etelä-helsingin kansalaisopisto

Pohdin kirjoituksessani kulttuurinopetuksen osuutta aikuisten oppijoiden vieraiden kielten opetuksessa vapaan sivistystyön koulutuksessa. Kahlasin viime keväänä läpi kansalaisopistojen vieraiden kielten kurssien kurssikuvauksia tavoitteenani päästä selville, missä määrin ja miten niissä tuodaan esille kulttuurinopetusta tai kulttuurista osaamista.

Kurssikuvauksissa painottuvat viittaukset erilaisiin kommunikaatiotilanteisiin ja kielioppiin. Kielioppitermejä ei kaihdeta, niitä taidetaan vähän jopa rakastaa. Näiden rinnalla saatetaan mainita, että kurssilla tutustutaan myös maan tai kielialueen kulttuuriin. Kurssin kulttuurinen anti esitetään ikään kuin pienenä ekstrana kielellisen annin rinnalla. Kielioppi on pihvi, kommunikaatiotilanteet pottumuussia ja kulttuuri – se on ripaus maustetta.

Mutta voidaanko päätellä, että kulttuuri puuttuu agendalta, jos sitä ei ole sen kummemmin mainittu kurssikuvauksessa. Vai onko niin, että kulttuuri on joka tapauksessa aina osa kielenopetusta? Kun ei mainita mitään erikseen, kulttuurinen anti saa oppitunneilla rauhassa kehkeytyä. Voi olla näinkin, mutta saisiko tuon äskeisen jotenkin puetuksi sanoiksi kurssikuvaukseen. Alkaa nimittäin vaikuttaa mielenkiintoiselta!

Kansalaisopistojen kurssikuvausten merkitys – niiden antaman informaation merkitys, täsmällisyys ja tavoitteiden sanallistaminen – on muuttunut oman kansalaisopistourani varrella yhä keskeisemmäksi. Kurssikuvaus on usein opiston ja opettajan yhteisesti laatima (tuote)selostus kurssista. Se on myös opiston antama palvelulupaus asiakkaalle. Erityisesti kesällä 2021 voimaan tullut Koski-tietokantaan (Oma Opintopolku-palveluun) liittyvä lakimuutos on herättänyt opistot ja opettajat kehittämään kurssikuvauksia. Tämä kaikki on hyvää kehitystä. Mutta sapluunoista on ehkä vähän unohtunut yksi juttu, nimittäin innostaminen. Jotta ihminen ryhtyy johonkin, hänen pitää innostua asiasta. Nyt kielikurssit näyttäytyvät hyvin samanlaisina, niissä ei juurikaan tuoda esiin opettajan omia painotuksia, pedagogista ajattelua, erityistuntemusta tai kiinnostuksen kohteita.

Kokonaan toinen juttu on sitten se, mistä kulttuurista tunneilla keskustellaan, keiden kulttuuri pääsee esille, keiden ei? Merkityksiä antaa ja valintoja tekee opettaja, mutta ilman muuta hänen rinnallaan – ja joskus jopa puolesta – oppikirjantekijät. Valintoihin vaikuttavat myös opiskelijat, joilla on oman elämänkokemuksensa ja hankkimansa tiedon perusteella runsaasti tietämystä eri ihmisryhmien tavoista elää ja käyttäytyä. Hienointa on, että muihin kulttuureihin tutustuessamme tutustumme samalla omaan kulttuuriimme ja itseemme toimijoina kulttuurienvälisissä tilanteissa. Kulttuurinopetus ja kulttuurinen osaaminen ovat ehdottomasti osa kieltenopetusta. Antaa sen loistaa myös kurssikuvauksissa.

Minna Prunnila
Minna Prunnila toimi Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtorina vuosina 2008–2022 ja on nykyisin opiston kieltenopettaja.

Opettajien mietteitä vieraiden kielten Koski-kurssien arvioinnista kansalaisopistoissa

Vaasan kansalaisopisto Almassa ja Etelä-Helsingin kansalaisopistossa pilotoitiin vieraiden kielten Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. Opettajat Sari ja Marja kertovat alla omista kokemuksistaan.

“Aluksi tuntui hiukan haastavalta saada kerrottua kurssilaisille, mistä tässä Koski-kurssi -asiassa oikein on kyse, ja mitä etuja se toisi mukanaan opiskelijoille. Tilannetta helpotti onneksi oppimisalusta Moodle, johon olin kirjoittanut etukäteen infoa siitä, mikä Koski-tietovaranto on, ja miten se liittyy meneillään olevaan kurssiin. Osa kurssilaisista ilmoitti heti ensimmäisellä kerralla halustaan saada kurssista suoritusmerkintä ja opintopisteitä. Osa kypsytteli asiaa pidempään ja halusi enemmän lisätietoja kurssin ensimmäisillä kerroilla. Osa taas oli selkeästi harrastuspohjalta liikkeellä eikä heitä kiinnostanut ’suorittaa kurssia’. Harrastuspohjalta opiskelevan ryhmän kohdalla jouduin opettajana aika paljon puntaroimaan sitä, etten tuo liikaa esille kurssin ’suorittamiseen’ liittyviä seikkoja ja tehtäviä, sillä en halunnut, että kukaan tuntisi oloaan kurssilla ulkopuoliseksi. Kaikki kurssilaiset ja heidän oppimisensa ovat yhtä tärkeitä.

Kiva oli toisaalta huomata myös, että ’tauti tarttui’ ja moni heistäkin, jotka eivät aluksi ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita opintopisteistä ja suorittamisesta, muuttivat mielensä. Moni heistä ilmoitti haluavansa yrittää kurssin suoritusta, kun he näkivät mitä muut tekivät ja mitä se tarkoitti käytännössä.”

Sari

“Pienessä englannin ryhmässäni vain yksi innokas opiskelija tarttui opintopiste-mahdollisuuteen ja teki töitä sen eteen koko kurssin ajan. Hän näki saavansa itselleen mm seuraavia hyötyjä:

“… tarvitsin “vauhtia opiskeluun”

”Aion seuraavassa […] kurssihaussa liittää opintopisteen hakemuksen liitteeksi. Se ei tietenkään korvaa yleistä kielitutkintoa, mutta voin sen avulla todistaa, että olen tosissani hakemassa kurssille.”

Tällaisen unelmaopiskelijan kanssa aloitin ensimmäisen Koski-kurssini. Monimuotokurssilla ei käytetty oppikirjaa ja siksi oppimisalustalla oli iso rooli. Sieltä löytyivät tehtävät ja linkit sekä koko kurssin suunnitelma. Osasta tehtäviä opiskelijat saivat henkilökohtaista palautetta, osasta vertaispalautetta. Koski-opiskelija teki kaikki samat tehtävät kuin muutkin eli hänen opiskelunsa ei eronnut muiden ryhmäläisten työskentelystä mitenkään.

Kaiken kaikkiaan prosessi meni yllättävän sujuvasti. Seurasin alustalla opiskelijan edistymistä ja havainnoin hänen osaamistaan reaaliaikaisissa tapaamisissa. Ohjaus ja henkilökohtaisen palautteenanto tapahtui alustalla eikä näin häirinnyt muita osallistujia.

Ainoa asia mikä ei sujunut oli opintopisteen syöttö kurssin lopussa Koskeen. Siinä kesti useampi kuukausi erinäisistä teknisistä syistä johtuen, mutta onnistui sekin sitten lopulta.”

Marja

Opettajan rooli Koski-ajatuksen ’myynnissä’ opiskelijoille on merkittävä. Moni ei vielä tiedä opintopiste-mahdollisuudesta ja siksi meidän onkin tärkeää kertoa siitä ja sen tuomista hyödyistä opiskelijoillemme.

Kirjoittajat:

Sari Isokangas, suunnittelijaopettaja, ruotsin opettaja, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma
Marja Juhola, suunnittelija, englannin opettaja, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Molemmat kirjoittajat opettivat Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. He tutustuivat arviointiin Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa talvella 2022. Hankkeessa tuotettiin muun muassa materiaalia kansalaisopistojen vieraiden kielten arviointiin. Se löytyy Kielikukkanen-Suunnitteluoppaasta.

Vinkkejä vieraiden kielten Koski-kurssien arviointiin kansalaisopistoissa

Osaamisperusteisuus on puhuttanut paljon tänä vuonna. Opistoissa on kirjoitettu kurssikuvauksia, mietitty eri tietokantojen hallinnollisia kiemuroita ja osallistuttu tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Olemme kaikki pohtineet, mitä tämä uusi mahdollisuus tarkoittaa meidän opistoillemme, kuinka se muuttaa toimintaamme ja kuinka voimme sitä hyödyntää.

Yksi suuri muutos, joka tulee osaamisperusteisen ajattelun myötä osaksi ns. Koski-kurssien arkea on osaamisen arviointi. Arviointihan on osa jokaisen opettajan työtä jo nyt. Teemme sitä jokaisella tunnilla hiljaa mielessämme ja käytämme saamaamme tietoa ohjaukseen ja kurssin sisällön ja opetuksen suunnitteluun. Uusia asioita meille ovat arvioinnin suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja dokumentointi.

Käytännön vinkkejä Koski-arviointiin:

Tee koko kurssin suunnitelma etukäteen. Suunnitelman ei tarvitse olla minuuttiaikataulu; se on joustava, tilanteen ja ryhmän mukaan muovautuva dokumentti. Siihen kannattaa kuitenkin etukäteen merkitä arviointikriteerien mukaiset osaamisen näyttötilanteet. Näin ne eivät jää kurssin tuoksinassa pitämättä ja osallistujat tietävät etukäteen, milloin ja miten arviointi tapahtuu.

Anna vastuuta osallistujille. On hyvä muistaa, että osallistujat ovat itse vastuussa osaamisensa näytöstä. Tämä voi joillekin olla uutta. Vastuunottoa omasta tekemisestä voi helpottaa selkeällä viestinnällä. Osallistujille annetaan aikataulu kurssin alussa, josta selviävät osaamistavoitteet, arviointikriteerit ja kuinka kunkin kriteerin kohdalla arviointi tapahtuu. Osallistujia voi pyytää tekemään oman aikataulun tehtävien suorittamiseen ja merkitsemään osaamis-/oppimispäiväkirjaan suoritukset. Tätä dokumenttia voi käyttää itsearviointiin ja kurssin lopussa arviointikeskustelun tukena.

Valitse vaihtelevia arviointimenetelmiä. Älä suunnittele pitäväsi kurssin lopussa isoa loppukoetta. Tällainen arviointimenetelmä soveltuu huonosti nykyaikaiseen aikuiskoulutukseen. Mieti muita mahdollisuuksia, mutta pidä mielessä käytössä olevat resurssit ja menetelmien soveltuvuus arvioitavaan asiaan. Puheen tuottamista ei voi arvioida kirjallisesti.

Hyödynnä jatkuvaa arviointia. Jatkuva näyttö ja arviointi on hyvä ottaa osaksi kurssin arkea. Jatkuvaksi näytöksi/arvioinniksi emme laske sitä, kuinka monta tuntia kurssilainen on fyysisesti paikalla kurssilla, mutta riittävä paikallaolo ja aktiivinen osallistuminen opetukseen mahdollistaa opettajalle riittävän määrän tilaisuuksia seurata ja havainnoida kurssilaisen oppimisprosessia ja osaamista.

Hyödynnä digityökaluja. Interwebsi on täynnä eri ainealueiden arviointiin sopivia sovelluksia: Microsoftin tai Googlen Forms, Vocaroo, Kahoot, Flipgrid, jne. Monissa opistoissa on käytössä oppimisalusta, jonka sisäänrakennetuilla työkaluilla saa luotua teksti-, ääni- kuva- ja videotehtäviä sekä annettua suullista tai kirjallista palautetta nopeasti, helposti ja yksilöllisesti. Kielten kursseissa sopivia vuorovaikutusta kehittäviä työkaluja ovat myös erilaiset keskustelualustatyökalut, joihin jokainen kurssilainen voi jättää kohdekielellä oman alustuksensa annettuun aiheeseen sekä kommentoida muiden tekstejä. Osallistujien vastaukset ja palautetut tehtävät säilyvät alustalla ja usein sieltä löytyy arviointia helpottava osallistujakohtainen arvosanakoonti. Monelle alustalle pystyy luomaan kysymyspankin, jota voi hyödyntää kurssilta toiselle esimerkiksi kurssin keskeisen sanaston testaamiseen ja arviointiin. Usein tehtävät voi myös helposti kopioida suoraan seuraavalle kurssille.

Työkalujen opetteluun saattaa alussa mennä hetki, mutta kun niiden käyttö on hallussa, helpottuu työ valtavasti. Ei toki kannata ahnehtia ja käyttää samalla kurssilla liian montaa työkalua. Siinä voivat sekä opettaja että opiskelijat mennä sekaisin!

Toimivimmat menetelmät ja käytännöt löytyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. Jos olet aloittamassa ensimmäistä Koski-kurssiasi syksyllä, kehotamme kokeilemaan eri menetelmiä ja työkaluja rohkeasti. Voi olla, että kaikki ei toimi aivan täydellisesti ensimmäisellä kerralla, mutta kokeilematta sitä ei tiedä. Ja seuraavalla kurssilla tehdään sitten eri tavalla!

Kirjoittajat:

Sari Isokangas, suunnittelijaopettaja, ruotsin opettaja, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma
Marja Juhola, suunnittelija, englannin opettaja, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Molemmat kirjoittajat opettivat Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. He tutustuivat arviointiin Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa talvella 2022. Hankkeessa tuotettiin muun muassa materiaalia kansalaisopistojen vieraiden kielten arviointiin. Se löytyy Kielikukkanen-Suunnitteluoppaasta.

Kuinka vieraiden kielten opiskelua voidaan ylläpitää ja lisätä? Kuinka kielikurssit saadaan entistä kiinnostavammiksi ja houkuttelevammiksi? Kuinka varmistamme, että kielitarjonnastamme löytyy jokaiselle jotakin?

Näihin kysymyksiin olemme pohtineet vastauksia Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen -hankkeessa. Hankkeessa ovat olleet mukana Kuopion kansalaisopisto, Etelä-Helsingin kansalaisopisto, Kalliolan kansalaisopisto ja Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma.

Hankkeen taustalla on huoli suomalaisten vieraiden kielten opiskelun vähenemisestä ja yksipuolistumisesta. Tähän haasteeseen olemme Kielikukkanen -hankkeessa vastanneet kokoontumalla yhteen ideoimaan kieltenopiskelun tulevaisuutta. Yhteisissä suunnittelufoorumeissa olemme kehittäneet uusia malleja kurssien järjestämiseen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Suunnittelu on toteutettu opettajalähtöisesti osallistamalla mukaan käytännön työtä tekeviä tuntiopettajia kaikista hankeopistoista. Suunnittelun tuotoksena on syntynyt Kielikukkanen -malli, jossa kielikurssit on jaoteltu erilaisiin kategorioihin sisällön perusteella.

Hankeopistojen kielitarjonnassa onkin nyt entistä enemmän erityyppisiä kursseja erilaisiin tarpeisiin. Yleiskurssien lisäksi opiskelija voi valita suullisen vuorovaikutuksen kehittämiseen keskittyvän keskustelukurssin, tietylle asiakasryhmälle suunnatun täsmäkurssin, nopean ja tavoitteellisen tehokurssin tai tiettyä erityisaluetta käsittelevän teemakurssin. Lähiopetuksen lisäksi tarjolla on myös entistä enemmän joko kokonaan tai osittain verkossa toteutettavia kielikursseja.

Osana mallin suunnitteluprosessia olemme pohtineet myös terminologiaa ja ehdotammekin seuraavia termejä käytettäväksi erilaisista verkkoa hyödyntävistä kurssimalleista puhuttaessa:

• Verkko-opetus: verkkoympäristössä toteutettava opetus voi olla joko reaaliaikaista tai ajasta riippumatonta.  Ajasta riippumattomassa opetuksessa kommunikointi ja oppimistehtävien tekeminen tapahtuu jollakin verkko-oppimisalustalla opiskelijalle itselleen sopivaan aikaan. Opettaja antaa tehtävistä henkilökohtaista palautetta. Tästä opetusmuodosta käytetään termiä verkko-opetus.
• Reaaliaikaisessa opetuksessa kaikki ovat koolla samanaikaisesti jonkin verkko-opetusohjelman esim. Zoomin tai Teamsin välityksellä. Tällaisesta opetusmuodosta käytetään nimeä etäopetus.
• Lisäksi on olemassa myös monimuoto-opetusta, jossa nämä elementit yhdistyvät tai limittyvät toisiinsa.  Kurssi voi tällöin koostua sekä lähi- että etäopetuksesta tai reaaliaikaisen ja ajasta riippumattoman verkko-opetuksen yhdistelmästä.
• Nykyään on myös yhä enenevässä määrin käytössä hybridiopetus eli samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa osa opiskelijoista on läsnä luokkatilassa ja osa osallistuu etänä verkon kautta esim. Teamsin tai Zoomin avulla.

Näillä toimilla toivomme saavuttavamme yhä suuremman joukon innokkaita kieltenopiskelijoita, jotka löytävät omat syynsä tulla opiskelemaan kieliä kansalaisopistoon.

Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Marika Boström, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarsinstitut Alma

Suomalaiset opiskelevat kieliä yhä vähemmän ja yksipuolisemmin. Näin on todennut mm. professori Riitta Pyykkö vuonna 2017 julkaistussa selvityksessä, jossa korostetaan monipuolisen kielivarannon tärkeyttä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Monipuolisen kielitaidon merkitystä tulisi korostaa, sillä suomalaisten osaaminen painottuu yhä vahvemmin pelkästään englannin kieleen. Toisaalta taas myös suomalaisten englannin taidoissa on usein parantamisen varaa, sillä esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan vahvaa ja monipuolista englannin taitoa. Lisäksi maastamme löytyvä kielitaito olisi tunnistettava ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle kaikissa elämänvaiheissa. Näihin haasteisiin pyrimme osaltamme vastaamaan viiden kansalaisopiston yhteisessä Kielikukkanen-hankkeessa. Yhtenä Kielikukkanen-hankkeen tavoitteena onkin kehittää keinoja, joilla voidaan kannustaa ihmisiä opiskelemaan enemmän kieliä. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Suurin huoli kieltenopiskelun tilasta on perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulutuksen osalta, mutta myös vapaassa sivistystyössä on syytä pohtia tulevaisuutta. Millainen on vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen rooli maamme kieltenopetuksen kentällä? Pyykön selvityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on suuri rooli kielikoulutuksessa, sillä kielet ovat keskeisiä aineita 154 kansalaisopiston koulutustehtävässä.  Myös kansalaisopistoissa on nähtävissä samanlaista kehitystä kuin muilla kouluasteilla, sillä niissäkin vieraiden kielten opetustunnit ovat kokonaisuutena hieman vähentyneet.

Suuri osa opiskelijoista on kuitenkin tyytyväisiä opistojen kielten opetukseen. Tämä näkyy Kielikukkanen-projektin puitteissa toteutetun opiskelijakyselyn vastauksista (vastaajia n. 1 300):

• Miten kielten opiskelusta tulee innostavaa, motivoivaa ja luovaa, riippuu paljon opettajasta. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin nykyistä opettajaani.
• Opettajana aivan ihastuttava persoonallisuus. Opiskelu on todellista laatuaikaa itselle.
• Tunneille on ollut aina kiva mennä.
• Ryhmät ovat usein olleet myös melko pieniä, joten niissä on mukava, rento ja turvallinenkin olo opiskella.
• Kielen tunnit ovat samalla sivistäviä ja hyvin terapeuttisia.
• Aärimmäisen positiivinen kokemus joka kerta! Mahtavat opettajat!

Toisaalta kysely poiki myös toisenlaisia ajatuksia:

• Etenemisvauhti on hidasta.
• Vauhti oli liian nopea.
• Vanhanaikaista meininkiä.
• Opetusmenetelmät olivat 1960-luvulta.
• Opetuksen ammattitaitoisuus ja tehokkuus vaihtelevat kovasti kurssista toiseen.
• Ei ole riittävää tarjontaa maaseudulla asuvalle.
• Säännöllisen epäsäännöllisen vuorotyön takia tulee liikaa poissaoloja tunneilta.
• Koska opiskelijat ovat usein eritasoisia ja eri tavoin motivoituneita, opiskelu ei välttämättä ole kovin tehokasta.

Kuinka vastaamme näille opiskelijoille? Kielikukkanen-hankkeessa pohditaan, kuinka voimme turvata sen, että kaikenikäiset ja -taustaiset opiskelijat haluavat jatkossakin opiskella kieliä ja hakeutua kansalaisopistojen kielikursseille.

Millainen sitten olisi täydellinen kielikurssi kyselyyn vastanneiden mielestä?

• Etenemisvauhti voisi olla enemmän yksilöllisempää.
• Selkeä palaute oman opiskelun etenemisestä.
• Kurssi, jossa kokeiltaisiin erilaisia oppimismenetelmiä; meitä oppilaita on yhtä paljon kuin on menetelmiäkin.
• Ei liian tiukkapipoista opiskelua.
• Oppilaiden tulisi olla mahdollisemman saman tasoisia.
• Helppo, halpa ja motivoiva.
• Tuloksena jokin opintotodistus taidosta.

Erilaisia vastauksia on lähes yhtä monta kuin vastaajiakin. Tehtävää siis riittää, sillä koemme tärkeänä sen, että kansalaisopistojen kielikurssitarjonta vastaa mahdollisimman monen asiakkaan tarpeisiin. On selvää, että tämä ei tällä hetkellä toteudu. Kurssille ilmoittautuessaan asiakkaat eivät välttämättä aina tiedä, mikä heitä odottaa tai onko kurssin taso tai tahti heille sopiva. Näihin haasteisiin toivomme apua Kielikukkanen-hankkeessa suunniteltavasta kurssivalitsimesta, joka perustuu koko kurssipaletin uudelleenajatteluun ja jaotteluun. Tämä toteutetaan yhdessä aktiivisen opettajaryhmän kanssa ja kaikkien viiden opiston yhteistyönä.

Tältä pohjalta vastaamme omalta osaltamme kutsuun kehittää kansallista kielivarantoa, uusien oppimisympäristöjen ja kurssimallien käyttöönottoa, sekä parantaa ihmisten mielikuvaa kansalaisopistojen kieltenopetuksesta.

Tule keskustelemaan aiheesta kanssamme! Neljän webinaarin sarjastamme seuraava pidetään pe 11.12 klo 13. Webinaarin aiheena on kurssisuunnittelun uudet tuulet vapaan sivistystyön kieltenopetuksessa. Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä: 

Teksti:

Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori  Marika Boström, Vasa Arbis
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasa-Opisto