25 syyskuun, 2020

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2020, 17:26
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut 25.9.2020 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2020–2023 liiton puheenjohtajana toimii Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn).

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Jokihelmen opiston rehtori Anu Hultqvist) ja 2. varapuheenjohtajaksi Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino (henkilökohtainen varajäsen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
(henkilökohtainen varajäsen toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Sini-Mari Lepistö, Sastamalan Opisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen vs. rehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto / Grankulla medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Minna Prunnila, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto / Vanda vuxenutbildningsinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hagelin, Järvenpään Opisto)

Suomi on suurten muutosten edessä: digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat yhteiskuntaamme ja työelämäämme samalla kun väestö ikääntyy. Kansalaisopistoilla onkin tulevaisuudessa yhä suurempi rooli niin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin arkeen ja työelämään liittyvän osaamisen päivittämisessä.

“Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle. Uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän iästä, koulutustaustasta, varallisuudesta, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koko maan kattava kansalaisopistojen verkosto on valmis jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen”, linjaa jatkokaudelle valittu Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Kansalaisopistojen liiton liittokokous järjestettiin Hämeenlinnassa 25.9.2020. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kuvassa  vasemmalta oikealle: Pilvi Mansikkamäki, Tuula Alanko, Tarja Hooli, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Petri Vahtera, Leea Keto, Outi Lohi (1. varapuheenjohtaja) ja Sini-Mari Lepistö. Kuvasta puuttuvat Anita Heino (2. varapuheenjohtaja), Anne Partanen ja Roger Renman. 

Kuva: Varpu Heiskanen / UEF

Tiedote.  Julkaistu 25.9.2020, 10:05
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton hallitus on myöntänyt Kansalaisopistopalkinnon 2020 Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manniselle. Palkinto myönnettiin professori Mannisen pitkäjänteisestä tutkimustyöstä ei-tutkintotavoitteisen aikuisopiskelun sosiaalisen tuottavuuden parissa. Kansalaisopistopalkinto myönnetään taholle tai henkilölle, joka on työssään, luottamustoimessaan tai vapaa-ajallaan edistänyt aktiivisesti ja esimerkillisesti kansalaisopistojen tunnettuutta tai opistoissa tehtävää kansansivistystyötä.

Professori Manninen on edistänyt tutkijanurallaan vahvasti elinikäisen oppimisen, aikuiskasvatuksen ja erityisesti vapaan sivistystyön tutkimusta ja kehittämistä. Hänen panostuksensa kansalaisopisto-opiskelun yksilölle ja yhteiskunnalle tuottamien vaikutusten selvittämiseen ja kuvaamiseen ovat merkittäviä.

Kansalaisopisto-opiskelun kaltaisen ei-tutkintotavoitteisen aikuisopiskelun sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa. Aikuiskoulutus on viimeisen vuosikymmenen aikana joutunut yhä useammin tilanteeseen, jossa se joutuu puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään ja torjumaan määrärahaleikkauksia. Aikuiskoulutuksen merkittävät hyvinvointi- ja terveysvaikutukset jäävät helposti huomioimatta, ellei niille pystytä osoittamaan rahallista arvoa.

Professori Mannisen kolme merkittävää kansalaisopisto-opiskelun vaikutuksia kuvaavaa tutkimusta vuosilta 2015, 2018 ja 2019 osoittavat kansalaisopiston kurssien tuottavan sekä hyvinvointia opiskelijoille että säästöä kunnalle. Opiskelijan osaamisen kehittymisen ohessa kasvava hyvinvointi näkyy mm. itseluottamuksen ja ystäväverkostojen kasvuna.

Opistoon sijoitettu euro näyttäisi tuottavan opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn: yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työ-elämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät. Vuosina 2017–2018 Joensuun seudun kansalaisopistossa toteutetun seurantatutkimuksen mukaan opiston opiskelijat käyttävät merkittävästi vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin: tutkimuksessa mukana olleiden aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Hyvinvointivaikutusten sosiaalista tuottavuutta tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että kansalaisopistoihin hakeutuu myös useita hieman paremmassa elämäntilanteessa olevia, joiden sote-kulut olivat pienet jo alun perin. Toisaalta lähes kaikkien ja etenkin heikommassa elämäntilanteessa olleiden hyvinvointi kasvoi entisestään vuoden aikana.

Palkinnon saaja julkistettiin Kansalaisopistojen liiton liittokokouksen yhteydessä 25.9.2020 Hämeenlinnassa. Kansalaisopistopalkinto myönnetään kolmen vuoden välein Kansalaisopistojen liiton liittokokouksen yhteydessä. Kansalaisopistopalkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Lisätiedot:

Professori Jyri Manninen
050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Jyri Manninen (2019): Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle (Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 24).

Jyri Manninen (2018): Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle (Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3).

Jyri Manninen (2015): Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimus (Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 2).

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.