Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutusta on voitu nykyisessä muodossaan järjestää kansalaisopistoissa nyt reilun puolentoista vuoden ajan. Perjantaina 20.9. kokoonnumme Helsinkiin kuulemaan ja keskustelemaan siitä, missä tällä hetkellä mennään. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta.

Päivän ohjelmaan on varattu runsaasti aikaa työpajatyöskentelylle. Tule ja kerro oman opistosi terveiset UMAKO-opetuksen toteutuksesta: Mikä toimii? Mitä pitää vielä korjata? Minkälaista tukea opisto kaipaisi KoL:lta?

Päivän ohjelmassa on mm. seuraavia aiheita:

• Uusimmat tuulet UMAKOsta KoL:n näkökulmasta (toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen)
• Maahanmuuttajien koulutuspolkujen arviointi (fokuksessa UMAKO, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus)
• Case: Maahanmuuttajaopiskelijoiden kotoutumisen tukeminen ja yhteiskuntaan integroituminen (aikuisten perusopetus)
• Humak tutki: Vapaan sivistystyön opettajien (kansanopistot & opintokeskukset) kokemukset UMAKOn toimivuudesta
• ELY-keskuksen terveisiä UMAKO-koulutuksen järjestäjille (erikoissuunnittelija Lea Savolainen, Uudenmaan ELY-keskus)
• Opiskelijan tukeminen ja ohjaus (opinto-ohjaaja Pertti Pyhtilä, Helsingin aikuisopisto)
• Perustaitojen opettamisen merkitys (Kotoutumiskoulutuksen vastuuopettaja Juha Mäkirinta & opettaja Taru Toppola, Vanajaveden Opisto)

Päivän varsinaisen ohjelman päätteeksi halukkaat voivat osallistua lyhyeen Pura UMAKO-huolesi -klinikkaan.

Koko teemapäivän ohjelman löydät täältä.

Ilmoittautuminen

Tilaisuus on maksuton ja avoin kansalaisopistoille. Teemapäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 2009, 2. krs.). Tilaisuuden ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollisuus seurata etäyhteyden kautta.

Päivän virallinen ohjelma päättyyklo 15.15, mutta halukkaat Helsinkiin saapuneet voivat jäädä hetkeksi jatkamaan keskustelua opiston mahdollisista UMAKO-huolista.

Ilmoittaudu mukaan täällä viimeistään tiistaina 17.9.

Lisätiedot

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Kansalaisopistojen liiton syksyn muut seminaarit ja tapahtumat löydät tapahtumakalenteristamme osoitteesta www.kansalaisopistojenliitto.fi/tapahtumat.

(Tulossa risteilylle, mutta hyttikaveria vailla? Ei hätää! KoL auttaa yhdistämään hyttikaveria kaipaavia. Voit ilmoittaa omat yhteystietosi tällä lomakkeella tai puhelimitse (044 761 0700).)

Kansalais- ja työväenopistotoiminnan 120-vuotisjuhlavuotta vietetään Itämeren aalloilla perjantaista sunnuntaihin 1.–3.11.2019. Kansalaisopistoristeily kerää yhteen kansalaisopistojen työntekijät eri puolilta Suomea yhteisen juhlavuoden merkeissä. Runsaan seminaariohjelman Tallink Siljan m/s Silja Symphonylla sisältävä risteily tarjoaa upean mahdollisuuden tutustua uusiin kansalaisopistokollegoihin ja tavata vanhoja tuttuja. Tukholman päässä on tarjolla myös useampia vierailukohteita. Lähde mukaan ja kutsu työkaverisikin – tätä matkaa ei kannata missata!

Alle on kerätty pääkohdat risteilyn ohjelmasta, kustannuksista ja ilmoittautumisesta. Löydät samat tiedot hieman laajemmassa ja visuaalisemmassa muodossa myös risteilyohjelmasta. Ajankohtaisimmat tiedot Kansalaisopistoristeilystä löydät aina tältä sivulta.

Kansalaisopistoristeilyn ohjelma

Perjantaina 1.11. laivaan nousu tapahtuu klo 14.30 alkaen Helsingin Olympiaterminaalissa. Klo 15.00 alkaen pääsemme viemään tavarat hytteihin ja siirrymme yökerho Starlightin tiloihin nauttimaan kahvibuffetista sekä tutustumaan kansainvälisyyden, musiikin verkko-opetuksen sekä työelämän ja -hyvinvoinnin ympärille rakennettuihin minimessuihin.

Seminaariosuuden ensimmäinen puhuja on Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen, joka johdattaa risteilijöitä uudistuvan kansansivistyksen ja kohenevan elämänlaadun teemoihin. Tämän jälkeen jatkamme kansalaisopistojen henkilöstölle suunnattujen työelämäaiheiden parissa ja päivän lopuksi toukokuussa 2019 julkaistavan Kansalaisopistojen liiton historiikin kirjoittaja, Helsingin yliopiston dosentti, FT Samu Nyström kuljettaa kuulijoita kansalaisopistoliikkeen menneiltä vuosikymmeniltä tähän päivään. Päivä päättyy yhteisen illalliseen laivan Grande Buffetissa klo 19.30.

Lauantain 2.11. aloitamme meriaamiaisen jälkeen käynneillä vierailukohteisiin Tukholmassa. Valittavana on erilaisia käyntikohdevaihtoehtoja aina vapaan sivistystyön monitoimitalo ABF-talon opastetusta kierroksesta Tukholman kaupunkikierrokseen ja ABBA-museoon. Laivalle palamme lounastamaan ja seminaariohjelma jatkuu iltapäivällä aikuiskoulutuksen pohjoismaisten tuulien ja Nordiskt nätverk för vuxnas lärande NVL:n pääkoordinaattori Antra Carlsenin kanssa. Paluumatkalla kuulemme myös Helsingin yliopiston professori, aivotutkija Minna Huotilaisen puheenvuoron oppimisesta, hyvinvoinnista ja aivoista sekä väitöskirjatutkija, Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori Leea Kedon väitöstutkimuksesta kansalaisopistojen sosiaalisesta pääomasta. Lauantaipäivä päätetään teematyöpajoissa: tarjolla on työelämään ja työhyvinvointiin, kansainvälisyyteen ja liikkuvuuteen sekä musiikin verkko-opetukseen keskittyvät teematyöpajat sekä erityisesti yksityisten kansalaisopistojen henkilökunnalle suunnattu teematyöpaja. Alkuillan aikana on myös mahdollista verrytellä äänijänteitään Kansalaisopistokaraokessa ennen yhteistä illallista.

Sunnuntaina 3.11. on mahdollista viettää hetki omaa aikaa laivalla meriaamiaisen jälkeen ennen laivan saapumista Helsingin Olympiaterminaaliin klo 10.30.

Tarkempaa tietoa teematyöpajoista, retkistä sekä risteilyn koko ohjelmasta löytyy risteilyohjelmasta.

Hintatiedot ja ilmoittautuminen

Kansalaisopistoristeilylle ovat tervetulleita mukaan kaikki Suomen kansalaisopistoissa työskentelevät sekä luottamushenkilöt.

Matka on nyt myös mahdollista varata suoraan laskulle. Varmistat paikkasi risteilyllä ja toiveidesi mukaiset vierailukohteet sekä työpajavalinnat ilmoittautumalla mukaan sunnuntaihin 30.6. mennessä.

Ilmoittautuminen tapahtuu matkanjärjestäjä Matkapoikien verkkosivujen kautta osoitteessa www.matkapojat.fi/kansalaisopistoristeily. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät risteilyohjelmasta.

Risteilyn hinta määräytyy osallistujan valitseman hyttiluokan ja retken sekä yhteisten ruokailujen yhteissummasta.

Hyttihintaan (48–206 euroa, ks. tarkemmin Matkapoikien ilmoittautumissivulta) sisältyy hyttimajoitus valitussa hyttiluokassa sekä perjantainen kahvibuffet. Tukholmassa tehtäviin retkiin (12, 16 tai 45 euroa, ks. tarkemmin risteilyohjelmasta) sisältyy kaikkiin kuljetus satamasta ilmoitettuun retkikohteeseen sekä takaisin satamaan. Matkailtojen illallisbuffetit sekä matka-aamujen meriaamiaiset muodostavat ateriapaketin (96 euroa). Lauantain lounas varataan erikseen ja sen hinta on 18 euroa.

Lisätiedot

Risteilyn vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Matkapojat. Kansalaisopistojen liitto vastaa risteilyn seminaariohjelman sisällöstä. Risteilyilmoittautumisesta ja laskutuksesta vastaa Matkapojat, joka vastaa kaikkiin kysymyksiin ilmoittautumislomakkeeseen ja laskutukseen liittyen. Myös osallistujatietojen mahdolliset muutokset tulee ilmoittaa tarvittaessa suoraan Matkapojille (010 2323 200 / myyntipalvelu@matkapojat.fi).

Lisätietoja risteilyohjelmasta ja -aikataulusta sekä matkan käytännön järjestelyistä antaa Kansalaisopistojen liiton suunnittelija Laura Ryymin (puh. 044 761 0700 / laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi).

Tervetuloa mukaan!

Kansalais- ja työväenopistot ovat 120 vuoden ajan täyttyneet taiteen ja kulttuurin ystävistä, uuden oppijoista ja harrastajista. Taiteiden yönä Helsingissä torstaina 15.8. on mahdollisuus päästää mielikuvitus valloilleen ja löytää pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen monenlaiset taiteen harrastamisen mahdollisuudet.

Kansalaisopistojen teltalla Lasipalatsin sivustalla on ohjelmassa opetustuokioita ja havainneopetusta sekä tanssi- ja musiikkiesityksiä. Illan aikana voi itse kokeilla piirustusta, afrotanssia, lettikampauksia, parihierontaa sekä chiball-harjoittelua (hierontaa tuoksupalloilla). Lisäksi teltalla pääsee seuraamaan rocklaulua, pop/jazz-laulua, itämaista tanssia ja Bollywood-tanssia, capoeiraa sekä huuliharppuorkesterin esityksiä.

Kansalaisopistojen oranssi teltta päivystää Lasipalatsin ja Forumin välisellä aukiolla (Mannerheimintie 22-24 / Simonkatu 1) klo 16.00–20.00 välisen ajan. Tarkemmat tiedot teltan ohjelmasta Taiteiden yössä löytyvät osoitteesta  www.kansalaisopistot.fi/event/taiteidenyo/. Tervetuloa tutustumaan taideharrastamisen mahdollisuuksiin Helsingin aikuisopiston, Kalliolan kansalaisopiston, Vantaan aikuisopiston sekä Kansalaisopistojen liiton kanssa!

Kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa on vuonna 2019 kulunut 120 vuotta. Miljoonat suomalaiset ovat elämänsä aikana osallistuneet kansalais- tai työväenopiston kursseille. Suomen suurimpana oppilaitosmuotona opistot tavoittavat vuosittain yli 600 000 suomalaista. Opistojen syyslukukausi alkaa jälleen elo-syyskuussa kautta maan ja ilmoittautumiset pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen kursseille ovat pääsääntöisesti parhaillaan käynnissä.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641 / jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Suunnittelija Laura Ryymin (tarkemmat tiedustelut teltan ohjelmasta)
p. 044 761 0700 / laura.ryymin@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten opetustarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

Kaikki Suomen kansalaisopistot löytyvät kartalta osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi | www.kansalaisopistot.fi

Halusimme monitaiteisessa kehitysteossamme edistää yhdenvertaisuutta moninaisille oppijoille. Ne ovat tärkeitä periaatteita uudessa opintosuunnitelmassa.

Tämän kehitystyö on toteutettu OPH:n rahoittamassa, Kansalaisopistojen liiton ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyössä toteuttamassa koulutuksessa Taideopettajat vapaan sivistystyön pedagogeina. Koulutuskokonaisuuden keskeisiä tavoitteita olivat taiteen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen käytännön opetustyön tueksi sekä taideopettajien keskinäisen vertaistoiminnan tukeminen ja vahvistaminen.

Ryhmämme edustaa eri taiteenaloja, Rita Dahl edustaa sanataiteita ja journalismia, Päivi Hyle teatteria ja Heini Harjaluoma erityisesti tanssia. Olemme kaikki taustaltamme vapaan sivistystyön vapaita tuntiopettajia. Ryhmämme nimeksi tuli Sulavoittajat, koska halusimme sulavoittaa opetussuunnitelman abstrakteja periaatteita osaksi omaan opetustamme.

Kehitystyömme konkreettiseksi toiminnaksi valikoitui luonnostaan monitaiteisuutta moninaiselle oppijaryhmälle edistävä puolipäiväinen työpaja. Päivin kehitysvammaisista koostuva Ravistus-ryhmä ja ns. normaalit teatterinharrastajat suunnittelivat ja näyttelivät pienen kohtauksen. Kohtaus sisälsi jonkin syrjimisen kokemuksen, jonka pajalaiset halusivat sanallistaa kirjallisuuden, teatterin ja liikkeen keinoin.

Opetussuunnitelma määrittää reunaehdot

Opetussuunnitelma määrittää opetuksen toteuttamisen reunaehtoja. Esimerkiksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laatii Opetushallitus ja jokainen koulutuksen järjestäjä laatii edelleen oman opetussuunnitelmansa Opetushallituksen päättämien yleisten suuntaviivojen perusteella.

Uusi opetussuunnitelma toteaa, että taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Se kunnioittaa yksilöllisyyttä ja perustuu käsitykseen yksilön aktiivisesta toimijuudesta; yksilö itse asettaa itselleen tavoitteita. Taiteen perusopetuksessa opetus on yksilöllistä ja yhteisöllistä taitojen omaksumista, joka vahvistaa yksilön käsitystä omista taidoistaan.

Eettisyyden rinnalle hyvän opettajan roolimallin ominaisuudeksi voitaisiin nostaa ns. normikriittisyys, joka tarkoittaa sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, mielenterveyden, uskonnon kaltaisista normeista irtisanoutumista ja jokaisen yksilöllisyyden arvostamista. Hienosti ilmaisten: taideopettaja on inklusiivinen ja huomioi opetuksessaan kaikenlaiset ihmiset, erilaisia vähemmistöjä myöden.

Sulavoittajien monitaiteinen teko moninaiselle kohderyhmälle

Sulavoittajien taidepedagoginen kehitysteko keskittyi siis yhdenvertaisuuden edistämiseen monitaiteen keinoin. Päivi piti koulutuspäivän 19.2. Haminan kansalaisopiston Ravistus-ryhmille, parille entiselle ja nykyiselle teatterinharrastajalle. Ryhmässä oli osallistujia näkyvistä vähemmistöryhmistä. Näin hän kommentoi itse päivän antia.

”Esityksistä tuli tosi lyhyitä. Kiusaaminen ja toisen arvostelu nousivat teemoiksi. En puuttunut ryhmien suunnitteluun enkä harjoitteluun muuta kuin valvoen, että pääsivät alkuun. Myös harjoitteet ryhmät toteuttivat pääasiallisesti keskenään. Minä kuvasin ja valvoin tilanteita. Opiskelijat viihtyivät hyvin. Heistä oli mukava tavata toisia teatterintekijöitä ja kuulla heidän kokemuksiaan. Tunnelma minikurssilla oli rento ja vapautunut. Siitä jotkut palautteessa mainitsivatkin. Kehitysvammaisten kanssa toimiminen on yleensäkin ollut mutkatonta – ainakin meillä on ollut tämän kymmenen vuoden ajan, kun olemme yhteistyötä tehneet. Saimme harjoitusesityksistäkin hyvän palautteen. Paikallislehden edustajakin oli paikalla. Juteltiin hänen kanssaan meidänkin projektista.”

Työpajan loppukeskusteluissa keskusteltiin näytelmistä, joiden molempien aiheena oli kiusaaminen. Toisessa näytelmässä pipon omistaja kaivaa kassistaan muillekin pipot, ja ehkäisee näin pahaa mieltä. Ehkä pajan osallistujat eivät vielä ymmärrä yhdenvertaisuutta, kuten se OPSissa käsitetään, mutta he ovat taiteen keinoin ottaneet jo askeleen kohti sitä käytännössä.

Me työpajan toteuttajat edistimme omaa osaamistamme monitaiteisen työpajan suunnittelijoina ja toteuttajina. KoL:n ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun Taideopettajat vapaan sivistystyön pedagogeina -koulutus oli myös mainio tapa verkostoitua ja oppia parhaita käytäntöjä toisilta taideaineiden opettajilta.

Teksti: Rita Dahl

Tilaisuuden ohjelma on nyt julkaistu!

Jatkamme perus- ja digitaitojen käsittelyä neljännessä aiheeseen liittyvässä teemapäivässä. Päivän sisältönä ovat mm. kansalaisopistojen käynnissä olevissa hankkeissa havaitut hyvät käytänteet. Tämän lisäksi kuulemme päivän aikana asiantuntijaluennot liittyen perusdigitaitojen opettamiseen sekä oppimisen erityisen tukeen ja aliedustettujen ryhmien tavoittamiseen. Nämä teemat saavat myöhemmin jatkoa Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa käynnistyvässä täydennyskoulutushankkeessa.

Lisäksi päivän aikana paneudutaan myös mm. Uudenmaan Digituki-pilotin kuulumisiin sekä Valtakunnallisesta ikääntyvien digiosaamisen Geronet-kehittämishankkeesta saatuihin kokemuksiin sekä opettajille suunnattuun selkokieliaiheiseen täydennyskoulutukseen.

Ohjelma ja osallistuminen:

Kansalaisopistoille suunnattu tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun tiloissa (Ratapihantie 13, luokka 3009) aivan Pasilan rautatieaseman läheisyydessä Helsingissä.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille. Päivän ohjelmasta tehdään tallenne KoL:n jäsenopistojen käyttöön.

Ilmoittautuminen verkkolomakkeen kautta viimeistään tiistaina 20.8.

Lisätiedot:

hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna (viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276)

Koulutuspäivä on osa KoL:n Kansalaisen digitaidot -kehittämishanketta, jolla pyritään tukemaan kansalaisopistojen valmiuksia perus- ja digitaitojen vahvistamiseen liittyvien koulutusten järjestämiseen. Kehittämishanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Onko aina pakko oppia? Millainen on tulevaisuuden työelämä, millaisia tietoja ja taitoja se meiltä vaatii ja miten koulutus uudistuu?

Ratkaisu ei ole yhden toimijan käsissä, ja haasteita on uskallettava katsoa yllättävinkin kokoonpanoin:

Turun yliopiston, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja KoL:n paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenassa keskustellaan elinikäisen oppimisen kokonaisuudesta varhaiskasvatuksen, yliopistokoulutuksen, kansalaisopistojen sekä työelämän näkökulmista. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta (ks. lisätietoa alla).

Tulevaisuuden työstä ja elinikäisestä oppimisesta keskustelemassa:

• Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko
• Professori Markku Wilenius, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
• Arviointiasiantuntija Janniina Vlasov, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi
• Johtava rehtori, hallituksen puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto KoL
• Digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjät

Tulevaisuudessa vaadittavien tieto- ja taitovaatimusten rinnalla pohdimme elinikäisen oppimisen suhdetta ja asennettamme työntekoon.

Tilaisuuden juontaa Tuuli Kaskinen, joka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingin toiminnanjohtajana ja jonka erityisaloja ovat kestävät strategiat ja muutospolkujen rakentaminen.

Mukana myös Turun yliopiston Laboratory of Playn tutkimuspäällikkö Katriina Heljakka ja lavalle saapuvat robotit, jotka tutustuttavat yleisöä leikilliseen oppimiseen ja työn leikillistymiseen.

Paneelikeskustelu järjestetään Porin Puuvilla-kauppakeskuksessa Puuvilla Areena -lavalla (Siltapuistokatu 14) keskiviikkona 17.7. klo 13.00–14.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tilaisuus striimataan eli sitä voi seurata livenä verkon kautta. Linkki keskusteluun julkaistaan keskiviikkona 17.7. paneelikeskustelun Facebook-tapahtumassa.

Lisätietoja:

• Tiedottaja Erja Hyytiäinen (Turun yliopisto), p. 040 751 4793
• Arviointiasiantuntija Janniina Vlasov (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus), p. 029 533 5543
• Suunnittelija Laura Ryymin (Kansalaisopistojen liitto KoL), p. 044 761 0700

The New York Times kirjoitti jouluaaton lehdessään 24.12.2018 onnellisuuden metsästyksestä sekä siitä, mistä onnellisuutta voi löytää. Lopputulos oli: kansalaisopistosta, tietenkin.

Tästedes minua voi sitten kutsua maailman onnellisimman paikan rehtoriksi. Se, miten The New York Timesin Englannin parhaaksi ulkomaantoimittajaksi valittu Patrick Kingsley päätyi Kauniaisten kansalaisopistoon, on kuitenkin pitempi tarina.

Kaikki alkoi siitä, kun toimittaja kiinnostui selvittämään, mistä Kauniaisten asukkaiden onnellisuus pursuaa. Suomi valittiin YK:n 14.3.2018 julkaistussa tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi maaksi. EPSI Rating oli taas raportissaan maaliskuussa 2017 todennut, että Kauniaisissa ja Pirkkalassa asuvat Suomen tyytyväisimmät kuntalaiset. Tästä johtuen Patrick tuli yhdessä saksalaisen kuvaajan Lena Muchan kanssa Berliinistä Suomeen etsimään kaupungin onnellisuuden lähdettä.

Ennen vierailua Patrick oli yhteydessä kaupunginjohtajaamme Christoffer Masariin, joka oli yhteydessä puolestaan kansalaisopistoon. Tiesin, että mikäli saisin Patrickin käymään opistossa, olisi toimittajalle ilmiselvää opisto olevan kunnan onnellisuuden lähde. Englanninopettajana englannin kieli ei tuottanut minulle ongelmia, joten kirjoitin hänelle runollisen kauniin sähköpostin, jossa kerroin kansalaisopiston tuottamista terveys-, osaamis- ja muista hyödyistä. Patrick innostui heti ja sovimme tapaamisen.

Ajattelin, että luvassa on varmaankin tyypillinen toimittajan visiitti eli noin puolen tunnin keikka. Tapaaminen oli sovittu alkamaan kello 18, mutta Patrick tulikin jo 17.30…ja viipyi koko illan. Ennen tätä hän oli käynyt tapaamassa kuntalaisia paikallisessa päiväkodissa, koulussa, uimahallissa, senioreiden palvelutalossa, jne. Pöh, eihän mikään niistä tuota yhtä paljon iloa ja onnea kuin kansalaisopisto. Niin, ja sitten hän oli käynyt kaupungintalolla virkamiehiä tapaamassa. Sieltä ei taida kuntalaisia löytyä, korkeintaan jonkin edesmenneen paikallispoliitikon haamu leijumassa…

Opistolla kävimme eri luokissa tutustumassa opiskelijoihin: keramiikkaluokassa oli vauhtia, kudonnan luokkaan oli tunnin päätyttyä jäänyt kutojia tekemään ylitöitä, ykköskerroksessa oli kuoron harjoitukset, toisessa kerroksessa oli pari taidekurssia menossa, ja kolmannessa kerroksessa oli asanoihin asetettuja joogeja. Erityisen otettu Patrick oli öljyvärimaalauskurssin innokkaista opiskelijoista. Hän sai myös kuulla tarinan kurssilaisen tapaamisesta Venäjän presidentti Putinin kanssa ennen kuin hänestä tuli presidentti, mutta valitettavasti en voi toistaa sitä tässä.

Illan loppuessa Patrick oli hyvin otettu siitä, miten paljon monipuolista toimintaa mahtui saman katon alle. Hän ei ollut koskaan nähnyt tämäntyyppistä aktiviteettia tässä mittakaavassa. Samaan aikaan torstai-iltaisin meillä oli lisäksi menossa kielikursseja Svenska skolcentrumissa, aikuisten uintinopetusta uimahallissa sekä Zumbaa ja miesten jumppaa Mäntymäen koululla, mutta ne jäivät häneltä näkemättä. Niistä kolmesta kuvasta, jotka päätyivät New York Timesin painoversioon, kaksi kolmesta oli kuoro- ja joogakursseiltamme. Viimeinen kuva oli rautatieasemasta, jonka VR omistaa.

Artikkeli herätti paljon ihmetystä USA:ssa. Useimmat kommentit olivat positiivisia ja negatiiviset olivat usein suoraan rasistisia tai piilorasistisia. Esim. Trumpin vaalikampanjan strategian takana ollut Steve Sailer kommentoi, että totta kai ihmiset ovat onnellisia Kauniaisissa, koska siellä ei ole diversiteettiä, eli muun näköisiä kuin valkoihoisia. Artikkeli julkaistiin myös maailman suurimmassa englanninkielisessä päivälehdessä The Times of Indiassa, Irlannin ykköslehdessä The Irish Timesissa ja Australian The Sydney Morning Heraldissa. Espanjaksi se käännettiin Argentiinan ykköslehteen La Nacióniin.

Lähtiessään opistolta Patrick oli suuntaamassa paikalliseen ravintolaan syömään ja haastattelemaan kuntalaisia. Hän kysyi minulta: ”Is the restaurant like the heart of Kauniainen?” Tähän vastasin: “No, I don’t think so, I think this building (opistotalomme Petra) is the heart of Kauniainen.” Tämä näkökulma  siirtyi suoraan artikkeliin.

P.S. Tarina jatkuu, sillä toukokuussa englantilainen valokuvaaja Barry Falk MAP6 -kollektiivista kävi kuvaamassa onnea opiston joogakurssilla. Tavoitteena on näyttely Helsinkiin, jossa myös nähtäisiin muita heidän Suomessa ottamiaan kuvia.

Roger Renman
Kauniaisten kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa. Vain kahta vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1919, perustettiin silloinen Työväenopistojen liitto vaalimaan opistotyötä, luomaan vuorovaikutusta opistojen välille ja sanoittamaan syntyvälle opistoliikkeelle yhteistä aatepohjaa. Opistoaate vaihtui jo liiton ensi vuosikymmeninä opistoasiaksi, opistoasia vuosisadan kuluessa edunvalvonnaksi. Tänä vuonna juhlimme siis opistotoiminnan lisäksi myös Kansalaisopistojen liiton 100-vuotista taivalta.

Juhlavuoden kunniaksi KoL:n sadan vuoden historia osana opistoliikettä on nyt saatettu kirjaksi kansien väliin. Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, FT Samu Nyströmin teos Unelma sivistyneestä kansakunnasta – Kansalaisopistojen liitto 100 vuotta tarjoaa meille katsauksen omaan menneisyyteemme: mistä kaikki sai alkunsa ja miksi kansalaisopistot, opistotoiminta ja Kansalaisopistojen liitto ovat nykyään sellaisia kuin ovat.

100-vuotishistoriikki julkistettiin perjantaina 10. toukokuuta Tampereella, missä suomalainen kansalais- ja työväenopistotoiminta sai alkunsa vuonna 1899.

Historiikki on luettavissa sähköisenä täällä.

Julkaisua voi tilata painettuna tilauslomakkeen kautta 10 € hintaan (sis. toimitus- ja postituskulut). Kirjastot voivat tilata teoksen kokoelmiinsa maksutta.

Kaikkiin KoL:n jäsenopistoihin on lähetetty teosta kaksi kappaletta keväällä 2019.

Kevään viimeinen rehtoripäivä järjestetään Helsingissä perjantaina 24.5.

Päivän aluksi kuulemme liiton hallituksen ajankohtaiskatsauksen. Aamupäivällä paneudumme opetuksen järjestämislupien digitalisointiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Jari Rutasen sekä CSC:n projektipäällikkö Minna Pylkkösen johdolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen kehittämisen työryhmä julkaisi väliraporttinsa 2.5. Työryhmän työtä ja väliraporttia tulee esittelemään työryhmän puheenjohtaja, suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta.

Iltapäivällä paneudumme Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n verkostokoordinaattori Tiina Siivosen johdolla saavutettaviin osallistumismahdollisuuksiin kansalaisopistoissa ja kuulemme Itä-Suomen yliopiston Opinsauna-hankkeen ja Helsingin työväenopiston pilotoimasta aikuisten medialukutaitokurssista. Vapaan sivistystyön edustaja valtioneuvoston kestävän kehityksen työryhmässä ja Suomen kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar kertoo koko vapaan sivistystyön uudesta kestävän kehityksen koulutushankkeesta. Kuulemme myös marraskuussa 2019 järjestettävästä koko opiston henkilökunnalle suunnatusta Kansalaisopistoristeilystä ja päivän päättää puheenvuorollaan vuoden alussa Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtajana aloittanut Björn Wallén.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin. Rehtoripäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 2206, 2. krs.).

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 20.5.

Lisätiedot:

Tiedottaja Lauramaija ’Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Kansalaisopisto tuottaa opiskelijoilleen osaamisen lisäksi myös hyvinvointia. Kuva: Pasi Massinen / Linnalan opisto

Kansalaisopistotoiminta tuottaa hyvinvointia ja osaamista opiskelijoilleen sekä säästöä kunnalle, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teetättämästä tutkimuksesta Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin lukuvuoden 2017–2018 ajan satojen Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muuttumista sekä arvioitiin opiskelun tuottamia hyötyjä ja mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus syventää Kansalaisopistojen liiton vuonna 2018 julkaisemaa tutkimusta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle.

Avovastauksissa ja haastatteluissa puolet vastaajista mainitsee tärkeimpinä hyötyinä opiskelun aikaansaamat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä kurssien tarjoamat sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kurssit tuottavat myös 18 erilaista osaamisaluetta, joista eniten vahvistuvat kieli-, tietotekniikka- ja kädentaidot.

Valtaosa syksyisin kansalaisopistoon hakeutuvista aikuisista on vakioasiakkaita eli he ovat osallistuneet toimintaan myös aikaisempina vuosina. Tutkimuksen mukaan suurin myös osa kansalaisopiston aikuisopiskelijoista on muuhun väestöön verrattuna hieman koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Seuranta-aineiston mukaan osallistujien jo ennestään varsin hyvä elämäntilanne parani vuoden aikana: kansalaisopistossa suoritetut kurssit lisäävät suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta ja vahvistavat ystäväverkostoja.

– Eniten kursseista hyötyvät aikuiset, jotka ovat hieman hankalammassa elämäntilanteessa kurssien alkaessa, mutta nämä muodostavat hyvin pienen ryhmän kansalaisopiston kursseille osallistuvista, kertoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Kansalaisopistojen pitäisikin pystyä tarjoamaan toimintaa jatkossa myös uusille kohderyhmille.

Merkitystä myös kuntatasolla

Yksilötason hyötyjen lisäksi kansalaisopiston merkitys näkyy myös kaupungin ja alueen tasolla. Tätä arvioitiin kurssien vahvistaman identiteettipääoman, osaamispääoman, terveyspääoman ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta.

– Arviointia vaikeuttaa se, että kansalaisopistoon hakeutuu enemmän jo ennestään aktiivisia, hyvinvoivia ja osaavia kuntalaisia, mutta jo aikaisempina vuosina suoritetut kurssit näyttäisivät selittävän osan osaamispääomasta ja sosiaalisesta pääomasta, ja molemmat lisääntyvät myös vuoden aikana suoritetuilla kursseilla.

Kansalaisopistoilla on siten selkeä ja tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä heijastuu suoraan kuntien ja tulevien alueellisten sote-ratkaisujen tasolle.

– Seurantatutkimuksen mukaan kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin. Tutkimuksessa mukana olleiden joensuulaisten aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Nämä opiskelijat ovat siis “puolet edullisempia kuntalaisia” näiden sote-palveluiden käytöstä aiheutuvien kulujen suhteen.

Kansalaisopisto näyttäisi tuottavan myös muita taloudellisia vaikutuksia yksilö- ja yhteiskuntatasolla, mutta tarkkoja sosiaalisen tuottavuuden laskelmia on haastavaa tehdä.

Kansalais- ja työväenopistot ovat aikuisille suunnattu sivistyspalvelu. Tampereelle 1899 perustetusta Suomen ensimmäisestä työväenopistosta lähtien niillä on ollut selkeä kunnan tai kaupungin alueellisista sivistystarpeista lähtevä rooli. Tällä hetkellä Suomessa on 181 kansalaisopistoa ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.

Toukokuussa 2019 julkaistu tutkimusraportti löytyy sähköisenä Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 381 5359 / jyri.manninen@uef.fi