kansalaisopistotoiminnan merkitys

Hallituksen blogi: Iloa, hyvinvointia, sivistystä ja elämyksiä kaikenikäisille!

Kansalaisopistot muutosten keskellä

Maailma ympärillämme on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Covid-pandemian aikana otimme suuria harppauksia kansalaisopisto-opetuksen digitalisaatiossa. Teknologian hyödyntäminen ja etä-, hybridi- ja verkko-opetus ovat tulleet jäädäkseen ja henkilöstön ja kurssilaisten digitaidot kehittyneet. Korona-aikana olleiden opistojen sulkujen takia menetimme monta erityisosaajaa ja pidettyä opettajaa, koska he työllistyivät muualle. Ukrainan sodan vaikutukset ovat puolestaan olleet alueellisia. Jokihelmen opiston alueella suomen kielen ja kotoutumista edistävien kurssien tarjonta on monipuolistunut ja monikulttuurisuus lisääntynyt taito- ja taideaineissa sekä hyvinvointia edistävillä kursseilla. Yhteistyön henki ja kollegan tukeminen uusin keinoin on ollut vahvuutemme kansalaisopistokentällä suurien muutosten keskellä.

Kuluvaa lukuvuotta varjostavat uhka energiakriisistä ja sähkönjakelun keskeytyksistä sekä kohonneet sähkön ja polttoaineiden hinnat. Nämä vaikuttavat suoraan henkilöstön ja kurssilaisten arkeen sekä kansalaisopiston kursseille osallistumiseen. Opistoissa laaditaan varautumissuunnitelmia mm. sähkönjaon keskeytysten varalle eri toimipisteisiin, mietitään opettajien ajomatkojen reitityksiä sekä yritetään löytää uusia opettajia läheltä opetuspaikkoja. Erityistä huolta aiheuttaa kuntalaisten tiukkeneva taloustilanne ja se, voivatko ihmiset harrastaa ja osallistua maksullisille kursseille. Moni aikuinen on kertonut luopuvansa omasta rakkaasta kurssistaan, jotta perheen lapset ja nuoret voivat osallistua omille vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen kursseille. Osassa perheitä myös lasten harrastuksista on jouduttu karsimaan polttoaineiden hintojen nousun myötä, kun kaikilla ei ole varaa kuljettaa lapsia harrastuksiin monesti viikossa. Monet ikäihmisetkin ovat peruneet kurssille osallistumisensa, jotta rahat riittäisivät elämiseen ruoan ja sähkön hintojen noususta huolimatta. Nämä ovat isoja asioita, jotka vaikuttavat ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Kansalaisopistojen arkeen ne vaikuttavat jo nyt.

Kansalaisopistot uuden aikakauden kynnyksellä

Vuoden 2023 alusta toimintansa aloittavat uudet hyvinvointialueet ja niiden tuottamien palveluiden uudenlainen toteuttamisen malli. Millainen rooli ja tehtävät kansalaisopistoilla on tulevaisuuden sivistys- ja hyvinvointikunnassa jo vuonna 2023 tai vuonna 2030? Millaista yhteistyötä teemme hyvinvointialueiden kanssa? Kenen kanssa meidän on hyvä verkostoitua? Näiden kysymyksen äärellä olemme varmasti Suomen kaikissa kansalaisopistoissa.

Jokihelmen opistossa kansalaisopiston roolia ja tehtäviä on pohdittu eri näkökulmista. Johtokunta hyväksyi kesällä 2022 opistomme uudet arvot ja strategiset tavoitteet vuoteen 2025. Keskeisinä näkökulmina ovat toimintamme ihmiskeskeisyys ja merkityksellisyys. Ihmiskeskeisyyttä tarkastelemme sekä asiakkaan että henkilöstön näkökulmasta. Olemme aidosti kiinnostuneita ihmisten kokemuksista, tarpeista ja toiveista oppia uutta ja kehittyä. Tuotamme personoituja ja oikea-aikaisia kursseja kuntalaisten hyväksi kuuden kunnan alueella ja verkko-oppimisympäristöissä. Jokainen meillä töitä tekevä on oman alansa erityisosaaja ja tärkeä ammattilainen Jokihelmen opiston toiminnan kokonaisuudessa. Henkilöstön hyvinvointi ja hyvä työssäjaksaminen välittyvät kurssilaisille innostavina toteutuksina ja uusina ideoina, hyvänä ilmapiirinä ja arvokkaina kohtaamisina. Myös asianmukaisilla ja terveillä toimitiloilla on iso vaikutus onnistuneeseen lopputulokseen.

Merkityksellisyys syntyy siitä, että tuotamme vapaan sivistystyön opetusta kurssilaisten tarpeisiin ja toiveisiin vastaten. Osallisuus, yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja kohtaamiset opiston kursseilla ovat entistä tärkeämpiä. Taiteen perusopetus on tavoitteellista, OPH:n tutkintoperusteiden mukaista eri taiteenalojen opetusta. Opintojen jatkuvuus on tärkeää lapsen ja nuoren taidekasvatuksessa ja elämänsisällöissä. Tuotamme kaikenikäisille kuntalaisille myös monenlaisia kulttuuritapahtumia ja elämyksiä, joita he ovat toivoneet arkensa piristykseksi. Yleisönä oleminen ja taiteesta nauttiminen ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Elämänikäinen oppiminen ja yhdessä tekeminen on jokaisen yksilön oikeus ja jokaisella pitää olla mahdollisuus toteuttaa itseään, kehittyä ja saada sisältöä omaan arkeensa. Missiomme on onnistua yhdessä kuntalaisten ja kuntien kanssa.

Jokihelmen opiston visio vuoteen 2025 on tuottaa iloa, hyvinvointia, sivistystä ja elämyksiä kaikenikäisille. Arvomme ovat elämänikäinen oppiminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi, ihmisläheisyys ja osallisuus sekä elämyksellisyys ja uuden luominen. Koska osallistuminen vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kursseille on vapaaehtoista, kursseille ilmoittautumiseen tarvitaan jokin henkilökohtainen kipinä. Kursseille tullaan oppimaan uutta omien toiveiden ja tarpeiden mukaan, edistämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, kokemaan elämyksiä arjen keskellä sekä kohtaamaan ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. Psykologinen turvallisuus kursseilla korostuu tässä ajassa.

Kansalaisopistot kunnan hyvinvointipalvelujen tuottajina

Kansalaisopistot läpi Suomen ovat aidosti läsnä ihmisten arjessa ja elämässä. Tarjoamme monipuolisia ja laadukkaita oppimis- ja harrastusmahdollisuuksia kulttuurin, sivistyksen, liikunnan ja taiteen eri aloilla kuntien keskustassa ja kylillä. Tuemme kaikenikäisiä opiskelijoita luovuuteen ja persoonallisuuden kasvamiseen sekä tuotamme monialaisia ja laadukkaita kulttuuritapahtumia alueillamme. Elämyksellisyys on yksi vetovoimamme. Kansalaisopistojen vahvuutena on myös henkilöstö, jolta löytyy monialaista osaamista, ammattitaitoa ja asiantuntemusta. Opistoissa on vahvaa pedagogista osaamista ja henkilöstöllä halua kouluttautua jatkuvasti.

Kansalaisopistoissa ihmiset kohdataan aidosti. Saavutettavuus, joustavuus, aktiivisuus ja jatkuva kurssitarjonnan uudistuminen sekä yhteistyö kuntien eri hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa on meille tärkeää. Toimimme kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti sekä osallistumme aktiivisesti kuntien, Kansalaisopistojen liiton ja Meri-Pohjolan opistopiirin kehittämishankkeisiin. Moniammatillinen ja eri taiteenalat ylittävä yhteistyö ja innovointi auttavat meitä menestymään yhdessä ja reagoimme yhteiskunnalliseen kehitykseen ja ympärillä tapahtuviin muutoksiin aktiivisesti. Monipuolisen osaamisen ja verkostojen ansiosta myös tulevaisuudenuskomme on vahva. Siksi kansalaisopistot ovat merkittäviä kunnan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajia ja kehittäjiä. Lisäämme kiistatta alueen elinvoimaisuutta, viihtyvyyttä ja vetovoimaa.

Pidetään yhteyttä!
Anu Hultqvist, Jokihelmen opiston rehtori ja KOL:n 1.varapuheenjohtajan varahenkilö

Koko perheen satunäytelmä Puuhiset (ensi-ilta 6.12.2022) on hyvä esimerkki monipuolisesta kurssitoiminnan yhdistämisestä. Ammattimaisessa teatteritilassa hyödynnetään opittua teatteri-, kuvataide-, lavastus-, tanssi- ja musiikkiosaamista. Kuva Pia Varuhin-Palo.

Blogi: New York Times ihmetteli kansalaisopistoa – ”niin paljon toimintaa saman katon alla”

The New York Times kirjoitti jouluaaton lehdessään 24.12.2018 onnellisuuden metsästyksestä sekä siitä, mistä onnellisuutta voi löytää. Lopputulos oli: kansalaisopistosta, tietenkin.

Tästedes minua voi sitten kutsua maailman onnellisimman paikan rehtoriksi. Se, miten The New York Timesin Englannin parhaaksi ulkomaantoimittajaksi valittu Patrick Kingsley päätyi Kauniaisten kansalaisopistoon, on kuitenkin pitempi tarina.

Kaikki alkoi siitä, kun toimittaja kiinnostui selvittämään, mistä Kauniaisten asukkaiden onnellisuus pursuaa. Suomi valittiin YK:n 14.3.2018 julkaistussa tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi maaksi. EPSI Rating oli taas raportissaan maaliskuussa 2017 todennut, että Kauniaisissa ja Pirkkalassa asuvat Suomen tyytyväisimmät kuntalaiset. Tästä johtuen Patrick tuli yhdessä saksalaisen kuvaajan Lena Muchan kanssa Berliinistä Suomeen etsimään kaupungin onnellisuuden lähdettä.

Ennen vierailua Patrick oli yhteydessä kaupunginjohtajaamme Christoffer Masariin, joka oli yhteydessä puolestaan kansalaisopistoon. Tiesin, että mikäli saisin Patrickin käymään opistossa, olisi toimittajalle ilmiselvää opisto olevan kunnan onnellisuuden lähde. Englanninopettajana englannin kieli ei tuottanut minulle ongelmia, joten kirjoitin hänelle runollisen kauniin sähköpostin, jossa kerroin kansalaisopiston tuottamista terveys-, osaamis- ja muista hyödyistä. Patrick innostui heti ja sovimme tapaamisen.

Ajattelin, että luvassa on varmaankin tyypillinen toimittajan visiitti eli noin puolen tunnin keikka. Tapaaminen oli sovittu alkamaan kello 18, mutta Patrick tulikin jo 17.30…ja viipyi koko illan. Ennen tätä hän oli käynyt tapaamassa kuntalaisia paikallisessa päiväkodissa, koulussa, uimahallissa, senioreiden palvelutalossa, jne. Pöh, eihän mikään niistä tuota yhtä paljon iloa ja onnea kuin kansalaisopisto. Niin, ja sitten hän oli käynyt kaupungintalolla virkamiehiä tapaamassa. Sieltä ei taida kuntalaisia löytyä, korkeintaan jonkin edesmenneen paikallispoliitikon haamu leijumassa…

Opistolla kävimme eri luokissa tutustumassa opiskelijoihin: keramiikkaluokassa oli vauhtia, kudonnan luokkaan oli tunnin päätyttyä jäänyt kutojia tekemään ylitöitä, ykköskerroksessa oli kuoron harjoitukset, toisessa kerroksessa oli pari taidekurssia menossa, ja kolmannessa kerroksessa oli asanoihin asetettuja joogeja. Erityisen otettu Patrick oli öljyvärimaalauskurssin innokkaista opiskelijoista. Hän sai myös kuulla tarinan kurssilaisen tapaamisesta Venäjän presidentti Putinin kanssa ennen kuin hänestä tuli presidentti, mutta valitettavasti en voi toistaa sitä tässä.

Illan loppuessa Patrick oli hyvin otettu siitä, miten paljon monipuolista toimintaa mahtui saman katon alle. Hän ei ollut koskaan nähnyt tämäntyyppistä aktiviteettia tässä mittakaavassa. Samaan aikaan torstai-iltaisin meillä oli lisäksi menossa kielikursseja Svenska skolcentrumissa, aikuisten uintinopetusta uimahallissa sekä Zumbaa ja miesten jumppaa Mäntymäen koululla, mutta ne jäivät häneltä näkemättä. Niistä kolmesta kuvasta, jotka päätyivät New York Timesin painoversioon, kaksi kolmesta oli kuoro- ja joogakursseiltamme. Viimeinen kuva oli rautatieasemasta, jonka VR omistaa.

Artikkeli herätti paljon ihmetystä USA:ssa. Useimmat kommentit olivat positiivisia ja negatiiviset olivat usein suoraan rasistisia tai piilorasistisia. Esim. Trumpin vaalikampanjan strategian takana ollut Steve Sailer kommentoi, että totta kai ihmiset ovat onnellisia Kauniaisissa, koska siellä ei ole diversiteettiä, eli muun näköisiä kuin valkoihoisia. Artikkeli julkaistiin myös maailman suurimmassa englanninkielisessä päivälehdessä The Times of Indiassa, Irlannin ykköslehdessä The Irish Timesissa ja Australian The Sydney Morning Heraldissa. Espanjaksi se käännettiin Argentiinan ykköslehteen La Nacióniin.

Lähtiessään opistolta Patrick oli suuntaamassa paikalliseen ravintolaan syömään ja haastattelemaan kuntalaisia. Hän kysyi minulta: ”Is the restaurant like the heart of Kauniainen?” Tähän vastasin: “No, I don’t think so, I think this building (opistotalomme Petra) is the heart of Kauniainen.” Tämä näkökulma  siirtyi suoraan artikkeliin.

P.S. Tarina jatkuu, sillä toukokuussa englantilainen valokuvaaja Barry Falk MAP6 -kollektiivista kävi kuvaamassa onnea opiston joogakurssilla. Tavoitteena on näyttely Helsinkiin, jossa myös nähtäisiin muita heidän Suomessa ottamiaan kuvia.

Roger Renman
Kauniaisten kansalaisopiston rehtori

KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Mikä merkitys kansalaisopistolla on? Kansalaisopistot.fi kertoo vastauksen

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2016 klo 10:13
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Miksi suomalaiset ilmoittautuvat vuodesta toiseen kansalaisopiston kurssille?
Miksi osa kansalaisopistoista on nimeltään työväenopistoja?
Mikä merkitys kansalaisopistolla on uuteen kaupunkiin tai maahan muuttaneelle?

Uudistunut Kansalaisopistot.fi-sivusto on avattu. Vuoden 2017 ajan sivustolla keskitytään Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansalais- ja työväenopistojen merkitykseen suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa ennen ja nyt.

Sivustolla julkaistaan niin opiskelijoiden, työntekijöiden kuin päättäjienkin kirjoituksia ja haastatteluja, jotka valottavat kansalaisopistotoiminnan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Videoilla pääsevät ääneen myös kansanedustajat. Läpileikkaukseen kansalaisopistotoiminnan historiasta voi tutustua aikajanan muodossa. Valokuvagalleriaan on puolestaan kerätty paljon muistoja opistoista yli sadan vuoden ajalta sekä nykyopiskelijoiden tunnelmapaloja sosiaalisesta mediasta.

Kansalais- ja työväenopistot ovat tarjonneet suomalaisille tarpeellisia tietoja ja taitoja yhtäjaksoisesti jo lähes 120 vuotta. Ensimmäiset opistot syntyivät työväen sivistystarpeeseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Tänä päivänä Suomen 184 kansalais- ja työväenopistossa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu noin 650 000 kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalaisopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä ja tärkeitä elementtejä tulevaisuuden sivistyskuntaa rakennettaessa.

Kansalaisopistot.fi-sivustollle on myös kerätty paljon perustietoa kansalaisopisto-opiskelusta sekä kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot. Sivusto päivittyy jatkuvasti uusilla kirjoituksilla ja valokuvilla, joita kerätään opistoilta ja kansalaisopisto-opiskelijoilta itseltään.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/mika-merkitys-kansalaisopistolla-on-kansalaisopistot.fi-kertoo-vastauksen.html