiikkikurssille kansalaisopistoon opiskelija voi samalla lisäpalveluna valita ostoskoriinsa myös Rockwayn sähköiset materiaalit. Palvelun hinta opiskelijalle on todella edullinen, ja palvelun hankinta ja käyttöönotto on yksinkertaista.

Rockway on Suomen vanhimpia e-oppimiseen keskittyviä palveluita ja samalla suurin soitonoppimisen verkkopalvelu. Palvelu aukesi lähes kymmenen vuotta sitten, ja tänä päivänä Rockwaylla on yli 75.000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Oppitunteja palvelussa on tällä hetkellä noin 4500 kpl yhteensä yli sadalta opettajalta. Opettajiamme ovat muun muassa Lenni-Kalle Taipale, Anssi Kela, Mikko Kosonen, Lauri Porra, Matias Kupiainen, Erja Lyytinen ja Erkka Korhonen.

Palvelumme on helppo ottaa käyttöön ja se sopii kaikenikäisille musiikinharrastajille. Palvelun käyttö ei edellytä erityistaitoja, eikä kalliiden laitteistojen hankkimista. Oppitunneissa on selkeä johdonmukaisuus, printattavat ja tallennettavat nuotit sekä tabulatuurit itseopiskeluun ja muun opiskelun tueksi. Oppimateriaalia löytyy niin aloittelijoille kuin pidempään soittaneillekin. Oppiaineitamme ovat mm. kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet, laulu ja biisinteko.

Rockwayn oma koulusivusto on nimeltään Rockwaykoulut. Se on käytössä jo monissa kouluissa ja opistoissa, opettajainkoulutuslaitoksissa ja Sibelius-Akatemiassa. Opettajat suosittelevat sitä oppilailleen, koska materiaalimme on monipuolista, opetus laadukasta, ja kurssien pedagoginen puoli on tarkkaan mietitty. Rockway on ollut jo muutaman vuoden käytössä muutamissa kansalaisopistoissa, esim. Tampereella Ahjolan kansalaisopistossa (ukulelekurssit), Raision työväenopistossa (kitarakurssit), Kouvolan kansalaisopistossa (laulukurssit) ja Espoon työväenopistossa (vapaan säestyksen kurssit).

Tavalliselle kansalaisopistossa musiikkia harrastavalle opiskelijalle Rockway tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia lisäopiskeluun. Soitonharrastaja voi opiskella Rockwayn oppituntien avulla vaikkapa laulua, kitaristi voi opiskella demon äänittämistä ja pianisti biisintekoa. Tai opiskelija voi opiskella omaa instrumenttiaan, ja edetä Rockwayn avulla nopeammin. Yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa pyrimme siihen, että Rockwayn materiaali tuo opiskelijalle lisäarvoa, mutta sen hankkiminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, eli materiaalin hankkiminen ei ole pakollista. Emme halua opiskelijoiden joutuvan eriarvoiseen asemaan, tai jättävän kurssille osallistumista väliin liian korkeiden maksujen vuoksi. Nykytilanteessa opistojen on pakko miettiä, miten tällaisen lisäpalvelun hinta vaikuttaa itse kurssimaksuun, koska opistot eivät juurikaan voi laskea kurssien hintoja.

Olemme kiinnostuneita kehittämään myös soitonopetuksen verkkokursseja laajemminkin. Rockwayn sivuilla pyörii tälläkin hetkellä säännöllisesti useana arki-iltana live-lähetykset kitaransoitosta, ukulelesta ja laulusta. Opettaja on studiossa tai jopa kotonaan opettamassa, ja lähetys streamataan netin kautta opiskelijoille. Nämä “klinikat” ovat olleet ilmaisia ja kaikkien saavutettavissa. Opiskelijat voivat lähettää kysymyksiä chat-ruutuun, jolloin vuorovaikutustakin opettajan ja opiskelijoiden välille pääsee syntymään. Samaan tapaan voisi tulevaisuudessa toimia myös kansalaisopiston kurssi, tätä kokeilemme mahdollisesti jo ensi vuoden puolella. Olemme innolla mukana kehittämässä tulevaisuuden soitonopetusta, yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Olen tulossa myös KoL:n rehtoripäivään 9.12. kertomaan lisää palvelustamme.

Lisätiedot:
www.rockway.fi
www.rockwaykoulut.fi

Teksti ja kuvat: Outi Koivuniemi

Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja. Hän työskentelee peruskoulussa ja lukiossa musiikin tuntiopettajana, sekä ukuleleopettajana Rockwaylla ja Tampereella Ahjolan kansalaisopistossa.

***

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Kansalaisopistojen liitto järjestää teemapäivän verkko-opetuksesta ja etäluentojen järjestämisestä Helsingissä 9.9.2016. Ohjelmassa tietoa verkkopedagogiikasta, etäopetuksen välineistä ja Peda.net-kouluverkosta. Lisäksi kuulemme käytännön kokemuksia päivän teemasta. Tilaisuus on suunnattu kansalaisopiston oppilaitosjohdolle, suunnittelijoille ja opettajille eli kaikille niille, joita verkko-opetus ja sen kehittäminen kiinnostaa.

Verkkopedagogiikkaan perehdyttää lehtori Petja Sairanen Haaga-Helia Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja kansalaisopistokokemuksia etä- ja verkko-opetuksesta jakaa luentovastaava Tero Kuusela Turun suomenkielisestä työväenopistosta. Etä- ja verkko-opetuksen välineitä ja palveluita esittelee Ilona-IT:n asiantuntija Risto Korhonen. Peda.net-kouluverkon tarjoamat mahdollisuudet kansalaisopistoille tulevat tutuiksi, kun projektipäällikkö Jouko Jokinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta esittelee alustaa. Tämän jälkeen Etäkoulu Kulkurin koulunjohtaja Tuija Tammelander ja Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino jakavat käytännön kokemuksia alustan käytöstä. Myös ryhmätyöskentelylle ja keskusteluille on varattu aikaa, sillä tilaisuuden tarkoituksena on kehittää ja viedä eteenpäin päivän teemaa kansalaisopistokentällä. Jokaisen kokemukset ja kehittämisehdotukset ovat arvokkaita kentän yhteisessä kehittymisessä!

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23 A.
Ohjelma päättyy noin klo 15.50. Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu 45 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Päivän ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 7.9.2016.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276