Sannasirkku Autio

On aika kokoontua jälleen rehtoripäivään. Tilaisuus järjestetään vain verkossa perjantaina 16.4. klo 9.00–14.00.

Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja apulaisrehtoreille sekä heidän valtuuttamilleen henkilöille. Päivän puheenvuoroista tehdään tallenteet.

Rehtoripäivään voi ilmoittautua mukaan täällä.

Päivän aiheita ovat mm.:

• Kansalaisopistot järjestöjen ja kuntalaisten tukena varautumisessa: Kuulemme mm. Kyläturvallisuus 2025 -hankkeesta sekä Kainuun kansalaisopistojen sekä Kotkan opiston kokemuksia teemasta.
• Koronakevät 2021: tulokset KoL:n kyselystä kansalaisopistoille (puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto)
• Mitkä ovat tunnelmat koronapandemian tässä vaiheessa? Keskustelua pienryhmissä opistojen tilanteista.
• Miten saadaan kaikkien osaaminen näkyviin? Tule mukaan rakentamaan kampanjaa! (Johtava asiantuntija Milma Arola, Sitra)
• Johtamisvalmennus oman johtamisen kehittämisessä (Lehtori Taina Laivola, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu)
• Katseet kohti syksyä: KoL opistojen markkinointityön tukena

Koko rehtoripäivän ohjelma löytyy täältä.

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ’Lauris’ Hurme

lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Talvi on parhaimmillaan: härkäviikot takana, lumi maassa ja päivän pidentyminen alkaa jo tuntua. Klassinen tunnelmakuva hyvin levätyn joulun jälkeen, eikö niin? Omassa opistossani tunnelma on korkealla, vaikka elämme keskellä suurta myllerrystä. Korona on mullistanut työarjen, ja kesän suoman hengähdystauon jälkeen olemme elokuusta lähtien eläneet ehkä Suomen tiukimpien rajoitusten kanssa. Ja nyt se tuli silti, tuo ei-toivottu vieras, taloon.

Puhutaan, että koronarokotetta ei saada riittävästi Suomeen, mutta minua huolestuttaa paljon enemmän se, että Suomesta tuntuvat läppärit loppuneen, kun niitä yrittää kunnallisen kilpailutuksen ja uudelleen organisoidun tukipalvelujärjestelmän kautta hankkia aikuisten perusopetuksen opiskelijoiden käyttöön. Siinä sivussa yritämme auttaa koronajäljittäjiä tartuntaketjujen saavuttamisessa. Jännitämme työkavereiden ja asiakkaiden testituloksia. Samalla huolehdimme siitä, että karanteeniin määrätyt ymmärtäisivät, mitä tarkoittaa vaatimus pysyä kotona, ja altistuneet, mitä tarkoittaa kontaktien välttäminen. Pysyisivät kotona nyt vain nämä sosiaalisuuteen, perhepäivällisiin ja jaetusta ruokailosta nauttimaan tottuneet, kovia kokeneet ja raastavissa tilanteissa elävät, ehkä tulevat ja jo varmasti uudet suomalaiset. Varaisivat ajan ja menisivät testeihin, kun vain itsekään tietäisi miten ja minne. Ohjeet ovat sekavia, vaikeasti löydettävissä ja ne ovat keskenään ristiriitaisia. Organisaatiomme viestintäpalvelut valvovat, ettei mitään ikävää uutista koronasta jää kertomatta julkisuuteen. Se keskeisin ja tällä hetkellä tärkein, tieto avun hakemisesta ja paikoista, josta sitä saa, on visusti piilossa.

Tämän kaiken ohessa ja taustalla tehtävänämme on rakentaa uusi oppilaitos, muovata sille oma toimintakulttuuri, identiteetti ja löytää niille ilmaisu: todentaa organisaation ydin käytännön tekoina.

Vaasa-opisto ja Vasa Arbetarinstitut yhdistyivät vuoden 2021 alusta yhdeksi kaksikieliseksi opistoksi. Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa Medborgarinstitut Alma jatkaa näiden kahden, suomen vanhimpiin kuuluvien kansalaisopistojen perintöä. Vuonna 1906 perustettu kaksikielinen Vaasan Työväenopisto – Vasa Arbetarinstitut aloitti toimintansa vuonna 1907. Perustamisaikaan ruotsinkieliset muodostivat enemmistön kaupungin asukkaista. Osoittaa historiattomuutta olettaa, että opistojen erkaantuminen kahdeksi yksikieliseksi opistoksi vuonna 1927 olisi johtunut kieliriidasta. Tuplaorganisaation luominen oli ratkaisu, jossa osapuolet pakotettiin eroamaan, kun voimaanastunut uusi laki vapaasta sivistystyöstä ei sallinut kaksikielisiä opistoja. Samoihin aikoihin alkoi kiihtyä kaupungin kielisuhteiden muuttuminen. Loppu onkin historiaa. Mitä pienemmäksi ruotsinkielinen, sinänsä vahva ja elinvoimainen vähemmistö on käynyt, mitä tiukemmaksi kuntatalous ja niukemmiksi pienten yksiköiden toimintaedellytykset, sitä defensiivisemmäksi tuntuu käyneen keskustelu opisto-organisaation toimintaedellytysten turvaamisesta ja dynaamisuuden mahdollistavasta oppilaitosmallista. Päätöksen valmistelu oli innostavaa, kivaa ja – haastavaa. Kaksikielisyys on huikea uusi näkökulma opistotyöhön ja sen kehittämiseen, asiakkaalle mahdollisuus.

Nyt kun päätös on tehty, uudet viranhaltijat rehtoritiimiin valittu ja uusi arki alkanut hakea uomiaan, tuntuu tunnelma jo aivan toiselta. Henkilökunta on motivoitunutta.  Se lähti innolla pohtimaan uuden opiston arvoja, joiden muodostamalle kivijalalle lähdetään rakentamaan uutta opistoa ja sen organisaatiokulttuuria. Joka nyt on hiljaa, vaietkoon ikuisesti. Kuoritaan kermat päältä, valitaan vain parhaat piirteet siitä mitä opistot olivat vielä kuukausi sitten. Keksitään keinot, miten Alma estää vanhan hapatuksen ujuttautumisen ovenraosta sisään. Ja Alma, se olemme me. Opisto rakentuu ihmisistä.

”ALMA-SPIRIT perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Se perustuu rehellisyyteen. Se perustuu kestävään kehitykseen. Alma on hyväksyvä. Alma on aito. Alma on mahdollistaja.” Näin pitkälle Almassa on päästy kuukaudessa. Ja siinä sivussa jo melkein selätetty viimeisin korona-aalto, ja ratkottu ehkä noin 700 pientä ja suurta käytännön kysymystä ja ongelmaa ja keksitty saman verran lisää. Vähän jo välillä alkaa väsyttää ja sieltä täältä kuuluu huokaus ja ehkä toinenkin, useimmiten puhelimessa tai kuulokkeista. Silloin aito työkaveri tukee, vaikka sen näkeekin vain etäkahvilla ja –kokouksessa. Alma on mahdollistaja.

Sannasirkku Autio
KoL:n puheenjohtaja
johtava rehtori, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2020, 17:26
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut 25.9.2020 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2020–2023 liiton puheenjohtajana toimii Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn).

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Jokihelmen opiston rehtori Anu Hultqvist) ja 2. varapuheenjohtajaksi Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino (henkilökohtainen varajäsen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
(henkilökohtainen varajäsen toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Sini-Mari Lepistö, Sastamalan Opisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen vs. rehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto / Grankulla medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Minna Prunnila, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto / Vanda vuxenutbildningsinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hagelin, Järvenpään Opisto)

Suomi on suurten muutosten edessä: digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat yhteiskuntaamme ja työelämäämme samalla kun väestö ikääntyy. Kansalaisopistoilla onkin tulevaisuudessa yhä suurempi rooli niin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin arkeen ja työelämään liittyvän osaamisen päivittämisessä.

“Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle. Uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän iästä, koulutustaustasta, varallisuudesta, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koko maan kattava kansalaisopistojen verkosto on valmis jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen”, linjaa jatkokaudelle valittu Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Kansalaisopistojen liiton liittokokous järjestettiin Hämeenlinnassa 25.9.2020. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kuvassa  vasemmalta oikealle: Pilvi Mansikkamäki, Tuula Alanko, Tarja Hooli, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Petri Vahtera, Leea Keto, Outi Lohi (1. varapuheenjohtaja) ja Sini-Mari Lepistö. Kuvasta puuttuvat Anita Heino (2. varapuheenjohtaja), Anne Partanen ja Roger Renman. 

Onko aina pakko oppia? Millainen on tulevaisuuden työelämä, millaisia tietoja ja taitoja se meiltä vaatii ja miten koulutus uudistuu?

Ratkaisu ei ole yhden toimijan käsissä, ja haasteita on uskallettava katsoa yllättävinkin kokoonpanoin:

Turun yliopiston, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja KoL:n paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenassa keskustellaan elinikäisen oppimisen kokonaisuudesta varhaiskasvatuksen, yliopistokoulutuksen, kansalaisopistojen sekä työelämän näkökulmista. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta (ks. lisätietoa alla).

Tulevaisuuden työstä ja elinikäisestä oppimisesta keskustelemassa:

• Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko
• Professori Markku Wilenius, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
• Arviointiasiantuntija Janniina Vlasov, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi
• Johtava rehtori, hallituksen puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto KoL
• Digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjät

Tulevaisuudessa vaadittavien tieto- ja taitovaatimusten rinnalla pohdimme elinikäisen oppimisen suhdetta ja asennettamme työntekoon.

Tilaisuuden juontaa Tuuli Kaskinen, joka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingin toiminnanjohtajana ja jonka erityisaloja ovat kestävät strategiat ja muutospolkujen rakentaminen.

Mukana myös Turun yliopiston Laboratory of Playn tutkimuspäällikkö Katriina Heljakka ja lavalle saapuvat robotit, jotka tutustuttavat yleisöä leikilliseen oppimiseen ja työn leikillistymiseen.

Paneelikeskustelu järjestetään Porin Puuvilla-kauppakeskuksessa Puuvilla Areena -lavalla (Siltapuistokatu 14) keskiviikkona 17.7. klo 13.00–14.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tilaisuus striimataan eli sitä voi seurata livenä verkon kautta. Linkki keskusteluun julkaistaan keskiviikkona 17.7. paneelikeskustelun Facebook-tapahtumassa.

Lisätietoja:

• Tiedottaja Erja Hyytiäinen (Turun yliopisto), p. 040 751 4793
• Arviointiasiantuntija Janniina Vlasov (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus), p. 029 533 5543
• Suunnittelija Laura Ryymin (Kansalaisopistojen liitto KoL), p. 044 761 0700

Kunta-alan suurin vuosittainen tapahtuma Kuntamarkkinat järjestettiin Helsingissä 13.−14.9. Kuntien luottamushenkilöille ja työntekijöille suunnattu tilaisuus keräsi Kuntatalolle tänä vuonna ennätyksellisesti yli 8 000 osallistujaa. Kuntamarkkinoilla käytiin kahden päivän aikana vilkasta keskustelua kansalaisopiston merkityksestä kunnalle ja kuntalaisille.

Kansalaisopistojen ständillä selvitettiin kansalaisopiston tärkeintä roolia tulevaisuuden kunnassa. Tiukan äänestyksen perusteella kuntaväki piti tärkeimpänä kansalaisopiston roolia hyvinvoinnin lähteenä sekä ennaltaehkäisevänä sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanina. Työkykyiset, terveet ja tyytyväiset kuntalaiset ovat hyvinvoivan kunnan peruspilareita. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat tutkitusti olevansa tyytyväisempiä elämäänsä, jaksavansa työssään paremmin ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä. Kansalaisopisto on myös monelle ikäihmiselle ja työttömälle tärkeä henkireikä.

Tulevaisuuden sivistyskunta ylläpitää kaikkien osaamista. Äänestyksessä jäi niukasti toiselle sijalle kansalaisopiston merkitys kunnan osaamisen keskuksena, jossa kaikki voivat kehittää itseään. Kansalaisopiston vahvuus on sen helppo lähestyttävyys ja toiminnan soveltuvuus kaikenikäisille koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopiston tuottamat hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Ihmiset voivat hyvin, kun heidän elämässään on mielekkäitä sosiaalisia kohtaamisia. Kuntamarkkinoiden äänestyksessä kolmannelle sijalle pääsi kansalaisopiston rooli kuntalaisten yhteisenä olohuoneena. Kunta tarvitsee aktiivisia ja ympäristöstään kiinnostuneita kansalaisia: osallisuus sitouttaa toimimaan lähialueen ja kanssaihmisten hyväksi. Kansalaisopisto tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia ihmisten tapaamiseen niin pitkäaikaisille asukkaille kuin maassa- ja maahanmuuttajillekin.

Syksyn tullen uudet kunnanvaltuutetut ovat aloittaneet tehtävissään ja kunnissa valmistaudutaan uuteen strategiakauteen. Myös kuntien tehtävät ja identiteetti ovat muutoksessa ja parhaillaan on käsillä mitä otollisin hetki miettiä uusia avauksia tulevaisuuden kunnan asukkaiden hyvinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämiseksi. Kuntamarkkinoilla kuultiin myös kaksi Kansalaisopistojen liiton tietoiskua aiheeseen liittyen. Pitkään asiantuntijatehtävissä Kuntaliitossa toiminut HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen kertoi ajatuksiaan kansalaisopiston roolista tulevaisuuden sivistyskunnassa ja Vaasa-opiston rehtori, KoL:n puheenjohtaja Sannasirkku Autio muistutti kuntapäättäjiä kansalaisopiston merkityksestä kunnan elinvoiman edistäjänä.

www.kansalaisopistot.fi / www.kuntamarkkinat.fi

Ei syksyä ilman Kuntamarkkinoita, eikä kuntaa ilman kansalaisopistoa!

Tervetuloa syyskuun 13.–14. päivä kunta-alan vuotuiseen suurtapahtumaan Kuntamarkkinoille keskustelemaan kuntasi kansalaisopistoasioista muuttuvassa kuntakentässä.

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntatasolle ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveystoiminta jää kunnille. Kansalaisopistossa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monipuolista ja tehokasta.

Nyt jos koskaan kannattaa miettiä kansalaisopiston roolia ennakkoluulottomasti kuntalaisten parhaaksi. Minkälainen on sinun sivistys- ja hyvinvointikuntasi?

Tule keskustelemaan lisää Kansalaisopistojen liiton ständille S.01 (2. krs). Ohjelmassa on myös kaksi kansalaisopistoaiheista tietoiskua, jotka järjestetään Tietokimarassa:

13.9. klo 13.30-13.50
Kansalaisopiston rooli uudessa kunnassa
HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen

14.9. klo 10.30-10.50
Elinvoimainen kansalaisopisto, kestävä kunta
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja, Vaasa-opiston johtava rehtori Sannasirkku Autio

Kuntamarkkinat järjestetään Helsingin Kuntatalolla. Lisätiedot: www.kuntamarkkinat.fi

Liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio on huomannut myöhäisen kesän tuovan opistolle yllättäviä haasteita.

Viileän ja tuulisen kesän jälkeen töihin palaaminen ei tuota pettymyksiä: helteitä ei enää työpöydän ääressä osaa kaivata, hikoilu voi hyvin siirtyä sisätiloihin ja kuvaannolliseen muotoon. Myöhässä oleva kesä on sen sijaan aito haaste opistoille.

Rannikko-Pohjanmaalla kesä loppuu yleensä elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettäviin huvilakauden päättäjäisiin, jolloin saarireissut harvenevat. Nyt kuitenkin mustikat ovat vasta juuri ja juuri kypsyneet, pensasmarjat vielä kirpeitä ja vihertäviä väriltään, sienet pieniä ja hedelmät vailla muotoa ja kokoa. Onnistuuko opisto houkuttamaan mehunkeittäjät ja säilöjät kattiloittensa ääreltä kehittämään itseään kursseille, virkistäytymään arjen pakotteiden ulkopuolelle?

Vaasa-opiston keväällä teettämän tutkimuksen valossa opiston imago ja tunnettuus ovat vahvoja. Tutkimuksen mukaan opistossa arvostettiin henkilökunnan korkeaa osaamista. Huonoiten opiston tunsivat alle 20-vuotiaat ja – ehkä yllättäen – yli 65-vuotiaat. Teimme myös pienimuotoisen asiakasprofiilikartoituksen Kyrönmaan alueella, joka vahvisti opiston kovimman kilpailijan: arjen kiireen. Pitkät työmatkat, kotityöt ja lasten hyvinvointi eivät ole kovimpia kannustajia osallistua kivaankaan toimintaan, jos se kestää liian monta viikkoa.

Opisto elää asiakkaistaan ja heitä varten. Tänäkin vuonna lähes miljoona suomalaista etsiytyy kursseille: tekemään, innostumaan porukassa, lataamaan akkuja ja oppimaan. Elävä ja uusiutuva opisto tarvitsee kuitenkin kipeästi myös uusia asiakkaita, kokonaan uusia kohderyhmiä, monen ikäisiä ja –taustaisia. Kuka keksisi koukutukset niille, joita ei opistolla näy? Ulkopuolinen, muu-kuin-keski-ikäinen, miespuolinen, ehkä kaukaa tullut mutta suomalaiseen sopimiskulttuuriin sopeutunut, siis kokemusasiantuntija! Miten heitä löytää? Kysymällä ja etsimällä, mutta helpoiten verkostoitumalla. Ulos opistosta!

Kansalaisopistokentällä ympäri Suomea valmistaudutaan koviin ponnistuksiin. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistetaan. Maahanmuuttajaopetukseen kehitetään uusia ohjelmia ja joutuupa moni opisto myös laatimaan aikuisten perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat. Ei vain peruskoulu, vaan koko suomalainen koulutuskartta piirretään pala palalta uudelleen. Opistojen on löydettävä ja osoitettava paikkansa sillä. Koulutus luo hyvinvointia, mutta uskokaamme itseemme myös puhtaasti osaamisen kehittäjinä.

Kansalaisopistoverkko on kattava, mutta kartalla pitää näkyä myös eroja pinnanmuodoissa ja kasvillisuudessa. Opistojen on uskallettava erilaistua paikallisten erityistarpeiden mukaisesti. Tähän kannustavat myös opetussuunnitelmien perusteet ja tulossa oleva maahanmuuttajaopetuksen rahoitusmalli: kansainvälisyys ja toisaalta paikallisuus, taiteidenvälisyys sekä arviointi ovat kuumia iskusanoja. Uskalletaan opistoissa avata niitä, tuulettaa traditioita, mutta myös ammentaa niistä: hyvä jatkukoon ja kukoistakoon. Voimme oppia opistoina toisiltamme, mutta kannattaa hankkiutua suhteisiin koko koulutuskenttään ja yritysmaailmaan.

Vaasassa liitettiin kesäkuussa hallinnollisesti yhteen kaksi työväenopistoa ja musiikkiopisto. Ei ihan ensitreffejä alttarilla, mutta loppujen lopuksi ohutta on toistemme tunteminen ollut ennen tätä. Nyt lähdemme syventämään kansalaisopistojen ja musiikkiopiston yhteistyötä yhtenä tulosalueena, Vaasan kaupungin opistoina. Kolmen kimpassa rakennetaan yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia. Mutta ensin aloitetaan kasvatustyön perusteista: luottamuksen rakentamisesta.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston johtava rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kuva: Sannasirkku Autio

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Saimme Vaasa-opistolla äskettäin vastaanottaa suruviestin: opiston pitkäaikainen rehtori Kaarlo Koskimies on poissa. Kaarlo oli legendaarinen vaikuttajapersoona kotikaupungissaan ja opistossa. Kaarlo tutki, toimi, saattoi ihmisiä yhteen. Kaupungin historiatoimikunnan mukana hän oli keskeisesti vaikuttamassa kaupungin historiankirjoitukseen, ympäristöseuralaisena hän otti kantaa kaavoituspolitiikkaan, kehitysmaaseuran aktiivina hänet tunnettiin vuotuisen Mahdollisuuksien torin priimusmoottorina. Hän johti matkoja ja huolehti päämäärään monia hankaliakin projekteja. Kaarlo oli luottomies, vielä 86-vuotiaanakin.

Vaasa-opistossa vuodesta 1996 alkaen toiminut Vaasa-piiri julkaisi viime talvena viimeisimmän teoksensa Vaasa ja Meri – Vasa och havet. Piirin keski-ikä on 82 vuotta. Teos oli piirin seitsemäs, ja erityisesti kolme viimeistä on ollut myyntimenestyksiä. Draamantajuinen kirjoittaja Kaarlo Koskimies oli yksi maineikkaan ryhmän aktiiveista. Tutkimus- ja kirjoitustyö ovat aikaa vievä harrastus eikä kirjan kokoaminen ja käännättäminenkään onnistu pika-aikataululla. Viimeisen kirjan synnyttäminen vei ryhmältä entistäkin enemmän aikaa: keskimääräinen työote ei aina totellut aikatauluja. Uhkauksensa mukaisesti piiri ei enää julkaise kirjoja, mutta se yhtä kaikki kokoontuu yhteisen mielenkiinnon kohteensa ympärille viikoittain.

Senioripedagogiikka on yksi viimeaikojen sivistyskeskustelun teemoista. Tuoreena eläkeläisenä aloitettu opiskeluharrastus ja ote oppimiseen ja tekemiseen muuttuu vääjäämättä iän karttuessa. Tämä pitäisi pystyä kurssitarjonnassa ja ryhmien toiminnassa ja niiden pedagogiikassa ottamaan huomioon. Peruskoulun yläkoulun aikana oppilaissa tapahtuu valtaisa, nopea kehitys. Tämä koetaan myös niissä opiston ryhmissä, joita eläkeläiset suosivat – joskus tosin käänteisenä. Tutkitusti moni taiteilija ja taitaja elää luovuuspyrähdyksen 80 ikävuoden vaiheilla. Tämä näkyy myös opistojen piireissä. Tuotteliaisuus, uteliaisuus, ahaa-elämysten himo ajaa monia kurssilaisiamme. Toisaalta opettajantyössä opistossa on kasvettava myös kohtaamaan opiskelijoiden muistiongelmat, omaishoitajien elämäntilanteet, ryhmän jäsenen poismeno ja sen aiheuttama kriisi yhteen hitsautuneessa tiimissä.

Joulu lähestyy, joulun tunnelmat, valot, musiikki ja tuoksut vallitsevat tajuntaa. Juuri nyt mielessä soi kaunis pyhiinvaeltajien hymni Maa on niin kaunis. Sen toinen säkeistö alkaa sanoilla ”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan.” Vaasa 400-piiristä on sen kahdenkymmenen toimintavuoden aikana jo moni lähtenyt tuonilmaisiin. Toimin itse piirin vetäjänä sen ensimmäiset hieman yli kymmenen vuotta. Tein ryhmän toiminnasta ja pedagogiikasta myös oman opinnäytetyöni opettajan pedagogisia opintoja varten.

Historia, taidot, ajatukset ja ihmisyys siirtyvät ihmiseltä toiselle. Tekomme ja ajatuksemme luovat kulttuurimme. Tämä piiri on mukana kokonaisen opiston johtamisessa. Piiri opetti minua opettajana ja antoi eväitä uralleni. Miespolvi älköön vaipuko unholaan. Emme tunnusta ihmisten arvoa tai kunnioita heidän työtään pysymällä tallotuilla poluilla ja luutuneissa ajattelutavoissa. Nähdään mahdollisuuksia ja luodaan uusia maailmoja. Kuin sata vuotta sitten: sanoitetaan kansainvälinen unelma-Suomi, kirjoitetaan sille huima jatkotarina ja keksitään kansalaisopiston veroisia innovaatioita.

Vanha vuosi päättyy pian ja uusi alkaa, ja miten upeana: sata vuotta itsenäisyyttä, satakymmenen vuotta Vaasa-opistoa ja ajastaikoja monia muita, jo melkein 100 vuotta Kansalaisopistojen liittoa, tuhansia kasvutarinoita, miljoonia ideoita, unelmia ja visioita, sukupolvista seuraaviin.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n 2. varapuheenjohtaja

Kuva: Sami Pulkkinen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Tiedote. Julkaistu: 09.09.2016 klo 09:00
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL on Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2016 osastolla S.01 (2. krs.) kertomassa kansalaisopiston hyvinvointivaikutuksista ja muistuttamassa sen yhteiskunnalle tuottamista taloudellisista hyödyistä.

Alkuvuodesta 2016 ilmestynyt aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen (UEF) esitutkimus kansalaisopisto-opiskelun tuottamista taloudellisista hyödyistä osoittaa, että aikuisopiskelu kannattaa taloudellisesti sen lisäksi että se tuottaa uutta osaamista, hyvinvointia ja mielihyvää käyttäjilleen. Siksi kunnan kannattaa panostaa omaan kansalaisopistoonsa ja sen kehittämiseen. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen nauttii työstään enemmän ja jaksaa myös paremmin. Aktiivinen arki ja mahdollisuudet viikoittaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia erityisesti ikääntyvien osalta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämät tietoiskut järjestetään Tietokimarassa K-kerroksessa.

Kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin
Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto / Keskiviikkona 14.9.2016 klo 13.30 – 13.50

Kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa tuoreen esitutkimuksen mukaan opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, mm. yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samaan aikaan kun yksilön työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen paranee.
Raportti löytyy osoitteesta kansalaisopistot.fi/julkaisut.

Kansalaisopisto – kunnan aarrearkku
Rehtori Sannasirkku Autio, Vaasa-opisto / Torstaina 15.9.2016 klo 10.30 – 10.50

Kansalaisopisto on kunnan aarrearkku, jonka arvo on mittaamaton. Kansalaisopisto tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen kaikissa elämän vaiheissa. Opisto opettaa ja sivistää, edistää terveyttä ja tuottaa yhteisöllisyyttä. Sen kiistaton vahvuus on siinä, miten se kerää erilaisia ihmisiä yhteen erottelematta. Aarrearkun saumat vain valitettavasti repeilevät ja osa sisällöstä ja mahdollisuuksista on valumassa ulos – rahoitus on turvattava.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalais- ja työväenopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/kansalaisopisto-luo-kuntaan-hyvinvointia.html

Vanha opistotalo jää taakse. Kuva: Mirja Tuomivirta

Vaasa-opisto muuttaa. Vuodesta 1987 Opistotalona toiminut komea funkislinna Maasillan korvassa on päätynyt Vaasan Talotoimen myytävien kiinteistöjen listalle. Liikenteellisesti keskeiseltä paikalta viiden kadun risteyksestä muutetaan kylläkin keskustan sisällä, mutta pitkän ankean kadun varteen Raastuvankadulle. Raastupaakaan ei kadulla enää ole.

Vajaa kolmekymmentä vuotta sitten työväenopisto muutti Keskuskoululta osoitteesta Raastuvankatu 27 Pitkänlahdenkadulle SOK:lta ostettuun toimitaloon. Se oli kaupungin lahja 80-vuotiaalle opistolle. Opiston täyttäessä sata vuotta vuonna 2007 hankalasti hahmotettavan Pitkänlahdenkadun jatkeen asemakaavassa vahvistettu uusi nimi Opistokatu otettiin juhlavin menoin käyttöön. Kadun vihki käyttöönsä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman sekä opiston nuorin ja vanhin opiskelija, joiden ikäero oli 85 vuotta. Opistokadun ykkönen on ensi syksystä alkaen Raastuvankadun 31.

Vaasa-opiston toiminta jatkuu osoitteessa Raastuvankatu 31. Kuva: Mirja Tuomivirta

Omana rehtoriaikanani vuodesta 2005 alkaen Opistotalossa on toteutettu mittavia korjauksia. Timanttipora on laulanut työn taustana. Vesikatot on purettu ja rakennettu, julkisivut kuorittu ja rapattu, sisäpihan hevospihan kansirakenteet ja sadevesijärjestelmä uusittu, lattiapinnoitteita vaihdettu. Viimeisimpänä toteutettiin valtaisa remontti, jossa Kuula-opistolta vapautuneet tilat kunnostettiin runkoa myöten Vaasa-opiston käyttöön. Sisään näihin tiloihin muutettiin vuonna 2014, osin aivan loppuvuodesta.

Kaikki tämä on tuottanut uskomattoman määrän pölyä, likaa, meteliä ja epämukavuutta, mutta niitä on siedetty, kun on tiedetty, että tilat tulevat kerta kerralta terveemmiksi ja käyttökelpoisemmiksi. Kaupunki ja kiinteistöyhtiö ovat panostaneet, mikä on koettu huolenpitona omaisuudesta, mutta myös toiminnan ja asiakkaiden arvostuksena.

Miksi koko hommaan nyt ryhdyttiin? Säästösyistä. Lähtökohtana on, että opisto ei muuta nykyistä huonompiin tiloihin. Toiminnallemme on kova kysyntä, ja on tutkittua, että opiston kurssit vaikuttavat kaupunkilaisten hyvinvointiin voimakkaasti. Opisto sykkii elämää aamusta iltaan. Vaikka koko toiminta pyyhkäistäisiin pois, ei sillä saavutettaisi edes pientä osaa sivistystoimen saati kaupunkikonsernin säästötavoitteista. Ratkaisu vie meidät lähtöruutuun: Keskuskoulu vuokraa yhden kerroksen Raastuvankadun koulutalosta koulun peruskorjauksen ajaksi. Opiston toiminta hajoaa: ylpeydenaiheemme teknisen työn opetustilat menetetään, eikä korvaavaa paikkaa vielä tunneta.

Onko tässä järkeä? On. Kaupunki tiivistää toimintojaan ja palveluverkkoaan. Samalla meille sivistystoimijoille tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella omia toimintojamme, kehitellä synergioita, astua ulos norsunluutorneistamme. Muutossa karisee vanhaa pölyä niin rojuista kuin toimintatavoista. Uusiin tiloihin on kiva suunnitella uusia toimintatapoja kierrätyksestä viestintään opastejärjestelmineen, porinapaikkoineen, yhdessä naapureiden kanssa.

Iso, mutta ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista haasteista on, miten siirtää modernin funkistalon letkeän urbaani tunnelma uusrenessanssia edustavaan kivikouluun, jonka pitkät käytävät ja raskaat ovet on luotu oppilasjoukkojen hallitsemiseen, kurinpitoon, jolla raaoista lapsimurikoista hiotaan hohtavia yhteiskunnan timantteja. Meidän opistossa työtätekevien on pantava itsemme kuriin: unohdettava turhautuneisuus ja luodattava tulevaa – yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaniemme kanssa.  Viisaus voi löytyä Opistotalon ulkopuolelta – ympärillämmehän on timantteja.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!