kulttuuri

Eurooppalaisen aikuiskoulutuksen teemawebinaari, pe 19.4.2024 klo 9–12

OHJELMA

Huomaathan, että muutokset ohjelmaan ovat edelleen mahdollisia.

9.00 Avaussanat
Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen

9.10 Ajankohtaista eurooppalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa
Kvs-säätiön toimitusjohtaja ja EAEA:n varapuheenjohtaja Lauri Tuomi

9.40 Vapaan sivistystyön eurovaaliteesit
Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén

10.10 Tauko

10.20 Perustaidot eurooppalaisessa kontekstissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Erno Hyvönen

10.55 Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset Euroopassa ja sivistyssektorin edunvalvonnassa
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n yhteiskuntasuhdevastaava Annika Lyytikäinen

11.30 Miten aikuiskoulutuksella vastataan Euroopassa viime aikojen haasteisiin tulevan 5-vuotiskauden aikana
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Tilaisuus päättyy noin klo 12

Ilmoittautuminen päättyy 18.4.2024 klo 23.59. Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta ja muistutuksena vielä toistamiseen tapahtumapäivän aamuna.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Tilaisuus järjestetään etänä Microsoft Teams -alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Hallituksen blogi: Potkua kulttuurista

Pohdin kirjoituksessani kulttuurinopetuksen osuutta aikuisten oppijoiden vieraiden kielten opetuksessa vapaan sivistystyön koulutuksessa. Kahlasin viime keväänä läpi kansalaisopistojen vieraiden kielten kurssien kurssikuvauksia tavoitteenani päästä selville, missä määrin ja miten niissä tuodaan esille kulttuurinopetusta tai kulttuurista osaamista.

Kurssikuvauksissa painottuvat viittaukset erilaisiin kommunikaatiotilanteisiin ja kielioppiin. Kielioppitermejä ei kaihdeta, niitä taidetaan vähän jopa rakastaa. Näiden rinnalla saatetaan mainita, että kurssilla tutustutaan myös maan tai kielialueen kulttuuriin. Kurssin kulttuurinen anti esitetään ikään kuin pienenä ekstrana kielellisen annin rinnalla. Kielioppi on pihvi, kommunikaatiotilanteet pottumuussia ja kulttuuri – se on ripaus maustetta.

Mutta voidaanko päätellä, että kulttuuri puuttuu agendalta, jos sitä ei ole sen kummemmin mainittu kurssikuvauksessa. Vai onko niin, että kulttuuri on joka tapauksessa aina osa kielenopetusta? Kun ei mainita mitään erikseen, kulttuurinen anti saa oppitunneilla rauhassa kehkeytyä. Voi olla näinkin, mutta saisiko tuon äskeisen jotenkin puetuksi sanoiksi kurssikuvaukseen. Alkaa nimittäin vaikuttaa mielenkiintoiselta!

Kansalaisopistojen kurssikuvausten merkitys – niiden antaman informaation merkitys, täsmällisyys ja tavoitteiden sanallistaminen – on muuttunut oman kansalaisopistourani varrella yhä keskeisemmäksi. Kurssikuvaus on usein opiston ja opettajan yhteisesti laatima (tuote)selostus kurssista. Se on myös opiston antama palvelulupaus asiakkaalle. Erityisesti kesällä 2021 voimaan tullut Koski-tietokantaan (Oma Opintopolku-palveluun) liittyvä lakimuutos on herättänyt opistot ja opettajat kehittämään kurssikuvauksia. Tämä kaikki on hyvää kehitystä. Mutta sapluunoista on ehkä vähän unohtunut yksi juttu, nimittäin innostaminen. Jotta ihminen ryhtyy johonkin, hänen pitää innostua asiasta. Nyt kielikurssit näyttäytyvät hyvin samanlaisina, niissä ei juurikaan tuoda esiin opettajan omia painotuksia, pedagogista ajattelua, erityistuntemusta tai kiinnostuksen kohteita.

Kokonaan toinen juttu on sitten se, mistä kulttuurista tunneilla keskustellaan, keiden kulttuuri pääsee esille, keiden ei? Merkityksiä antaa ja valintoja tekee opettaja, mutta ilman muuta hänen rinnallaan – ja joskus jopa puolesta – oppikirjantekijät. Valintoihin vaikuttavat myös opiskelijat, joilla on oman elämänkokemuksensa ja hankkimansa tiedon perusteella runsaasti tietämystä eri ihmisryhmien tavoista elää ja käyttäytyä. Hienointa on, että muihin kulttuureihin tutustuessamme tutustumme samalla omaan kulttuuriimme ja itseemme toimijoina kulttuurienvälisissä tilanteissa. Kulttuurinopetus ja kulttuurinen osaaminen ovat ehdottomasti osa kieltenopetusta. Antaa sen loistaa myös kurssikuvauksissa.

Minna Prunnila
Minna Prunnila toimi Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtorina vuosina 2008–2022 ja on nykyisin opiston kieltenopettaja.

Karjalanpiirakoita vadissa.

Blogi: Piirakoita ja pärekoreja – kansalaisopistot perinnetaitojen ylläpitäjänä ja uudistajana

Karjalainen kulttuuri on tunnettu vieraanvaraisuudestaan ja siitä, että pöytä pannaan koreaksi niin satunnaiselle kulkijalle kuin talonväellekin. Karjalaiset eivät myöskään osaa kyläillä ilman tuomisia ja nykyaikana tuominen on vähintäänkin kahvipaketti. Karjalaiseen ruokakulttuuriin kuului ja kuuluu edelleen vahvasti paikallisten luonnonantimien hyödyntäminen arkisessa ruokapöydässä ja ruoka valmistuu monessa talossa nykytalvinakin uunin lämmityksen yhteydessä potissa tai sukunassa.

Jo useampana vuonna kansalaisopistomme kurssitarjonnasta on ollut mahdollista löytää kotipuutarha-, villiyrtti- ja sienikursseja. Olemme heränneet huomaamaan ja uudelleen arvostamaan omaa perintöämme ja oppineet kiinnittämään perinteemme osaksi nykyaikaa. Ekologinen ruoka tulee läheltä ja sillä on pieni hiilijalanjälki. Lähi- ja luomuruoka, joka on olennainen osa karjalaista ruokakulttuuria, ovat jälleen löytäneet tiensä ihmisten pöytään ja tietoisuus omista valoinnoista ja vaikutusmahdollisuuksista kasvaa koko ajan. Kestävää kulutuskulttuuria on perinteisesti myös vaalittu kädentaitojen osaamisella ja perinteisillä käsitöillä. Tänä syyslukukautena suursuosioon nousi esimerkiksi pärekorin valmistus -kurssi ja perinteisesti täynnä ovat myös huonekalujen entisöinti- ja kunnostuskurssit, jotka vuodesta toiseen tuovat yhteen uusia ja vanhoja harrastajia, ja joissa vanhalle ehkä sukupolvesta toiseen kulkeneelle esineelle annetaan uusi elämä tai tuunataan se vastaamaan nykypäivän henkeä.

Opistojemme kurssitarjonnalla voimme olla osaltamme vaalimassa perinteitä, mutta myös kiinnittää niitä vahvasti nykyaikaan sekä kestävään tulevaisuuteen. Oma opistomme ei ole vielä hakenut tai saanut kestävän kehityksen sertifikaatteja, koska karjalaiseen kulttuuriin kuuluu tietynlainen vaatimattomuus ”ei nyt miun takkii tarvvii -asenne” vaikka vieraanvaraisia olemmekin. Olemme kuitenkin heränneet tiedostamaan, että kestävä toiminta on itseasiassa jo osa kulttuuriamme ja sen huomaaminen ja vaaliminen on hieno ja mahtava asia. Karjalainen kulttuuri on ekologista!

Parasta kansalaisopiston järjestämissä opinnoissa on eri ikäisten ja taustaisten ihmisten kohtaaminen ja niissä syntyvä aito ja välitön vuorovaikutus. Osaamisen ja tiedon jakaminen, ei vain opettajalta opiskelijoille vaan molemmin suuntaisesti ja opiskelijalta toiselle, ovat opetustyön ydintä. Yhdessä tekeminen ja yhteistyö on liima, joka vetää meitä vielä seuraavan sadan vuoden päästäkin kansalaisopistojen opintojen pariin. Viime vuosina on kansalaisopistokentällä puhuttu osaamisperusteisuudesta, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Laveasti näitä käsitteitä tarkastellessa, voidaan huomata, että kansalaisopistoissa on osattu jo vuosikymmenten ajan tunnistaa ja tunnustaa osaamista palkkaamalla tuntiopettajiksi osaamistaan mitä eritavoin kartuttaneita opettajia. Etenkin perinnetaitoja siirtävät opetussisällöt ovat yleensä juuri tällaisia. Olemme jo kautta aikojen mahdollistaneet niin itseoppineille pioneereille kuin alalle koulutetuille osaajille yhteneväisen mahdollisuuden jakaa omaa osaamistaan ja taitojaan muille alueen asukkaille. Opin pärekorin valmistamiseen tai mummon reseptillä tehtävien karjalanpiirakoiden tekoon saa monesta paikasta, niihin voi pätevöityä niin muodollisessa koulutuksessa kuin kisälli-mestari opein perinnetaitoja siirtäen.

Monimuotoisen kulttuurimme perinteitä pääsemme vaalimaan myös yhteistyössä Linnalan opiston johdolla, joka ansiokkaasti on laittanut käyntiin karjalan kielen osaamisen tunnistamis- ja tunnustamistyön karjalan kielen osaamismerkkien parissa ja haluaa jakaa tietoa ja osaamista myös muille opistoille. Mukana LAKE-hankkeeessa ovat Linnalan yhteen saattamina Ilomantsin kansalaisopisto sekä Joensuun seudun kansalaisopisto.

Tehtävänämme ja tarkoituksenamme on olla yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja kansalaisaktiivisuutta edistäviä monikulttuurisia ja kaikille avoimia elinikäisen ja omaehtoisen oppimisen näyttämöitä. Annetaan siis myös omien kulttuuriperinteidemme näkyä ja sulautua osaksi kulttuurin puroja, joista kasvaa elinikäisen oppimisen ja hyvinvoinnin virta.

Terveiset Joensuusta, kulttuuripurojen ääreltä!

Outi Krohns
Joensuun seudun kansalaisopiston vs. rehtori
Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kansalaisopistojen liitto KoL
Lisätietoa evästeistä

Mitä evästeet ovat ja miksi käytämme niitä tällä sivustolla?

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Niitä käytetään palvelun käyttökokemuksen parantamiseksi, auttaen selainta muistamaan käyttäjän syöttämiä valintoja palvelussa. Lisäksi evästeitä käytetään esimerkiksi verkkosivuston käyttäjätilastojen keräämiseen. Ilman evästeitä osaa verkkosivuston toiminnoista ei välttämättä voitaisi edes käyttää.

Säilytetämme esimerkiksi tiedon sisäänkirjautuneesta käyttäjästä (käyttäjätunnuksesta). Sisäänkirjautuminen on voimassa vain selainistunnon ajan, jonka jälkeen käyttäjän täytyy syöttää käyttäjätunnus ja salasana palveluun uudestaan.

Säilytämme myös tiedon evästeilmoituksen hyväksymisestä ja mahdollistista käyttäjäkohtaisista asetuksista sivuston saavutettavuuteen liittyen. Muutoin kyseinen ilmoitus näkyisi jokaisella sivunlataukselle sivuston alareunassa ja käyttäjän pitäisi jokaisella katselukerralla valita haluamansa asetukset uudelleen.

Palvelumme kerää myös tilastotietoa vierailevista käyttäjistä. Tarkoitukseen käytetään Google Analytics -ohjelmistoa, jonka avulla voimme esimerkiski tehdä sivuistamme yhä paremmin toimivan kokonaisuuden.

Sivustolla olevat sosiaalisen median laajennukset (esim. Facebook-osio sivun alareunassa) saattavat kerätä tietoa kävijästä, mikäli hän on kirjautuneena sisään kyseisiin palveluihin.

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt tällaisten evästeiden käytön. Voit säätää evästeiden käytön asetetuksia sivuston vasemmasta laidasta löytyvästä navigaatiopalkista.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.