oppiminen

Oppiminen on etuoikeus

Me Omniassa uskomme, että jokaisella on kyky ja halu oppia. Me luotamme siihen, että voimme kestävällä arvopohjalla edistää ihmis- ja asiakeskeistä oppimista erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Yhdessä kehittämällä ja oppimalla pärjäämme toimintaympäristön kompleksisissa vaatimuksissa.

Kun peilaan näitä arvolauseita yli 100-vuotiseen vapaan sivistystyön historiaan, jossa kansalais- ja työväenopistot ovat kannatelleet demokratiaa, olleet rakentamassa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita ja yhteiskunnallista oppimisen tasa-arvoisuutta, koen paitsi syvää kiitollisuutta menneestä myös luottamusta siihen hyvään, mitä oppiminen ja yhdessä oivaltaminen voivat saada aikaan yksilölle ja yhteisöille. Tänä keväänä Espoon työväenopiston markkinointiviesti asiakkaillemme onkin: Tietoa, taitoja ja osaamista – hyvinvointia sinulle!

Oppiminen on vuorovaikutusta

Suomessa itsensä kehittäminen on perustuslain turvaama oikeus, mikä tarkoittaa, että sinulla ja minulla on oikeus kehittää ja kehittyä ihmisinä. Vapaan sivistystyön laki ohjaa ja antaa oikeuden omaehtoiseen oppimiseen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Tunnistamme oppiselle ja itsensä kehittämiselle vaateita sekä välinearvoja. Niitä ovat muun muassa työmarkkinakelpoisuuden ylläpito, työllistymisen varmistaminen, terveelliset elämäntavat, jatkuvan oppimisen vaatimukset, teknologisessa muutoksessa ajan tasalla pysyminen jne. Mutta jos katsoo lempeästi itseensä, niin vapaa sivistystyö antaa luvan ja mahdollisuuden pysähtyä itsen äärelle, nähdä toisin ja uskoa parempaan. Yhdessä oppiminen antaa toivoa ja kokemuksen osallisuudesta ihmisinä – sinuna ja minuna, luoden merkityksiä yksilöinä osana oppimisyhteisöä.

Nyt jos koskaan tarvitsemme yhteistä ymmärrystä, toistemme kunnioitusta, erilaisuuden hyväksymistä ja rohkeutta kohdata. Koska tieto on näppäimen painalluksen päässä, se muutos, mikä tarvitaan, on datan ja tiedon muuttuminen ymmärrykseksi, merkitykseksi, tietoisuudeksi, elämätavaksi ja sen mukaisiksi teoiksi (Kaisa Lindström: Ilo oppia ja opettaa – vapaan sivistystyön puhurit ja myötätuulet artikkelijulkaisu s. 22).

Oppiminen vahvistaa ihmisarvoa ja tuo merkityksellisyyttä elämään

Meillä vapaassa sivistystyössä kestävän tulevaisuuden arvot on kirjoitettu sisään koulutustehtäväämme. Vapaassa sivistystyössä kansan sivistyksen eetoksen rinnalle nousee ekososiaalisen sivistyksen tavoitteet, jotka antavat mielen ja merkityksen oppimiselle sekä ymmärryksen siitä, että ihminen on riippuvainen luonnosta ja muista ihmisistä. Ekososiaalinen sivistys auttaa meitä arjessamme ottamaan huomioon ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Jokaisella kurssilla voimme yhdessä opetella ajattelemisen taitoja moniäänisesti ja toisia kunnioittaen. Vahvistumme yhteisössä. Vahvistamme kuulumista yhteisöön.

Teksti: Toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, OMNIA, Espoon työväenopisto

Aivot säätelevät koko kehon toimintaa. Ei sen enempää eikä vähempää. Aivot säätelevät tunteita, tiedonkäsittelyä ja käyttäytymistä. Tätä säätelytoimintoa kutsutaan toiminnanohjaukseksi. Aivojen toiminnanohjauksella on keskeinen rooli aivoterveyttä edistävissä elämäntavoissa ja valinnoissa. Sillä on tärkeä rooli myös terveen mielialan säätelyssä.

Aivojen toiminnanohjaus korostuu varsinkin silloin, jos ympäristö ei tue riittävällä tavalla aivoterveellisiä valintoja. Silloin, kun aivot ovat ylikuormittuneet, teemme helpommin haitallisia elintapavalintoja. Esimerkiksi kuormittavan päivän jälkeen on paljon helpompaa syödä epäterveellisesti ja jäädä sohvalle makaamaan iltakävelyn sijaan. Suunnitelmalliseen ja tuottavaan toimintaan tarvitaan hyvin toimivaa toiminnanohjausta.

Aivoterveydestä huolehtiminen ei ole vain tulevaisuuden uhkien ja sairauksien ehkäisyä vaan myös tämänhetkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn optimointia, oli sitten aivosairautta tai ei. Aivojen hyvinvointia voi vahvistaa tässä ja nyt iästä riippumatta. Aivojemme hyvinvointi rakentuu arjen ympäristöissä ja olosuhteissa, joten niiden on oltava elämänhallintaa ja aivoterveyttä suojaavia. Tällaisessa ympäristössä meidän kaikkien on helpompi välttää turhaa ja haitallista aivokuormitusta.

Aivot tarvitsevat kuitenkin sopivassa suhteessa myös kuormitusta ja uuden oppimista. Haasta siis aivojasi mieleiselläsi tavalla ja ponnistele uuden asian eteen. Aivoille tekee hyvää yhdessä tekeminen. Samalla on tärkeää, että muistaa palautumisen ja levon merkityksen. Rakennamme jo päivän aikana tulevaa yöuntamme, ja siksi ei ole aivan sama, millainen päivämme on. Aivoille kuormittavaa on esimerkiksi informaatiotulva, monen asian samanaikainen tekeminen ja ympäristön tunnekuorma. Aivoystävällisessä ympäristössä aivotoimintojen normaalit toiminnot (esim. tavanomaiset tunnetoiminnot, tiedonkäsittelyn piirteet ja rajat) ja rajoitteet on huomioitu riittävällä tavalla. Sillä pohjustamme myös hyvää yöunta.

Kuinka siis lisätä aivojen hyvinvointia? Kansallisen aivoterveysohjelman asiantuntijoiden laatimat tavoitteet nostavat esille meidän kaikkien aivoja suojaavia tekijöitä, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle:

Nämä tavoitteet eivät kuitenkaan ole vain yksilön vastuulla vaan tarvitaan myös yhteiskunnan rakenteiden ja systeemien muutosta, jotta yksilön aivojen hyvinvointia tukevat valinnat olisivat mahdollisia.

Aivot ovat erottamaton osa meitä – yhteinen pääomamme!

Ohjelmapäällikkö Markku Holmi ja ohjelmakoordinaattori Tarja Keltto
Kansallinen aivoterveysohjelma

Poikkeuksellisen kevään päätteeksi käynnistämme tulevaisuuden tarkastelun pidemmällä aikajänteellä. Kansalaisopistojen toimintakenttä muutoksessa: webinaari osaamisen ja oppimisen tulevaisuudesta järjestetään verkossa perjantaina 12.6. klo 12–15.05. Webinaari korvaa kesäkuulle alun perin suunnitellun liittokokousseminaarin ja näin ollen syyskuun liittokokous järjestetään yksipäiväisenä.

Webinaarissa suuntaamme katseen mm. osaamisen tulevaisuuteen, megatrendeihin ja elinikäisen oppimisen merkitykseen sekä tarkastelemme teemoja myös vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen näkökulmasta. Tilaisuudessa kuullaan mm. seuraavat puheenvuorot:

• • Megatrendit ja elinikäisen oppimisen merkitys (Johtava asiantuntija Milma Arola, Sitra)
  • Vapaa sivistys megatrendien keskiössä (FT, tutkimuspäällikkö Tarja Lang, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia)
  • Tulevaisuuden osaamisia (Tutkimuspäällikkö Johanna Ollila, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus)
  • Kansalaisopisto – Connecting people (KT, rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto)
  • Tulevaisuutta voidaan tehdä – millaista siitä tekisimme? (Apulaisprofessori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto)

Tilaisuus on suunnattu erityisesti oppilaitosjohdolle, kansalaisopistoja ylläpitävien tahojen edustajille, kentän kehittäjille, sekä kaikille kansalaisopistoissa tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Koko tilaisuuden ohjelma löytyy täältä

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta täällä

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Onko aina pakko oppia? Millainen on tulevaisuuden työelämä, millaisia tietoja ja taitoja se meiltä vaatii ja miten koulutus uudistuu?

Ratkaisu ei ole yhden toimijan käsissä, ja haasteita on uskallettava katsoa yllättävinkin kokoonpanoin:

Turun yliopiston, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja KoL:n paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenassa keskustellaan elinikäisen oppimisen kokonaisuudesta varhaiskasvatuksen, yliopistokoulutuksen, kansalaisopistojen sekä työelämän näkökulmista. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta (ks. lisätietoa alla).

Tulevaisuuden työstä ja elinikäisestä oppimisesta keskustelemassa:

• Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko
• Professori Markku Wilenius, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
• Arviointiasiantuntija Janniina Vlasov, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi
• Johtava rehtori, hallituksen puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto KoL
• Digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjät

Tulevaisuudessa vaadittavien tieto- ja taitovaatimusten rinnalla pohdimme elinikäisen oppimisen suhdetta ja asennettamme työntekoon.

Tilaisuuden juontaa Tuuli Kaskinen, joka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingin toiminnanjohtajana ja jonka erityisaloja ovat kestävät strategiat ja muutospolkujen rakentaminen.

Mukana myös Turun yliopiston Laboratory of Playn tutkimuspäällikkö Katriina Heljakka ja lavalle saapuvat robotit, jotka tutustuttavat yleisöä leikilliseen oppimiseen ja työn leikillistymiseen.

Paneelikeskustelu järjestetään Porin Puuvilla-kauppakeskuksessa Puuvilla Areena -lavalla (Siltapuistokatu 14) keskiviikkona 17.7. klo 13.00–14.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tilaisuus striimataan eli sitä voi seurata livenä verkon kautta. Linkki keskusteluun julkaistaan keskiviikkona 17.7. paneelikeskustelun Facebook-tapahtumassa.

Lisätietoja:

• Tiedottaja Erja Hyytiäinen (Turun yliopisto), p. 040 751 4793
• Arviointiasiantuntija Janniina Vlasov (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus), p. 029 533 5543
• Suunnittelija Laura Ryymin (Kansalaisopistojen liitto KoL), p. 044 761 0700