perustaidot

Vieraskynä: Perustaidoilla mukaan yhteiskuntaan

Kuva: Ofelya Pavlova

Keski-Uudellamaalla toimivassa Ahkera-hankkeessa on viimeisen vuoden aikana tavoitettu yhteensä 43 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa aikuista. Kohderyhmälle on tarjottu monipuolista perustaitokoulutusta sekä vahvaa tukea ja ohjausta omien koulutus- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Keravan, Järvenpään ja Nurmijärven Opistojen toteuttamassa hankkeessa on saatu erinomaisia kokemuksia ja tuloksia vähäisen pohjakoulutuksen saaneiden, valtaosin maahanmuuttajataustaisten osallistujien perustaitojen vahvistamisesta ja jatko-ohjauksesta.

Hankkeen taustalla on vaikuttanut tarve heikossa työmarkkina-asemassa oleville aikuisille suunnatusta koulutusvaihtoehdosta, johon yhdistyisi yksilöllinen tuki. Kohderyhmän tavoittamiseksi on kehitetty alueellista verkostotyötä, ja tärkeitä kumppaneita ovat olleet erityisesti työllisyys- ja maahanmuuttajapalvelut, ammatilliset oppilaitokset ja järjestöt. Opistojen muusta koulutustarjonnasta poiketen perustaitokoulutusten osallistujat eivät löydä kurssille itsenäisesti, vaan ohjaukset tulevat yhteistyötahojen kautta. Vaikka kaikilla osallistujilla on erilaiset taustat ja lähtötilanteet, yhdistävänä tekijänä valtaosalla on pitkä työttömyys, matala koulutustaso, sekä oma motivaatio päästä eteenpäin. Hankkeessa ei ole asetettu minimivaatimuksia esimerkiksi kielitaidon (tai luku- ja kirjoitustaidon) osalta. Maahanmuuttajataustaisten osallistujien kohdalla kriteerinä on ollut kotoutumisajan päättyminen.

Perustaitokoulutuksia on kehitetty vastaamaan kohderyhmän tarpeita esimerkiksi siten, että lukujärjestys ja koulutusjärjestelyt olisivat mahdollisimman selkeät ja toistuvat samanlaisina päivittäin/viikoittain. Aamupäivisin harjoitellaan luokkahuonepainotteisesti suomen kieltä, digitaitoja, työelämätaitoja ja työnhakua. Iltapäiviin on sijoitettu toiminnallisia sisältöjä kuten liikuntaa, kädentaitoja ja työpaikka-/oppilaitosvierailuja.

Tärkeä osa koulutuksia on niihin sisältyvä kahden viikon pituinen työharjoittelujakso opiskelijoita itseään kiinnostavissa, tuetusti löydetyissä työpaikoissa. Monilla ei ole lainkaan työkokemusta (Suomesta), ja työharjoittelujakso toimii nimenomaisesti harjoittelualustana työelämätaidoille, ammatillisille taidoille sekä työelämän suomen kielelle. Lisätavoitteena harjoittelujaksoissa on, että opiskelija voisi mahdollisesti jatkaa samassa paikassa työkokeilussa tai palkkatukityössä perustaitokoulutuksen päätyttyä. Hankkeessa on työharjoittelujaksojen ja työpaikkavierailujen tiimoilta tehty yhteistyötä noin 40 eri työnantajan kanssa.

Koska ryhmät ovat erittäin heterogeenisiä ja kaikissa ryhmissä on mukana myös yksittäisiä luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä (sekä käytännössä täysin kielitaidottomia henkilöitä), on tunneilla opettajan lisäksi ohjaaja, jolla on erittäin tärkeä rooli erityisesti heikoimpien opiskelijoiden tukemisessa. Hankkeen työntekijöiden ja muiden opiskelijoiden antaman tuen avulla koulutuksissa on saatu hyviä kokemuksia myös heikkotasoisten opiskelijoiden taitojen vahvistumisesta ja jatkopoluista. Saatu opiskelijapalaute on ollut erittäin myönteistä, ja koko hankkeen aikana koulutuksen on keskeyttänyt vain yksi opiskelija.

Yksilövalmennus ja jatkopolut perustaitokoulutuksen jälkeen

Opiskelijoiden kanssa tehdään kattava alkuhaastattelu, joka toimii pohjana yksilölliselle työ- ja opintovalmennukselle. Yksilövalmennuksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan ja sanoittamaan omat koulutus- ja työllisyystavoitteet ja tukea häntä niitä kohti. Valmennuksessa haetaan esimerkiksi opiskelu- ja työpaikkoja, tehdään hakemuksia ja valmistaudutaan haastatteluihin. Tärkeää on myös selvittää TE-toimiston kanssa henkilön edellytykset päästä tiettyyn palveluun. Huomattavaa on, että lähes 90 % osallistujista on noin kolmen kuukauden sisällä perustaitokoulutuksen päättymisestä jatkanut esimerkiksi työkokeiluun, ammatillisiin opintoihin, työvoimakoulutukseen, aikuisten peruskouluun tai palkkatukityöhön. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla työ tai opiskelu ei ole ollut ajankohtaista tai mahdollista, mutta myös heitä on ohjattu eteenpäin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin ja avoimiin suomen kielen ryhmiin omissa kunnissa. Yksilövalmennus vaatii aktiivista työotetta sopivan jatkopolun löytämiseksi erityisesti henkilöille, joilla haasteina kielitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen puute.

Elokuussa 2024 käynnistyi Ahkera -hankkeen viimeinen perustaitokoulutus. Kaikki hankkeen neljä koulutusta tulivat täyteen, joten tarvetta vastaavanlaisille matalan kynnyksen koulutuksille on myös jatkossa.

Ahkera -hanke 08/2023–12/2024 hallinnoijana Keravan Opisto, kumppaneina Järvenpään ja Nurmijärven Opistot. Rahoittajana OKM, Erityisavustus aikuisten perustaitojen vahvistamiseen sekä kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien kielikoulutukseen.

Lisätietoja hankkeesta: AHKERA -hanke (peda.net) ja Facebook

Teksti: Hankepäällikkö Saara Sopanen, Ahkera-hanke
Kuva: Ofelya Pavlova

Vieraskynä: Kansalliset perustaitojen osaamismerkit otettu Kalliolassa käyttöön

Kalliolassa on lähdetty tänä keväänä kokeilemaan Opetushallituksen Kansallisia perustaitojen osaamismerkkejä (KAPOS). Merkkejä käytetään kahdessa kokonaisuudessa: Jotpa-rahoitteisessa vankien perustaitovalmennuksessa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Digi ja duuni -hankkeessa, jossa toteutetaan yhteisöjen kanssa matalan kynnyksen perustaitojen koulutuksia ja ohjausta.

Ensimmäinen, yhdessä mielenterveystoipujien tukijärjestön kanssa toteutettu KAPOS-kurssi on saatu nyt päätökseen. Kokeiluun valikoituivat oman arjen sujumiseen liittyvät merkit: Arjen rahankäyttö, Oma talous, Kodin ympäristövastuullisuus ja Oma ajankäyttö. Ennen kurssin alkua kuitenkin päätimme, että etenisimme ryhmän mukaisessa tahdissa kiirehtimättä.

Osallistujien osaamista arviointiin jatkuvan arvioinnin periaatteella. Kyseiselle kohderyhmälle itsenäistä reflektointia ja tekstintuottoa vaativa itseohjautuva opiskelu tuotti haasteita, joten suurimman osan ajasta teimme tehtäviä ja kävimme läpi sisältöjä koko ryhmän kanssa yhdessä keskustellen. Pohdimme esimerkiksi, mistä kuukauden menot koostuvat. Priorisoimme menoja ja suunnittelimme yhteistä kuvitteellista budjettia. Jaoimme toisillemme myös säästämiseen liittyviä kokemuksia ja vinkkejä. Selvitimme lainoja ja osamaksuja koskevaa sanastoa ja tutkimme, millaisia rahoituskeinoja älypuhelimen hankkimiseen on olemassa. Pääsimme myös laskemaan korkoja.

Jokaisella tapaamisella oli uutta keskusteltavaa, kun hallitus julkisti uusia leikkauskohteita. Osaamista ryhmästä kyllä löytyi, vaikka perinteinen opiskelu kotitehtävineen ja kokeineen saattoi aiheuttaa stressiä sen verran paljon, että tehtävät jätettiin mieluummin tekemättä. Ne samat tiedot, joiden paperille saattaminen oli tuskaisaa, tulivat kuitenkin yhteisessä keskustelussa sujuvasti esiin. Kurssi saikin hyvää palautetta osallistavasta ja vuorovaikutteisesta työtavastaan. Osallistujat pitivät myös kurssin sisältöjä tärkeinä ja hyödyllisinä, mikä viestii myös osaamismerkkien tavoitteiden olevan oikein määriteltyjä.

Mitä opimme?

  • Kurssin mitoitus kannattaa miettiä tarkkaan, että sisältöihin ennättää paneutua riittävästi.
  • Opettajan arvioinnin lisäksi kannattaa antaa opiskelijoille mahdollisuus itsearviointiin.
  • Arvioinnin tukena kannattaa kokeilla lyhyitä verkkopohjaisia (esim. Forms) quizz-henkisiä kyselyjä
  • Opiskelun taitoja voisi olla aiheellista tarjota ryhmille, joilla opiskelukokemuksista on kulunut aikaa tai joilla on kielteinen käsitys itsestään opiskelijana.
  • Oma Opintopolkuun kannattaa tutustua yhdessä opiskelijoiden kanssa ja kehottaa heitä tarkastamaan omat tietonsa. Näin se tulee tutuksi niillekin, jotka eivät ole sitä ennen käyttäneet.

Näiden kokemusten pohjalta jatkamme seuraavien kurssien suunnittelua.

Teksti: koulutusasiantuntija Marja Juhola ja kouluttaja Jussi Keränen, Kalliolan kansalaisopisto

Kaipaatko puheenvuoroa tai koulutusta aiheesta omaan opistoosi? Ota yhteyttä: marja.juhola@kalliola.fi

Eurooppalaisen aikuiskoulutuksen teemawebinaari, pe 19.4.2024 klo 9–12

OHJELMA

Huomaathan, että muutokset ohjelmaan ovat edelleen mahdollisia.

9.00 Avaussanat
Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen

9.10 Ajankohtaista eurooppalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa
Kvs-säätiön toimitusjohtaja ja EAEA:n varapuheenjohtaja Lauri Tuomi

9.40 Vapaan sivistystyön eurovaaliteesit
Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén

10.10 Tauko

10.20 Perustaidot eurooppalaisessa kontekstissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Erno Hyvönen

10.55 Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset Euroopassa ja sivistyssektorin edunvalvonnassa
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n yhteiskuntasuhdevastaava Annika Lyytikäinen

11.30 Miten aikuiskoulutuksella vastataan Euroopassa viime aikojen haasteisiin tulevan 5-vuotiskauden aikana
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Tilaisuus päättyy noin klo 12

Ilmoittautuminen päättyy 18.4.2024 klo 23.59. Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta ja muistutuksena vielä toistamiseen tapahtumapäivän aamuna.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Tilaisuus järjestetään etänä Microsoft Teams -alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Rehtoripäivä, ke 14.2.2024 klo 9–12

Tervetuloa vuoden 2024 ensimmäiseen Rehtoripäivään!

OHJELMA

9.00 Avaussanat & toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

9.30 Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL ja perustaitojen kehittäminen
kansallinen NVL-koordinaattori Johanni Larjanko, Bildningsalliansen r.f.

10.10 Jaloittelutauko

10.20 Osallisuuden vahvistaminen kansalaisopistoissa – kokemuksia osallisuudesta ja jalkautuvasta työstä Kalliolan kansalaisopistossa
koulutuskoordinaattori Mari Vakkilainen, Kalliolan kansalaisopisto

10.50 Saavutettavuuden edistäminen kansalaisopistoissa
järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto KoL

11.20 Vertaiskeskustelua pienryhmissä ajankohtaisista asioista & yhteinen purkukeskustelu

Tilaisuus päättyy noin klo 12.00.


Tilaisuus järjestetään verkossa (Microsoft Teams) ja siitä tehdään tallenne.

Ilmoittaudu mukaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa: https://forms.office.com/e/ifAaws6sRZ

Tulostettava ohjelma (pdf)

Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Osaamisperusteisuuden teemapäivä IX, ke 4.10.2023 klo 9–12

Osaamisperusteisuuden teemapäivässä esitellään Kansalaisopistofoorumin polku osaamisperusteiseen opistoon sekä Opetushallituksen kansalliset perustaitojen osaamismerkit. Lisäksi kuullaan kokemuksia opintopistekurssien arvioinnista ja osaamisen osoittamisesta. Päivän lopuksi keskustellaan pienryhmissä opintopistekurssien toteuttamisesta, haasteista ja onnistumisista sekä pohditaan yhdessä opintopistekurssien tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Teemapäivä toteutuu osana Osaaminen näkyviin -viikkoa. Viikon koollekutsujana toimii Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Lue lisää täältä!

OHJELMA

9.00 Aloitus + alkusanat, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
9.10 Polku osaamisperusteiseen opistoon, järjestösuunnittelija Henri Piirainen, KoL
9.40 KAPOS osaamismerkit, suunnittelija Marja Juhola OPH
10.10 Osaamisen arviointi käytännön vinkkejä, tiimivastaava Tiina Mikkelä, Helsingin työväenopisto
10.40 Tauko
10.50 CASE-esimerkki osaamiskiekko, osaamiskeskuspäällikkö Laura Kalervo, Osaamiskeskus Kentauri
11.20 Opintopistekurssikeskustelu + purku

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Ilmoittaudu teemapäivään: https://forms.office.com/e/SLF3iT7F53

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi p. 044 761 0700

Vieraskynä: Perustaitojen opetusta ja ohjausta yksilöllisesti

Perustaitojen opetus kytkeytyy vahvasti kansalaisopistojen tehtävään edistää vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen avulla tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta. Auralan kansalaisopistossa perustaitojen opetuksen toimintamuotoa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2017 eri hankerahoituksin. Vuonna 2022 päättyneen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Osaamisen perustaitotreenit – tehokasta tukea työllistymiseen -hankkeen yhtenä tavoitteena oli mallintaa Auralan kansalaisopistossa kehitetty perustaitojen opetuksen ja ohjauksen toimintamalli.

Auralan kansalaisopistossa perustaitojen omaksumisen kannalta tehokkaimmaksi toimintatavaksi on todettu perustaitojen tarvelähtöinen yksilöopetus ja -ohjaus, jossa oppijan senhetkisestä tilanteesta ja aidosta tarpeesta nouseva aihe motivoi ja sitouttaa oppimaan. Perustaitojen opetus ja ohjaus on näin tarkoin kohdennettua, yksilöllistä ja oikea-aikaista, mikä ei ryhmämuotoisessa opetuksessa vastaavalla tavalla toteudu.

Mallinnuksessa, joka tehtiin kevään 2022 aikana, lähdettiin liikkeelle perustaitojen opetuksessa ja ohjauksessa säännönmukaisesti toistuvien vaiheiden tunnistamisesta ja niiden kuvaavasta nimeämisestä. Tästä kokonaisuudesta koostettiin perustaitojen opetuksen ja ohjauksen prosessi: asiakkuuden sykli. Perustaitojen opetusta ja ohjausta saava henkilö nimettiin asiakkaaksi, sillä se sopi tarvelähtöisen ja joustavan palvelun luonteeseen. Asiakkuuden kesto sekä opetuksen ja ohjauksen sisältö vaihtelivat asiakaskohtaisesti, mutta syklin vaiheet toistuivat johdonmukaisesti kunkin asiakkaan kohdalla.

Mallinnettu asiakkuuden sykli (Kuvio 1) muodostuu kahdeksasta vaiheesta, jotka ovat: yhteydenotto, palveluohjaus, tarvekartoitus, asiakassuunnitelma, oppimisen mahdollistaminen, seuranta ja jatkopolutus. Asiakkuuden vaiheet kuvattiin kehämuotoon, sillä sama asiakas saattaa käydä asiakasprosessin läpi useaan kertaan ennen kuin saavuttaa riittävät valmiudet eteenpäin siirtyäkseen. Perustaitojen opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on useimmiten asiakkaiden siirtyminen työelämään tai opiskelemaan riittävät perustaidot saavutettuaan.

Kuvio 1. Perustaitojen opetuksen ja ohjauksen asiakasprosessin vaiheet kaaviokuvana.

Heikkoihin perustaitoihin liittyy usein moninaisia osaamisvajeita ja asiakkaan tilanteiden muuttuessa uusia tarpeita perustaitojen opetukselle ja ohjaukselle ilmenee. Esimerkiksi työelämään siirtyminen saattaa luoda uusia tarpeita perustaitojen oppimiselle ja käynnistää näin uuden asiakkuussyklin. Toisaalta sykli ei aina toteudu kokonaisuudessaan. Se voi keskeytyä asiakkaan siirtyessä toiseen palveluun, työllistyessä nopeasti tai toisinaan asiakkaan jättäytyessä prosessista pois.

Asiakkuuden vaiheiden mallintamisessa on painotettu opetuksen ja ohjauksen henkilökohtaisuutta, kohtaamista ja kokonaisvaltaista asiakkaan tilanteen huomioimista perustaitojen keskeisimpien puutteiden tunnistamiseksi ja oppimisen mahdollistamiseksi. Perustaitojen opetusta ja ohjausta antavien työntekijöiden suorittamia työvaiheita kuvataan kussakin asiakkuuden syklin prosessin mallinnuksessa sekä sanallisesti että yksityiskohtaisesti vuokaavioiden avulla. Mallinnettu asiakkuuden sykli tekee näkyväksi tarjotun palvelun toimintamallin kuvaamalla perustaitojen opetuksen ja ohjauksen asiakkuuden vaiheet monitasoisesti ja mahdollistaa syvällisen perehtymisen Auralan kansalaisopistossa tehtävään perustaitojen opetus- ja ohjaustyöhön.

Perustaitojen opetuksen ja ohjauksen mallinnusdokumentti on kokonaisuudessaan luettavissa Auralan kansalaisopiston sivuilla OSAPE-hankkeen alla: aurala.fi/hankkeet

Perustaitojen opetuksen ja ohjauksen mallinnus Auralan Setlementissä

Koulutuspäällikkö Jenni Hanhilampi, Auralan kansalaisopisto

Vieraskynä: Pieniä ja suuria oivalluksia – työtä perustaitojen parissa

”Puhuin eilen työkaverin kanssa! Autoin lasta matematiikan läksyissä! Ostin viime viikolla kumisaappaat!”

Kuulostaako normaalilta arjelta? Tätä meistä monet tekevät päivittäin ja niin oletamme muidenkin tekevän, koska nämä asiathan pitäisi osata. Entä jos tietäisit, että työkaverin kanssa puhunut ei ole uskaltanut kolmeen vuoteen puhua työkavereilleen, koska ei omasta mielestään osaa riittävästi suomea ja pelkää, että muut eivät ymmärrä häntä? Entä jos tietäisit, että lastaan matematiikan läksyissä auttanut ei puoli vuotta sitten osannut jakolaskua, koska kukaan ei ollut koskaan selittänyt sitä hänelle? Entä jos tietäisit, että kumisaappaiden ostajalla ei viikkoa aikaisemmin ollut aavistustakaan, mitkä ovat kumisaappaat ja mistä sellaisia voi ostaa?

Perustaidot ovat näkymättömiä voimia, joiden olemassaoloa emme yleensä edes huomaa, mutta joiden puutteet tekevät tavallisesta arjesta haasteellista. Pieniä askelia ja suuria oivalluksia. Sitä työ perustaitojen parissa on. Joskus riittää yksi pieni mutta ratkaiseva lause, joskus tarvitaan pitkää yhteistä uurastusta. Onnistuminen ja eteenpäin pääseminen on kuitenkin palkitsevaa kaikille, sillä perustaidoilla rakentuu usein myös sujuvampi arki.

Perustaitojen parissa työskentely vaatii herkkyyttä kuunnella, mitä tarvitaan ja luovuutta keksiä, miten tavoitteisiin päästään. Tarvitaan kunnioittavaa kohtaamista ja luottamusta, jotta puutteista voidaan yhdessä rakentaa perustaa toimivalle arjelle.

Auralan setlementin hankkeissa Perustaidot haltuun (Oph 2019-2020) ja Jalkautuva osaamisen kehittämisklinikka (ESR 2018-2021) on perustaitojen parissa tehty töitä nyt jo parisen vuotta. Olemme pohdiskelleet useaan otteeseen, mitä perustaidot käytännössä oikeastaan tarkoittavat – jokaisella kun tuntuu olevan siitä oma käsityksensä. Ja niin todennäköisesti onkin. Meistä jokainen tarvitsee erilaisia tietoja ja taitoja riippuen siitä, millaisessa elämäntilanteessa olemme, mitä teemme työksemme ja mitä harrastamme. Kaikkien ei tarvitsee tietää ja osata kaikkea, mutta jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittää taitojaan niin, että se mahdollistaa osallisuuden ja toimijuuden itselle tärkeissä asioissa.

Hankkeidemme asiakkaat ovat olleet Suomeen jossain elämänvaiheessa muuttaneita aikuisia, jolloin yhdeksi selkeäksi perustaidoksi nousee suomen kielen taito. Kielitaidon merkitys perustaitona lienee kiistaton, sillä kieli mahdollistaa myös pääsyn monen muun tiedon ja taidon äärelle. Kielitaito ei kuitenkaan ole automaatti tai kielikursseilla muusta elämästä erillisenä tapahtuva asia, vaan tarvitaan arkisia kohtaamisia ja molemminpuolista rohkeutta tukea toista ja jakaa omaa osaamista.

Osaamattomuuden tunnistaminen ja myöntäminen eivät ole aina yksinkertaisia asioita. Varsinkin vieraassa kulttuurissa voi olla mahdotonta tunnistaa asioita, joita ei osaa. Perustaidot ovat vahvasti ajasta ja paikasta riippuvaisia. Koska tarvittavat perustaidot riippuvat paljon kunkin senhetkisestä tilanteesta, olemme kokeneet hankkeidemme mahdollistaman yksilöllisen lähestymistavan erittäin hedelmälliseksi. Yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tapa kohdata ihmiset synnyttää luottamusta ja luottamuksellinen ilmapiiri madaltaa kynnystä puhua myös puutteista ja heikkouksista, jotka voimme kääntää perustaidon kehittämiseksi.

On palkitsevaa niin taitoa oppivalle henkilölle itselleen kuin hankkeelle ja sen työntekijöillekin, kun yhdessä tehty työ tuottaa tulosta. Kun palkintona on kasvanut luottamus omiin kykyihin ja taitoihin, ymmärrys asioista, kyky hoitaa omia asioitaan itsenäisesti, mahdollisuus olla osallisena ja aktiivisena toimijana, kaikki voittavat!

Teksti: hankepäällikkö, suomen kielen opettaja Laura Siniranta, Auralan Setlementti / Auralan kansalaisopisto
Kuva: Pixabay / April Lamb-Hunter

Teemapäivä perus- ja digitaidoista kansalaisopistoissa 23.8.2019

Tilaisuuden ohjelma on nyt julkaistu!

Jatkamme perus- ja digitaitojen käsittelyä neljännessä aiheeseen liittyvässä teemapäivässä. Päivän sisältönä ovat mm. kansalaisopistojen käynnissä olevissa hankkeissa havaitut hyvät käytänteet. Tämän lisäksi kuulemme päivän aikana asiantuntijaluennot liittyen perusdigitaitojen opettamiseen sekä oppimisen erityisen tukeen ja aliedustettujen ryhmien tavoittamiseen. Nämä teemat saavat myöhemmin jatkoa Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa käynnistyvässä täydennyskoulutushankkeessa.

Lisäksi päivän aikana paneudutaan myös mm. Uudenmaan Digituki-pilotin kuulumisiin sekä Valtakunnallisesta ikääntyvien digiosaamisen Geronet-kehittämishankkeesta saatuihin kokemuksiin sekä opettajille suunnattuun selkokieliaiheiseen täydennyskoulutukseen.

Ohjelma ja osallistuminen:

Kansalaisopistoille suunnattu tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tiloissa (Ratapihantie 13, luokka 3009) aivan Pasilan rautatieaseman läheisyydessä Helsingissä.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille. Päivän ohjelmasta tehdään tallenne KoL:n jäsenopistojen käyttöön.

Ilmoittautuminen verkkolomakkeen kautta viimeistään tiistaina 20.8.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna (viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276)

Koulutuspäivä on osa KoL:n Kansalaisen digitaidot -kehittämishanketta, jolla pyritään tukemaan kansalaisopistojen valmiuksia perus- ja digitaitojen vahvistamiseen liittyvien koulutusten järjestämiseen. Kehittämishanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kansalais- ja työväenopistoille 3,6 miljoonaa euroa aikuisten perustaitojen ja digitaitojen kehittämiseen

Tiedote. Julkaistu: 29.11.2018, 12:09
Kansalaisopistojen liitto KoL

Opetushallitus on myöntänyt kansalais- ja työväenopistoille 3,6 miljoonaa euroa kertaluonteista valtionavustusta aikuisten perustaitojen ja digitaitojen kehittämiseen. Avustusta myönnettiin yhteensä 84 koulutushankkeelle, joista 53 on kansalais- ja työväenopistojen hallinnoimia.

Valtionavustus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteistä Digiaikakauden taidot -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä eriarvoisuutta, antaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa nykypäivän kansalaistaitoja. Koulutusten kohderyhmänä ovat tukea digitaitoihin tarvitsevat aikuiset, mm. työttömät, eläkeläiset sekä maahanmuuttajat.

– On tärkeää, että tarjoamme kaikille aidosti mahdollisuuden pitää perustaitonsa kunnossa ja kehittää itseään läpi elämän, kommentoi Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana NuottanenUuden rahoituksen turvin järjestettävillä maksuttomilla kursseilla kansalaisopistot pyrkivät tuomaan oppimisen edellytykset kaikkien saataville. Koulutushankkeissa hyödynnetään myös etsivää ja hakevaa työtä sekä järjestetään yhtenäisen Kansalaisen digitaidot -teeman mukaista koulutusta myös sivukylillä eri puolilla Suomea, Nuottanen kertoo.

Hallitus varasi tarkoitukseen määrärahan vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnattua avustusta myönnettiin kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille ja opintokeskuksille yhteensä 7 miljoonaa euroa. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät kansalaisopistoissa kevään 2019 aikana ja ne toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Myönnetyt avustukset: https://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/vapaa_sivistystyo/103/2/valtionavustus_aikuisten_perustaitojen_ja_digitaalisten_taitojen_vahvistamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/digiaikakauden-taidot-ohjelma-kaynnistyy-80-toimijan-voimin

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten opetustarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.

Monet kansalaisopistot järjestävät myös maksuttomia yleisöluentoja, taiteen perusopetusta, maahanmuuttajien kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta sekä avoimen yliopiston kursseja. Suomessa toimii yhteensä 181 kansalaisopistoa, joiden toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi viidestä vapaan sivistystyön oppilaitosmuodosta.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi | www.kansalaisopistot.fi

Teemapäivä perus- ja digitaitojen opetuksesta kansalaisopistoissa to 13.12.

Opetushallitus julkaisi päätökset lokakuussa päättyneestä aikuisten perustaitoihin ja digitaalisten taitojen vahvistamiseen liittyvästä valtionavustushausta (Digiaikakauden taidot -ohjelma) marraskuun lopussa.  Järjestämme joulukuussa aiheeseen liittyvän teemapäivän ja käynnistämme samalla uuden kehittämishankkeemme (Kansalaisen digitaidot), jolla pyritään tukemaan kansalaisopistojen valmiuksia digi- ja perustaitojen vahvistamiseen liittyvien koulutusten järjestämiseen. Välitäthän tietoa tästä teemapäivästä opistossasi myös henkilölle, joka vastaa mahdollisesta hankkeestanne tai aiheeseen liittyvistä koulutuksista.

Teemapäivä perus- ja digitaitojen opetuksesta kansalaisopistoissa järjestetään Helsingissä torstaina 13. joulukuuta. Päivän aikana tutustumme useampaan rahoitusta saaneeseen hankkeeseen (mm. Vantaan aikuisopisto, Soisalo-opisto, Lapin opistojen yhteishanke) sekä siihen, miten KoL tukee kansalaisopistoja digi- ja perustaitokoulutusten järjestämisessä. Kuulemme Heinolan kansalaisopistosta käytännön esimerkkejä ja kokemuksia etsivän ja hakeutuvan työn soveltamisesta kansalaisopistoissa sekä Auralan kansalaisopiston kokemuksia perustaitojen opettamisesta. Lisäksi saamme katsauksen valtion Digituki-verkoston ja pilottien toiminnasta ja yhteistyökumppanimme Vanhustyön keskusliitto (SeniorSurf) sekä Aspa-säätiön Digi haltuun! -hanke kertovat yhteistyömahdollisuuksista paikallisella tasolla.

Ohjelma ja osallistuminen:

Kansalaisopistoille suunnattu tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tiloissa (Ratapihantie 13, luokka 3012) aivan Pasilan rautatieaseman läheisyydessä Helsingissä.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille. Päivän ohjelmasta tehdään tallenne KoL:n jäsenopistojen käyttöön.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 10.12.

Tulevat teemapäivät:

Seuraavat teemapäivät aiheen tiimoilta järjestetään perjantaina 15.2. sekä perjantaina 29.3.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna (viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276)

Kansalaisopistojen liitto KoL
Lisätietoa evästeistä

Mitä evästeet ovat ja miksi käytämme niitä tällä sivustolla?

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Niitä käytetään palvelun käyttökokemuksen parantamiseksi, auttaen selainta muistamaan käyttäjän syöttämiä valintoja palvelussa. Lisäksi evästeitä käytetään esimerkiksi verkkosivuston käyttäjätilastojen keräämiseen. Ilman evästeitä osaa verkkosivuston toiminnoista ei välttämättä voitaisi edes käyttää.

Säilytetämme esimerkiksi tiedon sisäänkirjautuneesta käyttäjästä (käyttäjätunnuksesta). Sisäänkirjautuminen on voimassa vain selainistunnon ajan, jonka jälkeen käyttäjän täytyy syöttää käyttäjätunnus ja salasana palveluun uudestaan.

Säilytämme myös tiedon evästeilmoituksen hyväksymisestä ja mahdollistista käyttäjäkohtaisista asetuksista sivuston saavutettavuuteen liittyen. Muutoin kyseinen ilmoitus näkyisi jokaisella sivunlataukselle sivuston alareunassa ja käyttäjän pitäisi jokaisella katselukerralla valita haluamansa asetukset uudelleen.

Palvelumme kerää myös tilastotietoa vierailevista käyttäjistä. Tarkoitukseen käytetään Google Analytics -ohjelmistoa, jonka avulla voimme esimerkiski tehdä sivuistamme yhä paremmin toimivan kokonaisuuden.

Sivustolla olevat sosiaalisen median laajennukset (esim. Facebook-osio sivun alareunassa) saattavat kerätä tietoa kävijästä, mikäli hän on kirjautuneena sisään kyseisiin palveluihin.

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt tällaisten evästeiden käytön. Voit säätää evästeiden käytön asetetuksia sivuston vasemmasta laidasta löytyvästä navigaatiopalkista.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.