arviointi

Opettajien mietteitä vieraiden kielten Koski-kurssien arvioinnista kansalaisopistoissa

Vaasan kansalaisopisto Almassa ja Etelä-Helsingin kansalaisopistossa pilotoitiin vieraiden kielten Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. Opettajat Sari ja Marja kertovat alla omista kokemuksistaan.

“Aluksi tuntui hiukan haastavalta saada kerrottua kurssilaisille, mistä tässä Koski-kurssi -asiassa oikein on kyse, ja mitä etuja se toisi mukanaan opiskelijoille. Tilannetta helpotti onneksi oppimisalusta Moodle, johon olin kirjoittanut etukäteen infoa siitä, mikä Koski-tietovaranto on, ja miten se liittyy meneillään olevaan kurssiin. Osa kurssilaisista ilmoitti heti ensimmäisellä kerralla halustaan saada kurssista suoritusmerkintä ja opintopisteitä. Osa kypsytteli asiaa pidempään ja halusi enemmän lisätietoja kurssin ensimmäisillä kerroilla. Osa taas oli selkeästi harrastuspohjalta liikkeellä eikä heitä kiinnostanut ’suorittaa kurssia’. Harrastuspohjalta opiskelevan ryhmän kohdalla jouduin opettajana aika paljon puntaroimaan sitä, etten tuo liikaa esille kurssin ’suorittamiseen’ liittyviä seikkoja ja tehtäviä, sillä en halunnut, että kukaan tuntisi oloaan kurssilla ulkopuoliseksi. Kaikki kurssilaiset ja heidän oppimisensa ovat yhtä tärkeitä.

Kiva oli toisaalta huomata myös, että ’tauti tarttui’ ja moni heistäkin, jotka eivät aluksi ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita opintopisteistä ja suorittamisesta, muuttivat mielensä. Moni heistä ilmoitti haluavansa yrittää kurssin suoritusta, kun he näkivät mitä muut tekivät ja mitä se tarkoitti käytännössä.”

Sari

“Pienessä englannin ryhmässäni vain yksi innokas opiskelija tarttui opintopiste-mahdollisuuteen ja teki töitä sen eteen koko kurssin ajan. Hän näki saavansa itselleen mm seuraavia hyötyjä:

“… tarvitsin “vauhtia opiskeluun”

”Aion seuraavassa […] kurssihaussa liittää opintopisteen hakemuksen liitteeksi. Se ei tietenkään korvaa yleistä kielitutkintoa, mutta voin sen avulla todistaa, että olen tosissani hakemassa kurssille.”

Tällaisen unelmaopiskelijan kanssa aloitin ensimmäisen Koski-kurssini. Monimuotokurssilla ei käytetty oppikirjaa ja siksi oppimisalustalla oli iso rooli. Sieltä löytyivät tehtävät ja linkit sekä koko kurssin suunnitelma. Osasta tehtäviä opiskelijat saivat henkilökohtaista palautetta, osasta vertaispalautetta. Koski-opiskelija teki kaikki samat tehtävät kuin muutkin eli hänen opiskelunsa ei eronnut muiden ryhmäläisten työskentelystä mitenkään.

Kaiken kaikkiaan prosessi meni yllättävän sujuvasti. Seurasin alustalla opiskelijan edistymistä ja havainnoin hänen osaamistaan reaaliaikaisissa tapaamisissa. Ohjaus ja henkilökohtaisen palautteenanto tapahtui alustalla eikä näin häirinnyt muita osallistujia.

Ainoa asia mikä ei sujunut oli opintopisteen syöttö kurssin lopussa Koskeen. Siinä kesti useampi kuukausi erinäisistä teknisistä syistä johtuen, mutta onnistui sekin sitten lopulta.”

Marja

Opettajan rooli Koski-ajatuksen ’myynnissä’ opiskelijoille on merkittävä. Moni ei vielä tiedä opintopiste-mahdollisuudesta ja siksi meidän onkin tärkeää kertoa siitä ja sen tuomista hyödyistä opiskelijoillemme.

Kirjoittajat:

Sari Isokangas, suunnittelijaopettaja, ruotsin opettaja, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma
Marja Juhola, suunnittelija, englannin opettaja, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Molemmat kirjoittajat opettivat Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. He tutustuivat arviointiin Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa talvella 2022. Hankkeessa tuotettiin muun muassa materiaalia kansalaisopistojen vieraiden kielten arviointiin. Se löytyy Kielikukkanen-Suunnitteluoppaasta.

Vinkkejä vieraiden kielten Koski-kurssien arviointiin kansalaisopistoissa

Osaamisperusteisuus on puhuttanut paljon tänä vuonna. Opistoissa on kirjoitettu kurssikuvauksia, mietitty eri tietokantojen hallinnollisia kiemuroita ja osallistuttu tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Olemme kaikki pohtineet, mitä tämä uusi mahdollisuus tarkoittaa meidän opistoillemme, kuinka se muuttaa toimintaamme ja kuinka voimme sitä hyödyntää.

Yksi suuri muutos, joka tulee osaamisperusteisen ajattelun myötä osaksi ns. Koski-kurssien arkea on osaamisen arviointi. Arviointihan on osa jokaisen opettajan työtä jo nyt. Teemme sitä jokaisella tunnilla hiljaa mielessämme ja käytämme saamaamme tietoa ohjaukseen ja kurssin sisällön ja opetuksen suunnitteluun. Uusia asioita meille ovat arvioinnin suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja dokumentointi.

Käytännön vinkkejä Koski-arviointiin:

Tee koko kurssin suunnitelma etukäteen. Suunnitelman ei tarvitse olla minuuttiaikataulu; se on joustava, tilanteen ja ryhmän mukaan muovautuva dokumentti. Siihen kannattaa kuitenkin etukäteen merkitä arviointikriteerien mukaiset osaamisen näyttötilanteet. Näin ne eivät jää kurssin tuoksinassa pitämättä ja osallistujat tietävät etukäteen, milloin ja miten arviointi tapahtuu.

Anna vastuuta osallistujille. On hyvä muistaa, että osallistujat ovat itse vastuussa osaamisensa näytöstä. Tämä voi joillekin olla uutta. Vastuunottoa omasta tekemisestä voi helpottaa selkeällä viestinnällä. Osallistujille annetaan aikataulu kurssin alussa, josta selviävät osaamistavoitteet, arviointikriteerit ja kuinka kunkin kriteerin kohdalla arviointi tapahtuu. Osallistujia voi pyytää tekemään oman aikataulun tehtävien suorittamiseen ja merkitsemään osaamis-/oppimispäiväkirjaan suoritukset. Tätä dokumenttia voi käyttää itsearviointiin ja kurssin lopussa arviointikeskustelun tukena.

Valitse vaihtelevia arviointimenetelmiä. Älä suunnittele pitäväsi kurssin lopussa isoa loppukoetta. Tällainen arviointimenetelmä soveltuu huonosti nykyaikaiseen aikuiskoulutukseen. Mieti muita mahdollisuuksia, mutta pidä mielessä käytössä olevat resurssit ja menetelmien soveltuvuus arvioitavaan asiaan. Puheen tuottamista ei voi arvioida kirjallisesti.

Hyödynnä jatkuvaa arviointia. Jatkuva näyttö ja arviointi on hyvä ottaa osaksi kurssin arkea. Jatkuvaksi näytöksi/arvioinniksi emme laske sitä, kuinka monta tuntia kurssilainen on fyysisesti paikalla kurssilla, mutta riittävä paikallaolo ja aktiivinen osallistuminen opetukseen mahdollistaa opettajalle riittävän määrän tilaisuuksia seurata ja havainnoida kurssilaisen oppimisprosessia ja osaamista.

Hyödynnä digityökaluja. Interwebsi on täynnä eri ainealueiden arviointiin sopivia sovelluksia: Microsoftin tai Googlen Forms, Vocaroo, Kahoot, Flipgrid, jne. Monissa opistoissa on käytössä oppimisalusta, jonka sisäänrakennetuilla työkaluilla saa luotua teksti-, ääni- kuva- ja videotehtäviä sekä annettua suullista tai kirjallista palautetta nopeasti, helposti ja yksilöllisesti. Kielten kursseissa sopivia vuorovaikutusta kehittäviä työkaluja ovat myös erilaiset keskustelualustatyökalut, joihin jokainen kurssilainen voi jättää kohdekielellä oman alustuksensa annettuun aiheeseen sekä kommentoida muiden tekstejä. Osallistujien vastaukset ja palautetut tehtävät säilyvät alustalla ja usein sieltä löytyy arviointia helpottava osallistujakohtainen arvosanakoonti. Monelle alustalle pystyy luomaan kysymyspankin, jota voi hyödyntää kurssilta toiselle esimerkiksi kurssin keskeisen sanaston testaamiseen ja arviointiin. Usein tehtävät voi myös helposti kopioida suoraan seuraavalle kurssille.

Työkalujen opetteluun saattaa alussa mennä hetki, mutta kun niiden käyttö on hallussa, helpottuu työ valtavasti. Ei toki kannata ahnehtia ja käyttää samalla kurssilla liian montaa työkalua. Siinä voivat sekä opettaja että opiskelijat mennä sekaisin!

Toimivimmat menetelmät ja käytännöt löytyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. Jos olet aloittamassa ensimmäistä Koski-kurssiasi syksyllä, kehotamme kokeilemaan eri menetelmiä ja työkaluja rohkeasti. Voi olla, että kaikki ei toimi aivan täydellisesti ensimmäisellä kerralla, mutta kokeilematta sitä ei tiedä. Ja seuraavalla kurssilla tehdään sitten eri tavalla!

Kirjoittajat:

Sari Isokangas, suunnittelijaopettaja, ruotsin opettaja, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma
Marja Juhola, suunnittelija, englannin opettaja, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Molemmat kirjoittajat opettivat Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. He tutustuivat arviointiin Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa talvella 2022. Hankkeessa tuotettiin muun muassa materiaalia kansalaisopistojen vieraiden kielten arviointiin. Se löytyy Kielikukkanen-Suunnitteluoppaasta.

Siilinjärven kansalaisopiston taideaineiden vastuuopettaja Mari Puttonen osallistui Kansalaisopistojen liiton ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteiseen koulutushankkeeseen, jossa kehitettiin mm. vapaan sivistystyön taideopetuksen yhteisöllisyyttä, arviointia, monialaista yhteistyötä, ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä. Koulutukseen osallistuneet työstivät myös pienimuotoisia kehitystöitä. Mari kertoo alla kokemuksia ja havaintoja omasta kehittämistyöstään.

Olen tehnyt jo vuosia töitä hyvinvointi ja taide- teeman ympärillä omissa kuvataideryhmissäni, ja jotenkin halusin tehdä näkyväksi sen, mitä minä olen kuullut oppilaideni puhuvan taiteesta, oppituntien aikana, vuodesta toiseen. Siksi päädyin jo koulutuksen alkuvaiheessa tekemään videon, jossa esittäisin visuaalisessa muodossa niin oppilaideni ajatuksia taiteesta kuin heidän tekemiään taideteoksia, jotka ilmentäisivät taiteen merkitystä heidän elämäänsä. Video voisi toimia myös markkinointimateriaalina opistomme taideopetuksesta, ja toisaalta tällä ”tarinalla” voisi osoittaa kuntapäättäjille, kuinka tärkeää opetus on meidän oppilaillemme – kuntalaisillemme.

Päätin että teen aluksi simppelin kyselyn oppilailleni (kolmessa eri taideryhmässä), ja nämä sanat, joita tästä kyselystä saisin, olisivat ”tiedollinen” pohja videotyölleni. Lahjoin myös pullalla ja kahvilla neljä opiskelijaani tulemaan vapaa-ajallaan maalaamaan minulle kuvan, jossa he näyttäisivät, mitä kuvataide heille merkitsee. Kerroin että videoin heidän työskentelynsä. Annoin vapaat kädet näille neljälle naiselle toteuttaa itseään ja omia mielikuviaan. Kuvia ei selitetä videollakaan sen enempää. Ne ovat spontaani tuotos teemasta ”miten kuvaisit mitä taide merkitsee sinulle ja sinun hyvinvoinnillesi”.

Kyselyyni vastattiin oppitunnilla, työskentelyn lomassa – ja nimettömänä. Kysymykset, jotka esitin oppilailleni, olivat seuraavat:

1. Mitä kansalaisopiston kuvataideopetus on antanut sinulle? Mitä olet oppinut?
2. Onko kuvataideopetus lisännyt hyvinvointiasi? Jos on, miten kuvailisit että se on lisääntynyt?

Kyselyistä sain yhteensä 29 vastausta, joista lähdin poimimaan ajatuksia herättäviä lauseita, sanoja tai huomioita. Luin samalla myös muita, julkaistuja raportteja taiteen/kulttuurin hyvinvointivaikutuksista.

Huomasin oppilaideni vastauksista että he vastasivat avoimiin kysymyksiini melko samalla tavoin kuin mihin tutkimustuloksissakin on päädytty. Erik Allardt kiteytti hyvinvoinnin kulmakivet jo vuonna 1976 (Kulttuurisote –kuuden maakunnan kumppanuushanke, Yhteinen loppuraportti 1/2019, s.10):

• kohtuullinen elintaso (having)
• mielekäs ja vastuullinen tekeminen (doing)
• merkitykselliset suhteet (loving)
• mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja elävään läsnäoloon (being)

Kohtuullinen elintaso on näistä ehkä tulkinnallisin tässä työssä, mutta sen merkitys on iso kun mietitään, mikä on opiston opetuksen saavutettavuus. Ovatko kurssien hinnat sellaiset että ne ovat kaikkien saavutettavissa?

Muun me kykenemme tarjoamaan opetuksessa, ja se näkyy myös oppilaideni avoimissa vastauksissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa todetaan, että tutkimusten mukaan taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä itse tekeminen vaikuttavat positiivisesti koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Kulttuurilla on erityinen merkitys mielekkään elämän, yhteisöllisyyden merkityksellisyyden kokemuksen ja osallisuuden mahdollistajana (Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa, S.10, 2019:34). Olin tavattoman ilahtunut ja toisaalta jopa hämmentynyt, että sain oppilailtani hyvin pitkälle edellä mainitun tuloksen mukaisia vastauksia opiston taideopetuksesta.

Olenko jopa isomman kuin vain teknisen taidon opettamisen äärellä? Minusta tuntuu että alla olevassa vastausesimerkissä kiteytyy melko hyvin se, miten taide ei ole vain sommittelua, värioppia ja maalaustekniikka. Se on jotain vieläkin enemmän:

”On tosi hyvä tämä pysähtyminen ja joko päivästä riippuen tarkka keskittyminen tai revittely ja hulluttelu. Ajatukset irti päivätyöstä ynnä muusta. Yhteisöllisyys myös tämän porukan kanssa: tehdään vaan juttujamme, ei tarvitse selvitellä toisten taustoja, ammatteja yms. tullaan silti tutuiksi. On lisännyt hyvinvointia – olo on jotta ennättäisipä enemmän tähänkin paneutumaan.”

Teksti: Siilinjärven kansalaisopiston taideaineiden vastuuopettaja Mari Puttonen

Marin kehittämistyön videon (noin 5 min) voit katsoa täällä: https://youtu.be/wYyg0k4IHaY