Tiedote. Julkaistu: 10.08.2020, 09:25
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi käynnistyy jälleen elo-syyskuussa kautta maan. Osassa kansalaisopistoista kursseille on voinut ilmoittautua jo keväästä lähtien, mutta valtaosa kurssi-ilmoittautumisista käynnistyy elokuussa. Tänä syksynä opetusta on tarjolla aiempaa enemmän myös verkossa.

Kansalaisopistojen takuuvarmoja kestohittejä vuodesta toiseen ovat monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet erilaiset ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työelämätaitoihin liittyvät kurssit: kansalaisopistosta haetaan mielen- ja kehonhallintaa, elämäntaitoja sekä tukea työnhakuun ja oman osaamisen päivittämiseen. Kansalaisopistoilla on myös tärkeä rooli eri-ikäisten suomalaisten arjen digitaitojen vahvistamisessa sekä senioreiden sosiaalisen ja fyysisen aktiivisuuden ylläpitämisessä.

Nousevana trendinä ovat eri ainealoja – kuten kieliä ja musiikkia – yhdistelevät kurssit sekä kokonaista lukukautta lyhyemmät yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun mittaiset kurssit, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia uutta myös lyhyemmässä ajassa.

Tulevana syksynä kansalaisopiston kurssille voi aiempaa useammin osallistua myös verkossa. Kukin kansalaisopisto julkaisee omat kurssinsa verkkosivuillaan, mutta valikoima kansalaisopistojen verkkokursseja on kerätty yhteen myös valtakunnalliselle Kansalaisopistot.fi-sivustolle. Osoitteessa www.kansalaisopistot.fi/verkossa on julkaistu yli 300 eri kansalaisopistojen verkossa toteutettavaa kurssia tai luentoa. Kurssit ovat asuinpaikkakunnasta riippumatta kaikille avoimia. Uusia kursseja lisätään sivustolle koko syksyn ajan.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Opistot huomioivat toiminnassaan voimassa olevat terveysviranomaisten ohjeistukset ja tiedottavat opiskelijoitaan tarpeen mukaan turvallisuusasioista sekä kurssikäytännöistä.

Kaikkien Suomen 178 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot, linkit sähköisiin kurssioppaisiin sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Suomen suurimpana oppilaitosmuotona kansalais- ja työväenopistot tavoittavat vuosittain noin 650 000 suomalaista. Kursseilta haetaan niin virkistystä vapaa-aikaan kuin tukea työelämäänkin ja osalle kansalaisopistosta tulee jopa elämänmittainen harrastus. Kurssit ovat kaikille avoimia iästä ja koulutustaustasta riippumatta.

Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Kuva: Mostphotos / Faustino CarmonaGuerrero 

Poikkeuksellisen kevään päätteeksi käynnistämme tulevaisuuden tarkastelun pidemmällä aikajänteellä. Kansalaisopistojen toimintakenttä muutoksessa: webinaari osaamisen ja oppimisen tulevaisuudesta järjestetään verkossa perjantaina 12.6. klo 12–15.05. Webinaari korvaa kesäkuulle alun perin suunnitellun liittokokousseminaarin ja näin ollen syyskuun liittokokous järjestetään yksipäiväisenä.

Webinaarissa suuntaamme katseen mm. osaamisen tulevaisuuteen, megatrendeihin ja elinikäisen oppimisen merkitykseen sekä tarkastelemme teemoja myös vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen näkökulmasta. Tilaisuudessa kuullaan mm. seuraavat puheenvuorot:

• • Megatrendit ja elinikäisen oppimisen merkitys (Johtava asiantuntija Milma Arola, Sitra)
  • Vapaa sivistys megatrendien keskiössä (FT, tutkimuspäällikkö Tarja Lang, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia)
  • Tulevaisuuden osaamisia (Tutkimuspäällikkö Johanna Ollila, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus)
  • Kansalaisopisto – Connecting people (KT, rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto)
  • Tulevaisuutta voidaan tehdä – millaista siitä tekisimme? (Apulaisprofessori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto)

Tilaisuus on suunnattu erityisesti oppilaitosjohdolle, kansalaisopistoja ylläpitävien tahojen edustajille, kentän kehittäjille, sekä kaikille kansalaisopistoissa tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Koko tilaisuuden ohjelma löytyy täältä

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta täällä

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Lisäksi kansalaisopistoissa järjestetään vuosittain paljon avoimia yleisöluentoja erilaisista aiheista.

Suomen 178 kansalaisopistoa tavoittavat vuosittain noin 650 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Toimintaa on jokaisen kunnan alueelle. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

Kansalaisopistojen valtakunnallinen edunvalvontajärjestö Kansalaisopistojen liitto täytti 100 vuotta vuonna 2019. Juhlavuoden yhteydessä liitto teki päätöksen uuden Kansalaisopistopalkinnon jakamisen aloittamisesta.

Kansalaisopistopalkinto myönnetään taholle tai henkilölle, joka on työssään, luottamustoimessaan tai vapaa-ajallaan edistänyt aktiivisesti ja esimerkillisesti kansalaisopistojen tunnettuutta tai opistoissa tehtävää kansansivistystyötä.

Kansalaisopistopalkinnon saaja valitaan kolmen vuoden välein ja palkitaan Kansalaisopistojen liiton liittokokouksessa. Ensimmäinen palkinto jaetaan Hämeenlinnassa 25.9.2020 järjestettävän liittokokouksen yhteydessä. Kansalaisopistopalkinnon saajasta päättää liiton hallitus.

Ehdota palkinnon saajaa viimeistään sunnuntaina 9.8. osoitteessa www.kansalaisopistojenliitto.fi/palkinto.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
040 741 0641 / jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tervetuloa kevään viimeiseen rehtoripäivään! Vallitsevien poikkeusolojen johdosta tilaisuus järjestetään ainoastaan verkossa.

• Kuuluuko työtehtäviisi viestintää, tiedottamista tai markkinointia kansalaisopistossa?
• Oletko kiinnostunut kuulemaan hyviä kokemuksia viestinnästä muissa opistoissa?
• Mietityttääkö, mitä saavutettavuusdirektiivi tarkoittaa kansalaisopistojen näkökulmasta?
• Entä pohditaanko opistossasi, miten opiskelijat saadaan poikkeuksellisen koronaviruskevään jälkeen palaamaan opiston kursseille?

Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, tämä webinaari on tarkoitettu juuri sinulle. Kansalaisopistojen viestintäwebinaarissa perjantaina 8.5. klo 9.00–12.15 paneudutaan yllä oleviin teemoihin.

Koko tilaisuuden ohjelman löydät täältä.

Osallistuminen ja ilmoittautuminen:

Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tilaisuuden ohjelma päättyy klo 12.15 mennessä.

Ilmoittautuminen viimeistään keskiviikkona 6.5. nettilomakkeen kautta.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

HUOM! Tilaisuuden maksimiosallistujamäärä on 100 henkilöä. Ilmoittauduthan ajoissa varmistaaksesi paikkasi. Tilaisuudesta tehdään myös tallenne KoL:n jäsenopistojen käyttöön.

Poikkeusoloista johtuen KoL:n tapahtumatarjonta siirtyy toistaiseksi kokonaan verkkoon. Jatkamme kevään tapahtumiamme seuraavaksi osaamisperusteisuuteen keskittyvällä teemapäivällä perjantaina 24.4. klo 9–12.

***

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vapaassa sivistystyössä hankitun osaamisen tunnistamisen parantamiseksi työryhmän helmikuussa 2019. Työryhmän muistio teemasta julkaistiin joulukuussa 2020. Yksi työryhmän tavoitteista on, että valtakunnallisia opetuksen ja koulutuksen opintosuoritus- ja tutkintotietoja sisältävä Koski-tietovaranto avattaisiin syksyllä 2021 myös vapaassa sivistystyössä hankitulle osaamiselle.

Uudenlainen osaamisperusteisuusajattelu edellyttää kansalaisopistokentältä yhteistä ja pitkäjänteistä kehittämistyötä. Nyt on siis aika laittaa alulle yhteinen pohdinta siitä, miten muokkaamme kurssisuunnittelua, arviointia ja opintosuoritteita kansalaisopistoissa sellaisiksi, että opintosuoritteiden vieminen Koski-tietovarantoon on mahdollista. Osaamisperusteisuusajattelu kytkeytyy myös laajempiin koulutuspoliittisiin teemoihin yhteiskunnassamme: kaikenikäisten osaamisen tason nostamiseen ja mukana pitämiseen kehittyvässä yhteiskunnassa sekä ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen arvostukseen.

Teemapäivä on alku laajemmalle kehittämistyölle ja palaamme teemaan seuraavan kerran syksyllä 2020. Tule mukaan kuulemaan, mitä osaamisperusteisuus on, mitä se tarkoittaa kansalaisopistojen näkökulmasta ja miksi juuri sinun kansalaisopiston työntekijänä kannattaa lähteä tähän mukaan.

Päivän ohjelma alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 12 mennessä. Teemapäivän ohjelmassa on luvassa mm.

• Osaamisperusteisuus ja kansalaisopistot: opetus- ja kulttuuriministeriön toiveita (KoL:n edustaja OKM:n työryhmässä, rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto)
• Mitä ihmettä on validointi? Miten se tähän liittyy? (Yrittäjä, toimitusjohtaja Anni Karttunen, Globedu)
• Kommenttipuheenvuoro kansalaisopistokentän näkökulmasta (puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto KoL)
• Yhteistä työskentelyä

Koko tilaisuuden ohjelman löydät täältä. 

Osallistuminen ja ilmoittautuminen:

Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Teemapäivä järjestetään vallitsevasta poikkeustilasta johtuen vain verkossa. Tilaisuuden ohjelma päättyy klo 12 mennessä.

Ilmoittautuminen viimeistään keskiviikkona 22.4. nettilomakkeen kautta osoitteessa https://forms.gle/FakzJD4QKzLrNCgX7.

Lisätiedot:

järjestösuunnittelija Minna Lankinen
minna.lankinen@kansalaisopistojenliitto.fi  / 044 761 0700

Päivitys 5.8. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat eilen 4.8. päivittäneet koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille keväällä antamaansa koronaepidemiaan liittyvää ohjeistusta. Suosituksia noudattamalla voidaan vähentää mahdollisia koronavirustartuntoja ja rajata altistumisia. Suositukset toimivat tukena, kun paikallisesti haetaan parhaita tapoja järjestää koulutusta turvallisesti ja sujuvasti. OKM ja THL korostavat, että vaikka koronavirustilanne on pysynyt Suomessa kesän aikana rauhallisena, suositusten noudattamainen on tärkeää erityisesti alueilla, joilla tartuntoja on viime aikoina esiintynyt. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa varaudutaan myös siihen, että epidemiatilanne voi muuttua. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa koronaepidemiatilanteen kehittymistä.

Myös Opetushallitus on päivittänyt oman ohjeistuksensa vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttamisesta 1.8.2020 alkaen.

Kansalaisopistoja koskeva yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille suunnattu ohjeistus

Opetushallituksen ohjeistus vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttamisesta 1.8.2020 alkaen

///

Päivitys 12.5. Opetus- ja kulttuuriministeriön & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat julkaisseet ohjeita koulutuksen järjestäjille ja oppilaitosten ylläpitäjille tartunnantorjunnan näkökulmasta. Juuri julkaistu OKM:n uutinen ja kooste aiheesta löytyy ministeriön verkkosivuilta. Myös Opetushallitus julkaisi omat ohjeensa vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttamiseen 14.5. alkaen.

///

Päivitys 5.5. Hallitus linjasi suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi ja rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta. Lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä koskevat rajoitukset ovat voimassa 13.5.2020 asti. Sen jälkeen 14.5. alkaen edellä mainittujen oppilaitosten tilojen käyttöä opetukseen hallitaan tartuntatautilain mukaisilla toimenpiteillä. Lähiopetukseen on mahdollista palata hallitusti ja porrastetusti. Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun.

Valtioneuvoston tiedote: https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-linjasi-suunnitelmasta-koronakriisin-hallinnan-hybridistrategiaksi-ja-rajoitusten-vaiheittaisesta-purkamisesta

///

Päivitys 30.3. Hallitus päätti tänään jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka.

///

Hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Linjaukset ovat voimassa 13. huhtikuuta 2020 asti. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot.

Kansalaisopistojen osalta valtioneuvosto on linjannut seuraavaa:

”Oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan 13.4.2020 saakka ja lähiopetus niissä keskeytetään. — Edellä mainitut järjestelyt tulevat voimaan keskiviikkona 18.3.2020.”

Valtioneuvosto ja toimivaltaiset viranomaiset saattavat päätökset ja suositukset voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti. Toimivaltaiset viranomaiset antavat tarkempia ohjeita vastuidensa mukaisesti. Hallitus antaa valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle tiistaina 17. maaliskuuta 2020.

***

(Päivitetty 13.3. klo 11.08)

Olemme saaneet lukuisia yhteydenottoja koronavirukseen liittyen.

KoL ei anna erikseen koronavirukseen liittyviä suosituksia tai ohjeistuksia.

KoL ei siis julkaise valtakunnallisia linjauksia esimerkiksi kurssien peruutuskäytäntöihin tai mahdollisiin kurssimaksujen palautuksiin. Paikallisen kansalaisopiston toiminnasta vastaa ylläpitäjä, joka ohjeistaa kansalaisopiston työntekijöitä ja opiskelijoita.

Ajantasaista ja oikeaa tietoa terveydenhuoltoviranomaisilta saa parhaiten seuraamalla Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) verkkosivuja: www.thl.fi

Opetushallitus on avannut koronavirukseen liittyen koulutuksenjärjestäjille, kouluille ja varhaiskasvatukseen sekä kansainvälisissä hankkeissa mukana oleville organisaatioille ja henkilöille neuvontasähköpostin. Terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä ole yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin.

Valtioneuvosto on 12.3. suositellut tartuntojen vähentämiseksi ja riskiryhmiin kuuluvien suojelemiseksi mm. “rajoittamaan ei-välttämätöntä toimintaa, kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa ja muulla vapaa-ajalla”. Valtioneuvoston linjaus on suositus eikä siitä toistaiseksi ole annettu lisätietoja. Mahdolliset rajoitukset kansalaisopistotoimintaan tekee ylläpitäjä.

Opetushallitus on 13.3. ilmoittanut valmistelevansa tiedotetta siitä, miten Opetushallituksen avustamissa hankkeissa voidaan toimia koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa. Ohjeet liittyvät avustuksen käyttöön ja aikatauluun sekä hyväksyttäviin kustannuksiin. Ohjeet löytyvät OPH:n sivuilta viimeistään ensi keskiviikkona 18.3.2020.

Linkkejä aiheeseen liittyen:

• OKM & STM: Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten henkilöstölle ja työnantajille koronavirustilanteessa (11.3.)
• OPH: Usein kysyttyä koronaviruksesta opetustoimessa
• OPH: Opetustoimi ja koronavirus – valmistaudu poikkeustilanteisiin etukäteen (päivitetty 11.3.)
• THL: Usein kysyttyä koronaviruksesta
• Kuntaliitto: Kooste kunnien kannalta relevanteista ohjeista koronavirukseen liittyen

Siilinjärven kansalaisopiston taideaineiden vastuuopettaja Mari Puttonen osallistui Kansalaisopistojen liiton ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteiseen koulutushankkeeseen, jossa kehitettiin mm. vapaan sivistystyön taideopetuksen yhteisöllisyyttä, arviointia, monialaista yhteistyötä, ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä. Koulutukseen osallistuneet työstivät myös pienimuotoisia kehitystöitä. Mari kertoo alla kokemuksia ja havaintoja omasta kehittämistyöstään.

Olen tehnyt jo vuosia töitä hyvinvointi ja taide- teeman ympärillä omissa kuvataideryhmissäni, ja jotenkin halusin tehdä näkyväksi sen, mitä minä olen kuullut oppilaideni puhuvan taiteesta, oppituntien aikana, vuodesta toiseen. Siksi päädyin jo koulutuksen alkuvaiheessa tekemään videon, jossa esittäisin visuaalisessa muodossa niin oppilaideni ajatuksia taiteesta kuin heidän tekemiään taideteoksia, jotka ilmentäisivät taiteen merkitystä heidän elämäänsä. Video voisi toimia myös markkinointimateriaalina opistomme taideopetuksesta, ja toisaalta tällä ”tarinalla” voisi osoittaa kuntapäättäjille, kuinka tärkeää opetus on meidän oppilaillemme – kuntalaisillemme.

Päätin että teen aluksi simppelin kyselyn oppilailleni (kolmessa eri taideryhmässä), ja nämä sanat, joita tästä kyselystä saisin, olisivat ”tiedollinen” pohja videotyölleni. Lahjoin myös pullalla ja kahvilla neljä opiskelijaani tulemaan vapaa-ajallaan maalaamaan minulle kuvan, jossa he näyttäisivät, mitä kuvataide heille merkitsee. Kerroin että videoin heidän työskentelynsä. Annoin vapaat kädet näille neljälle naiselle toteuttaa itseään ja omia mielikuviaan. Kuvia ei selitetä videollakaan sen enempää. Ne ovat spontaani tuotos teemasta ”miten kuvaisit mitä taide merkitsee sinulle ja sinun hyvinvoinnillesi”.

Kyselyyni vastattiin oppitunnilla, työskentelyn lomassa – ja nimettömänä. Kysymykset, jotka esitin oppilailleni, olivat seuraavat:

1. Mitä kansalaisopiston kuvataideopetus on antanut sinulle? Mitä olet oppinut?
2. Onko kuvataideopetus lisännyt hyvinvointiasi? Jos on, miten kuvailisit että se on lisääntynyt?

Kyselyistä sain yhteensä 29 vastausta, joista lähdin poimimaan ajatuksia herättäviä lauseita, sanoja tai huomioita. Luin samalla myös muita, julkaistuja raportteja taiteen/kulttuurin hyvinvointivaikutuksista.

Huomasin oppilaideni vastauksista että he vastasivat avoimiin kysymyksiini melko samalla tavoin kuin mihin tutkimustuloksissakin on päädytty. Erik Allardt kiteytti hyvinvoinnin kulmakivet jo vuonna 1976 (Kulttuurisote –kuuden maakunnan kumppanuushanke, Yhteinen loppuraportti 1/2019, s.10):

• kohtuullinen elintaso (having)
• mielekäs ja vastuullinen tekeminen (doing)
• merkitykselliset suhteet (loving)
• mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja elävään läsnäoloon (being)

Kohtuullinen elintaso on näistä ehkä tulkinnallisin tässä työssä, mutta sen merkitys on iso kun mietitään, mikä on opiston opetuksen saavutettavuus. Ovatko kurssien hinnat sellaiset että ne ovat kaikkien saavutettavissa?

Muun me kykenemme tarjoamaan opetuksessa, ja se näkyy myös oppilaideni avoimissa vastauksissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa todetaan, että tutkimusten mukaan taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä itse tekeminen vaikuttavat positiivisesti koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Kulttuurilla on erityinen merkitys mielekkään elämän, yhteisöllisyyden merkityksellisyyden kokemuksen ja osallisuuden mahdollistajana (Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa, S.10, 2019:34). Olin tavattoman ilahtunut ja toisaalta jopa hämmentynyt, että sain oppilailtani hyvin pitkälle edellä mainitun tuloksen mukaisia vastauksia opiston taideopetuksesta.

Olenko jopa isomman kuin vain teknisen taidon opettamisen äärellä? Minusta tuntuu että alla olevassa vastausesimerkissä kiteytyy melko hyvin se, miten taide ei ole vain sommittelua, värioppia ja maalaustekniikka. Se on jotain vieläkin enemmän:

”On tosi hyvä tämä pysähtyminen ja joko päivästä riippuen tarkka keskittyminen tai revittely ja hulluttelu. Ajatukset irti päivätyöstä ynnä muusta. Yhteisöllisyys myös tämän porukan kanssa: tehdään vaan juttujamme, ei tarvitse selvitellä toisten taustoja, ammatteja yms. tullaan silti tutuiksi. On lisännyt hyvinvointia – olo on jotta ennättäisipä enemmän tähänkin paneutumaan.”

Teksti: Siilinjärven kansalaisopiston taideaineiden vastuuopettaja Mari Puttonen

Marin kehittämistyön videon (noin 5 min) voit katsoa täällä: https://youtu.be/wYyg0k4IHaY

Nyky-yhteiskunnassa ja sen tarjoamissa palveluissa on auttamattomasti altavastaajan asemassa, jos taidot käyttää teknologiaa ovat puutteelliset tai olemattomat. Palvelujen lisäksi myös esimerkiksi työn saaminen edellyttää vähintään perustason digiosaamista, puhumattakaan teknologian tarjoamista mahdollisuuksista sivistykseen tai vaikkapa sosiaalisuuteen. Yhteiskunnan ja palveluiden teknologisoituessa yhä lisää, kuilu epäsuhdassa kasvaa tässä suhteessa jatkuvasti hyvä- ja huono-osaisten välillä.

Digi haltuun! -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan haasteeseen

Syyskuussa 2017 alkanut Aspa-säätiön Digi haltuun! -hanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan digitalisoitumisen asettamaan haasteeseen tarjoamalla matalan kynnyksen digitukea. Hankkeen tavoite on auttaa ja rohkaista erilaisten asumispalveluiden käyttäjiä kohtaamaan turvallisesti uusi ja tuntematon digimaailma tai tukea heitä syventämään taitojaan. Kohderyhminä ovat eri tavoin vammaiset henkilöt, pitkäaikaissairaat sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat.

Digikaveri vertaistukena 

Digi haltuun! -hanke valmentaa digikavereita, jotka ovat joskus itsekin käyneet läpi samankaltaisia haasteita kuin opastettavat. He omaavat digitaitoja, joita he voivat ja ennen kaikkea haluavat siirtää muille. Hankkeessa digitukea kaipaavia henkilöitä pyritään rohkaisemaan digikaverin tukemana julkisten digitukea tarjoavien palvelujen piiriin.

Useille julkisten tukipalveluiden, kuten kansalaisopistojen kurssien, piiriin lähtemiselle on kuitenkin iso kynnys. Tästä syystä opastettaville tarjotaan mahdollisuutta saada tukea myös itselle tutussa ympäristössä, jotta digiin tutustumisen aloittaminen helpottuisi ja kynnys olisi mahdollisimman matalalla. Digikaverit tukevat ja opastavat erilaisissa tuokioissa ympäri suomen. Digituokioita pidetään sekä erikokoisille osallistujajoukoille että yksittäisille tukea haluaville, kerran tai useammin, riippuen opastettavasta ja opastuksen teemoista.

Saavutettavuuden arviointimenetelmä

Hankkeen yksi keskeisistä tavoitteista on myös edistää julkisten digikoulutuspalveluiden yhdenvertaisuutta. Tähän liittyen hankkeen osatavoitteena on valmistaa arviointityökalu, jonka avulla voidaan arvioida julkisten digikoulutus- ja digineuvontapalveluiden saavutettavuutta. Tarkoitus on, että valmistuneen arviointimenetelmän avulla julkista digitukea tai -koulutusta tarjoava taho voi arvioida oman palvelunsa saavutettavuuden tason. Saavutettavuuden arvioimisen jälkeen voi arvioinnin tuloksia hyödyntää esimerkiksi digikurssien kehittämisessä.

Projektityöntekijä Helmi Kallio teki opinnäytetyönään (sosionomi YAMK) Julkisten digikoulutus- ja digineuvontapalveluiden saavutettavuuden arvioinnin ohjelmateorian. Ohjelmateoria kuvaa digikurssiprosessin ja sen, miten mahdollisimman hyviin tuloksiin saavutettavuuden taholla päästään. Opinnäytetyössä selvitetään millaiset asiat toimivat, miksi ja missä tilanteessa.  Siinä otetaan huomioon niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinen saavutettavuus. Hankkeessa tullaan valmistamaan ohjelmateorian pohjalta digikoulutuspalveluiden saavutettavuuden arviointimenetelmän pilottiversio vuoden 2020 alussa ja sitä jatkokehitetään koko loppuvuoden ajan.  Arviointimenetelmän valmistamisessa yhteiskehittämisen menetelmät sekä yhteistyö Kansalaisopistojen liiton kanssa on merkittävässä roolissa.

Digireiveillä digi hauskan kautta tutuksi

Digiä oppii parhaiten silloin, kun se on hauskaa. Hankkeen peruskonseptia onkin varioitu myös erilaisilla tapahtumilla, joista varmasti hauskin ja eniten kiinnostusta herättänyt on digireivit. Digireivit on maksuton ja päihteetön tapahtuma, johon kuka tahansa voi tulla kokeilemaan miltä erilaiset digilaitteet tuntuvat sekä kysymään neuvoa tai esittämään kysymyksiä.

Viimeisimmissä digireiveissä Tampereella paikan päällä pääsi esimerkiksi lentämään lentokoneella VR-lasit kasvoilla, ohjaamaan moottoripyörää järkyttävässä vauhdissa sekä hyppäämään Kimi Räikkösen kypärän sisään ajosimulaattorissa. Oppiminen ei siis lähde Kelan lomakkeista, vaan innostamalla hauskan kautta!

Viimeinen vuosi lähtee käyntiin

2020 käynnistyy hankkeen viimeinen vuosi, mutta vauhti ei hiivu. Saavutettavuuden arviointimenetelmää pyritään kehittämään siihen pisteeseen, yhteistyössä opettajien, kokemustoimijoiden ja sidosryhmien kanssa, että ainakin ensimmäinen versio olisi kurssien järjestäjätahojen apuna jo ennen hankkeen päättymistä. Ensimmäinen kehittämispaja on jo pidetty ja seuraava lyöty lukkoon. Helmi Kallio on myös jakamassa tietotaitoaan erilaisissa tapahtumissa.  Ensimmäinen testattavaksi tuleva versio arviointimenetelmästä saadaan toivottavasti jo huhtikuussa julkaistua.

Digi haltuun! -hankkeen toiminnan keskeinen kivijalka, digikaveritoiminta, jatkuu luonnollisesti hankkeen loppuun entisellään. Digikaveri-toiminnan lisäksi digikavereista osa aktiiveja on lähtenyt mukaan digiluotsi-toimintaan. Sen tarkoituksena on rakentaa alueellista koordinointia, minkä toivotaan auttavan toiminnan juurtumisessa sekä koko konseptin kehittämisessä yhä paremmaksi.

Myös yhteistyötahojen kanssa pyritään löytämään keinoja toiminnan mahdollisimman kattavalle juurtumiselle. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kansalaisopistojen Liiton (KoLry), ADHD-liiton, A-Kiltojen Liiton, Epilepsialiiton, Mielenterveyden Keskusliiton, Kiipulasäätiön, Kuurojen liiton sekä Kehitysvammaliiton kanssa.   Lisäksi hankkeessa toteutetaan kaksi webinaaria yhteistyössä Haaga Helian ja HAMK:in kanssa. Molemmissa aiheina on erityisen oppijan kohtaaminen ja saavutettavuus.

Keväällä myös digireivit saavat jatkoa ennennäkemättömällä volyymillä, kun Digi haltuun! -hanke lähtee Lappiin uusien yhteistyötahojen kanssa järjestämään valmennuksia, viikon huipentuessa suuriin digireiveihin kahdella eri paikkakunnalla samanaikaisesti, unohtamatta paikallisia digikaverivalmennuksia samalla viikolla.

Ollaan kuulolla!

Jos kaipaat itsellesi tukea digitaitojen opettelussa tai digikurssille lähtemisessä, kiinnostuit toiminnastamme tai sinulla heräsi kysymyksiä, ole rohkeasti yhteydessä. Jaamme mielellämme myös ajatuksiamme, tietojamme ja toimintamalleja yhteiseen hyvään!

digihaltuun@aspa.fi & https://www.aspa.fi/fi/tule-mukaan-toimintaamme/digi-haltuun

Susanna Saarvo
Projektipäällikkö
040 8238556
susanna.saarvo@aspa.fi

Onni Aalto
Projektityöntekijä
0401606254
onni.aalto@aspa.fi

Helmi Kallio
Projektityöntekijä
0406500507
helmi.kallio@aspa.fi

Kuva: KSL-opintokeskus

Tervetuloa vuoden 2020 yksityisten kansalaisopistojen omaan päivään Helsinkiin! Tänä vuonna keskitymme kuntayhteistyöhön ja lobbaustaitoihin.

Lobbaaminen on suoraa vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon. KoL:n koulutuspäivä käy havainnollisesti läpi, mitä lobbaaminen on, mihin sillä voidaan vaikuttaa – ja miksi sen pitäisi kiinnostaa sinuakin!

Koulutuspäivämme antaa käytännönläheisiä vinkkejä siihen, miten lobbauksen kohteet kannattaa valita ja miten menestyksellinen lobbauskampanja suunnitellaan. Koulutus antaa myös eväitä vaikuttavan viestin muotoilemiseen ja tehokkaan lobbausprosessin toteuttamiseen.

Tilaisuus järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 2205, 2. krs.).

Osallistuminen ja ilmoittautuminen

Aloitamme aamukahveilla klo 9.30. Päivän varsinainen ohjelma käynnistyy klo 10.00 ja päättyy klo 16.15 mennessä. Päivän aikana pidetään myös tunnin omakustanteinen lounastako. Iltapäivän ohjelmaan kuuluu kahvitarjoilu.

Päivän sisältö pähkinänkuoressa:

• Hyvä paha lobbaus – mielikuvia lobbaamisesta
• Lobbaamisen ABC
• Ajankohtaiset kysymykset vaikuttamisen kentällä
• Lobbaustaidot ja lobbauksen suunnitteleminen

Koulutuspäivän toteutuksesta vastaa KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja Tiia Kontkanen. Koulutus perustuu Vaikuta vallanpitäjiin – järjestölobbaajan opas -julkaisuun (KSL 2018).

Tilaisuus on suunnattu KoL:n jäsenenä olevien yksityisten kansalaisopistojen oppilaitosjohdolle tai heidän valtuuttamilleen henkilöille. Rajoitetun osallistujamäärän vuoksi koulutuksessa on yksi paikka per opisto. Tapahtuman työpajamaisesta luontesta johtuen tilaisuuteen ei ole mahdollista osallistua etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta täällä viimeistään tiistaina 10. maaliskuuta.

Opas jaetaan koulutuksen osallistujille ja se löytyy sähköisenä osoitteesta https://www.ksl.fi/materiaaleja/julkaisut/vaikuta-vallanpitajiin-jarjestolobbaajan-opas/.

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
044 761 0641