pilvi mansikkamäki

Vaihdoin työpaikkaa ja lähdin Lahteen. Ahjolan kansalaisopiston töissä eri tehtävissä vierähti 17 vuotta ja viihdyin hyvin. Työtä oli paljon: haasteita, onnistumisia ja jatkuvaa kehittämistä yhdessä mahtavien työkavereiden kanssa. Opin paljon vapaan sivistystyön kentästä ja kansalaisopistojen arjesta erilaisissa työrooleissani. Sain tehdä ja olla mukana vaikuttamassa erilaisissa verkostoissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Lähes 30 vuotta kaupungissa asuneena pidin jo itseäni tamperelaisena. Opiskelut, perhe, työ, ystävät ja harrastukset olivat kiinnittäneet minut kaupunkiin. ”Miten sä voit lähteä Tampereelta?” hämmästelivät ystäväni.

”Pitäiskös kuitenkin hakea?” pohdin talvilomalla yksin mökkeillessäni. Vieläkö riittäisi puhtia pistää kaikki uusiksi ja lähteä rakentamaan arkea uudelle paikkakunnalle? Onko minulla riittävästi annettavaa uuteen työhön ja työyhteisöön? Jaksanko innostua ihan uudenlaisista haasteista itselleni uusilla toimialoilla? Onko minulla riittävästi oppimiskapasiteettia tähän kaikkeen? Mikä minua motivoi uusiin haasteisiin? Päätöksen kypsyminen vaati muutamia puhelinkeskusteluja sekä paljon tunturimaisemaan ja takkatuleen tuijottelua. Päätin hakea ja hakea tosissani. Työvuosia, kokemusta ja osaamista oli ehtinyt jo kertyä. Mutta työvuosia, intoa, motivaatiota ja halua oppia uutta oli vielä paljon varastossa.

Aloitin työni Harjulan Setlementin toiminnanjohtaja-rehtorina elokuussa. Ja pakko myöntää; on ollut varsin vauhdikas syksy. On ollut hurjan paljon haltuun otettavaa itselleni uusilla toimialoilla: päiväkodit, kierrätyskeskus, kuntouttava työtoiminta, sovittelu, ravintolapalvelut, tilauskoulutus, hankkeet ja Harjula mainos opiston lisäksi. Mikä työssäni sitten muuttui? Uuteen perehtymistä lukuun ottamatta lopulta aika vähän. Budjetin tai toimintasuunnitelman tekeminen on sitä perustyötä. Henkilöstöjohtamisen asiat ovat hyvinkin samanlaisia työyhteisöstä riippumatta ja oppimani perusperiaatteet kulkevat mukanani. Kehittäminen ja uusien hankkeiden tai rahoituksen haku toimii samojen ”lainalaisuuksien” mukaan. Verkostoituminen on kivaa joka paikassa. Haasteetkin ovat tuttuja, kun kenttä säilyi samana.

”Miksi ihmeessä halusit muuttaa Tampereelta Lahteen?” -kysymyksen olen kuullut ainakin kymmenen kertaa syksyn aikana. No miksipä en? Työ on minulle aina ollut se kuljettava tekijä. Täälläkin on ihan mahtavia, osaavia ja avuliaita työkavereita. Kiva koti työpaikan lähellä ja sujuva, kävellen tavoitettavissa oleva arki. Lahdestakin löytyy järviä, hienoja harjuja ja lenkkipolkuja sekä retkeilypaikkoja. Ihmiset ovat ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. Yksi ystävä koirineen toimii hyvänä kotouttajana. Eri puolilla Suomea asuvat lapset, perheenjäsenet, suku ja muut ystävät ovat jopa lyhyemmän välimatkan päässä, kun aiemmin.

Terkkuja Lahesta! Minä jatkan supertärkeää setlementti- ja opistotyötä nyt täältä.

Teksti: Toiminnanjohtaja-rehtori Pilvi Mansikkamäki, Harjulan Setlementti ry, Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen, Setlementtiliiton hallituksen jäsen
Kuva: Harjulan liikuntakoordinaattori Elina Kämppi

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2020, 17:26
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut 25.9.2020 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2020–2023 liiton puheenjohtajana toimii Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn).

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Jokihelmen opiston rehtori Anu Hultqvist) ja 2. varapuheenjohtajaksi Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino (henkilökohtainen varajäsen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
(henkilökohtainen varajäsen toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Sini-Mari Lepistö, Sastamalan Opisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen vs. rehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto / Grankulla medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Minna Prunnila, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto / Vanda vuxenutbildningsinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hagelin, Järvenpään Opisto)

Suomi on suurten muutosten edessä: digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat yhteiskuntaamme ja työelämäämme samalla kun väestö ikääntyy. Kansalaisopistoilla onkin tulevaisuudessa yhä suurempi rooli niin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin arkeen ja työelämään liittyvän osaamisen päivittämisessä.

“Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle. Uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän iästä, koulutustaustasta, varallisuudesta, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koko maan kattava kansalaisopistojen verkosto on valmis jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen”, linjaa jatkokaudelle valittu Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Kansalaisopistojen liiton liittokokous järjestettiin Hämeenlinnassa 25.9.2020. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kuvassa  vasemmalta oikealle: Pilvi Mansikkamäki, Tuula Alanko, Tarja Hooli, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Petri Vahtera, Leea Keto, Outi Lohi (1. varapuheenjohtaja) ja Sini-Mari Lepistö. Kuvasta puuttuvat Anita Heino (2. varapuheenjohtaja), Anne Partanen ja Roger Renman. 

Opiston kevätnäyttelyssä johtokunnan puheenjohtajan Esko Kannusmäen kanssa keväällä 2017.

On taas se aika vuodesta kun OPH:n laatu- ja kehittämishankkeiden haun eräpäivä on käsillä. Opistoissa on pähkäilty omia kehittämistarpeita ja hiottu kehittämissuunnitelmia hakua varten. Meillä Ahjolassakin on pystytty hankerahoituksella vuosien mittaan tekemään paljon hyödyllistä ja toimintoja kehittävää. Rahoituksen turvin on voitu järjestää koulutusta ja virittää erilaisia yhteistyökuvioita. On laadittu tilastoja, suunnitelmia ja raportteja. On tehty kyselyitä ja selvityksiä. Ja ennen kaikkea on pystytty palkkaamaan ylimääräiset kädet kehittämistyötä tekemään.

Vaan mitä tehdä, kun opistoon iskee hankeväsymys? Kun pelkästään hankehaku-sanan mainitseminen aiheuttaa opistotiimissä syvän kollektiivisen huokauksen. Edellisen, käynnissä olevan hankkeen koulutukset täyttävät jo muutenkin tukkoista kalenteria ja lukukauden aloitus painaa päälle. Mistä raivata tilaa uuden hankkeen ideoinnille, kun oma kaista on jo valmiiksi ruuhkautunut?

Kehittäminen on olennainen osa opistojen perustoimintaa. Silti joutuu miettimään milloin olisi aikaa kehittää omaa perustyötään? Milloin ehtisin pohtimaan niin omia kuin yhteisiäkin toimintatapoja kriittisen rakentavasti? Tai ideoimaan uusia kursseja yhdessä tiimin kanssa? Milloin olisi aikaa päivittää oman työn vuosikelloa? Mistä löytyy hetki papereiden järjestämiseen ja työpöydän siivoamiseen?

Ilman hankkeitakin muutoksia ja uuden opettelua riittää. Uusia ohjelmia käyttöönotetaan ja käytössä olevia päivitetään. Hellewin uusi versio, Peda.net, tilanhallintaohjelma ja EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulo tarkoittaa työntäyteistä kevättä. Totutut tavat tehdä töitä tuovat rutiinia ja sujuvuutta arkeen. Uuden opettelu ottaa aina oman aikansa. Ja vaikka tuloksena useimmiten on työn helpottuminen, jopa väheneminen, tuntuu muutosvaihe usein työläältä ja rasittavalta jo ennestään suurella työtontilla.

Yhteinen ideointi ja kehittäminen on aina ollut itselleni työn tärkeä suola. Työnteko on nykyisellään ilman erillisiä hankkeitakin jatkuvaa kehittämistä.  Jossakin kohtaa täytyy koettaa rauhoittaa tilanne ja toivoa, että toimintasuunnitelman ulkopuolelta ei vyöryisi yllätyksiä. Onneksi yhteisiä ideoita ei tarvitse heittää hukkaan, vaan aina voi myöhemmin jatkaa kehittelyä tärkeistä teemoista. Innostuminen ja uuden ideointi vaatii tilaa. Ja jotta sitä saadaan raivattua, täytyy välillä keskittyä perustyön tekemiseen.

Haluan toivottaa onnea ja tsemppiä kaikille uusia hankkeita virittäville opistoille. Meillä Ahjolassa hankehuilitaan tämä vuosi. Kehittämistä meillä kyllä riittää.

Pilvi Mansikkamäki
Ahjolan kansalaisopiston rehtori (Tampere)
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!