leea keto

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2020, 17:26
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut 25.9.2020 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2020–2023 liiton puheenjohtajana toimii Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn).

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Jokihelmen opiston rehtori Anu Hultqvist) ja 2. varapuheenjohtajaksi Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino (henkilökohtainen varajäsen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
(henkilökohtainen varajäsen toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Sini-Mari Lepistö, Sastamalan Opisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen vs. rehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto / Grankulla medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Minna Prunnila, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto / Vanda vuxenutbildningsinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hagelin, Järvenpään Opisto)

Suomi on suurten muutosten edessä: digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat yhteiskuntaamme ja työelämäämme samalla kun väestö ikääntyy. Kansalaisopistoilla onkin tulevaisuudessa yhä suurempi rooli niin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin arkeen ja työelämään liittyvän osaamisen päivittämisessä.

“Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle. Uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän iästä, koulutustaustasta, varallisuudesta, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koko maan kattava kansalaisopistojen verkosto on valmis jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen”, linjaa jatkokaudelle valittu Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Kansalaisopistojen liiton liittokokous järjestettiin Hämeenlinnassa 25.9.2020. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kuvassa  vasemmalta oikealle: Pilvi Mansikkamäki, Tuula Alanko, Tarja Hooli, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Petri Vahtera, Leea Keto, Outi Lohi (1. varapuheenjohtaja) ja Sini-Mari Lepistö. Kuvasta puuttuvat Anita Heino (2. varapuheenjohtaja), Anne Partanen ja Roger Renman. 

Poikkeuksellisen kevään päätteeksi käynnistämme tulevaisuuden tarkastelun pidemmällä aikajänteellä. Kansalaisopistojen toimintakenttä muutoksessa: webinaari osaamisen ja oppimisen tulevaisuudesta järjestetään verkossa perjantaina 12.6. klo 12–15.05. Webinaari korvaa kesäkuulle alun perin suunnitellun liittokokousseminaarin ja näin ollen syyskuun liittokokous järjestetään yksipäiväisenä.

Webinaarissa suuntaamme katseen mm. osaamisen tulevaisuuteen, megatrendeihin ja elinikäisen oppimisen merkitykseen sekä tarkastelemme teemoja myös vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen näkökulmasta. Tilaisuudessa kuullaan mm. seuraavat puheenvuorot:

• • Megatrendit ja elinikäisen oppimisen merkitys (Johtava asiantuntija Milma Arola, Sitra)
  • Vapaa sivistys megatrendien keskiössä (FT, tutkimuspäällikkö Tarja Lang, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia)
  • Tulevaisuuden osaamisia (Tutkimuspäällikkö Johanna Ollila, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus)
  • Kansalaisopisto – Connecting people (KT, rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto)
  • Tulevaisuutta voidaan tehdä – millaista siitä tekisimme? (Apulaisprofessori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto)

Tilaisuus on suunnattu erityisesti oppilaitosjohdolle, kansalaisopistoja ylläpitävien tahojen edustajille, kentän kehittäjille, sekä kaikille kansalaisopistoissa tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Koko tilaisuuden ohjelma löytyy täältä

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta täällä

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Leea Keto (kuva: Jarmo Vainionpää)

Leea Kedon kasvatustieteen väitöstutkimus osoittaa, että Järvilakeuden kansalaisopistossa toteutetut yhteisöteatterihankkeet lisäsivät alueellista yhteistoimintaa ja luottamusta, kun väki liikkui yli kunta- ja murrerajojen.

– Opiston aluetta halkoo itä- ja länsimurteiden raja eikä kanssakäyminen Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven kesken ole suinkaan itsestään selvää. Kolmen harrastajateatterihankkeen aikana laajassa yhteistyössä toteutettujen näytelmien jälkeen tehtiin harrastajavoimin vielä elokuva, joka sai suuren suosion, Keto kertoo.

Sosiaalinen pääoma heijastuu myös talouteen

Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten välille syntyviä verkostoja ja luottamusta, joilla on ainakin välillisiä heijastuksia alueen ja yhteiskunnan talouteen. Tutkimuskohteena oli kolme Järvilakeuden kansalaisopiston yhteisöteatterihanketta, joihin osallistuneet kokivat saaneensa erilaisia sosiaalista pääomaa lisääviä hyötyjä.

Tutkimus osoitti, että hankkeiden avulla voitiin edistää samaan aikaan sekä etäisempiä tuttavuuksia että läheisiä ystävyyssuhteita. Tämä yhdistelmä on tehokas yhteisön kehittämisen kannalta. Verkostojen ja luottamuksen syntymistä auttoivat muun muassa viestintä ja hyvä henki, johon liittyi huumori.

Vaikka kansalaisopistojen toimintaan liitetään perinteisesti yhteisöllisyys, on sosiaalista pääomaa tutkittu niiden näkökulmasta vain vähän. – Kansalaisopistojen tulisikin tarttua enemmän yhteisöteatterin tyyppiseen osallistavaan toimintaan, jossa kannustetaan ihmisiä yhteiseen tekemiseen yli kunta- ja kylärajojen, väittelijä ehdottaa.

KM Leea Kedon kasvatustieteen väitöskirjan ”Eihän ne ihmisiä kummempia oo. Etnografinen tutkimus kansalaisopiston yhteisöteatterihankkeista sosiaalisen pääoman vahvistajina” tarkastustilaisuus on 13.12.2019 klo 12.00 alkaen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, Talonpojankatu 2, Ulappa-Sali. Vastaväittäjänä professori Petri Salo (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Juha Hakala (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius).

Julkaisutiedot:

KM Leea Kedon kasvatustieteen väitöskirjan ”Eihän ne ihmisiä kummempia oo. Etnografinen tutkimus kansalaisopiston yhteisöteatterihankkeista sosiaalisen pääoman vahvistajina” on julkaistu sarjassa JYU DISSERTATIONS 160, 237 s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003 ISBN 978-951-39-7955-3 (PDF). Kirja on luettavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66486(link is external)

Taustatietoa:

Leea Keto pääsi ylioppilaaksi vuonna 1980 Kauhavan lukiosta ja valmistui kasvatustieteen maisteriksi Oulun yliopistosta luokanopettajan koulutusohjelmasta vuonna 1985. Hän toimi luokanopettajana Kauhavalla vuosina 1985–1995 ja peruskoulun tuntiopettajana Evijärvellä vuosina 1995–1996.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelu töiden ohella Tampereen yliopistossa vuosina 1993–1996 pätevöitti äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi ja kouluhallinnon tutkinto vuonna 1996 myös hallinnollisiin tehtäviin. Vuodesta 1997 lähtien Keto on työskennellyt kansalaisopiston rehtorina: ensin Järviseudun Opistossa vuosina 1997–2008 ja vuodesta 2009 alkaen laajentuneessa Järvilakeuden kansalaisopistossa, jonka toimialueeseen kuuluvat Kauhava, Lappajärvi ja Evijärvi.

Leea Keto tunnetaan myös kirjailijana, jonka tuotantoon kuuluu draamakäsikirjoituksia sekä kolme runokokoelmaa. Hän on Suomen Kirjailijaliiton jäsen ja hän kuuluu myös Kansalaisopistojen liiton KoL:n hallitukseen.

Lisätietoa:

Leea Keto, 050 326 3188, leea.keto@anvianet.fi
Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Kansalaisopistojen liitto on tavattavissa Helsingin Kuntatalolla 11.−12.9. kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa tapahtumassa Kuntamarkkinoilla. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme kansalaisopiston merkityksestä kunnassasi. Ständimme S.01 sijaitsee Kuntatalon 2. kerroksessa katutasossa.

Järjestämme Kuntamarkkinoilla myös kaksi ajankohtaista tietoiskua. Tietoiskut pidetään K-Kerroksen Tietokimarassa.

Yhteisöllisyyttä kansalaisopistosta: paikalliselokuva kuntayhteistyön edistäjänä
Väitöskirjatutkija, rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
ke 11.9. klo 13.00–13.20

Kansalaisopistoilla on Suomessa merkittävä rooli (maaseudun) sosiaalisen yhteyden luojina. Väitöskirjassaan kansalaisopistojen merkitystä sosiaalisen pääoman kasvattajina tutkiva Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori Leea Keto esittelee kansalaisopiston ja kunnan toimijoiden laajaa paikallista yhteistyötä, joka poiki Kauhavalla, Evijärvellä ja Lappajärvellä toimivan kansalaisopiston tuottaman menestyksekkään elokuvatrilogian.

Unelma sivistyneestä kansakunnasta – kansalaisopistot ennen ja nyt
dosentti, tietokirjailija Samu Nyström
to 12.9. klo 11.30–11.50

Kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa on vuonna 2019 kulunut 120 vuotta. Tänä päivänä kansalaisopisto on Suomen suurin oppilaitosmuoto. Mutta miten tähän on tultu? Entä miten kansalaisopistotoiminta on muuttunut vuosien varrella? Osallistujat saavat mukaansa dosentti, tietokirjailija Samu Nyströmin teoksen Unelma sivistyneestä kansakunnasta – Kansalaisopistojen liitto 100 vuotta (2019).

Kuntatalon käyntiosoite on Kuntamarkkinoiden aikaan Alppikatu 1, 00530 Helsinki. Lisätiedot ja ennakkorekisteröityminen: www.kuntamarkkinat.fi

Yleisöä jonottamassa Järvilakeuden kansalaisopiston Muistoseurat-elokuvan ensi-iltaan 29.12.2017. Kuva: Jarmo Vainionpää

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaan sivistystyön opinnot voivat tasoittaa koulutustaustan eroja ja madaltaa kuilua eri sosiaaliryhmien välillä. Opiskelu myös lisää luottamusta toisia ihmisiä kohtaan sekä auttaa löytämään uusia ystäviä. Uusien opiskelijoitten mukaan saaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Samat kurssilaiset saattavat jatkaa vuodesta toiseen ja opiskelulla on muutenkin taipumus kasautua. Ne, jotka jo ovat opistossa opiskelijoina, haluavat opiskella lisää.

Miten saataisiin mukaan uusia opiskelijoita ja etenkin niitä, joille osallistumisen kynnys on tavanomaista korkeampi? En tiedä onko kyse sattumasta vaiko paljon puhutusta sotesta, mutta olen viime viikkoina tullut kutsutuksi useisiin palavereihin, joissa on ollut mukana sosiaalitoimen edustajia. Vaikka opistomme on ollut aktiivinen verkostojen luoja ja teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa, yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on ollut tähän saakka vähäistä.

Eräässä palaverissa oli mukana myös sosiaalitoimen asiakkaita kokemusasiantuntijoina. Oli avartavaa kuulla, minkä seikkojen henkilöt itse näkivät edistävän kursseille mukaan lähtemistä. Yllättävää ei ollut, että maksuttomuudella tai edullisella hinnalla sekä opetuspaikan saavutettavuudella on merkitystä. Myös opetustilalla on merkitystä: Koulu taikka luokkatila ei ole kovin houkutteleva niille, joilla omaan kouluaikaan saattaa liittyä huonoja muistoja.

Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kokemusasiantuntijat kertoivat, että kynnys ”tavallisten” ihmisten joukkoon menemiseen voi olla entiselle tai nykyiselle sosiaalitoimen asiakkaalle todella suuri. Pohdimmekin sitä, miten tätä kynnystä voitaisiin madaltaa: Tutun henkilön kanssa on helpompi lähteä ihmisten ilmoille kuin yksin. Kurssille lähteminen on helpompaa, jos opettaja on tuttu edes jollakin tavalla ennakkoon. Myös opettajan persoonalla on merkitystä, sillä hänellä tulee olla tarpeeksi ymmärtämystä erilaisia ihmisiä kohtaan. Omaan elämään liittyviä päätöksiä voi olla vaikeata tehdä muutamaa viikkoa pidemmälle, joten puolen vuoden sitoutuminen kurssille on usein liian pitkä aika.

Kurssille osallistuminen ei ole kuitenkaan ainut osallistumisen ja osallisuuden muoto, jota kansalaisopisto voi edistää. Sekä sosiaalitoimen työntekijöille että asiakkaille tuntui olevan uutta, että opisto järjestää myös matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa eli muun muassa maksuttomia musiikkitilaisuuksia ja näyttelyjä. Ryhmässä syntyi tosin sellainenkin idea, että opisto voisi järjestää hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotto ohjattaisiin sosiaalitoimen kautta vähävaraisten kurssimaksujen maksamiseen. Tuottamamme paikalliselokuva päätyy puolestaan syksyn pimeitten koittaessa DVD-versiona alueemme palvelutaloihin ja sosiaalitoimen asiakkaitten kokoontumistiloihin. Ehkäpä kynnys osallisuuden kokemiseen on matalammalla, kun televisiosta voi yhdessä toisten kanssa katsella tuttuja maisemia ja tuttuja ihmisiä. Kaikki kun eivät aina ole niin kauniita ja rohkeita.

Leea Keto
Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!